Roskiin menevää ruokamäärää voi vähentää

Suomalaiset heittävät vuodessa roskiin satoja miljoonia kiloja syömäkelpoista ruokaa. Ruokahävikkiä vastaan on jo viriämässä pienoinen kansanliike.

Uusia lukuja

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on parin viime vuoden aikana julkistanut tutkimustietoa hukkaan menevän ruuan määrästä. Tutkimuskeskus on laskenut hävikkiä ruokaketjun eri osissa. Selvityksen loppuraportti julkaistiin viime keväänä.

MTT:n mukaan suurin ruuan tuhlaaja ovat kotitaloudet. Suomalaiskodeissa menee ruokaa jätteisiin keskimäärin 23 kg perheenjäsentä kohti vuodessa. Eniten hukataan vihanneksia ja perunoita. Roskiin pannaan myös itse kotona valmistettua ruokaa, maitotuotteita ja jopa leipää.

Myös ravintoloissa, kahviloissa sekä työpaikkojen ja koulujen ruokaloissa pannaan ruokaa roskiin. Määrä on 14-16 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Iso osa ruokaloiden hävikistä on ns. tarjoiluhävikkiä. Lain mukaan kertaalleen tarjolla ollutta lämmintä ruokaa ei voi tarjota enää uudelleen seuraavana päivänä. Tästä syystä osa ruuasta menee päivän lopuksi roskiin. Hävikkiä aiheuttavat myös asiakkaat, jotka ottavat lautaselleen liian paljon ruokaa ja jättävät sen sitten syömättä.

Kaupoissa ruokaa menee hukkaan vähemmän kuin kodeissa tai ravintoloissa. Määrä on 12-14 kg henkeä kohti vuodessa. Eniten hukkaan menee hedelmiä ja vihanneksia sekä leipää.

Ruokateollisuuden hävikistä MTT ei ole tähän mennessä saanut kovin paljon tietoa. Sen takia arvio roskiin menevän ruuan määrästäkin on epätarkempi kuin muissa ruokaketjun osissa. Hävikiksi arvioidaan laajalla haarukalla 14-26 kg suomalaista kohti vuodessa.

Kun kaikki nämä luvut laskee yhteen, kilot alkavat painaa… Koko Suomen ruokahävikin määräksi MTT laskee 335-460 miljoonaa kiloa vuodessa.

Taloyhtiö jakaa ruokaa

Helsingin Roihuvuoressa Untuvaistentie 7 on taloyhtiönä lähtenyt taisteluun ruuan tuhlausta vastaan. Taloyhtiössä on toimiva kylmäkellari, jolle on nyt keksitty uutta käyttöä. Pari kellarikomeroa jätetään auki ja niihin perustetaan talon asukkaille ruuanjakopiste.

Herkkupesäksi kutsuttuun kellarikomeroon saa tuoda vaihdettavaksi raaka-aineita eli avaamattomia pakkauksia, vihanneksia ja hedelmiä, kuiva-aineita, purkkeja ja purnukoita. Koiranruualle on oma hyllynsä.
Ruokaa saa tuoda ja hakea kuka tahansa. Pari ihmistä taloyhtiöstä värvätään valvomaan, ettei ruoka Herkkupesässä pääse pilaantumaan.

Taloyhtiön tiedotusvastaava Jukka Peltonen arvelee, että myös perinteisemmät keinot ruuan jakamiseen otetaan talossa käyttöön.
- Joku voi tehdä pellillisen mustikkapiirakkaa ja rimpauttaa sitten naapurin ovikelloa. Tai voi tuoda kesällä ruuat pihalle ja järjestää grillijuhlat.

Hankkeen tukena on tutkijoita ja järjestöjä. Tavoitteena on kehittää ruokahävikin pienentämiseen malli, jota muutkin taloyhtiöt voisivat käyttää.
- Uskon, että tässä tulee vielä yllättäviä, luovia ratkaisuja, iloitsee Peltonen.

Mitään ei tapahdu ilman somea

Arto Sivonen pyörittää Helsingissä firmaa, joka suunnittelee yhteiskunnallista markkinointia. Siinä sivussa syntyy projekteja, joista kukaan ei ainakaan ensi alkuun maksa mitään. Ruokahävikki sai Sivosen toimiin viime keväänä. Hän kokosi facebookissa yhteisön, joka järjesti roskaruokaillallisen.
- Me kannustimme ihmisiä tekemään ruokaa kotona. ja kutsumaan kaverit syömään. Raaka-aineina oli kaikki mitä löytyi keittiöstä: ruoka, missä päivämäärät olivat vanhoja tai joku ylijäämäruoka jääkaapista. Tai naapurista voi löytyä lisää täytteitä.
Marraskuun 3. päivä järjestettyyn tapahtumaan ilmoittautui pari- kolmesataa ihmistä.
- Jokainen heistä oli tietysti isäntä, joka kutsui pitkän liudan porukkaa mukaan. Minä sain (jälkikäteen) kuvia, joissa oli pitkiä pitopöytiä täynnä ruokaa, kertoo Sivonen.

