Hyppää pääsisältöön

Baltian maiden vaikeat vuodet

Viron, Latvian ja Liettuan itsenäistymisinto alkoi kasvaa 1980-luvun lopulla. Kun itsenäisyys vihdoin tuli vuonna 1991, neuvostovallan runtelemien maiden itsenäisyys ja eheytyminen lähti yskien liikkeelle. Kaikille itsenäisyys ei tarkoittanut automaattisesti parempaa elämää.

Kun virolainen ratapyöräilijä Erika Salumäe voitti olympiakultaa vuonna 1988, Virossa heräsi toive siitä, että seuraavissa olympialaisissa maa kilpailisi oman lipun väreissä.

Perestroikan ja glasnostin aikaan Moskova antoi Baltian maille enemmän vapauksia. Maissa puuhailtiinkin aktiivisesti Neuvostoliitosta eroamisen hyväksi ja oman kansallisen identiteetin kohentamiseksi. Erilaisia kansanliikkeitä perustettiin vauhdittamaan pyrintöjä.

Virossa toivottiin monipuoluejärjestelmää ja talouden kohentamista, Latviassa kansanrintama ajoi demokratiaa, ja maahan tulleille venäläisille vaadittiin paluumuuttoa. Liettuassa oli useita mielenosoituksia, muun muassa Ingalinan ydinvoimalaa vastaan.

Kun Liettua kolmesta maasta ensimmäisenä teki itsenäistymisjulistuksen 11. maaliskuuta vuonna 1990, Neuvostoliitto tiukensi taas otettaan. Liettua joutui taloussaarron kohteeksi ja joutui perumaan itsenäistymisjulistuksensa kolmen kuukauden jälkeen.

Tammikuussa 1991 Latviassa ja Liettuassa tapahtui paljon verisiä yhteenottoja neuvostoarmeijan kanssa. Latviassa Neuvostoliiton joukot valtasivat sisäministeriön ja Liettuassa television lähetystornin. Kuolonuhreilta ei vältytty.

Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20.8. 1991 kesken Neuvostoliitossa meneillään ollutta vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritystä. Alla olevassa uutisjutussa näemme, missä tunnelmissa tieto vallankaappauksen epäonnistumisesta Virossa otettiin vastaan. Vaikka tilanne oli sekava, onnistui pääministeri Edgar Savisaar herättämään lausunnollaan vapautunutta naurua.

Itsenäisyys toi myös ongelmia

Virallisesti itsenäistyminen tapahtui vasta syksyllä 1991 Neuvostoliiton romahdettua. Vaikka Vilnassa katkottiin Lenin-patsaan jalat suurten suosionosoitusten saattelemana vain kaksi päivää kommunistien vallankaappausyrityksen jälkeen, ei itsenäisyyden tunne tullut Baltian maihin sormia napsauttamalla.

Ulkolinja vieraili vasta itsenäistyneissä Virossa ja Liettuassa. Virossa pohdittiin maataloustuotannon yksityistämistä, joka olisi ongelmallista, koska muistissa oli vain sosialistinen maataloustuotanto. Maa halusi pudistaa Neuvostoliiton pölyt pois jaloistaan ja suuntautua enemmän länteen, josta voisi saada apua myös uuden, oman valuutan saamiseksi. Armeijakin piti saada omaksi. Myös Liettuassa suunniteltiin, että reilut 100 000 neuvostosotilasta korvattaisiin oman maan miehillä. Toinen päivänpolttava aihe oli ydinvoimala Ingalinan tulevaisuus: sen käyttöön liittyi runsaasti riskejä, mutta koska se tuotti 70 prosenttia Liettuan sähköstä, sen sulkemisen seuraukset voisivat olla katastrofaaliset. Ingalina suljettiin vuoden 2009 viimeisenä päivänä.

