Hyppää pääsisältöön

Yritystukien kanta-asiakkaat: käsikirjoitus

Vaalikeskusteluintro.
Toimittaja:"Muistatteko minkälaiseen sävyyn yritystuista keskusteltiin viime eduskuntavaalien alla"

Jyri Häkämies:
"No sillon aika moni esitti aika isoja leikkauksia muistaakseni, aika merkittäviäkin yritystukileikkauksia."

Toimittaja:
"Mitäs sitten kävi?"

Jyri Häkämies:
"No…"

[Mot-tunnus]
MOT keräsi Työ- ja elinkeinoministeriöltä, yritysten tutkimus- ja kehitystyötä tukevalta Tekesiltä , Liikenneministeriöltä ja Maa- ja metsätalousministeriöltä tiedot niiden maksamista suorista yritystuista. Yhdistimme eri myöntäjien ja eri vuosien tiedot toisiinsa. Syntynyt aineisto sisältää tiedot yli 5 miljardin euron yritystukien saajista.

Yritystukien kanta-asiakkaat

MOT:n kokoama aineisto osoittaa, että Kemijärvelle sellutehtaan lopettamisen jälkeen kovan kohun saattelemana siirtynyt Arktos on 12 vuoden vertailussa suurin yksittäinen Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämistukien saaja.

Olemme Rovaniemen käräjäoikeudessa. Arktosin tulevaisuutta puidaan nyt täällä.
Mikkeliläinen Arktos tuli Stora Enson sellutehtaan tiloihin Kemijärvelle valtion jättitukiaisilla nelisen vuotta sitten. Liimapalkkitehdas tuli valmiiksi, mutta toiminta ei pyörinyt omillaan. Vuoden alussa Arktosilta loppuivat rahat. Nyt se hakee käräjäoikeudessa pääsyä velkasaneeraukseen.

Käräjäoikeuden naapurissa työ-ja elinkeinoministeriön alaisessa Lapin Ely-keskuksessa on kesän aikana luettu Arktosin tilejä ja kuitteja suurennuslasin kanssa.

MOT:n tietojen mukaan tänne on tullut useita pyyntöjä selvittää Arktosin toimia, myös yhtiön lähipiiristä.

Pirkko Saarela:
"Se on vähä poikkeuksellinen tosta summasta 7 miljoonasta 5,3 miljoonaahan tulee sillä yhdellä päätöksellä."
Grafiikka: Arktos 7,1 milj.€

Pirkko Saarela:
"Ja tietenkin poliittisilla päättäjillä oli paineita löytää tällainen korvaava ratkaisu, ja tavallaan tää tuli tää Arktos tavallaan uutena toimijana tänne meidän alueelle ministeriöstä. Siinä taidettiin tehdä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ensin päätös, että tää voi olla tuen kohteena ennen kuin Arktos lähestyi sitten meitä."

Toimittaja:
"Eli tää on hyvin poikkeuksellinen sinänsäkin tää projekti?"

Pirkko Saarela:
"No joo kyl se varmaan ton kokonsa ja sen marssijärjestyksensä osalta ehkä poikkeuksellinen on et."

Grafiikkaa:
Yhteen koottua tietoa eri tukien kohdentumisesta ei ole aiemmin julkaistu. MOT:n kokoama aineisto julkiaitaan verkossa kokonaisuudessaan. Se on myös ladattavissa sivuiltamme koneluettavassa muodossa, ja sitä voi käsitellä edelleen.

Yritystukien määrittelyn lainasimme Työ- ja elinkeinoministeriön omasta yritystukiselvityksestä.

Tärkeimpien suorien tukien osalta saimme vertailukelpoiset tiedot 12 vuodelta. Suurin yksittäinen tuen jakaja, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahaa jakava Tekes pystyi toimittamaan jopa 15 vuoden aikasarjan. Pieni osa tiedoista kattaa hiukan lyhyemmän ajan.

Aineistosta näkyy selvästi, että suurimmat tuet menevät meri- ja telakkateollisuuden ylläpitämiseen Suomessa. Tämä on maksanut veronmaksajalle 9 vuoden aikana noin 700 miljoonaa euroa. Tuista ei luovuta, koska muutkin maat maksavat niitä omilleen.

