Hyppää pääsisältöön

Kuu on Maan kiertolainen

Täysikuu. Kuva: Ylekuvapalvelu/Derrick Frilund.

Kuun syntyä ei osata täsmälleen selittää. Nykykäsityksen mukaan Kuun uskotaan syntyneen Marsin kokoisen planeetan törmättyä Maahan Aurinkokunnan syntyvaiheessa.

Kuun tunnetuimpia pinnanmuotoja ovat sen kraatterit, joita on valtava määrä. Ne ovat asteroidien ja meteoroidien törmäyskuoppia.Kuu on myös ainoa taivaankappale, jonka pinnalla ihminen on Maan lisäksi kävellyt.

Maa ja Kuu

Oletettavasti Kuu syntyi suuren kappaleen törmätessä Maahan. Törmäyksessä irronneet kappaleet muodostivat Kuun. Kuu jäi Maan kiertolaiseksi ja vaikuttaa elämäämme monin tavoin. Kuun merkitys Maalle on suuri. Kuu vaikuttaa muun muassa Maan vuorovesi-ilmiöön ja Maan tasapainoon. Mitä tapahtuisi, jos Kuu katoaisi?

Kuun vaiheet

Kuusta on aina puolet valaistu, mutta on yleinen väärinkäsitys, että Kuulla olisi pysyvästi pimeä puoli. Kuun valo on peräisin Auringosta, sillä kuulla ei ole omaa valoa. Maasta sen sijaan näkyy vaihteleva määrä valaistua pintaa kun Kuu kiertää radallaan. Kun vain pimeä puoli näkyy, Kuu on uusi. Kun koko puolikas on valaistu on täysikuu. Kannattaa muistaa, että varjon heittää Kuu ei Maa.

Kuunpimennys

Kuunpimennys on auringonpimennystä tavallisempi. Se tekee kuun punaiseksi. Syyllinen on Maa, joka joutuu suoraan Kuun ja Auringon väliin.
 

Täysikuu, Tampere 29.4.1999 klo 22.02. Kuva: Risto Salovaar/Yle

Täysikuu, Tampere 29.4.1999 klo 22.02. Kuva: Risto Salovaar/YleTäysikuu, Tampere 29.4.1999 klo 22.02. Kuva: Risto Salovaar/Yle
Kuu, Tampere 12.12.2003 klo 09.13. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuu, Tampere 12.12.2003 klo 09.13. Kuva: Risto Salovaara/YleKuu, Tampere 12.12.2003 klo 09.13. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kasvava Kuu, Tampere 28.6.2001 klo 22.23. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kasvava Kuu, Tampere 28.6.2001 klo 22.23. Kuva: Risto Salovaara/YleKasvava Kuu, Tampere 28.6.2001 klo 22.23. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.09. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys Tampere 9.11.2003 klo 02.09. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.09. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.49. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys Tampere 9.11.2003 klo 02.49. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.49. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys huipussaan, Tampere 9.11.2003 klo 03.15. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys huipussaan, Tampere 9.11.2003 klo 03.15. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys huipussaan, Tampere 9.11.2003 klo 03.15. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.38. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.38. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.38. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.45. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.45. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.45. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Avaruuskansiot Vuosi: 2004

  • 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    Pienelläkin rahasummalla pääsee sijoittamisen alkuun

    Oletko harkinnut sijoittamista? Kannattaako sijoittaa rahastoihin vai pörssiosakkeisiin? Milloin kannattaa ostaa, milloin myydä? Miten hoituu verotus? Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Kiehtova keskiaika radio-ohjelmissa

    Kiehtova keskiaika avautuu Areenan radio-ohjelmissa

    Tälle sivulle on koottu keskiaikaa käsitteleviä radiosarjoja ja yksittäisiä ohjelmia. Mitä keskiajalta on säilynyt perintönä meidän aikaamme? Millainen oli Suomen sen ajan suurin kaupunki Turku? Miten silloin asuttiin ja elettiin?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Helsingin juhlaviikot: Classical Trancelations in Concert 26.8.2016

    Helsingin Juhlaviikkojen Classical Trancelations -konsertti Musiikkitalossa yhdistää ainutkertaisella tavalla perinteisen konsertin ja rave-tapahtumien teknisen tuotannon valoista äänentoistoon. Kantaesityksinä kuullaan Lowlandin ja Pessi Levannon orkesterisovituksia tanssimusiikkiklassikoista. Ensiesityksiään saavat myös mm. versiot Daruden Sandstormista, Faithlessin Insomniasta sekä Eric Prydzin Opuksesta. Helsingin kaupunginorkesteria johtaa Klaus Mäkelä. Mukana myös DJ Orkidea sekä kamarikuoro Ahjo Ensemble. Palaa konserttiin / Watch on demand

  • Miksi televisio ei ole ostettaessa katselukunnossa?

    TV-kuvan asetusten optimointi voi maksaa sata euroa.

    TV-kuvan viritys "katselukuntoon" voi maksaa jopa sata euroa. Power-ketjun mukaan asetusten optimointiin menee ammattilaiseltakin tunti. Neljännes asiakkaista "kalibroi" uuden TV:n lisämaksullisena palveluna. Kuningaskuluttajan lukija lähetti viestin: "Olin ostamassa televisiota. Katselin esillä olevia eri merkkisiä televisioita ja huomasin, että yhdessä oli erittäin hyvä kuva.

  • Luuletko tuntevasi vanhat sadut?

    Testaa, tunnetko vanhojen satujen historiaa.

    Muistatko lapsuuden sadut? Testaa kuinka hyvin tunnet Lumikin, Ruususen, Tuhkimon, Punahilkan, Saapasjalkakissan, Hannun ja Kertun sekä Kaunottaren ja Hirviön satumaailmat.

  • Hirvikärpänen, syksyn riesa

    Ensin ropisee, sitten kutisee. Hirvikärpänen löysi sinut.

    Hirvikärpänen on 5-7 mm mittainen tummanruskea täikärpänen. Pääisäntäeläin on hirvi, mutta Suomessa lajia on tavattu myös metsäkauriissa, porossa ja metsäpeurassa. Molemmat sukupuolet imevät isäntäeläimen verta ravinnokseen. Marjastajia ja sienestäjiä hirvikärpänen kiusaa elokuun alkupuolelta lokakuun alkuun. Laji ei ole vaarallinen, mutta imujälki voi olla kiusallisen kutiava. Herkimmät saavat jopa allergisia oireita.

Opettajalle

  • Hae oppimateriaalia

    Yle oppimisen sisällöt on jaoteltu aihekokonaisuuksiksi kouluaineittain. Opettaja löytää nyt oman oppiaineensa sisällöt helposti.

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Kokonaisia ohjelmasarjoja opetukseen

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Avaruuskansiot-sarja, 26 osaa

    26-osainen Avaruuskansiot -sarja esittelee aurinkokuntamme i

    Avaruusohjelmien klassikko, Avaruuskansiot (Space Files, BBC) tutustuttaa aurinkokuntaamme kuvin, sanoin ja animaatioin. Sarjassa kerrotaan myös avaruuden tutkimuksesta.

  • Sää ja ilmasto

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.