Lisää toimintaa on tulossa. 19. tammikuuta Helsingissä järjestetään roskaruokabrunssi. Myös uutta roskaruokaillallista suunnitellaan. Tietoa tapahtumista saa Roskaruokaillallisen facebook-sivuilta.

Roskaruokaillallisen lisäksi sosiaaliseen mediaan ja nettiin on pullahtanut muitakin sivustoja ja yhteisöjä, joilla pohditaan ruokahävikin pienentämistä. Kymmenet ruokabloggaajat kirjoittivat yhteistuumin viime toukokuussa hävikkiasiasta. Tämä projekti elää vieläkin facebookissa Hävikistä herkuksi- otsikolla.

Älä ruoki hukkaa on Maa- ja kotitalousnaisten ylläpitämä blogi.

Saa syödä- nettivut ovat Untuvaistentien taloyhtiöprojektin sivut, joilla annetaan neuvoja ruokahävikin pienentämiseen muillekin.

Myös Martat ovat jo perinteisesti antaneet ohjeita ruuantähteiden käyttämiseen.

Ravintola mittaa biojätettä

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ruokalat syöttävät päivässä tuhansia opiskelijoita. Vuoden alusta lähtien keittiöissä on punnittu biojätteen määrä.

Kehityspäällikkö Liisa Kuikka vakuuttaa, että valvonnasta on hyötyä.
- Me pääsemme päivittäin kiinni meidän biojätemäärään. Kun saamme selkeitä lukuja, pystymme asettamaan tavoitteita ja johtamaan toimintaamme.

Jätteiden mittaaminen on saanut aikana sen, että työntekijät kiinnittävät asiaan entistä enemmän huomiota. Jos jonain päivän jätettä syntyy tavallista enemmän, syistä keskustellaan yhdessä.

Osan hävikistä aiheuttavat asiakkaat. Kun ruokaa saa ottaa linjastolta itse haluamansa määrän, lautaset lastataan joskus liian täyteen ja osa annoksesta jää syömättä. Opiskelijoille tietoa asiasta on kerrottu ruokapöytiin jaetuilla esitteillä.

Nyt projektissa on menossa tiedonkeruuvaihe. Mutta tavoitteet ovat kovat, kertoo Liisa Kuikka.
- Vuoteen 2015 mennessä biojätteen määrän pitäisi vähentyä 40 %.

Ruokakauppa tilaa tarkemmin

Niittykummun K-kauppa Espoossa on ollut mukana pilottiprojektissa, jossa kehitettiin kaupoille entistä tarkempi tilaussysteemi.

Kun tavara menee kassan läpi, se kirjautuu tietojärjestelmään. Järjestelmä ennustaa näiden todellisten ostotietojen perusteella, mitä tavaraa, milloin ja paljonko juuri tässä kaupassa tarvitaan.
- Meidän tilaus tarkentuu, tavaravirta optimoituu, meillä on oikea määrä tuotteita oikeaan aikaan kaupassa. Tätä kautta hävikki pienenee, kertoo kauppias Pauli Jaakola.

Uusi järjestelmä ottaa huomioon myös sesonkiajat.
- Esimerkiksi tähän aikaan joululeivonta on kovassa käynnissä. Meidän myyntihistoria tulee kahdelta edelliseltä joululta ja se kertoo, kuinka paljon tähän aikaan vuodesta tuotteita on myyty. Järjestelmä sitten ehdottaa tilattavaksi sen mukaan, kertoo Jaakola.

Toki perinteisemmätkin keinot ovat tässä kaupassa käytössä. Lähellä viimeistä myyntipäivää lihatuotteita myydään asiakkaille alennetuilla hinnoilla. Toisin kuin monessa muussa kaupassa, vihanneksille ja hedelmillekin on keksitty jatkokäyttöä. Ne lajitellaan ja ns. kakkoslaatu toimitetaan hyväntekeväisyysjärjestöille. Samaan osoitteeseen päätyy myös leipää ja muutakin ruokaa.

Kaikesta tästä on tullut tulosta, kertoo kauppias.
- Viimeisen neljän vuoden aikana ruokajätteen määrä on vähentynyt noin puoleen. Jäteastioita tuli ennen täyteen neljä viikossa, nyt enää pari astiaa.

Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja, YLE Tutkiva Asia

Julkaistu . Päivitetty