Grafiikkaa

12 vuoden aikana eniten suoria tukia saaneiden listaus paljastaa, että Suomen suuret yritykset ovat samalla tukijärjestelmän parhaita asiakkaita. Logiikka on siis vähän toinen kuin sossun luukulla.

Pekka Ylä-Anttila on tutkinut yritystukia vuosia Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa. Hän vahvistaa, että tukijärjestelmällä on kanta-asiakkaansa.

Pekka Ylä-Anttila:
"Tämmöisiä ikään kuin kanta-asiakkuuksia, joita me löydettiin, niin niitä pyrkii syntymään tässä järjestelmässä."

Tunnetuin kanta-asiakas on Nokia.
Grafiikkaa: Nokia 180 milj.€
Aineistoa voi tarkastella myös maakunnallisesti. Valitsemme satunnaisotannalla Pohjois-Pohjanmaan.

Grafiikkaa:Pohjois-Pohjanmaan listaus, Elektrobit 17,7 milj.€

12 vuoden aikana eniten tukia on saanut Oulussa edelleen pääkonttoriaan pitävä Elektrobit.
Langattomia ohjelmistoratkaisuja erityisesti autoteollisuudelle kehittävän yrityksen edeltäjä teki yhdeksi Oulun miljonääreistä muun muassa nykyisen Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän.

Suuryritykseksi kasvanut Elektrobit saa tutkimus- ja kehityshankkeita tukevan Tekesin rahaa joka ainoa vuosi.

Hannu Huttunen:
"Nää meidän tutkimushankkeethan on pitkälti ollu tätä radioteknologian tutkimusta, ja siihen liittyvien tuotealustojen ja prototyyppien tekemistä, ja sen teknologian, tutkimustiedon ja kehitetyn osaamisen päälle me on sitten lähetty tuotteistaan niitä ihan omina tuoteprojekteina ihan kansainväliseen markkinamaailmaan."

Toimittaja:
"Eli ne on edenny tuotteiks asti?"

Hannu Huttunen:
"Tästä voi vaikka yhen esimerkin näyttää, tässä on tämmönen älypuhelinalusta ja me on tästä jo ensimmäisiä ihan konkreettisia kauppoja julkistettu."

Toimittaja:
"Kuinka suuri osa näistä hankkeista olis jäänyt toteuttamatta jos te ette olisi saanut sitä Tekesin rahaa?"

Hannu Huttunen:
"Kyllähän me tätä radioteknologian tutkimusta olis toki tehty ilmankin Tekes-rahaa, mutta tietenkin se, että Tekes on ollu mukana niinku rahallisesti ja sitten tän yhteistyöverkoston kautta elikkä meillä on ollut erinomasta yhteistyötä eri tutkimuslaitosten, yliopistojen ja muitten yhtiöitten kanssa maailamassa, niin kyllä me on pystytty laventamaan tätä meiän tekemistä."

Suurten yritysten tutkimukseen annettavaa tukea perustellaan juuri tällä osaamisen leviämisellä myös yrityksen ulkopuolelle. Tutkimusta tekeviä yrityksiä on vähän, ja tästä syystä juuri Tekesin tuet ovat erityisen kasautuvia. 150 suurinta Tekesin tutkimusrahojen saajaa oli saanut Tekesiltä rahaa lähes joka vuosi.

Nämä yritykset ovat tyypillisesti suuria firmoja, joilla olisi varaa rahoittaa oma tutkimuksensa itse. Rahan suuntaamista vakavaraisten yritysten tutkimukseen kritisoivat erityisesti pienet- ja keskisuuret yritykset.

Pohjois-Pohjanmaan tukilistan kolmonen on saha nimeltä Pölkky. 12 vuotta tukia joka ainoa vuosi, usealta eri tuen jakajalta yhteensä reilu 8 miljoonaa.

Grafiikkaa: Pölkky: 8,7€

Liikevaihto noussut, henkilöstömäärä pysynyt viime vuodet suunnilleen ennallaan. MOT-aineisto paljastaa, että tukiluukun kanta-asiakkaiden joukossa on paljon sahoja, vaikka alan kilpailutilannen on jo vuosia ollut tiukka.

