Hyppää pääsisältöön

Avointa dataa, olkaa hyvä!

Suomi on avoin yhteiskunta. Suomi on tietoyhteiskuntien huippua. Silti olen hiljattain keskustellut parinkin kansainvälisistä konferensseista palanneen kollegan kanssa siitä, miten vähän verkosta löytyy tietoa viranomaisten tekemistä päätöksistä. Viesti on ollut, että muualla länsimaissa tiedonhankinta verkosta on meitä helpompaa.  

Suomessa tieto on periaatteessa julkista, mutta käytännössä vaikeasti hankittavaa, ja vaikeasti hahmotettavissa. Avoimessa yhteiskunnassa tiedon viranomaisten tekemistä ratkaisuista ja julkisista rahavirroista pitää olla kansalaisten saatavilla ja arvioitavissa.

Tällä ajatuksella aloin keväällä tilata tietoja yritystuista sähköisessä, yhteismitallisessa muodossa eri ministeriöistä. Pääosin suhtautuminen oli myönteistä. Tiedostojen laatimisessa paloi ennen ja jälkeen lomakauden työaikaa muutamaltakin virkamieheltä. Heille suuret kiitokset kärsivällisyydestä. Tekesille erityiskunniaa, he olivat jo ennen MOT:n projektia aikeissa alkaa tuottaa verkkoon omat koneluettavat aikasarjat tukien jaosta.

Yritystukien kanta-asiakkaat -ohjelmaa varten koottu aineisto on laaja, ja me  MOT-toimituksessa olemme ehtineet tutustua siihen pinnallisesti.  Seuraava askel onkin kysyä, onko tukien toistuvuuteen muitakin syitä kuin se, että kasvuyrityksiä on Suomessa vähän.

Juttua tehdessäni minulle arvioitiin, että varsinaista korruptiota tukien toistuvuuteen tuskin liittyy, mutta Hyvä veli-verkostoja sitäkin todennäköisemmin. Jos löydätte viitteitä tällaisestä, soittakaa, kirjoittakaa siitä keskustelupalstallemme tai lähestykää vaikkapa paikallista mediaanne. Tälle on hieno nimikin. Joukkoistaminen.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

MOT Motittaa mokomat! Hyvää työtä Ylen Motilta.
Niin harmillisen usein suuret rahat valuvat harvojen ja valittujen käsiin. Kaiken lisäksi nämä suuret "sulle mulle" rahat ovat kansalaisten omaisuutta, veronahasta revittyä käypäistä eurovaluuttaa.

Lähettänyt käyttäjä

Olikos tutkimuksessa valtio mukana ? Sellainenkin hassu juttu, että valtio maksaa ittelleen palkkatukea.
Eli siis työ- ja elinkeinotoimisto työllistää palkkatuella itselleen määräaikaisia työntekijöitä.

Lähettänyt käyttäjä

Tuossa ohjelmassa ei tuotu ollenkaan esille sitä, että useimmiten projektikohtainen tuki on korkeintaan 50%. Mm. investointiavustuksissa prosentti on 30. Joten yritykset joutuvat laittamaan vähintään saman omarahoitusta.

Lähettänyt käyttäjä

en ymmärrä tukien maksamista pörssi yhtiöille jotka jakavat tuotot osinkoina sijoittajille (onko ne tuki euroja) jasitten yritys viedään kiinaan ynm.halpa maihin

Lähettänyt käyttäjä

Tulevaisuuden ohjelmia varten suosittelen kaivamaan hieman tätä kuntien yhteisen terveydenhuollon hankkeen kokonaishintaa, kytköksiä, kilpailutusta ja kokonaisjärjettömyyttä.

Alkuun pääsee J.Holopaisen kommentista (pahoittelin linkkiä pahamaineiseen US-blogiin, siellä on myös helmiä seassa):

http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116547-ekpn-hyva-ja-huono-versio#comment-1706004

ja Kirsi Louhelaisen omasta puheenvuorosta:

http://virrassa.wordpress.com/2012/09/09/hinnalla-milla-hyvansa-potilastietojarjestelma-vai-avaruussukkula/

Mitä enemmän tuota kaivaa, sen oudommalta koko hanke vaikuttaa.

Ja tämä aikana, jolloin Suomen julkistalouden kokonaisvelan määrä tulee vihdoin tietoon, kun kuntayhtymien velat konsolidoidaan lainsäädäntömuutoksen ansiosta, ja esiin tulevat luvut eivät tule olemaan kenellekään herkkua...

terveisin,
Antti K.

Lähettänyt käyttäjä

Mutta eikös tämä ole lähes vakiotapa maassa. Akateemiset suojatyöpaikat tukevat toisiaan ristiin rastiin työllistämällä lähes projektissa kuin projektissa. "Asiakkaille" saatetaan myydä väkisin ilmaisia tutkimuksia, jotta kaveriorganisaatio saisi töitä. Neuvontaorganisaatiot, oppilaitokset ja niitä lähellä olevat yritykset ovat kuimpassa rahastamassa ja jakamassa kaiken mahdollisen saatavissa olevan julkisen rahan. Ja toki kansa maksaa kun kansalta ei kysytä.

Lähettänyt käyttäjä

Ei niin hullua yritystä ole joka maksaa 50% jostakin mitä ei itse tarvitse pelkästään sen takia, että saa joltakin toisen puolen. Onnistuvat projektit ovat usein niitä, joihin yrityksen kannattaisi laittaa koko satanen, mutta hyväveliyhteiskunta haluaa mukaan 50 %, jotta saataisiin samalla referenssejä toimivien projektien rahoittamisesta.