Ulkolinja palasi Baltian maihin vuonna 1996 – viisi vuotta itsenäistymisen jälkeen. Rikollisuus kasvoi kaikissa kolmessa maassa, vaikkakaan se ei tullut yllätyksenä. Maissa kärsittiin myös talousongelmista, korruptiosta ja hintatason noususta. Järjestäytynyt rikollisuus aiheutti päänvaivaa eritoten Liettuassa, jossa mafiasta kirjoittanut toimittaja murhattiin.

Kaikkien mielestä itsenäisyys ei ollut parantanut elinoloja; joidenkin mielestä asiat olivat menneet jopa huonompaan suuntaan. Kuitenkin monien mielestä tärkeintä oli olla itsenäinen maa, jossa voi hengittää vapaasti – tai Latvian silloisen presidentti Guntis Ulmaniksen mukaan:

”Voin vakuuttaa, ettemme vaihda saavutettua vapauttamme perunasäkkiin tai hyvään vehnäsatoon.”

  • Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan
  • Kommentit

    Lähettänyt käyttäjä Tosiasiat (ei varmistettu)

    Suomi saa kiittää virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten rohkeutta siitä, että Suomi ei ole nyt vuonna 2014 täysin Venäjän kainalossa.

    • Urho Kekkonen Intiassa ohjelmassa Vierailu Intiassa (1965)

      Kekkosen Intian-vierailusta tehtiin runollisesti selostettu ohjelma

      Puolituntinen dokumentti Kekkosen Intian-vierailusta

      "Kuu oli jo noussut Delhin hämärtyvälle taivaalle. Vierailu oudossa Intiassa oli alkanut", selostaa Pasi Rutanen. Kameraryhmä seurasi mukana, kun Suomen tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen vieraili Intiassa helmikuussa 1965.

    • Miestoimittjaa mikrofonin kanssa sora-auton kyydissä

      Harjusta soraa, sorasta rakennusmateriaalia

      Suomalainen sorankäyttö

      Suomen maaperästä on vuosikymmeniä saatu soraa monelaisiin rakentamiseen liittyviin käyttötarkoituksiin. Vuonna 1979 tehty dokumentti Soraa suomalaisittain kuvaa soranottoa ja soran merkitystä yhteiskunnalle mutta valottaa myös soranoton kääntöpuolta. Haittapuolista kertoo myös Suomi express vuodelta 2011.

    Elävä arkisto


    Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

    Lue lisää:

    Posti- ja lennätinlaitoksen keltakylkinen kiitäjä porhalsi pitkin ja poikin 19600- ja 1970-luvuilla.

    Postin keltakylkiset kiitäjät porhalsivat pitkin ja poikin Suomea

    Oli aika, jolloin postimiehet olivat koko kansan sankareita. Kesät olivat aurinkoisia, talvet runsaslumisia mutta puhtaita. Musiikkivalinnat olivat oikeita ja Suomi hehkui värikkäämpänä kuin koskaan. Tuo aika on tallentunut Fennada-Filmin lyhytelokuviin, jotka esittelevät Posti- ja lennätinlaitoksen toimintaa 1960- ja 1970-luvuilla. Samalla elokuvat esittelevät Suomen eri paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä.

    Lue lisää:

    Vankilan arkea vuonna 1971

    “Se on oikeastaan aika järkyttävä kokemus, ei siinä paljon kerkee ainakaan sinä päivänä eritellä tunteitaan. Riisutaan vaatteet pois munasilleen tuolla käytävässä, siinä on tavallaan minuus riisuttu kyllä silloin.” Näin kertoo nimettömänä pysyttelevä vanki vuonna 1971 kuvatussa ohjelmassa Vangin ensimmäinen päivä.