Grafiikkaa: Chempolis 10milj. €

Listan numero kuusi on saanut tukia ja lainoja 15 vuoden aikana ainakin 10 miljoonaa euroa. Lisäksi se on saanut julkista rahaa sijoitusten muodossa Sitralta ja Finnveran osin omistamalta rahastolta. Rahalla se on hankkinut omat tuotantotilat, ja kehittänyt menetelmän, jolla tuottaa kaisloista muurahaishapon avulla sellua ja biopolttoainetta.

Esa Rousu:
"17 vuotta sitten kun perustin tän yrityksen niin sillon nää biomassojen jalostu,s niitä vähäteltiin. Turpeen käyttö polttoaineena, siitä kyllä projekteja hyväksyttiin."

Toimittaja:
"Näissä aina vähän politiikkaa mukana, mutta sitten tuli suotusammat tuulet?"

Esa Rousu:

"Joo nimenomaan tää demolaitos yllätti kaikki, että mehän ollaan maailman kartalla nyt hyvin, ja kyllä tänne sitten on ministerit saatu ulkomailtakin tulemaan."

   "Näitä voi satoja, jopa tuhansia biojalostamoja maailmalle tehdä, tätä raaka-ainetta on niin paljon."


Toimittaja:

"Joo, Minkäs takia nyt on näin hiljasta?"


Esa Rousu:

"Nyt on kesälomakausi vielä menossa ja meillä tavallaan keskitytään asiakaskoeajoihin."


Toimittaja:

"Millonka teillä on sitten nää koneet ollut oikein toiminnassakin?"


Esa Rousu:

"Tänä kesänä, ei siitä ole kuin pari viikkoa."


Toimittaja:

"Kenelles esittelitte sillon?"


Esa Rousu:

"Se oli meiän omaan tutkimukseen liittyvää."


Toimittaja:

"Tää on iso laitos, ja tosiaan tää ei oo tarkoitettu tuotantoon vaan ihan testaamiseen?"


Esa Rousu:

"No tää on näytöstuotantoa."

Paljastuu, että Chempolisin menetelmä ei ole vieläkään johtanut varsinaiseen tuotantoon.


Toimittaja:

"Minkälainen teillä on liikevaihto tällä hetkellä?"


Esa Rousu:

"No liikevaihtoahan meill ei nyt tällä hetkellä ole, koska meillä on juuri nää asiakasneuvottelut menossa että tässähän on isot liikevaihdot kysymyksessä sillon kun meillä on lisenssisopimus. Ja nyt on juuri lisenssisopimusneuvottelut  menossa."

Toimitusjohtajan mukaan tuotetta on vaikea myydä ulkomailla ilman näyttöä kaupallisesta tuotannosta.


Toimittaja:

"Mikäs teillä nyt on toivelista tälle julkiselle tukijärjestelmälle tässä tilanteessa, jossa teillä on ikään kuin kassa tyhjänä ja markkinointii tarvittaisiin lisää referenssiä?"


Esa Rousu:

"No kyllä tälläsen biojalostamon rakentaminen olkoon se sitten Suomeen tai ulkomaille, niin tälläsessä rahotuksessa tulee kysymykseen sitten Finnfundi voi olla siinä yrityksessä joka perustetaan tai rakennetaan join venture, teollisuusijoitus voi olla tietysti Chempoliksen rahoituksessa."

 

Grafiikka: Nokia (Oulu): 4,7 milj.€

Pikazoomaus Pohjois-Pohjanmaan suurimpiin tuen saajiin antaa selvästi synkemmän kuvan kuin lukuisat tukien vaikutuksista tehdyt vaikuttavuusarviot. 7. listalla onkin Nokia, jonka menestys ja nykyinen ahdinko on säteillyt Ouluun laajemminkin.


Grafiikkaa: Fibrogen(Oulu) 8,5 milj €, yht. 13,4 milj.€

Numero 8 on Biolääketiedeyritys Fibrogen, joka ehti kehittää tuotteitaan Oulussa ja Helsingissä 13 miljoonalla Tekesin rahaa ennen kuin uusi amerikkalaispartneri siirsi tutkimuksen kokonaan Yhdysvaltoihin. Suomessa Fibrogen ehti saada tukia 9 vuotena.

Lapissa odotellaan Kemijärvellä toimineen Arktosin erityistilintarkastuksen tuloksia.


Pirkko Saarela:

"Siellon verrattu maksatuksiin esitettyjä kuitteja kirjanpitoon, että katotaan mitä sieltä sitten löytyy."