Lähettänyt käyttäjä

Sivusta seuranneena alkaa mennä jo sietokyvyn ylärajoille seurata onnetonta himmeliä, joka on luotu "kasvuyritysten tukemisee ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen". Tavoite on hyvä, mutta rahat valuvat byrokraattien luomaan välikerrokseen, jossa niillä työllistetään ainoastaan tätä yritysten ympärille syntynyttä himmeliä: Kaupunkien kehitysyhtiöt, ely-keskukset, ja niiden liepeillä asustelevat "konsultit, eu-rahalla masinoidut hankkeet jne. näitähän on...
Koska kunnallisvaalit ovat tulossa, toivoisin hiukan tutkivaa journalismia siitä, kuinka esim. Vantaalla "edistetään kaupungin liiketoimintaympäristöä,tuetaan kasvuyrityksia ja luodaan työpaikkoja". Rahoja on hassattu vuosikausia Kiina-suhteisiin. Siellä on rampattu ystävyyskaupunkisuhteita luomassa. Konkreettiset hyödyt Vantaalaisille yrityksille: EI OLE
Vantaalla toimii Innovaatio-instituutti, joka tehtävänä on aiemmin mainittuja asioita tukea. Erilaisia "hankkeita" puuhastellaan, lypsetaan Eu tukiaisia ja järjestetään opintomatkoja ja verkostoitumisreissuja. Konkreettiset hyödyt Vantaalaisille yrityksille: En ole huomannut.
Kaupunki on ollut rahoittamassa RFID labia, joka järjestää kerran vuodessa teknologiaseminaarin ja roadshown maakuntiin. Jäsenyrityksissä ei taida olla montaa Vantaalaista yritystä, onko yhtäkään. Ei ole tämäkään luonut osaamista tai uusia työpaikkoja.
Varsinainen kukkanen onkin sitten Anturikeskus, jolle Vantaan kaupunki on syytänyt rahaa, vai lieneeko osaomistajana? Yrityksen vetäjä perusti kuulemma jo aikoja sitten uuden yrityksen, johon siirsi ao. yrityksen IPR:t. Näppärää. Lieneeko Annturikeskuksessa enää ketään töissä vai onko nykyään pelkät toimitilat? Kupru mikä kupru, ja Vantaan kaupunki epäonnistui valvonnassa. Me veronmaksajat maksoimme.

Koko himmeli pitäisi purkaa, tuottamattomat byrokraatit, joiden kompetenssi usein rajoittuu sekavan tukiviidakon kuppaamisen osaamiseen, pitäisi siirtää tuottavaan työhön. Näin säästetyt rahat suoraan niille alkuvaiheen teknologia ym. yrityksille, jotka työllistävät.

Lähettänyt käyttäjä

Näiden MOT:n keräämien tietojen ulkopuolelle jäi ainakin maakunnan liittojen myöntämät yritystuet. Näidenkin tukien rahat tulevat valtion budjetista.

Tukiviidakon yksi riski on se, että eri tukiviranomaiset eivät tiedä toistensa tekemisistä, jolloin tukea hakevat voivat shoppailla eri viranomaisten välillä ja ainakin teoriassa saada päällekkäistä tukea samaan toimintaan.

Lähettänyt käyttäjä

Kaikki tukitieto ei ole piilossa. Kyllä tietoa myös löytyy viranomaisten nettisivuilta. Esimerkistä käy rakennerahastotuet, joista konekielistä tietoa löytyy osoitteesta:

https://www.eura2007.fi/rrtiepa/

Tuohon tietopalveluun pääsee myös selkokielisemmän www.rakennerahastot.fi -sivuston kautta. Rakennerahastotuet sisältyvät suurelta osin MOT:n aineistoon mutta niissä on myös aineistoon sisältymätöntä dataa.

  • Suomalaisia välikäsinä veroparatiisiyhtiöiden pyörittämisessä

    Panama-paperien suomalaiset laki- ja liikemiehet.

    Panama-papereista löytyy reilu tusina suomalaista laki- tai liikemiestä, jotka ovat asiakkailleen perustaneet ja hallinnoineet veroparatiisiyrityksiä Mossack Fonsecan kautta 1990-luvulta vuoteen 2015 asti. Lakimiehillä on keskeinen rooli veroparatiisitalouden pyörittämisessä. Lakimiehet toimivat pankkien tapaan välikäsinä, kun yksityishenkilö tai yritys haluaa perustaa veroparatiisiyhtiön.

  • Kurttila mahdollistaisi pysyvän huostaanoton

    Vanhemmilla sellaisenaan ei oikeutta lapseen

    Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii lapsen pysyvän huostaanoton pikaista mahdollistamista. Se lopettaisi lapsen pompottelun sijaishuollon ja biologisten vanhempien välillä, sanoo Kurttila MOT:n haastattelussa. MOT kertoi kolmesta tapauksesta ohjelmassa ”Kodeistaan revityt lapset”.

  • Riski olla riippuvainen Venäjän energiasta

    EU etsii vaihtoehtoja venäläiselle ydinpolttoaineelle.

    (26.4.16) Suomi jatkaa venäläisen kaasun, öljyn, sähkön ja ydinvoimaloiden raaka-aineen ostamista, vaikka samaan aikaan Euroopan unioni pyrkii vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Energiariippuvuudesta tulee iso riski, jos suhteet Venäjään yhä vaikeutuvat.