    Uusimmat julkaisut

    • Urho Kekkonen Intiassa ohjelmassa Vierailu Intiassa (1965)

      Kekkosen Intian-vierailusta tehtiin runollisesti selostettu ohjelma

      Puolituntinen dokumentti Kekkosen Intian-vierailusta

      "Kuu oli jo noussut Delhin hämärtyvälle taivaalle. Vierailu oudossa Intiassa oli alkanut", selostaa Pasi Rutanen. Kameraryhmä seurasi mukana, kun Suomen tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen vieraili Intiassa helmikuussa 1965.

    • Miestoimittjaa mikrofonin kanssa sora-auton kyydissä

      Harjusta soraa, sorasta rakennusmateriaalia

      Suomalainen sorankäyttö

      Suomen maaperästä on vuosikymmeniä saatu soraa monelaisiin rakentamiseen liittyviin käyttötarkoituksiin. Vuonna 1979 tehty dokumentti Soraa suomalaisittain kuvaa soranottoa ja soran merkitystä yhteiskunnalle mutta valottaa myös soranoton kääntöpuolta. Haittapuolista kertoo myös Suomi express vuodelta 2011.

    Elävän arkiston nettiradio

    Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

    • Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

      Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

      Suurinta osaa näistä nauhoista ei ole koskaan uusittu.

      Ylen kevyen musiikin lippulaiva Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset. Ohjelman toinen lähetyskausi oli muutenkin myllerrysten aikaa, kun juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Vain pieni osa nyt julkaistavasta materiaalista on esitetty tv-uusintoina. Kaikkea siitä ei koskaan ole nähty värillisenä Suomessa.

      1
    • Royals Iltatähdessä 1976.

      Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

      Iltatähtiä ohjelman ensimmäisiltä vuosilta 1973–1976

      1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

      4
    • Juontaja Mikko Alatalo TV2:n "Iltatähti"-ohjelmassa.

      Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta

      Iltatähden kymmenen vuotta

      Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.

    • Mikko Alatalo kertoo diskokulttuurista Iltatähdessä.

      Iltatähti sukeltaa diskon säihkeeseen

      Mikko Alatalo selvittää diskomusiikin olemusta

      ”Oliko diskomusiikki olemassa jo ennen diskoteekkeja? Vai synnyttikö 1970-luvun uusi seurustelumuoto uuden omaleimaisen musiikinlajinsa?” Anna Mikko Alatalon johdattaa itsesi kimaltelevaan ja sykkivään diskokulttuuriin!

      3
    • Susanna Rahkamo ja Petri Kokko jäätanssin EM-kisoissa vuonna 1993

      Rahkamon ja Kokon ensimmäisen mitalin takana oli kova työ ja huipputiimi

      Dokumentti jäätanssiparin harjoittelusta 1993 EM-kisoihin

      Vuonna 1993 jäätanssipari Susanna Rahkamon ja Petri Kokon tavoitteena oli saada uransa ensimmäinen arvokisamitali taitoluistelun EM-kisoista Helsingissä. Dokumentissa Euroopan paras jäätanssipari? seurataan heidän sulavaa harjoitteluaan tähän koitokseen. Ohjelmassa tavataan myös parin värikäs ja persoonallinen taustatiimi.

    • Susanna Rahkamo ja Petri Kokko Aamu-tv:n haastattelussa

      Rahkamo ja Kokko poistuvat jäältä

      Menestynyt jäätanssipari kertoo uransa lopettamisesta

      Susanna Rahkamo ja Petri Kokko olivat Suomen sodanjälkeisen ajan menestyneimpiä taitoluistelijoita. Euroopan mestarit ja MM-hopeamitalistit lopettivat uransa vuonna 2000.

    • Ihmisiä helmikuussa 1966

      Yrjö Länsipuro haastattelee ihmisiä helmikuisissa tunnelmissa. Veturinkuljettajalle talvi tuo vaihdeongelmia, mainoskuvaajalle uimapukutyttöjä studiontäydeltä.

    • Kekkosen vaalijuliste vuodelta 1956

      Mikä on #vaalit56?

