Hyppää pääsisältöön

Baltian maiden vaikeat vuodet

Viron, Latvian ja Liettuan itsenäistymisinto alkoi kasvaa 1980-luvun lopulla. Kun itsenäisyys vihdoin tuli vuonna 1991, neuvostovallan runtelemien maiden itsenäisyys ja eheytyminen lähti yskien liikkeelle. Kaikille itsenäisyys ei tarkoittanut automaattisesti parempaa elämää.

Kun virolainen ratapyöräilijä Erika Salumäe voitti olympiakultaa vuonna 1988, Virossa heräsi toive siitä, että seuraavissa olympialaisissa maa kilpailisi oman lipun väreissä.

Perestroikan ja glasnostin aikaan Moskova antoi Baltian maille enemmän vapauksia. Maissa puuhailtiinkin aktiivisesti Neuvostoliitosta eroamisen hyväksi ja oman kansallisen identiteetin kohentamiseksi. Erilaisia kansanliikkeitä perustettiin vauhdittamaan pyrintöjä.

Virossa toivottiin monipuoluejärjestelmää ja talouden kohentamista, Latviassa kansanrintama ajoi demokratiaa, ja maahan tulleille venäläisille vaadittiin paluumuuttoa. Liettuassa oli useita mielenosoituksia, muun muassa Ingalinan ydinvoimalaa vastaan.

Kun Liettua kolmesta maasta ensimmäisenä teki itsenäistymisjulistuksen 11. maaliskuuta vuonna 1990, Neuvostoliitto tiukensi taas otettaan. Liettua joutui taloussaarron kohteeksi ja joutui perumaan itsenäistymisjulistuksensa kolmen kuukauden jälkeen.

Tammikuussa 1991 Latviassa ja Liettuassa tapahtui paljon verisiä yhteenottoja neuvostoarmeijan kanssa. Latviassa Neuvostoliiton joukot valtasivat sisäministeriön ja Liettuassa television lähetystornin. Kuolonuhreilta ei vältytty.

Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20.8. 1991 kesken Neuvostoliitossa meneillään ollutta vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritystä. Alla olevassa uutisjutussa näemme, missä tunnelmissa tieto vallankaappauksen epäonnistumisesta Virossa otettiin vastaan. Vaikka tilanne oli sekava, onnistui pääministeri Edgar Savisaar herättämään lausunnollaan vapautunutta naurua.

Itsenäisyys toi myös ongelmia

Virallisesti itsenäistyminen tapahtui vasta syksyllä 1991 Neuvostoliiton romahdettua. Vaikka Vilnassa katkottiin Lenin-patsaan jalat suurten suosionosoitusten saattelemana vain kaksi päivää kommunistien vallankaappausyrityksen jälkeen, ei itsenäisyyden tunne tullut Baltian maihin sormia napsauttamalla.

Ulkolinja vieraili vasta itsenäistyneissä Virossa ja Liettuassa. Virossa pohdittiin maataloustuotannon yksityistämistä, joka olisi ongelmallista, koska muistissa oli vain sosialistinen maataloustuotanto. Maa halusi pudistaa Neuvostoliiton pölyt pois jaloistaan ja suuntautua enemmän länteen, josta voisi saada apua myös uuden, oman valuutan saamiseksi. Armeijakin piti saada omaksi. Myös Liettuassa suunniteltiin, että reilut 100 000 neuvostosotilasta korvattaisiin oman maan miehillä. Toinen päivänpolttava aihe oli ydinvoimala Ingalinan tulevaisuus: sen käyttöön liittyi runsaasti riskejä, mutta koska se tuotti 70 prosenttia Liettuan sähköstä, sen sulkemisen seuraukset voisivat olla katastrofaaliset. Ingalina suljettiin vuoden 2009 viimeisenä päivänä.

Ulkolinja palasi Baltian maihin vuonna 1996 – viisi vuotta itsenäistymisen jälkeen. Rikollisuus kasvoi kaikissa kolmessa maassa, vaikkakaan se ei tullut yllätyksenä. Maissa kärsittiin myös talousongelmista, korruptiosta ja hintatason noususta. Järjestäytynyt rikollisuus aiheutti päänvaivaa eritoten Liettuassa, jossa mafiasta kirjoittanut toimittaja murhattiin.

Kaikkien mielestä itsenäisyys ei ollut parantanut elinoloja; joidenkin mielestä asiat olivat menneet jopa huonompaan suuntaan. Kuitenkin monien mielestä tärkeintä oli olla itsenäinen maa, jossa voi hengittää vapaasti – tai Latvian silloisen presidentti Guntis Ulmaniksen mukaan:

”Voin vakuuttaa, ettemme vaihda saavutettua vapauttamme perunasäkkiin tai hyvään vehnäsatoon.”

  • Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan
  • Kommentit

    Lähettänyt käyttäjä

    Suomi saa kiittää virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten rohkeutta siitä, että Suomi ei ole nyt vuonna 2014 täysin Venäjän kainalossa.

    • Iron Maidenin rauta pysyy kuumana vuosikymmenestä toiseen

      Iron Maiden nauttii suurta suosiota myös Suomessa

      ”Hevi on maailman sivun ollut raskasta ja kovaa kamaa – monille ihan liian kanssa." Näin toteaa Iltatähti-ohjelman juontaja Mikko Alatalo vuonna 1981 esitellessään Iron Maidenin Wrathchild-musiikkivideon, joka on Ylen arkistoiden varhaisinta tallessa olevaa Iron Maiden -materiaalia. Tästä lähtien yhtyeen tahti on ollut kova.

    • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

      Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2001.

      Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

    • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

      Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

      Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

    • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

      Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

      Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

    Elävä arkisto


    Elävän arkiston nettiradio

    Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

    Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

    Lue lisää:

    Iron Maidenin rauta pysyy kuumana vuosikymmenestä toiseen

    ”Hevi on maailman sivun ollut raskasta ja kovaa kamaa – monille ihan liian kanssa." Näin toteaa Iltatähti-ohjelman juontaja Mikko Alatalo vuonna 1981 esitellessään Iron Maidenin Wrathchild-musiikkivideon, joka on Ylen arkistoiden varhaisinta tallessa olevaa Iron Maiden -materiaalia. Tästä lähtien yhtyeen tahti on ollut kova.

    • Aira Samulinin elämäntanssi

      Tanssijan henkilökuva vuodelta 2009.

      Aira Samulinin energisyys on vienyt hänet läpi lukemattomien tanssiaskelien ja henkilökohtaisten tragedioiden. Ja yhä edelleen siitä riittää jaettavaksi toisillekin.

    • Airan tanssitunnilla

      Aira Samulinin tanssitunnilla

      Kolme yks, kolme yks, kaks kaks, kaks yks yks. Helppoa! Mutta tämä oli vasta popcornia. Miten taittuu macarena, tekno, hiphop tai hushus? Aira Samulin näyttää.

    • Fakta homma: Pirre ja Hansu Aira Samulinia tapaamassa

      "Te ette ruikuta, se on hienoo!"

      "Te ette ruikuta, se on hienoo!" toteaa Pirre ihailemalleen Aira Samulinille. Ikinuori Aira Samulin tarjoaa Pirrelle ja Hansulle kahvit ja tuoretta karjalanpiirakkaa Hyrsylän mutkassa.

    • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

      Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2001.

      Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

    • Salpausselän 50 ensimmäistä vuotta

      Lahdessa on hiihdetty kilpaa vuodesta 1926.

      Lahdessa on kilpailtu vuodesta 1926 sekä maailmanmestaruudesta että kansallisella tasolla. Lähes kaikki kisat nähnyt Pekka Tiilikainen muistelee menneitä tapahtumia.

    • Lahden ensimmäiset MM-isännyydet

      Salpausselän ensimmäiset kansainväliset hiihtokisat 1926.

      Salpausselän ensimmäisissä kansainvälisissä hiihtokisoissa hiihdettiin naamarit päässä ja hypättiin ennennäkemättömiä 40 metrin mäkiloikkia.

    • MM-kisat toista kertaa Lahdessa

      MM-kisat toista kertaa Lahdessa

      Myös Yleisradio panosti vuoden 1938 Salpausselän MM-hiihtoihin koko rintamalla. Tunnelmia tallennettiin rautatieasemalla, pujottelukisassa ja löytötavaratoimistossa.

    • Mieshiihtäjät juhlivat Lahdessa 1958

      Suomalainen hiihto eli loistoaikojaan Lahden MM-kisoissa.

      Suomalainen hiihto eli loistoaikojaan Lahden MM-kilpailuissa 1958. Maastohiihdon ja yhdistetyn miehet ottivat yhteensä kolme kultaa.

    • Äiteelle MM-pronssia Lahdessa 1958

      Siiri Rantanen kiri pronssille Lahden MM-kisoissa.

      ”Neuvostoliiton tyttärien” voittoisan rintaman Lahden MM-kisojen pikamatkalla vuonna 1958 rikkoi vain pronssille kirinyt Siiri "Äitee" Rantanen.