Toimittaja:

"Tän tarkempaan et pysty tässä vaiheessa kertomaan?"


Pirkko Saarela:

"En, erityistilintarkastus on kesken."

Arktosilta tulee vastaus kuvaus- ja haastattelupyyntöömme.

Toimittaja:

”Kiitos yhteydenotostasi. Kemijärven tilanteen ollessa kesken emme kommentoi asioita ja alue on valitettavasti suljettu vierailuilta. T. Jaakko K.”

Päätämme käydä Ruotsin puolella, koska Arktosin omistajat perustivat vuosi sitten, juuri ennen rahojen loppumista Kemijärveltä, kaksi uutta sahaa toisen yrityksensä Morvenin nimiin. Näistä toinen sijaitsee Seskärössä aivan Tornion naapurissa.

MOT:n aineisto osoittaa, että yritystukien saajat jakaantuvat kahteen kastiin. Valtaosa yrityksistä ei jää roikkumaan tukiluukulle. Keskiverto asiakas on nostanut tukia pari kolme kertaa reilussa kymmenessä vuodessa.


Leijonanosa rahoista kuitenkin menee pienelle joukolle kanta-asiakkaita.



Maksatuksia yli miljoona euroa saaneille 2000-2011:

14 maksatausta / yritys

palkkatukien saajat:

11 maksatusta / yritys

Katsomme niitä noin 600 yritystä jotka ovat 12 vuodessa saaneet tukia miljoonan tai yli.

Valtio tehnyt näille yrityksille 12 vuodessa tukimaksatuksia keskimäärin 14 per yritys. Varmuuden vuoksi poistimme joukosta tyypillisesti pikkusummina maksetut palkkatuet, eikä kuva muuttunut. Kanta-asiakkaille tehtiin keskimäärin 11 maksatusta 12 vuodessa.


Tarkemmin kanta-asiakkaiden määrää pystyy erittelemään pienemmästä osasta aineistoa: MOT sai Tekesiltä ja Työ- ja elinkeinoministeriöltä tilastot myös tehdyistä tukien myöntöpäätöksistä.



Tekesin tutkimusrahan ja TEM:n kehittämisavustusten myönnöt 2007-2011:

   3% yrityksistä sai 43% rahasta

  10% yrityksistä sai 60% rahasta.

Tämä aikasarja on vertailukelpoinen viideltä vuodelta.

Tänä aikana tukipäätöksen Tekesiltä tai Työ- ja elinkeinominiteriön alaisilta Ely-keskuksilta sai 10 000 yritystä.


Näistä 3 prosenttia oli saanut 43 prosenttia tukipotista. Tämä reilun 300 kanta-asiakaan joukko sai myönteisiä tukipäätöksiä joka vuosi, parhaina kaksi.


Tuhannen yrityksen kärkikaarti, 10 prosenttia oli saanut tuista 60 prosenttia. Uusia tukipäätöksiä keskimäärin joka vuosi.



Pekka Ylä-Anttila:

"Hakijat oppii hakemaan ja myöntäjät myöntämään. Tää on tietysti vastoin tätä koko tukijärjestelmän ideaa. Yritystuenhan pitäisi markkinataloudessa olla aina väliaikainen. Se auttaa yritystä poistamaan jonkun pulman, pullonkaulan tai auttaa sen kasvu-uralle ja sitten ikään kuin näistä kainalosauvoista pitäisi mahdollisimman nopeasti päästä eroon."

Suurin MOT:n aineistosta puuttuva tuen jakaja on Finnvera, joka jakaa yrityksille riskilainoja ja takauksia lähes miljardi vuodessa. Finnvera ei luovuttanut tietoja asiakkaistaan MOTlle, joten tilasimme Tilastokeskukselta selvityksen siitä onko Finnverallakin kanta-asiakkaita.


Grafiikkaa:

*Finnvera: 1279 yritystä asiakkaana 6 vuotta tai enemmän

*27% yrityksistä asiakkaana enemmän kuin yhden vuoden

Tulos on, että Finnveralla on lähemmäs 1300 pitkäaikaista kanta-asiakasta.

Niitä asiakkaita, jotka ovat nostaneet lainoja useammin kuin yhtenä vuonna on reilu 12 000, eli 27 prosenttia kaikista Finneveran asiakkaista.