      Lehdistö hyökkää Kekkosta vastaan lokakampanjalla

      Elämme vuotta 1956. Sotakorvaukset on maksettu ja Neuvostoliiton kanssa on solmittu ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Kiitos siitä 80-vuotiaalle presidentti Paasikivelle, jonka virkakausi on nyt päättymässä. Neuvostoliitto tosin seusoo vielä Paasikiven takama, mutta olisiko jo aika vaihtaa presidenttiä. Kuusi puoluetta on asettanut ehdokkaansa presidentinvaaleihin. Maalaisliiton Urho Kekkonen on yksi ehdokkaista.

    • Herttoniemen kansakoulu

      Toinen jalka maaseudulla, toinen kaupungissa - Suomineito vuonna 1956

      Pikatsaus Suomeen v. 1956 kuvin ja sanoin.

      Sodan loppumisesta oli jo yli 10 vuotta, mutta Suomi toipui edelleen sodasta monin tavoin.Sotakorvaukset oli saatu maksettua loppuun vuonna 1952. Ne olivat olleet raskas ponnistus kansakunnalle - pahimmillaan 5% nettokansantuotteesta, mutta niistä vapautumisen myötä kansakunnalla oli jo toivoa paremmasta.

    • Katunäkymä Helsingistä 1960-luvulta

      Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

      Filmiotoksia 1940–1960-luvuilta sekä vuodelta 1918

      Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1960-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön. Vinkkaa, mitä käyttöä keksit #uusioea

      13
    • Astrid Määttänen (nyk. Lindeberg) ja Anna Strengell Raz dva tri -venäjänkurssin ensimmäisessä osassa.

      Yy, kaa, koo! Raz dva tri -kielikurssilla opittiin puhumaan venäjää

      Raz dva tri oli massiivinen kaksivuotinen venäjän kurssi

      Raz dva tri (1975–1977) oli Ylen kaksivuotinen venäjän kielen kurssi, jonka päällimmäisenä tarkoituksena oli opettaa katsojia puhumaan venäjää. Kielikurssin reilusta sadasta jaksosta on tähän artikkeliin laitettu otteita kuudesta jaksosta. Mukana on esimerkiksi kurssin ensimmäinen ja viimeinen jakso.

      1
    • Var är baren? – kielikurssi ruotsinlaivalla

      Vuonna 1976 valmistunut Träff-kieliohjelma opetti ruotsia sen luonnollisessa käyttöympäristössä, ruotsinlaivalla. Kysymyssanalla missä (var) ja lukusanoilla yksi, kaksi, viisi ja kuusi (en, två, fem och sex) pääsee jo pitkälle.

      1
    • Suomelle viisi hiihtosuunnistuskultaa

      Isäntämaa metsästi ahnaasti mitaleita hiihtosuunnistuksen MM-kilpailuissa Kuopiossa 1988. Suomi vei kuudesta jaossa olevasta kullasta peräti viisi.

    • Bulgarian aurinkorannalla 1963

      Suomalaisten uusi matkailukohde vuonna 1963 oli Bulgaria. Välkkyvien vesien Nessebariin matkataan Tamara Lundin ja Åke Lindmanin seurassa.

      1
    • Tyttö ja mies laivassa

      Lomalle halajaa työn uuvuttama ihmispolo

      Jokaisen ihmisen pitää päästä lomalle - vapauteen.

      Työssä raatavien ihmisten terveys heikentyy pitkän talven aikana. Työn vuoksi olemme vankeina kuin häkkilinnut. Siksi jokaisen ihmisen pitäisi päästä lomalle – vapauteen ja aurinkoon, vaaditaan Kansan Elokuvan lyhtyfilmissä vuodelta 1948.

