Hyppää pääsisältöön

Välirauhan aika

Kuva: presidentti Risto Ryti tutustumassa puolustusvoimien aseistukseen. V. Pietinen/Yle.

Välirauha tarkoittaa sitä ajanjaksoa, joka osuu talvisodan ja jatkosodan väliin. Välirauhan aikana Suomi kävi ulkopoliittisia neuvotteluja Ruotsin ja Saksan kanssa sekä teki sotilasyhteistyötä Saksan kanssa.

Tietolaatikko

Talvisota 30.9.1939-12.3.1940
Moskovan rauha 12.3.1940
Välirauha 13.3.1940-25.6.1941
Jatkosota 25.6.1941-19.9.1944
Moskovan välirauha 19.9.1944

Operaatio Barbarossa on koodinimi vuoden 1941 Saksan hyökkäykselle Neuvostoliittoon.

Talvisota päättyi 12.3.1940 Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen. Sopimuksen tulkinnasta aiheutui erimielisyyksiä. Kirein tilanne oli Ensossa, joka oli Suomelle tärkeä teollisuusalue ja sijaitsi rajalinjalla.

Suomi joutui neuvotteluista huolimatta luopumaan Ensosta, sillä Neuvostoliitto vaati sitä strategisiin syihin vedoten itselleen.

Neuvostoliitto vaatii myös Petsamon nikkelikaivoksen toimilupaa, vaikka se oli Moskovan rauhassa jäänyt Suomelle. Petsamon nikkeli oli Suomen valttikortti suurpoliittisessa tilanteessa, sillä myös Englanti ja Saksa kiinnostuivat nikkelistä sotateolllisuuden tarpeiden vuoksi. Petsamon satama oli myös ainoa reitti Amerikkaan.

Draamaattisia käänteitä

Vaikka Suomessa elettiin välirauhan aikaa, sota Euroopassa laajeni. Maalikuussa vuonna 1940 Saksa miehitti Tanskan ja Norjan. Touko-kesäkuussa Saksa valtasi vielä Ranskan ja Alankomaat. Neuvostoliitto liitti itseensä Baltian maat loppukesästä 1940. Tämä luonnollisesti herätti huolta Suomessa.

Välirauhan aikana Neuvostoliitto teki useita rajaloukkauksia Suomen alueella. Neuvostoliittolainen hävittäjä ampui alas mm. Tallinnan ja Helsingin välillä lentäneen lentokoneen Kaleva, joka kuljetti kuriiripostia.

Suomi etsi liittolaisia

Suomi toivoi puolustusliittoa Ruotsin ja Norjan kanssa. Suomen ja Ruotsin valtioliiton tarkoituksena oli pysyä puolueettomana ja erossa Euroopan suursodasta. Suunnitelman mukaan valtion päämies olisi tullut Ruotsista ja ylipäällikkö Suomesta.

Liittolaishanke kaatui, sillä Neuvostoliiton ulkoministerin mukaan tällainen unioni olisi Moskovan rauhansopimuksen vastainen. Taustalla oli myös Neuvostoliiton pelko, että Suomi-Ruotsi-unioni olisi Saksan askel itään.

Suomen ja Saksan suhteet lämpiävät

Saksan kiinnostus Suomea kohtaan kasvoi ratkaisevasti heinäkuussa 1940, kun Hitler alkoi salaisesti valmistella sotaretkeä Neuvostoliittoon eli operaatio Barbarossaa. Sen toteuttamiseen Hitler tarvitsi Suomen aluetta.
 
Suomen ja Saksan välille solmittiin kauttakulkusopimus Norjaan syksyllä 1940. Sopimukseen liittyi myös asetoimituksia Suomelle. Saksan uudet suunnitelmat Suomen varalle selivisivät Neuvostoliittolle marraskuun puolivälissä 1940.

Mikäli Suomi olisi valinnut toisin ja ollut lähentymättä Saksaa, se olisi vienyt Suomen lähemmäksi neuvostojärjestelmää.