Pekka Ylä-Anttila:

"Meidän tutkimusten yksi päätelmä on se, että jos saa tukea kerran niin sitten todennäköisyys sille, että saa tukea uudelleen, tai että saa tukea jos saa tukea joltakin toiselta organisaatiolta, niin se kasvaa erittäin nopeasti."

Palataan vielä listaan, jossa Arktos on numero yksi, eli Elyjen maksamiin yrityksen kehittämistukiin. Listan kakkonen, Savon suuri lupaus, on muuten sekin yrityssaneerauksessa.


Tällekin Ely-keskusten 12 vuoden 50-kärjessä listalle yltäneet olivat saaneet tukia tililleen eli lähes joka toinen vuosi.


Grafiikkaa:

Eniten yrityksen kehittämisavustuksia saaneet 2000-2011: maksatuksia keskimäärin 5,2 vuonna


Pekka Ylä-Anttila:

"Pysyvät tuet markkinataloudessa tai pitkäaikaiset tuet ei ole millään tavalla tietysti hyväksyttäviä eikä järkeviä, koska ne todennäköisesti johtaa just siihen, että suositaan joitakin yrityksiä ja se vääristää sitä kilpailutilannetta."


Pirkko Saarela:

"Eihän se tietysti hyvää käsitystä anna, että jotkut yritykset on aina tuen saajina."

   "Mun tietääkseni nyt kun tätä yritystukilainsäädöntöä uusitaan niin ollaan myöskin tekemässä sitä harkintaa, että siinä pitäs olla vähintään viiden vuoden väli ennen kun olis oikeutettu uuteen tukeen, ja se olis varmaan ihan paikallaan. Sillon puistuu tämmöset ongelmat, että jotkut hakee ja jotkut ei ja sitten niille jotka hakee helposti sitten myönnetään."

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan koko yritystukijärjestelmän perkaamista vuonna 2014. Ministeriön oma selvitysmies esittää karenssiaikaa sille, kuinka pian uuden kehittämistuen voi saada.


Jyri Häkämies:

"Monilla toimialoilla kiistatta siitä on tullut sellanen perinne, et haetaan sitä tukea, mut se voi olla tää kansallisen kilpailun paine, mut en sulje pois selkeiden sääntöjen tekemistä, jotka johtaisivat siihen että sama yritys ei voi toistuvasti saada."


Toimittaja:

"Kannatatteko tällaisia sääntöjä?"


Jyri Häkämies:

"No, sitä nyt tässä osana tätä tarkastelua käydään lävitse, ehkä on hyvä että täs vaihees mitään ehdottomia kantoja."

MOT aineisto paljastaa myös, että yritystukien suurasiakkaina on paljon kunnallisia tai alueellisia yrityspalveluyhtiöitä, jotka rakentavat valtion tuella yrityspuistoja, joiden tarkoitus on houkutella yritys juuri oman kunnan alueelle.


Toimittaja:

"Mitä valtio hyötyy siitä että kunnat kilpailevat valtion rahoilla siitä, että mikä kunta saa alueelleen jonkun tietyn yrityksen?"


Jyri Häkämies:

"No, nää tilanteet, en nää kauheen suurta hyötyä siinä, näitähän pitäs pyrkiä välttämään, ja ennen kaikkea pitäs pyrkii välttämään tilannetta, että yritys kilpailuttaa kunta toisensa jälkeen, mutta aika ajoin näin tapahtuu."


Pekka Ylä-Anttila:

"Noin kokonaisuutena katsottuna me ollaan niin kuin näissä yritystuissa tällä hetkellä hyvää eurooppalaista keskitasoa, ja ehkä näiden korotusten jälkeen noustaan vähän yläpuolelle."

Siis yritystukikorotuksia. Mutta eduskuntavaalien allahan luvattiin vähentää yritystukia. Palataan alkuun.


Toimittaja:

"Mitäs sitten kävi?"


Jyri Häkämies:

"Nykyinen hallitus on leikannut yritystukia aika merkittävästikin, noin sata miljoonaa."


Toimittaja:

"Mitäs verotuille on tapahtunut?"


Jyri Häkämies:

"Veropuolella tulee tämmösiä selkeesti kasvuun kannustavia verovähennyksiä, joita aikasemmin ei ole kokeiltu. Nyt uskotaan että tämmönen täsmäkasvu-porkkana toimisi."


