Hyppää pääsisältöön

Mafia saa voimansa yhteiskunnan heikkouksista

Italian mafian luultiin kadonneen historian hämäriin, mutta 80-luvulla herättiin karuun todellisutueen, mafia oli röyhkeämpi ja vahvempi kuin koskaan. Tappamalla tuomareita ja poliiseja se haastoi koko laillisen Italian. Dokumentissa tutkitaan mafian valtaa ja uuden nousun syitä.

Tietolaatikko

Ohjelma valittiin Telvis-äänestyksessä vuoden 1991 parhaaksi ajankohtaisohjelmaksi.
Ohjelmasta on Elävässä arkistossa vain otteita, sillä se sisältää ulkomaista kuvamateriaalia, johon ei ole enää esitysoikeuksia.

Mafia kasvoi Länsi-Sisilian karuissa luokkaoloissa, jossa kansa oli jakaantunut kahteen ryhmään, maan omistajiin ja maata omistamattomiin. Valtion rooli oli olematon, sen tehtäviä ajoivat omaksi edukseen suurtilojen omistajat. Oikeudettomassa yhteiskunnassa oikeudeksi tuli voiman oikeus. Mafiosot tekivät palveluksia maanomistajille ja poliitikoille ja saivat palkinnoksi suojaa.

Benito Mussolini käynnisti 1920-luvulla järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen kampanjan ja tuhansia mafiosoja pidätettiin ja tuomittiin vankilaan taikka kuolemaan. Mafian luultiin kukistuneen.

Vuonna 1943 Sisiliassa liittoutuneet nousivat maihin ja aloittivat saksalaisten ja italialaisten sotilaiden häätämisen saarelta. Tiedustelussa liittoutuneita auttoi mafiapäällikkö Calogero Vizzini, josta amerikkalaiset tekivät myöhemmin kunniaeverstin. Liittoutuneet vapauttivat vankiloissa viruneet mafiosot, jotka Mussolini oli toimittanut kaltereiden taakse.

Sodanjälkeisinä vuosina mafia muutti maalta kaupunkiin, loi suhteet Palermon politikkoihin ja liikemiehiin ja sai osuutensa Palermon rakennusurakoista, keräsi suojelurahoja ja kiristi. Uuteen nousuun mafian valta nousi kuitenkin huumekaupan ja amerikkalaisten mafiayhteyksien myötä.

Lokakuussa 1957 Palermolaisessa hotellissa todistettiin uuden huumemafian syntyä, kun amerikan mafiayhteisön ja sisilialaisten mafiosojen yhteistyösopimus solmittiin. Sopimuksen mukaan raakamorfiini kuljetettaisiin Lähi-idästä sisiliaan, jalostettaisiin heroiiniksi ja kuljetettaisiin sitten Yhdysvaltoihin myytäväksi.

70-luvun lopulla koitti mafiassa uuden vallanjaon aika. Klaanien päälliköt taistelivat keskenään vallasta, mikä johti vuonna 1981 mafioso Stefano Bontaden ja hänen liittolaisensa Salvatore Inzerillon salamurhiin. Siitä käynnistyi kaksivuotinen mafiasota, joka levisi Sisiliasta Pohjois-Amerikkaan, Brasiliaan, Venetsuelaan ja Kanadaan.

Vuonna 1983 vangittu mafioso Tommaso Buscetta alkoi ensimmäisenä Italian mafian jäsenenä luopioksi eli pentitoksi. Hänen tietojensa avulla italialaiset viranomaiset aloittivat vuosien 1986 ja 1987 välisenä aikana käydyn pitkän oikeudenkäynnin, jonka seurauksena satoja mafiosoja päätyi vankilaan. Mafia näytti kuitenkin voimansa jälleen vuonna 1992, kun salamurhaajat tappoivat tuomari Giovanni Falconen ja hänen työtoverinsa Paolo Borsellinon, jotka olivat kuuluneet oikeudenkäynnin pääjärjestelijöihin.

Sittemmin Italian hallitus on käynnistänyt kampanjoita mafian nujertamiseksi ja pidättänyt mafiapäälliköitä. Mafia on silti edelleen maailman järjestäytynein ja voimakkain rikollisorganisaatio.

Mafian valta perustuu rahaan ja uskallukseen surmata ne, jotka eivät taivu sen vaatimuksiin. Köyhien alueiden lapset ja nuoret ovat otollinen maaperä mafian kasvulle. Järjestö värvää 12-vuotiaita laukkuvarkaiksi ja suostuttelee mukaan toimintaansa luvaten parempaa tulevaisuutta. Mafiasta ei voi erota ja sääntöjen rikkojia uhkaa kuolema. Politiikkaa ja yrityselämää mafia hallitsee kytköksillään ja kiristää mm. monia yrittäjiä maksamaan suojelurahaa. Dokumentissa kuullaan yrittäjien kertomuksia kamppailuistaan mafian otteessa.