Sotaa ennakoivat tapahtumat

Päätös Suomen osallistumisesta Hitlerin sotaretkeen alkoi lopullisesti kypsyä, kun saksalaiset joukot siirtyivät Norjasta Lappiin. Saksalaisten kanssa tehtyjen yhteistyösuunnitelmien mukaisesti Suomen tuli suorittaa liikekannallepano.

Saksa aloitti hyökkäyksen 22.6.1940 Neuvostoliittoa vastaan Jäämeren rannalla. Suomi tosin ilmoitti pysyvänsä puolueettomana ja puolustautuvansa mikäli sitä vastaan hyökätään.

Kuva: Evakot. Parikkalasta evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta Vilppulan varikon satamaradalla. Karjalainen äiti imettää lastaan. Lotta syöttää toista lasta. SA-kuva.

Kuva: Evakot. Parikkalasta evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta Vilppulan varikon satamaradalla. Karjalainen äiti imettää lastaan. Lotta syöttää toista lasta. SA-kuva.Kuva: Evakot. Parikkalasta evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta Vilppulan varikon satamaradalla. Karjalainen äiti imettää lastaan. Lotta syöttää toista lasta. SA-kuva.
Saksa julistaa sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta raitiovaunupysäkillä. SA-kuva.

Saksa julistaa sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta raitiovaunupysäkillä. SA-kuva.Saksa julistaa sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta raitiovaunupysäkillä. SA-kuva.
Itärintama, operaatio Barbarossa. Saksalaiset sotilaat tarkistavat tykistölle tuotua ammustäydennystä. Kuvalähde: Atlantic/Yle.

Itärintama, operaatio Barbarossa. Saksalaiset sotilaat tarkistavat tykistölle tuotua ammustäydennystä. Kuvalähde: Atlantic/Yle.Itärintama, operaatio Barbarossa. Saksalaiset sotilaat tarkistavat tykistölle tuotua ammustäydennystä. Kuvalähde: Atlantic/Yle.
Operaatio Barbarossa. Puna-armeijan hyökkäys on torjuttu, saksalaisia jalkaväen joukkoja nousemassa juoksuhaudoista. Kuva: Atlantic/Yle.

Operaatio Barbarossa. Puna-armeijan hyökkäys on torjuttu, saksalaisia jalkaväen joukkoja nousemassa juoksuhaudoista. Kuva: Atlantic/Yle.Operaatio Barbarossa. Puna-armeijan hyökkäys on torjuttu, saksalaisia jalkaväen joukkoja nousemassa juoksuhaudoista. Kuva: Atlantic/Yle.

Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander, Helsingin ja Tampereen yliopiston historian professori Ohto Manninen ja sotahistorioitsija evp. Ari Raunio sekä veteraanit Ensio Ikonen, Aarne Jänterä ja Eino Salomaa. Toimittaja Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus

  • Savuton Suomi ulottuu koteihin – mihin asukkaan pitää varautua?

    Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeelle.

    Suomesta halutaan savuton vuoteen 2030 mennessä. Valtionhallinnon kunnianhimoinen tavoite näkyy jo tänä vuonna taloyhtiöissä, kun tupakointikieltoa voidaan hakea asunnon parvekkeelle tai jopa asunnon sisätiloihin. Tupakointikieltoa haetaan kunnalta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Kunta voi määrätä kiellon, vaikka asunnoissa ei tupakoida.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Lucian päivä, valon juhla 13.12.

    Lucia-neidon historia on valoisa ja verinen

    Lucian päivää vietetään perinteisesti 13. joulukuuta. Perinne on tullut Suomeen Ruotsista, ja päivää juhlitaan erityisesti Suomen ruotsinkielisillä alueilla.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    Pienelläkin rahasummalla pääsee sijoittamisen alkuun

    Oletko harkinnut sijoittamista? Kannattaako sijoittaa rahastoihin vai pörssiosakkeisiin? Milloin kannattaa ostaa, milloin myydä? Miten hoituu verotus? Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?