Toimittaja:

"Eli se tarkottaa että yritystuet kokonaisuudessaan tule itse asiassa lisääntymään."


Jyri Häkämies:

"Innovaatiotuki kyllä. Itse asiassa nuo leikkaukset ja nää uudet päätökset, näitä uusia päätöksiähän ei oo vielä laitettu voimaan, niin ne menee aika tasan yhteen."

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa vuosia yritystukia tutkinut Pekka Ylä-Anttila pysyy kannassaan.


Pekka Ylä-Anttila:

"No niitähän ollaan nyt lisäämässä. Tänä vuonna 2012 nää energiatuet lisääntyy noin 200 miljoonalla. Meidän kokonaisyritystuet on noin 1,2 miljardia, ja tänä vuonna tulee energiatukea tän syöttötariffien kautta ja sitten energiaverotuen lisäämisen vuoksi pari sataa miljoonaa. Nyt sitten hallituksen ohjelman tai kasvupoliittisten tavoitteiden seurauksena on ensi vuonna, sanotaan, että tulee verotukia noin 300 miljoonaa lisää. Eli tässä kahden vuoden aikana sitten noin 500 miljoonalla niitä lisätään."

Vanhuspalvelulain hinta on siis pikkurahaa yritystukien lisäyksiin verrattuna. Pitkin hampain Häkämieskin hyväksyy lopulta tulkinnan.


Toimittaja:

"Tällä määrittelyllä ollaan samaa mieltä siitä että ne tulevat lisääntymään."


Jyri Häkämies:

"Kyllä, jos energiapolitiikka, joka on ihan eri asia kun yritystukipolitiikka, jos se lasketaan mukaan, niin toki silloin."

Saavumme Haaparannassa sijaitsevalle Seskarön saarelle. Arktosin omistajat käynnistivät tämän sahan toisen yrityksensä piikkiin juuri ennen kuin toiminta Kemijärvellä loppui käteisen puutteeseen.

Toimittaja:

"Du är Tommy Österberg? Okey, Jag jobbar med Finska television, och vi är här utanför Seskarö såg, och vi skulle vilja filma lite där inne, är det möjligt?"
(Oletko Tommy Österberg? Ok. Työskentelen Ylellä....Onko mahdollista hieman kuvata tällä?)


Lupaa pitää kuulemma kysyä markkinointijohtajalta konttorilta.



Toimittaja:

"Joo men vi var just där i kontoret."
(Mutta olimme juuri konttorilla.)


Toimittaja:

"Är Juha där här i Seskarö?"
(Onko Juha täällä Seskarössä?)


Työnjohtaja vakuuttaa, että kuvausluvan myöntäjä on kyllä parhaillaan konttorilla.


Päättelen, että hän ei halua mukaan ohjelmaan. Kielto tulee lopulta puhelimitse.


Toimittaja: Tehdään sitten niin. Saanko kuitenkin kysyä ihan pari juttua. Mua kiinnosti tästä sahasta se ,että täähän lähti käyntiin viime vuonna? …Joo, joo..

Kuulen, että sahalla tehtiin alkusyksy korjaus- ja asennustöitä.

Toimittaja: "No oliko ne Arktosin miehet täällä töissä vai tehtiinkö ne täällä niinkun paikallisin voimin?"

Tähän markkinointijohtaja ei enää halua ottaa kantaa.

Myöhemmin saan toisesta firmasta tiedon, että Arktosin työmiehet todella ovat olleet töissä myös tällä Morvenin sahalla. Lisäksi täällä tehdyistä töistä laskuja on mennyt myös Arktosille. Se ei todista väärinkäytöksistä, jos Morven maksoi Arktosille palveluista, mutta osoittaa, että Elyllä on iso työ erottaa toisiinsa kytkyssä olevien yritysten rahat toisistaan.



Pirkko Saarela:

"Meillähän on menossa parhaillaan erityistilintarkastus tästä koko hankkeesta. Sillä tavalla varaudutaan siihen saneerausmenettelyyn sitten, ja jos siellä löytyy jotain poikkeuksellista ja säädösten vastaista niin meidän tehtävä on sitten jatkossa menetellä niin, että juttu pannaan tarkempaan tutkintaan. Siitä seuraa sitten tietyt toimenpiteet eli mahdolliset takaisinperinnät."

