Hyppää pääsisältöön

Roskiin menevää ruokamäärää voi vähentää

Suomalaiset heittävät vuodessa roskiin satoja miljoonia kiloja syömäkelpoista ruokaa. Ruokahävikkiä vastaan on jo viriämässä pienoinen kansanliike.

Uusia lukuja

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on parin viime vuoden aikana julkistanut tutkimustietoa hukkaan menevän ruuan määrästä. Tutkimuskeskus on laskenut hävikkiä ruokaketjun eri osissa. Selvityksen loppuraportti julkaistiin viime keväänä.

MTT:n mukaan suurin ruuan tuhlaaja ovat kotitaloudet. Suomalaiskodeissa menee ruokaa jätteisiin keskimäärin 23 kg perheenjäsentä kohti vuodessa. Eniten hukataan vihanneksia ja perunoita. Roskiin pannaan myös itse kotona valmistettua ruokaa, maitotuotteita ja jopa leipää.

Myös ravintoloissa, kahviloissa sekä työpaikkojen ja koulujen ruokaloissa pannaan ruokaa roskiin. Määrä on 14-16 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Iso osa ruokaloiden hävikistä on ns. tarjoiluhävikkiä. Lain mukaan kertaalleen tarjolla ollutta lämmintä ruokaa ei voi tarjota enää uudelleen seuraavana päivänä. Tästä syystä osa ruuasta menee päivän lopuksi roskiin. Hävikkiä aiheuttavat myös asiakkaat, jotka ottavat lautaselleen liian paljon ruokaa ja jättävät sen sitten syömättä.

Kaupoissa ruokaa menee hukkaan vähemmän kuin kodeissa tai ravintoloissa. Määrä on 12-14 kg henkeä kohti vuodessa. Eniten hukkaan menee hedelmiä ja vihanneksia sekä leipää.

Ruokateollisuuden hävikistä MTT ei ole tähän mennessä saanut kovin paljon tietoa. Sen takia arvio roskiin menevän ruuan määrästäkin on epätarkempi kuin muissa ruokaketjun osissa. Hävikiksi arvioidaan laajalla haarukalla 14-26 kg suomalaista kohti vuodessa.

Kun kaikki nämä luvut laskee yhteen, kilot alkavat painaa… Koko Suomen ruokahävikin määräksi MTT laskee 335-460 miljoonaa kiloa vuodessa.

Taloyhtiö jakaa ruokaa

Helsingin Roihuvuoressa Untuvaistentie 7 on taloyhtiönä lähtenyt taisteluun ruuan tuhlausta vastaan. Taloyhtiössä on toimiva kylmäkellari, jolle on nyt keksitty uutta käyttöä. Pari kellarikomeroa jätetään auki ja niihin perustetaan talon asukkaille ruuanjakopiste.

Herkkupesäksi kutsuttuun kellarikomeroon saa tuoda vaihdettavaksi raaka-aineita eli avaamattomia pakkauksia, vihanneksia ja hedelmiä, kuiva-aineita, purkkeja ja purnukoita. Koiranruualle on oma hyllynsä.
Ruokaa saa tuoda ja hakea kuka tahansa. Pari ihmistä taloyhtiöstä värvätään valvomaan, ettei ruoka Herkkupesässä pääse pilaantumaan.

Taloyhtiön tiedotusvastaava Jukka Peltonen arvelee, että myös perinteisemmät keinot ruuan jakamiseen otetaan talossa käyttöön.
- Joku voi tehdä pellillisen mustikkapiirakkaa ja rimpauttaa sitten naapurin ovikelloa. Tai voi tuoda kesällä ruuat pihalle ja järjestää grillijuhlat.

Hankkeen tukena on tutkijoita ja järjestöjä. Tavoitteena on kehittää ruokahävikin pienentämiseen malli, jota muutkin taloyhtiöt voisivat käyttää.
- Uskon, että tässä tulee vielä yllättäviä, luovia ratkaisuja, iloitsee Peltonen.

