Hyppää pääsisältöön

Välirauhan aika

Kuva: presidentti Risto Ryti tutustumassa puolustusvoimien aseistukseen. V. Pietinen/Yle.

Välirauha tarkoittaa sitä ajanjaksoa, joka osuu talvisodan ja jatkosodan väliin. Välirauhan aikana Suomi kävi ulkopoliittisia neuvotteluja Ruotsin ja Saksan kanssa sekä teki sotilasyhteistyötä Saksan kanssa.

Tietolaatikko

Talvisota 30.9.1939-12.3.1940
Moskovan rauha 12.3.1940
Välirauha 13.3.1940-25.6.1941
Jatkosota 25.6.1941-19.9.1944
Moskovan välirauha 19.9.1944

Operaatio Barbarossa on koodinimi vuoden 1941 Saksan hyökkäykselle Neuvostoliittoon.

Talvisota päättyi 12.3.1940 Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen. Sopimuksen tulkinnasta aiheutui erimielisyyksiä. Kirein tilanne oli Ensossa, joka oli Suomelle tärkeä teollisuusalue ja sijaitsi rajalinjalla.

Suomi joutui neuvotteluista huolimatta luopumaan Ensosta, sillä Neuvostoliitto vaati sitä strategisiin syihin vedoten itselleen.

Neuvostoliitto vaatii myös Petsamon nikkelikaivoksen toimilupaa, vaikka se oli Moskovan rauhassa jäänyt Suomelle. Petsamon nikkeli oli Suomen valttikortti suurpoliittisessa tilanteessa, sillä myös Englanti ja Saksa kiinnostuivat nikkelistä sotateolllisuuden tarpeiden vuoksi. Petsamon satama oli myös ainoa reitti Amerikkaan.

Draamaattisia käänteitä

Vaikka Suomessa elettiin välirauhan aikaa, sota Euroopassa laajeni. Maalikuussa vuonna 1940 Saksa miehitti Tanskan ja Norjan. Touko-kesäkuussa Saksa valtasi vielä Ranskan ja Alankomaat. Neuvostoliitto liitti itseensä Baltian maat loppukesästä 1940. Tämä luonnollisesti herätti huolta Suomessa. Välirauhan aikana Neuvostoliitto teki useita rajaloukkauksia Suomen alueella. Neuvostoliittolainen hävittäjä ampui alas mm. Tallinnan ja Helsingin välillä lentäneen lentokoneen Kaleva, joka kuljetti kuriiripostia.

Suomi etsi liittolaisia

Suomi toivoi puolustusliittoa Ruotsin ja Norjan kanssa. Suomen ja Ruotsin valtioliiton tarkoituksena oli pysyä puolueettomana ja erossa Euroopan suursodasta. Suunnitelman mukaan valtion päämies olisi tullut Ruotsista ja ylipäällikkö Suomesta. Liittolaishanke kaatui, sillä Neuvostoliiton ulkoministerin mukaan tällainen unioni olisi Moskovan rauhansopimuksen vastainen. Taustalla oli myös Neuvostoliiton pelko, että Suomi-Ruotsi-unioni olisi Saksan askel itään.

Suomen ja Saksan suhteet lämpiävät

Saksan kiinnostus Suomea kohtaan kasvoi ratkaisevasti heinäkuussa 1940, kun Hitler alkoi salaisesti valmistella sotaretkeä Neuvostoliittoon eli operaatio Barbarossaa. Sen toteuttamiseen Hitler tarvitsi Suomen aluetta.   Suomen ja Saksan välille solmittiin kauttakulkusopimus Norjaan syksyllä 1940. Sopimukseen liittyi myös asetoimituksia Suomelle. Saksan uudet suunnitelmat Suomen varalle selivisivät Neuvostoliittolle marraskuun puolivälissä 1940. Mikäli Suomi olisi valinnut toisin ja ollut lähentymättä Saksaa, se olisi vienyt Suomen lähemmäksi neuvostojärjestelmää.