Jyri Häkämies tuntee Arktosin omistajan vuosien takaa ja on saanut tältä aikanaan myös pienen vaalituen. Häkämies on jo vuosia kiistänyt olleensa millään lailla osallisena Arktosin tuomiseen Lappiin.


Tänä syksynä päätös velkasaneerauksen hyväksymisestä ja mahdollisista takaisinperinnöistä saattaa kuitenkin palata Lapista vielä kerran Helsinkiin.



Toimittaja:

"Tuleeks ne teidän pöydälle?"


Jyri Häkämies:

"Ne tota.. viime hallituskaudella tää kyseinen päätös tehtiin sillosen työministerin toimesta, ei sitä maan hallitus käsitellyt. Myöskin, mikäli tässä samaisessa tarinassa on jotain jatkoaskeleita, arviointeja, siitä tehdystä rahotuspäätöksestä tai sen vaikutuksesta tai jatkosta niin ne tekee sitten nykyinen työministeri, eli tää kotimainen yritysrahotus on tältä osin työministerillä."


Toimittaja:

"Onks sinne Arktosiin laitettuja rahoja teoriassa mahdollista saada takaisin?"


Jyri Häkämies:

"En tunne sitä tapausta sillä tavalla että pystyisin arvioimaan et onko näin."


Työ- ja elinkeinoministeriön oma selvitysmies selvitti yritystukiuudistuksen pohjaksi, mitkä tuet ovat vaikuttavia niihin tavoitteisiin, joilla niitä perustellaan.


Selvitysmies löysi melkein puoli miljardia tukia jotka vaikuttavat vähän tai hidastavat rakennemuutosta.

Lisäksi hän listasi lähemmäs 200 miljoonan euron edestä tukia, jotka ovat omaan tavoitteeseensa nähden tehottomia.


Pekka Ylä-Anttila:

"Mun mielestä ehdottomasti pitäis, pitäis karsia ja sitten, jos todetaan, niin kuin tässä on todettu, että jotkut…on tehottomia, niin ilman muuta ne nyt pitäisi ensimmäisenä karsia. Jos mitään ei koskaan karsita, niin tää tukihan paisuu. Se on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut noin 50 % ja nyt näiden uusien päätösten jälkeen se kasvaa taas vielä nopeammin."

Häkämies ei selvästi allekirjoita Etlan ja oman virkamiehensä ajamaa mittakaavaa säästöille.


Jyri Häkämies:

"Nyt tulevalla kehityskaudella erilaisia yrityksiin kohdistuvia, kansainvälistymiseen kohdistuvia, valtionapuorganisaatioihin, moniin niihin organisaatioihin, jotka toimivat tossa yrityskentässä, niihin kohdistuu leikkauksia, sen kokonaissumma tästä eteenpäin on jossain sadan miljoonan tasolla."


Pekka Ylä-Anttila:

"Me ollaan sellaisessa tilanteessa, että kun yhtäältä lisätään näitä yritystukia erittäin voimakkaasti verotukien kautta, niin nyt on just se paikka, jossa pitäisi katsoa, että mistä me voitais sitten vähentää ja säästää. Tän yritystukijärjestelmän keskeinen ominaisuus on se, että kun kehitetään uusia tukia, niin koskaan tai hyvin harvoin samalla kertaa mietitään, että mitä me voitais lopettaa."

Koko MOT:n kokoamaan aineistoon yli 5 miljardin arvoisen yritystukipotin jaosta voi tutustua verkkosivuillamme.

  • Solifer polkupyörän akku.

    Polkupyörä tuomittiin tulipalon sytyttäjäksi

    Sähköpyörien maahantuoja miljoonakorvauksiin

    Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi muutama viikko sitten sähköpyörien maahantuojan, Jari Komulaisen, maksamaan miljoonakorvaukset rivitalon palosta.

  • Kittilässä sijaitsevan Levin hotellialuetta rinteeltä käsin kuvattuna.

    Reviiritaistelu Levin matkailumiljoonista

    Kittilän kuntakriisin takana matkailusukuja ja ay-liike

    Levin alkuperäinen kittiläläisyrittäjä Päivikki Palosaari ja Hullu Poro - AY-liikkeen Lapin bisnekset ja SDP:n Antti Rinne - viimeksi tulleina keskustataustaiset Vähätiitot Levin rakentajina.