    • Tuplavoitto MM-mäessä Lahdessa 1958

      Uusi hyppytapa johti kaksoisvoittoon Lahdessa 1958.

      Suomalaiset mäkihyppääjät kehittivät 1950-luvulla uuden, aerodynaamisen tyylin. Ulkomaalaisten alkuun vieroksuma hyppytapa johti kaksoisvoittoon vuonna 1958.

    • Mieto lipsui MM-pronssille 1978

      Juha Miedon vauhtia hidastivat lipsuvat sukset.

      Puolalaisyllättäjä Josef Luszczek voitti 15 kilometrin kilpailun vuoden 1978 MM-kisoissa. Juha Miedon vauhtia hidastivat jäisellä ladulla lipsuvat sukset.

    • Naisille MM-viestin voitto 1989

      Voitto jännittävässä viestikisassa kruunasi kisan.

      Voitto jännittävässä viestikisassa kruunasi Suomen naishiihtäjien huikean menestyksen Lahden MM-kisoissa vuonna 1989.

    • Joukkuemäen neljäs MM-kulta Suomeen 1989

      Suomi vei kullan isäntämaa Norjan nenän edestä.

      Ari-Pekka Nikkola, Matti Nykänen, Jari Puikkonen ja Risto Laakkonen toivat Suomelle neljännen perättäisen joukkuemäen maailmanmestaruuden Lahdessa 1989.

    • Kympin kolmoisvoitto Lahdessa 1989

      Naiset hiihtivät kultaa Lahden MM-kisoissa 1989.

      Marja-Liisa Kirvesniemi, Pirkko Määttä ja Marjo Matikainen hiihtivät komean kolmoisvoiton naisten 10 kilometrillä Lahden MM-kisoissa 1989.

    • MM-kolmoisvoitto 15 km:llä 1989

      Lahden kisoissa suomalaisten keskinäinen jännitysnäytelmä.

      Lahden MM-hiihdoissa naisten 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailusta muodostui suomalaisten keskinäinen jännitysnäytelmä.

    • Hartsa hiihti maailman ykköseksi 1989

      Harri Kirvesniemi voitti vuosien yrityksen jälkeen MM-kultaa

      Kotiyleisön riemuksi Harri Kirvesniemi voitti vuosien yrityksen jälkeen MM-kultaa 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailussa Lahdessa vuonna 1989.

    • Lahdessa tuntui hyvältä vuonna 1989

      Suomi saalisti kaikkien aikojen mitalisaaliin.

      Vuonna 1989 Suomi saalisti Lahden MM-hiihdoista kaikkien aikojen mitalisaaliin. Perinteisen suomalaisen urheilujournalismin nimissä mitalisankarit saivat vastata siihen kaikista tärkeimpään kysymykseen: miltä nyt tuntuu?

    • Miehille MM-viestihopeaa Lahdessa 1989

      Suomi taisteli loppuun saakka kullasta miesten viestissä.

      Suomi taisteli loppuun saakka kullasta miesten viestissä Lahden MM-hiihdoissa 1989. Neljä ensimmäistä joukkuetta tuli maaliin kahden sekunnin sisällä.

    • Kuitunen voittaa Lahden takaa-ajon 2001

      Virpi Kuitunen hiihti kultaa, mutta kärysi dopingista.

      Virpi Kuitunen otti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Lahden MM-kisojen kiihkeässä takaa-ajokilpailussa vuonna 2001.

    • Kaksoisvoitto ensimmäisessä MM-sprintissä

      Muranen ja Sundqvist hiihtivät Suomelle kultaa 2001.

      Pirjo Muranen ja Kati Sundqvist toivat Suomelle kaksoisvoiton historian ensimmäisessä MM-sprintissä Lahdessa vuonna 2001.

    • Naisten MM-viesti 2001 päättyi dopingskandaaliin

      Viestihopea haihtui dopingkäryyn Lahden kisoissa.

      Lahden MM-kisoissa Suomen naisten viestijoukkue hiihti maaliin toiseksi nopeimmin. Virpi Kuitusen ja Milla Jauhon dopingkäryn vuoksi hiihto hylättiin.

    • Isometsän menetetty takaa-ajohopea

      Jari Isometsän hopea liukeni dopingkäryyn.

      Lahden MM-kisoissa 2001 Mika Myllylä jätti takaa-ajon vapaaosuuden väliin, Janne Immonen katkaisi sauvansa, ja Jari Isometsän hopea liukeni Hemohesiin.