Sotaa ennakoivat tapahtumat

Päätös Suomen osallistumisesta Hitlerin sotaretkeen alkoi lopullisesti kypsyä, kun saksalaiset joukot siirtyivät Norjasta Lappiin. Saksalaisten kanssa tehtyjen yhteistyösuunnitelmien mukaisesti Suomen tuli suorittaa liikekannallepano. Saksa aloitti hyökkäyksen 22.6.1940 Neuvostoliittoa vastaan Jäämeren rannalla. Suomi tosin ilmoitti pysyvänsä puolueettomana ja puolustautuvansa mikäli sitä vastaan hyökätään.
Kuva: Evakot. Parikkalasta evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta Vilppulan varikon satamaradalla. Karjalainen äiti imettää lastaan. Lotta syöttää toista lasta. SA-kuva.
Kuva: Evakot. Parikkalasta evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta Vilppulan varikon satamaradalla. Karjalainen äiti imettää lastaan. Lotta syöttää toista lasta. SA-kuva.Kuva: Evakot. Parikkalasta evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta Vilppulan varikon satamaradalla. Karjalainen äiti imettää lastaan. Lotta syöttää toista lasta. SA-kuva.
Saksa julistaa sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta raitiovaunupysäkillä. SA-kuva.
Saksa julistaa sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta raitiovaunupysäkillä. SA-kuva.Saksa julistaa sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta raitiovaunupysäkillä. SA-kuva.
Itärintama, operaatio Barbarossa. Saksalaiset sotilaat tarkistavat tykistölle tuotua ammustäydennystä. Kuvalähde: Atlantic/Yle.
Itärintama, operaatio Barbarossa. Saksalaiset sotilaat tarkistavat tykistölle tuotua ammustäydennystä. Kuvalähde: Atlantic/Yle.Itärintama, operaatio Barbarossa. Saksalaiset sotilaat tarkistavat tykistölle tuotua ammustäydennystä. Kuvalähde: Atlantic/Yle.
Operaatio Barbarossa. Puna-armeijan hyökkäys on torjuttu, saksalaisia jalkaväen joukkoja nousemassa juoksuhaudoista. Kuva: Atlantic/Yle.
Operaatio Barbarossa. Puna-armeijan hyökkäys on torjuttu, saksalaisia jalkaväen joukkoja nousemassa juoksuhaudoista. Kuva: Atlantic/Yle.Operaatio Barbarossa. Puna-armeijan hyökkäys on torjuttu, saksalaisia jalkaväen joukkoja nousemassa juoksuhaudoista. Kuva: Atlantic/Yle.
Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander, Helsingin ja Tampereen yliopiston historian professori Ohto Manninen ja sotahistorioitsija evp. Ari Raunio sekä veteraanit Ensio Ikonen, Aarne Jänterä ja Eino Salomaa. Toimittaja Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.
  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mindfulnessin, rentoutumisen ja positiivisen ajattelun avulla kohti parempaa elämää

    Kohti parempaa elämää

    Tuntuuko siltä, että elämä on yhtä kaaosta? Pinnisteletkö jaksamisen äärirajoilla etkä kuitenkaan ole tyytyväinen itseesi tai tekemisiisi? Muistatko enää, kuka olet ja mistä pidät? Olosuhteiden radikaali muuttaminen on vain harvoin mahdollista, mutta jotain voi kuitenkin tehdä - nimittäin parantaa päänsisäistä oloa!

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Kaikki sarjat löytyvät kokonaisuudessaan ja mahdollisine oheismateriaaleineen Oppimisen sivuilta. Kunkin sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Tutkija Salasuo: "Junnujen raaka pudotuspeli - pyramidin kokoinen hutipotku"

    Tutkija Salasuo kritisoi suomalaista urheilujärjestelmää.

    Tutkija Mikko Salasuo kritisoi rahojen menevän väärään paikkaan suomalaisessa urheilujärjestelmässä: "Suuria lajiliittoja koskevat selvitykset osoittavat aivan samanlaista välinpitämättömyyttä liikuntalakia ja sen henkeä kohtaan. Selvästi suurin osa lajiliittojen taloudellisista panostuksista laitetaan huippu-­urheiluun."

  • Aiotko laihduttaa pelkällä liikunnalla? Lue ensin tämä!

    Pelkkä liikunta ei laihduta, opastaa personal trainer.

    Pelkkä treeni polttaa rasvaa harvoilla onnekkailla. Keskimäärin konsti on huono. Useimmille meistä pelkän treenin avulla laihduttaminen johtaa turhauttaviin epäonnistumisiin, heikkoon palautumiseen ja rasitusvammoihin, opastaa kokenut personal trainer Timo Hakkarainen Jennyä ja läskimyytinmurtajia.

  • Seuraa Euroviisuja Ylen kanavilla

    Tutustu Ylen laajaan Euroviisut 2016 -ohjelmistoon

    Euroviisut 2016 näkyy ja kuuluu sekä Ylen kanavilla että verkossa. Tutustu laajaan ohjelmistoon!

  • Näin rekisteröit pönttösi helposti

    Lyhyt ohje siitä, miten pääset helpoiten mukaan kampanjaan.

    Lyhyt ohje siitä, miten pääset helpoiten mukaan Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan. Voit rekisteröidä sekä vanhat asumiskelpoiset pöntöt että uudet.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Näin kierrätät biomuovit oikein

    Biomuovi ei kompostoidu, biohajoavakin vain ajan kanssa.

    Kierrätysmuovi, biomuovi, biohajoava, kompostoituva... menitkö sekaisin? Vain biohajoava muovi voi kompostoitua eli tuottaa ravinteita, mutta muovinkierrätykseen se ei sovellu. Kierrätysmuovi tai yleistyvät biopohjaiset pakkausmuovit eivät maadu ollenkaan. Ne voi viedä muovinkeräyspisteeseen, joiden valtakunnallinen verkosto avautuu viimeistään kesällä 2016.

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Kaikki sarjat löytyvät kokonaisuudessaan ja mahdollisine oheismateriaaleineen Oppimisen sivuilta. Kunkin sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

  • Elämänkatsomustiedon mp3-kurssi

    Elämänkatsomustietoa mukaan lenkille.

    Lataa itsellesi mp3-kurssi, jonka voit ottaa mukaan vaikka lenkille tai työ- tai koulumatkalle. Toki voit opiskella myös tietokoneen äärellä.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaa, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?