Hyppää pääsisältöön

Välirauhan aika

Kuva: presidentti Risto Ryti tutustumassa puolustusvoimien aseistukseen. V. Pietinen/Yle.

Välirauha tarkoittaa sitä ajanjaksoa, joka osuu talvisodan ja jatkosodan väliin. Välirauhan aikana Suomi kävi ulkopoliittisia neuvotteluja Ruotsin ja Saksan kanssa sekä teki sotilasyhteistyötä Saksan kanssa.

Tietolaatikko

Talvisota 30.9.1939-12.3.1940
Moskovan rauha 12.3.1940
Välirauha 13.3.1940-25.6.1941
Jatkosota 25.6.1941-19.9.1944
Moskovan välirauha 19.9.1944

Operaatio Barbarossa on koodinimi vuoden 1941 Saksan hyökkäykselle Neuvostoliittoon.

Talvisota päättyi 12.3.1940 Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen. Sopimuksen tulkinnasta aiheutui erimielisyyksiä. Kirein tilanne oli Ensossa, joka oli Suomelle tärkeä teollisuusalue ja sijaitsi rajalinjalla.

Suomi joutui neuvotteluista huolimatta luopumaan Ensosta, sillä Neuvostoliitto vaati sitä strategisiin syihin vedoten itselleen.

Neuvostoliitto vaatii myös Petsamon nikkelikaivoksen toimilupaa, vaikka se oli Moskovan rauhassa jäänyt Suomelle. Petsamon nikkeli oli Suomen valttikortti suurpoliittisessa tilanteessa, sillä myös Englanti ja Saksa kiinnostuivat nikkelistä sotateolllisuuden tarpeiden vuoksi. Petsamon satama oli myös ainoa reitti Amerikkaan.

Draamaattisia käänteitä

Vaikka Suomessa elettiin välirauhan aikaa, sota Euroopassa laajeni. Maalikuussa vuonna 1940 Saksa miehitti Tanskan ja Norjan. Touko-kesäkuussa Saksa valtasi vielä Ranskan ja Alankomaat. Neuvostoliitto liitti itseensä Baltian maat loppukesästä 1940. Tämä luonnollisesti herätti huolta Suomessa. Välirauhan aikana Neuvostoliitto teki useita rajaloukkauksia Suomen alueella. Neuvostoliittolainen hävittäjä ampui alas mm. Tallinnan ja Helsingin välillä lentäneen lentokoneen Kaleva, joka kuljetti kuriiripostia.

Suomi etsi liittolaisia

Suomi toivoi puolustusliittoa Ruotsin ja Norjan kanssa. Suomen ja Ruotsin valtioliiton tarkoituksena oli pysyä puolueettomana ja erossa Euroopan suursodasta. Suunnitelman mukaan valtion päämies olisi tullut Ruotsista ja ylipäällikkö Suomesta. Liittolaishanke kaatui, sillä Neuvostoliiton ulkoministerin mukaan tällainen unioni olisi Moskovan rauhansopimuksen vastainen. Taustalla oli myös Neuvostoliiton pelko, että Suomi-Ruotsi-unioni olisi Saksan askel itään.

Suomen ja Saksan suhteet lämpiävät

Saksan kiinnostus Suomea kohtaan kasvoi ratkaisevasti heinäkuussa 1940, kun Hitler alkoi salaisesti valmistella sotaretkeä Neuvostoliittoon eli operaatio Barbarossaa. Sen toteuttamiseen Hitler tarvitsi Suomen aluetta.   Suomen ja Saksan välille solmittiin kauttakulkusopimus Norjaan syksyllä 1940. Sopimukseen liittyi myös asetoimituksia Suomelle. Saksan uudet suunnitelmat Suomen varalle selivisivät Neuvostoliittolle marraskuun puolivälissä 1940. Mikäli Suomi olisi valinnut toisin ja ollut lähentymättä Saksaa, se olisi vienyt Suomen lähemmäksi neuvostojärjestelmää.

