Hyppää pääsisältöön

Kuu on Maan kiertolainen

Täysikuu. Kuva: Ylekuvapalvelu/Derrick Frilund.

Kuun syntyä ei osata täsmälleen selittää. Nykykäsityksen mukaan Kuun uskotaan syntyneen Marsin kokoisen planeetan törmättyä Maahan Aurinkokunnan syntyvaiheessa.

Kuun tunnetuimpia pinnanmuotoja ovat sen kraatterit, joita on valtava määrä. Ne ovat asteroidien ja meteoroidien törmäyskuoppia.Kuu on myös ainoa taivaankappale, jonka pinnalla ihminen on Maan lisäksi kävellyt.

Maa ja Kuu

Oletettavasti Kuu syntyi suuren kappaleen törmätessä Maahan. Törmäyksessä irronneet kappaleet muodostivat Kuun. Kuu jäi Maan kiertolaiseksi ja vaikuttaa elämäämme monin tavoin. Kuun merkitys Maalle on suuri. Kuu vaikuttaa muun muassa Maan vuorovesi-ilmiöön ja Maan tasapainoon. Mitä tapahtuisi, jos Kuu katoaisi?

Kuun vaiheet

Kuusta on aina puolet valaistu, mutta on yleinen väärinkäsitys, että Kuulla olisi pysyvästi pimeä puoli. Kuun valo on peräisin Auringosta, sillä kuulla ei ole omaa valoa. Maasta sen sijaan näkyy vaihteleva määrä valaistua pintaa kun Kuu kiertää radallaan. Kun vain pimeä puoli näkyy, Kuu on uusi. Kun koko puolikas on valaistu on täysikuu. Kannattaa muistaa, että varjon heittää Kuu ei Maa.

Kuunpimennys

Kuunpimennys on auringonpimennystä tavallisempi. Se tekee kuun punaiseksi. Syyllinen on Maa, joka joutuu suoraan Kuun ja Auringon väliin.
 

Täysikuu, Tampere 29.4.1999 klo 22.02. Kuva: Risto Salovaar/Yle

Täysikuu, Tampere 29.4.1999 klo 22.02. Kuva: Risto Salovaar/YleTäysikuu, Tampere 29.4.1999 klo 22.02. Kuva: Risto Salovaar/Yle
Kuu, Tampere 12.12.2003 klo 09.13. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuu, Tampere 12.12.2003 klo 09.13. Kuva: Risto Salovaara/YleKuu, Tampere 12.12.2003 klo 09.13. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kasvava Kuu, Tampere 28.6.2001 klo 22.23. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kasvava Kuu, Tampere 28.6.2001 klo 22.23. Kuva: Risto Salovaara/YleKasvava Kuu, Tampere 28.6.2001 klo 22.23. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.09. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys Tampere 9.11.2003 klo 02.09. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.09. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.49. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys Tampere 9.11.2003 klo 02.49. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 02.49. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys huipussaan, Tampere 9.11.2003 klo 03.15. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys huipussaan, Tampere 9.11.2003 klo 03.15. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys huipussaan, Tampere 9.11.2003 klo 03.15. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.38. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.38. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.38. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.45. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.45. Kuva: Risto Salovaara/YleKuunpimennys, Tampere 9.11.2003 klo 03.45. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Avaruuskansiot Vuosi: 2004

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.

  • Varoituslista valemedioista – älä luota näihin sivustoihin

    Tunnetuimmat valeuutis- ja satiirisivustot kootusti.

    Valeuutisista on tullut merkittävä bisnes ja poliittisen mielipidevaikuttamisen muoto, vaikka juuri kukaan ei tarkoituksella kirjoita selaimeensa valeuutissivustojen osoitteita. Tarkista nimi tästä listasta seuraavan kerran, kun kohtaat sosiaalisessa mediassa epäilyttävän uutislähteen.

  • Tiesitkö tämän puolukasta?

    Puolukan terveysvaikutukset

    Marjojen syöminen on terveellistä ja jo parin desilitran marja-annoksella voi taata huomattavan osan esimerkiksi päivän C-vitamiinitarpeesta sekä kuitumäärästä. Marjojen syöminen on hyväksi myös rasva- ja sokeriaineenvaihdunnalle, mutta mikä tekee puolukasta erityisen terveellisen?

  • RSO & Esa-Pekka Salonen

    RSOn vierailevana kapellimestarina on Esa-Pekka Salonen

    Radion sinfoniaorkesterin konsertin johtaa kapellimestari Esa-Pekka Salonen ja koko konsertti on pelkkää Stravinskya. Ohjelmassa on Igor Stravinskyn Fanfaari kolmelle trumpetille, Sinfonioita puhaltimille, Agon ja Kevätuhri. Myöhäsiillan kamarimusiikkikonsertissa on ohjelmassa Esa-Pekka Salosen kaksi teosta Meeting ja Homunculus. Palaa konserttiin / Watch on demand
    Kuuntele myös kapellimestari Hannu Linnun, säveltäjä Jouni Kaipaisen ja toimittaja Lotta Emanuelssonin keskustelu: Igor Stravinskyn Kevätuhri 100 vuotta. Keskustelu on uusinta vuodelta 2013.

Opettajalle

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Kokonaisia ohjelmasarjoja opetukseen

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

  • Hae oppimateriaalia

    Yle oppimisen sisällöt on jaoteltu aihekokonaisuuksiksi kouluaineittain. Opettaja löytää nyt oman oppiaineensa sisällöt helposti.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.