    • Suomen hiihtojoukkueessa jo toinen dopingepäily

      Isometsän jälkeen paljastui seuraava dopingkäry.

      Viikon päästä Jari Isometsän dopingkäryn varmistumisesta Suomen joukkueessa alkoi paljastua uusi dopingtapaus. Mieshiihtäjän nimeä ei annettu vielä julkisuuteen.

    • "Korostan sanaa epäily.."

      Neljä uutta dopingtapausta Lahden MM-hiihdoissa 2001.

      Helmikuun 28. päivänä 2001 pidetyssä tiedotustilaisuudessa Paavo M. Petäjä kertoi neljästä uudesta dopingepäilystä, korostaen sanaa epäily.

    • Mika Myllylän kiirastuli

      Mika Myllylä haastattelussa dopingkäryn jälkeen.

      Olympiavoittaja ja nelinkertainen maailmanmestari jäi kiinni Hemohesin käytöstä hiihdon MM-kisoissa 2001. Sitä seuranneet kaksi kuukautta olivat hänen elämänsä pahin painajainen.

    • Saimme kekseliään toiveen – nyt Kalapuikkokeitto on Areenassa

      Toteutamme jatkuvasti toiveita, mutta tahdomme niitä lisää!

      Saimme Instagramissa toiveen julkaista Kalapuikkokeitto-komediasarja Areenaan. Tuo toive osoitti tekijältään hienoa kekseliäisyyttä ja herätti meissä runsasta hilpeyttä. Kalapuikkokeitto on nyt kokonaisuudessaan katsottavissa Areenassa.

    • Elmo - kaikkien lajien sankari loisti myös tv-näytelmässä

      Juhani Peltosen kynästä syntynyt hahmo on mestari kaikessa.

      Kaikkien urheilulajien suomalainen mestari tunnettiin koko aurinkokunnassa pelkkänä Elmona. Kainalniemen oma poika kahmi kasoittain kultamitaleita sekä Andien talvikisoissa että Derwangan kesäkisoissa.

    • Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä

      Lyhytelokuvia menneiden vuosikymmenten laduilta

      Talvilomakausi on taas alkanut. Sen kunniaksi siirrymme harvinaisissa lyhytelokuvissa menneiden vuosikymmenten runsaille ja puhtoisille hangille. Tiistai 21. ja sunnuntai 26.2.

    • Talvilomalaisia houkutellaan Suomen hangille 1960-luvun lyhytelokuvassa

      Perinteiseen talvilomailuun kuuluu hiihto ja reippailu.

      Suomalaiseen talvilomailuun on aina liittynyt vahvasti ajatus ulkona urheilemisesta ja etenkin hiihtämisestä. Vuonna 1964 valmistuneessa filmissä esitellään talvimatkailun mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Siinäkin hiihtäminen hohtavilla hangilla on loman riemukas kohokohta.

    • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

      Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

      Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

    • Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

      Suomen tunnustusta Baltian maille saatiin odottaa

      Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

    • Viro liittyy EU:hun

      Virosta tulee EU-jäsen

      Virossa herättiin vapunpäivänä 2004 ensimmäiseen aamuun osana Euroopan unionia. Maassa istutettiin jäsenyyden kunniaksi miljoona puuntaimea uuden aikakauden merkiksi.

    • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

      Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

      Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

    • Kankkulan kaivolla parodioi radioreportaaseja

      Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä 1958–1970

      Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen kynästä. Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä "moraalitonta elämää ihannoivalla tyylillä".

    • Antero Alpolan radiohuumoria

      Radion ajanvietepomo oli kuivan älyllisen huumorin taituri.

      Radion ajanvietepäällikkö Antero Alpola (1997–2001) edusti kuivahkoa, älyllistä huumoria ja esiintyi valokuvissakin naama peruslukemilla. Hän oli vuosikymmenien ajan suomalaisen radioviihteen moottori.

    • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

      Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

      Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

    • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

      Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

      Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

    • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

      Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

      Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

    • Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

      Kotkadun henkilögalleria

      Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

    • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

      Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

      Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

    • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

      Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

      Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

    • Pikku Kakkosen historia

      Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

      Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

    • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

      3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

      Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

    • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

      Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

      Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

    • Näin Hermannia tehtiin

      Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

      Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

    • Pikku Kakkosen jäävaroitus

      Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

      Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

    • Pikku Kakkosen tunnukset

      Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

      Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

    • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

      Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

      Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

    • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

      Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

      1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

    • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

      Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

      1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

    • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

      Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

      Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

    • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

      Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

      Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

    • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenaan

      Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

      Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

    • Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

      Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

      Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

    • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

      Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

      Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.