    • Sana sanasta -ohjelmassa keskusteltiin Jugoslavian hajoamissotien pakolaisista 1992

      Suomalaiset olivat valmiita avaamaan kotinsa Bosnian sodan uhreille 1992

      Bosnian sota kosketti suomalaisia 1992

      Jugoslavian hajoamiseen johtaneet sodat ja varsinkin Bosnian sota saivat suomalaisten auttamishalun liikkeelle. Moni oli valmis lähettämään rahaa alueelle tai jopa ottamaan sotalapsen. Ajankohtaisen kakkosen Sana sanasta -erikoisohjelma käsitteli aihetta elokuussa 1992, ja mietti miten suomalaiset voivat auttaa ja miten auttamisesta olisi eniten hyötyä.

      1
    • Ei ulkomaalaisia suomalaisten saunoihin tai naapuriin

      Ulkomaalaisten on parempi pysyä poissa suomalaisten yleisistä saunoista, etteivät taudit leviä, tuumivat nuoret aikuiset katuhaastatteluissa vuonna 1987. Naapuriinkaan ei ulkomaalaisia toivottu puutteellisen suomen kielen taidon takia.

      5
    • Pommin särkemä ikkuna Valkealan vastaanottokeskuksessa.

      Pakolaisviha räjähti Valkealassa 1991

      Valkealan vastaanottokeskuksessa räjäytettiin pommi.

      Suomeen saapuvien somalipakolaisten määrän nopea kasvu talvella 1990–1991 vahvisti samalla pakolaisvastaisia asenteita. Muukalaisviha kärjistyi pelotteeksi tarkoitettuun pommi-iskuun Valkealan vastaanottoasemalle.

    • Vietnamilaisia ja suomalaisia bussissa

      Ysäri-Suomi totutteli monikulttuurisuuteen

      Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin.

      Miten maahanmuuttajiin on suhtauduttu ja miten eri kulttuurien vaikutus näkyy Suomessa? Ensimmäiset pakolaiset tulivat 1970-luvulla, mitä heidän sopeuttamisestaan ajateltiin ja mitä siitä opittiin?

      1
    • Maahanmuuton hinta

      Millaisia sosiaalietuuksia maahanmuuttajat saavat Suomessa ja muualla? Suomiko maailman avokätisin pakolaisten vastaanottaja? kysyy MOT-ohjelma.

      17
    • Kurdi-isä lapsensa kanssa talvisella pihalla Suomessa

      Lasten turvallisuus oli kurdiperheelle tärkeintä

      Kurdiperheitä Suomessa vuonna 1995.

      Millaista on paeta kotimaastaan ja asua pakolaisena Suomessa? Ohjelma vuodelta 1995 kertoo kahdesta kurdiperheestä, jotka ovat tulleet Suomeen Iranista ja Turkista.

    • Äiti suukottaa lastaan kadulla Damaskoksessa Syyriassa.

      Syyria suurvaltapolitiikan näyttämönä

      Raportti Syyriasta vuonna 1983.

      Ulkomaanraportti vie katsojan Syyriaan vuonna 1983. Ajankohtaisina aiheina ovat taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa, presidentti Hafez Al-Assadin vallan perusta, äärimuslimien oppositio sekä ulkopolitiikka, josta ei voi puhua puhumatta suurvaltapolitiikasta.

    • Vietnamin venepakolaiset

      Noin 300 000 pakeni kiikkerillä veneillä 1970-luvun loppuvuosina. Ensimmäiset vietnamilaiset venepakolaiset saapuivat Suomeen vuonna 1979.

      3
    • Vilho Ollarannan kirjan Matin ja Maijan puhetaito -kirjan kansi vuodelta 1959, piirros Matti Larres.

      Höhhötystä, muminointia ja muita Kouluradion puheharjoituksia

      Lasten kieliä notkistettiin päristelyllä ja haukunnalla

      Kouluradio tarjosi 1950- ja 1960-lukujen koululaisille runsaasti puheoppia. Opetusohjelmissa treenattiin notkeakielisyyttä mm. ammumisen, haukunnan ja päristelyn avulla. Koululogopedi Vilho Ollarannan vuonna 1957 toimittamasta Puhetaidon perusteita -sarjasta on säilynyt jälkipolville kaksi osaa.