Sotaa ennakoivat tapahtumat

Päätös Suomen osallistumisesta Hitlerin sotaretkeen alkoi lopullisesti kypsyä, kun saksalaiset joukot siirtyivät Norjasta Lappiin. Saksalaisten kanssa tehtyjen yhteistyösuunnitelmien mukaisesti Suomen tuli suorittaa liikekannallepano. Saksa aloitti hyökkäyksen 22.6.1940 Neuvostoliittoa vastaan Jäämeren rannalla. Suomi tosin ilmoitti pysyvänsä puolueettomana ja puolustautuvansa mikäli sitä vastaan hyökätään.
Kuva: Evakot. Parikkalasta evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta Vilppulan varikon satamaradalla. Karjalainen äiti imettää lastaan. Lotta syöttää toista lasta. SA-kuva.
Kuva: Evakot. Parikkalasta evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta Vilppulan varikon satamaradalla. Karjalainen äiti imettää lastaan. Lotta syöttää toista lasta. SA-kuva.Kuva: Evakot. Parikkalasta evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta Vilppulan varikon satamaradalla. Karjalainen äiti imettää lastaan. Lotta syöttää toista lasta. SA-kuva.
Saksa julistaa sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta raitiovaunupysäkillä. SA-kuva.
Saksa julistaa sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta raitiovaunupysäkillä. SA-kuva.Saksa julistaa sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta raitiovaunupysäkillä. SA-kuva.
Itärintama, operaatio Barbarossa. Saksalaiset sotilaat tarkistavat tykistölle tuotua ammustäydennystä. Kuvalähde: Atlantic/Yle.
Itärintama, operaatio Barbarossa. Saksalaiset sotilaat tarkistavat tykistölle tuotua ammustäydennystä. Kuvalähde: Atlantic/Yle.Itärintama, operaatio Barbarossa. Saksalaiset sotilaat tarkistavat tykistölle tuotua ammustäydennystä. Kuvalähde: Atlantic/Yle.
Operaatio Barbarossa. Puna-armeijan hyökkäys on torjuttu, saksalaisia jalkaväen joukkoja nousemassa juoksuhaudoista. Kuva: Atlantic/Yle.
Operaatio Barbarossa. Puna-armeijan hyökkäys on torjuttu, saksalaisia jalkaväen joukkoja nousemassa juoksuhaudoista. Kuva: Atlantic/Yle.Operaatio Barbarossa. Puna-armeijan hyökkäys on torjuttu, saksalaisia jalkaväen joukkoja nousemassa juoksuhaudoista. Kuva: Atlantic/Yle.
Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander, Helsingin ja Tampereen yliopiston historian professori Ohto Manninen ja sotahistorioitsija evp. Ari Raunio sekä veteraanit Ensio Ikonen, Aarne Jänterä ja Eino Salomaa. Toimittaja Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.
  • Kapusta Master - osa 1: Pietariin

    Ensimmäisessä osassa matkustetaan Pietariin.

    Ensimmäisessä osassa matkustetaan Pietariin, opitaan sanojen suvut, persoonapronomineja ja lukusanat 1-10 sekä tervehdyksiä.

  • Kapusta Master - osa 2: Tapaamisia ja tutustumista

    Verbien 1. taivutusluokka, sijamuoto prepositionaali.

    Venäjässä verbit taipuvat aivan kuten suomessakin, eli niillä on omat persoonapäätteet. Lisäksi tutustutaan yhteen venäjän kuudesta sijamuodosta eli prepositionaaliin. Dialogeissa esittäydytään eri tilanteissa.

  • Kapusta Master - osa 3: Rajamuodollisuuksia ja kahviloita

    Lukumäärät, monikkomuoto, genetiivi sekä verbitaivutuksia.

    Kolmannen oppitunnin aiheita ovat lukumäärät, substantiivien monikkomuodot ja genetiivi. Myös verbien taivutusta jatketaan ja tutustutaan rajamuodollisuuksiin sekä ruokalistaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Näin toimii Suomen Vastarintaliike

    SVL ei puhu ulkopuolisille, mutta nyt hiljaisuus rikkoontuu.

    Uusnatsijärjestö Suomen Vastarintaliike on tarkka julkisuuskuvastaan eivätkä jäsenet puhu liikkeen asioista ulkopuolisille. Nyt vaikenemisen laki murtuu. Esa Holappa oli perustamassa Suomen Vastarintaliikettä ja hänestä tuli järjestön julkinen keulakuva. Holappa oli vuosia vastarintaliikkeen ytimessä. Nyt hän kertoo Svenska Ylen Spotlightille siitä, miten järjestö toimii ja on kehittynyt perustamisestaan 2008.

  • Natsijohtaja, jonka usko loppui

    SVL:n ex-johtaja katuu natsivuosiaan.

    Esa Henrik Holappa on pyhittänyt lähes puolet elämästään kansallissosialismille. Nyt hän on luopunut aatteestaan ja katuu vuosia, jolloin hän saarnasi vihan ja väkivallan puolesta. Holappa haluaa nyt tehdä menneisyytensä kanssa julkisen pesäeron huolimatta vaaroista, joita se tuo mukanaan.

Ihminen ja yhteiskunta

Ihminen ja yhteiskunta -osio auttaa ymmärtämään miten yhteiskunta toimii, mitkä ovat nykyajan kansalaistaitoja, mitkä tekijät vaikuttavat taloudessa, politiikassa ja yleisesti ihmisten arjessa.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Keisarit ja Suomi

    Venäjän keisarit kaukaisissa palatseissaan olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1808 Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, mutta keisareiden ajan päättyessä se oli saavuttanut Euroopan keskitason.

  • Oudot tunteet

    Mikä selittää omituiset kokemukset?

    Miksi jotkut ihmiset sylkevät mustan kissan nähdessään? Entä mistä syntyy déjà vu, kummallinen tuttuuden tunne? Oudot tunteet -sarjassa pohditaan näiden lisäksi myös mm. flow-tilaa, migreeniä, rakastumista, humalaa ja unihalvausta. Mikä selittää nämä monelle niin tutut, mutta omituiset kokemukset?

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaa, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?