Mitään ei tapahdu ilman somea

Arto Sivonen pyörittää Helsingissä firmaa, joka suunnittelee yhteiskunnallista markkinointia. Siinä sivussa syntyy projekteja, joista kukaan ei ainakaan ensi alkuun maksa mitään. Ruokahävikki sai Sivosen toimiin viime keväänä. Hän kokosi facebookissa yhteisön, joka järjesti roskaruokaillallisen.
- Me kannustimme ihmisiä tekemään ruokaa kotona. ja kutsumaan kaverit syömään. Raaka-aineina oli kaikki mitä löytyi keittiöstä: ruoka, missä päivämäärät olivat vanhoja tai joku ylijäämäruoka jääkaapista. Tai naapurista voi löytyä lisää täytteitä.
Marraskuun 3. päivä järjestettyyn tapahtumaan ilmoittautui pari- kolmesataa ihmistä.
- Jokainen heistä oli tietysti isäntä, joka kutsui pitkän liudan porukkaa mukaan. Minä sain (jälkikäteen) kuvia, joissa oli pitkiä pitopöytiä täynnä ruokaa, kertoo Sivonen.

Lisää toimintaa on tulossa. 19. tammikuuta Helsingissä järjestetään roskaruokabrunssi. Myös uutta roskaruokaillallista suunnitellaan. Tietoa tapahtumista saa Roskaruokaillallisen facebook-sivuilta.

Roskaruokaillallisen lisäksi sosiaaliseen mediaan ja nettiin on pullahtanut muitakin sivustoja ja yhteisöjä, joilla pohditaan ruokahävikin pienentämistä. Kymmenet ruokabloggaajat kirjoittivat yhteistuumin viime toukokuussa hävikkiasiasta. Tämä projekti elää vieläkin facebookissa Hävikistä herkuksi- otsikolla.

Älä ruoki hukkaa on Maa- ja kotitalousnaisten ylläpitämä blogi.

Saa syödä- nettivut ovat Untuvaistentien taloyhtiöprojektin sivut, joilla annetaan neuvoja ruokahävikin pienentämiseen muillekin.

Myös Martat ovat jo perinteisesti antaneet ohjeita ruuantähteiden käyttämiseen.

Ravintola mittaa biojätettä

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ruokalat syöttävät päivässä tuhansia opiskelijoita. Vuoden alusta lähtien keittiöissä on punnittu biojätteen määrä.

Kehityspäällikkö Liisa Kuikka vakuuttaa, että valvonnasta on hyötyä.
- Me pääsemme päivittäin kiinni meidän biojätemäärään. Kun saamme selkeitä lukuja, pystymme asettamaan tavoitteita ja johtamaan toimintaamme.

Jätteiden mittaaminen on saanut aikana sen, että työntekijät kiinnittävät asiaan entistä enemmän huomiota. Jos jonain päivän jätettä syntyy tavallista enemmän, syistä keskustellaan yhdessä.

Osan hävikistä aiheuttavat asiakkaat. Kun ruokaa saa ottaa linjastolta itse haluamansa määrän, lautaset lastataan joskus liian täyteen ja osa annoksesta jää syömättä. Opiskelijoille tietoa asiasta on kerrottu ruokapöytiin jaetuilla esitteillä.

Nyt projektissa on menossa tiedonkeruuvaihe. Mutta tavoitteet ovat kovat, kertoo Liisa Kuikka.
- Vuoteen 2015 mennessä biojätteen määrän pitäisi vähentyä 40 %.

Ruokakauppa tilaa tarkemmin

Niittykummun K-kauppa Espoossa on ollut mukana pilottiprojektissa, jossa kehitettiin kaupoille entistä tarkempi tilaussysteemi.

Kun tavara menee kassan läpi, se kirjautuu tietojärjestelmään. Järjestelmä ennustaa näiden todellisten ostotietojen perusteella, mitä tavaraa, milloin ja paljonko juuri tässä kaupassa tarvitaan.
- Meidän tilaus tarkentuu, tavaravirta optimoituu, meillä on oikea määrä tuotteita oikeaan aikaan kaupassa. Tätä kautta hävikki pienenee, kertoo kauppias Pauli Jaakola.