Dokumentissa haastateltu pappi Cosimo Scordato toteaa mafian olleen aina vastavaltio. Todellinen ongelma on hänen mukaansa se, että missä valtio on heikko mafia tulee tilalle. "Paras tapa vastustaa mafiaa on panna yhteiskunta toimimaan", hän toteaa ja korostaa yhteiskunnallisen, poliittisen ja sivistyksellisen osallistumisen kaikkia muotoja, ihmisten itsensä osallistumista. "Puolueiden ja ammattiyhdistysliikeen on noustava toimimaan niitä epäkohtia vastaan jotka ovat mafian synnyttäneet: työttömyyttä, julkishallinnon toimimattomuutta ja maaltapakoa."

Joulukuussa 2009 Italian pääministeri Silvio Berlusconi lupasi kukistaa mafian vuoteen 2013 mennessä.

Teksti: Heidi Sommar

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Tšernobylin onnettomuus Suomen uutisissa

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia.

Lue lisää:

Martti Kainulaisen tie levysepästä näyttelijäksi

Näyttelijä Martti Kainulaisen kapeakasvoinen hahmo tuli tutuksi suomalaisille lukuisista elokuvista ja tv-ohjelmista. Vuonna 2000 kuolleen näyttelijän tunnetuimpia töitä olivat Herman Päätalon rooli Mikko Niskasen Päätalo-filmeissä, Kätkäläinen sekä Iisakin rooli tv-sarjassa Moreeni.

  • Sananvapaus sanomalehdistössä

    Kallenautio luo katsauksen journalistien vapauteen 1988

    Sensuuri, sananvapaus, itsesensuuri... Jorma Kallenautio luo katsauksen journalistiemme ilmaisun rajoihin venäläisajasta Koiviston päiviin.

  • Hannu Salama lukee Juhannustansseja

    Kirjailija Hannu Salama lukee otteita skandaaliromaanistaan.

    Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestynyt Juhannustanssit aiheutti kirjasodan. Kun prosessi oli lopullisesti takana, kirjailija pyydettiin television juhannusohjelmaan lukemaan otteita skandaaliromaanistaan.

  • Kohu Muhammed-pilakuvista

    Jyllands Postenin piirroksista syntyi sanavapauskiista.

    Kiista tanskalaislehden julkaisemista Muhammed-pilakuvista roihahti talvella 2006 ilmiliekkeihin. Muslimimaissa järjestettiin rajuja mielenosoituksia ja tanskalaistuotteet joutuivat ostoboikottiin.

  • Muhammed-pilapiirrosjupakka herätti keskustelua sananvapaudesta

    Tanskan profeettakuvat synnyttivät väkivaltaisia mellakoita.

    Vuonna 2005 tanskalaisessa Jyllands-Posten-sanomalehdessä julkaistut Muhammed-pilakuvat johtivat laajoihin väkivaltaisiin mielenilmauksiin ympäri maailmaa. Länsimaissa korostettiin sananvapautta, islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä. Kulttuurien törmäyksen syitä ja seurauksia pohtivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

  • Kuvat ja filmit Jeesuksesta kuohuttivat mieliä maailmalla ja Suomessa

    Muhammed-kuvien lisäksi myös Kristusta kuvaavat taideteokset ovat onnistuneet nostattamaan kiihkeitä mielenosoituksia ja sensuurivaatimuksia. Vuosituhannen taitteen kuohuttajiin kuuluivat Martin Scorsesen ja Mel Gibsonin elokuvat sekä ruotsalaisen Elisabeth Ohlsonin Ecce Homo -valokuvanäyttely. Suomessakin Jeesus-taide synnytti vastalauseita ja protestiadresseja.

  • Salman Rushdie sai romaanin tähden tappotuomion

    Saatanalliset säkeet nostatti rajuja muslimiprotesteja.

    Salman Rushdien vuonna 1988 ilmestynyt satiirinen romaani Saatanalliset säkeet nostatti muslimien protesteja eri puolilla maailmaa. Iranin ajatollah Ruhollah Khomeini julisti, että Rushdie ansaitsi kuoleman ja hänen murhaajansa julistettaisiin autuaaksi marttyyriksi.

  • Venäjällä kuolema kulkee sananvapauden kintereillä

    Venäjä on toimittajille maailman vaarallisimpia maita.

    Venäjä on sananvapaudelle maailman vaarallisimpia maita. Joka vuosi 40 - 50 toimittajaa pahoinpidellään ja 1- 2 toimittajaa murhataan heidän työnsä takia, eikä tekijöillä ole juurikaan kiinnijäämisen pelkoa. Venäjää pidetäänkin toimittajan työn kannalta maailman kolmanneksi vaarallisimpana maana heti Irakin ja Algerian jälkeen.

  • Ihmisoikeudet Kiinassa

    Kiinan lupausten ja todellisuuden ristiriita

    Pekingin olympialaisten alla Kiinan johto lupasi lisätä avoimuutta ja kohentaa ihmisoikeuksia. Mutta kuinka on tosiasiassa käynyt?

  • Kolme vuotta jälkeen Tšernobylin

    Suuttumus ei kohdistunut vain voimaloiden huonoon valvontaan

    Neuvostoliitossa syntyi Tšernobylistä kärsimään joutuneiden ihmisten järjestöjä sekä ydinvoiman vastaisia kansalaisliikkeitä.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.