Hyppää pääsisältöön

Baltian maiden vaikeat vuodet

Viron, Latvian ja Liettuan itsenäistymisinto alkoi kasvaa 1980-luvun lopulla. Kun itsenäisyys vihdoin tuli vuonna 1991, neuvostovallan runtelemien maiden itsenäisyys ja eheytyminen lähti yskien liikkeelle. Kaikille itsenäisyys ei tarkoittanut automaattisesti parempaa elämää.

Kun virolainen ratapyöräilijä Erika Salumäe voitti olympiakultaa vuonna 1988, Virossa heräsi toive siitä, että seuraavissa olympialaisissa maa kilpailisi oman lipun väreissä.

Perestroikan ja glasnostin aikaan Moskova antoi Baltian maille enemmän vapauksia. Maissa puuhailtiinkin aktiivisesti Neuvostoliitosta eroamisen hyväksi ja oman kansallisen identiteetin kohentamiseksi. Erilaisia kansanliikkeitä perustettiin vauhdittamaan pyrintöjä.

Virossa toivottiin monipuoluejärjestelmää ja talouden kohentamista, Latviassa kansanrintama ajoi demokratiaa, ja maahan tulleille venäläisille vaadittiin paluumuuttoa. Liettuassa oli useita mielenosoituksia, muun muassa Ingalinan ydinvoimalaa vastaan.

Kun Liettua kolmesta maasta ensimmäisenä teki itsenäistymisjulistuksen 11. maaliskuuta vuonna 1990, Neuvostoliitto tiukensi taas otettaan. Liettua joutui taloussaarron kohteeksi ja joutui perumaan itsenäistymisjulistuksensa kolmen kuukauden jälkeen.

Tammikuussa 1991 Latviassa ja Liettuassa tapahtui paljon verisiä yhteenottoja neuvostoarmeijan kanssa. Latviassa Neuvostoliiton joukot valtasivat sisäministeriön ja Liettuassa television lähetystornin. Kuolonuhreilta ei vältytty.

Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20.8. 1991 kesken Neuvostoliitossa meneillään ollutta vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritystä. Alla olevassa uutisjutussa näemme, missä tunnelmissa tieto vallankaappauksen epäonnistumisesta Virossa otettiin vastaan. Vaikka tilanne oli sekava, onnistui pääministeri Edgar Savisaar herättämään lausunnollaan vapautunutta naurua.

Itsenäisyys toi myös ongelmia

Virallisesti itsenäistyminen tapahtui vasta syksyllä 1991 Neuvostoliiton romahdettua. Vaikka Vilnassa katkottiin Lenin-patsaan jalat suurten suosionosoitusten saattelemana vain kaksi päivää kommunistien vallankaappausyrityksen jälkeen, ei itsenäisyyden tunne tullut Baltian maihin sormia napsauttamalla.

Ulkolinja vieraili vasta itsenäistyneissä Virossa ja Liettuassa. Virossa pohdittiin maataloustuotannon yksityistämistä, joka olisi ongelmallista, koska muistissa oli vain sosialistinen maataloustuotanto. Maa halusi pudistaa Neuvostoliiton pölyt pois jaloistaan ja suuntautua enemmän länteen, josta voisi saada apua myös uuden, oman valuutan saamiseksi. Armeijakin piti saada omaksi. Myös Liettuassa suunniteltiin, että reilut 100 000 neuvostosotilasta korvattaisiin oman maan miehillä. Toinen päivänpolttava aihe oli ydinvoimala Ingalinan tulevaisuus: sen käyttöön liittyi runsaasti riskejä, mutta koska se tuotti 70 prosenttia Liettuan sähköstä, sen sulkemisen seuraukset voisivat olla katastrofaaliset. Ingalina suljettiin vuoden 2009 viimeisenä päivänä.

Ulkolinja palasi Baltian maihin vuonna 1996 – viisi vuotta itsenäistymisen jälkeen. Rikollisuus kasvoi kaikissa kolmessa maassa, vaikkakaan se ei tullut yllätyksenä. Maissa kärsittiin myös talousongelmista, korruptiosta ja hintatason noususta. Järjestäytynyt rikollisuus aiheutti päänvaivaa eritoten Liettuassa, jossa mafiasta kirjoittanut toimittaja murhattiin.

Kaikkien mielestä itsenäisyys ei ollut parantanut elinoloja; joidenkin mielestä asiat olivat menneet jopa huonompaan suuntaan. Kuitenkin monien mielestä tärkeintä oli olla itsenäinen maa, jossa voi hengittää vapaasti – tai Latvian silloisen presidentti Guntis Ulmaniksen mukaan:

”Voin vakuuttaa, ettemme vaihda saavutettua vapauttamme perunasäkkiin tai hyvään vehnäsatoon.”

  • Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan
  • Kommentit

    Lähettänyt käyttäjä

    Suomi saa kiittää virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten rohkeutta siitä, että Suomi ei ole nyt vuonna 2014 täysin Venäjän kainalossa.

    • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

      Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

      Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

    • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

      Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

      Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

    • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

      Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

      Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

    Elävä arkisto


    Elävän arkiston nettiradio

    Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

    Uusimmat julkaisut

    • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

      Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

      Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

    • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

      Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

      Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

    • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

      Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

      Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

    Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

    Lue lisää:

    "Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

    Vielä vuosisata sitten uskottiin, että loitsujen sanoilla on voima parantaa ja tuhota, nostattaa henkiä ja karkottaa paholaisia. Jokaisessa suomalaisessa pitäjässä oli parantaja, joka taisi muun muassa ”verensulkusanat” verenvuodon pysäyttämiseksi.

    Lue lisää:

    Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

    Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.