Uusi järjestelmä ottaa huomioon myös sesonkiajat.
- Esimerkiksi tähän aikaan joululeivonta on kovassa käynnissä. Meidän myyntihistoria tulee kahdelta edelliseltä joululta ja se kertoo, kuinka paljon tähän aikaan vuodesta tuotteita on myyty. Järjestelmä sitten ehdottaa tilattavaksi sen mukaan, kertoo Jaakola.

Toki perinteisemmätkin keinot ovat tässä kaupassa käytössä. Lähellä viimeistä myyntipäivää lihatuotteita myydään asiakkaille alennetuilla hinnoilla. Toisin kuin monessa muussa kaupassa, vihanneksille ja hedelmillekin on keksitty jatkokäyttöä. Ne lajitellaan ja ns. kakkoslaatu toimitetaan hyväntekeväisyysjärjestöille. Samaan osoitteeseen päätyy myös leipää ja muutakin ruokaa.

Kaikesta tästä on tullut tulosta, kertoo kauppias.
- Viimeisen neljän vuoden aikana ruokajätteen määrä on vähentynyt noin puoleen. Jäteastioita tuli ennen täyteen neljä viikossa, nyt enää pari astiaa.

Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja, YLE Tutkiva Asia

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Trendikäs parveke halvalla: unohda perinteiset kesäkukat ja käytä olohuoneesi viherkasveja

    Vanhat suomalaiset viherkasvit ovat huippumuodikkaita.

    Puutarha-alalla jylläävät muoti-ilmiöt samalla tavalla kuin vaatteissa tai sisustuksessa. Juuri nyt on trendikästä istuttaa parvekkeelle perinteisten kesäkukkien ohella viherkasveja. Eksoottisten bambujen, ruokojen ja mehikasvien lisäksi muotia ovat isoäidin ajan viherkasvit. Säästäväinen parvekestailaaja sisustaa parvekkeensa kotoa löytyvillä viherkasveilla.

  • Valheenpaljastaja: Testaa medialukutaitosi uutisvisassa

    Läpäisivätkö nämä viraaliuutiset sinunkin suojauksesi?

    Oi internet! Pullollaan tietoa - ja niin paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Verkon uutisvirrassa on joskus vaikeaa pitää pää kylmänä. Testaa oman medialukutaitosi tila Valheenpaljastajan uutisvisassa.

  • Fiksumpi vaatekaappi mobiilisovelluksella?

    Enemmän tietoa, parempaa järjestystä, vähemmän huteja.

    Miten välttää hutiostokset ja päästä paremmin selville siitä, mitä omasta kaapista jo löytyy? Vaatekaapin hallitsemiseen voi löytyä apua mobiilisovelluksista. Älypuhelimiin on tarjolla lukemattomia sovelluksia, joilla voi metsästää uusia vaatteita entistä tehokkaammin. Mutta entä jos oma vaatekaappi jo pursuilee näitä "helppoja ostoksia"?

Kuningaskuluttaja

Kuningaskuluttaja Facebookissa ja Twitterissä

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Trendikäs parveke halvalla: unohda perinteiset kesäkukat ja käytä olohuoneesi viherkasveja

    Vanhat suomalaiset viherkasvit ovat huippumuodikkaita.

    Puutarha-alalla jylläävät muoti-ilmiöt samalla tavalla kuin vaatteissa tai sisustuksessa. Juuri nyt on trendikästä istuttaa parvekkeelle perinteisten kesäkukkien ohella viherkasveja. Eksoottisten bambujen, ruokojen ja mehikasvien lisäksi muotia ovat isoäidin ajan viherkasvit. Säästäväinen parvekestailaaja sisustaa parvekkeensa kotoa löytyvillä viherkasveilla.

  • Ylioppilaslakkien hinnoissa yli sadan euron ero

    Hinta tuo mukanaan valinnanvaraa valkolakkiostoksille.