    • Peilikuvia-sarjan toisen jakson aloituskuva

      Peilikuvia-sarja opetti ilmaisun iloa ja tekniikkaa

      Ohjelmasarja puheviestinnästä ja ilmaisutaidoista

      "Puhujaksi ja ilmaisijaksi ei kasva vain päätä tai ääntä harjoittamalla, ilmaisijan instrumentti on koko ruumis. Ilmaisun harjoittelu alkaa äänen ja kehon avaamisella, kontaktin etsimisellä omaan itseen. Insrumenttiaan on uskallettava käyttää." Kolmiosainen opetusohjelmasarja Peilikuvia vuodelta 1992 käsitteli puheviestintää ja ilmaisutaitoa.

    • Kukko Ylen radiostudiossa ehkä 1930-luvulla (arvioitu).

      Aamukukot kiekuivat päivän radio-ohjelman alkaneeksi

      Aamuisin kuultujen kukkojen kiekaisuja ja tarinoita.

      Kukko kiekuu … kukko kiekuu … kukko kiekuu! Näin kuului aamuisin Suomen radiosta hellästi. Säännöllisesti aina 1930-luvulta vuoteen 1963 asti suoritti Ylen ainoan radiokanavan aamunavauksen radion aamukukko.

      3
    • Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

      Adolf Hitler Mannerheimin yllätysvieraana vuonna 1942.

      Kun Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä 4.6.1942, hän sai yllätysvieraakseen Adolf Hitlerin. Yleisradion ääniteknikko Thor Damen heitti juhlavaunun hattuhyllylle mikrofonin, jolla miesten keskustelu tallennettiin salaa. Näyttelijä Bruno Ganz kuunteli tätä harvinaista nauhaa opetellessaan Hitlerin puhetapaa Perikato-elokuvan rooliin.

      3
    • Äänien illoissa kuunnellaan kadonneitakin ääniä

      Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin

      Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin, höyrykoneesta Wartburgiin ja pärehöylästä hammasporaan — unohtamatta lirinää, lorinaa tai pimpahdusta. Jukka Mikkolan toimittamat Äänien illat ovat kaivaneet esiin ääniä menneisyydestä ja nykyisyydestä. Miltä maailmamme on kuulostanut? Mitkä äänet ovat kokonaan hiljenneet? Millainen on suomalainen äänimaisema?

      7
    • Matkoja menneeseen Suomeen

      Yleisradion ääniauto kiersi 1930-luvulla monissa paikoissa.

      Millaista oli elämä maamme rajaseuduilla aikana ennen sotia? Yleisradion ääniauto ehti 1930-luvulla kiertää monissa paikoissa, jotka sittemmin olemme oppineet tuntemaan menetettynä Suomena.

      3
    • Ääniä tuhansien ja miljoonien vuosien takaa

      Ihminen on tallentanut ääntä 1800-luvulta alkaen, mutta maapallolla on kuultavana paljon iäkkäämpiäkin ääniä, Eero Saarenheimo kertoo radiojutussaan vuonna 1956. Muinaisten soundien metsästäjä esittelee tuhansia vuosia vanhaa musiikkia ja tähtiääniä oman maailmamme alkuajoilta.

    • Viipurin pyöreä torni ja torikauppaa 1930-luvulla

      Mikrofoni vierailee 1930-luvun Viipurissa

      Suomalainen Viipuri oli 1930-luvulla vilkas kauppapaikka ja historian täyteinen matkailukohde. Aikakauden radio-ohjelmat kertovat rinkelikaupungin kaupankäynnistä ja kulttuurista sekä esittelevät Viipurin linnaa ja kaunista Monrepos-puistoa kartanoineen.