    Kaikki valkolakit näyttävät samanlaisilta, mutta ylioppilaslakeissa voi olla kuitenkin yli sadan euron hintaero. Mitä saa rahalla, jonka laittaa kalliimpaan ylioppilaslakkiin? Vertailimme lakkien hintoja keväällä 2015.

  • Valheenpaljastaja: Testaa medialukutaitosi uutisvisassa

    Läpäisivätkö nämä viraaliuutiset sinunkin suojauksesi?

    Oi internet! Pullollaan tietoa - ja niin paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Verkon uutisvirrassa on joskus vaikeaa pitää pää kylmänä. Testaa oman medialukutaitosi tila Valheenpaljastajan uutisvisassa.

  • Näin meitä huijattiin verkossa vuonna 2015 — moneenko vipuun menit?

    Vuoden 2015 viraalit nettihuijaukset yhdessä listassa.

    Ollapa vuosi 2014! Silloin nettihuijareiden touhu oli vielä kohtuullisen harmitonta hupia, lähinnä klikkien kalastelua mahdollisimman vetävillä mutta hatusta vedetyillä otsikoilla. Motiivina oli yleensä pilanteko tai rahanhimo. Vuonna 2015 nähtiin entistä enemmän poliittisten ja rasististen motiivien ajamia huijauksia. Tämä kehityskulku tuskin pysähtyy vuoteen 2016.

  • Nämä jutut Pariisin iskuista eivät olleet totta

    Sosiaalisen median huhumylly käynnistyi heti iskujen jälkeen

    Pariisin terrori-iskut muistuttivat siitä, miten nopeasti väärä ja valheellinen tieto leviää dramaattisten tapahtumien aikana. Ne herättävät myös kysymyksen siitä, pitäisikö uutisvälineiden olla entistä nopeampia huhujen alasampumisessa.

  • Paljon valituksia lastenlipuista - VR muutti lippuautomaatin sekavaa valikkoa

    Alle 4-vuotiaiden ilmaisesta junamatkustuksessa epäselvyyttä

    VR:n lippuautomaatin valikko on ohjannut ostamaan lipun myös alle 4-vuotiaalle, joka ei junamatkalla lippua tarvitse. Runsaan palautteen jälkeen VR muutti ongelmia aiheuttaneet valikot automaateissa ja verkkokaupassa. Alle 4-vuotiaat voivat matkustaa junassa ilmaiseksi, jos lapselle ei tarvita omaa istumapaikkaa. Tämä on mahdollista esimerkisi silloin, jos lapsi viettää aikansa leikkivaunussa.

  • Vaihtoautojen mainonnassa pimitetään kolaritietoja

    Ostajalla oikeus hyvitykseen, jos tieto jää saamatta.

    Kun kolarivahinko on riittävän iso, vakuutusyhtiö lunastaa auton. Huomattavan moni lunastusauto palaa kuitenkin korjattuna myyntiin. Kuningaskuluttaja tutki kolariautojen mainontaa: Lunastuksesta ei kerrottu yhdessäkään myynti-ilmoituksessa. Jos ostaja ei saa tietoa auton lunastustaustasta, hän voi vaatia jälkikäteen hyvitystä.

  • Auton todellinen kulutus karkaa yhä kauemmas luvatusta

    Autotehtaat ilmoittavat kulutuksen reippaasti alakanttiin

    Henkilöautojen todellinen kulutus ylittää valmistajien mittauttamat luvut jo noin kolmanneksella. Haamukulutus aiheuttaa 9000 euron lisälaskun uuden auton ostajalle. Taustalla on tuotekehitys ja lainsäädännön porsaanreiät, joita autonvalmistajat hyödyntävät häpeilemättä. Media on metelöinyt Volkswagenin päästöhuijauksesta.

  • Autonpesuaineiden testissä kotimainen voittaja

    Testaajina kolme kovaa harrasteautoilijaa.

    Kolme kovaa autonpesuainetestaaja ovat kokeneita harrasteautoilijoita. Heidän autoillaan ei mielellään edes ajeta sadekelillä saati viedä pikapesuun, vaan ne puunataan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan käsin puhtaaksi.

  • Kenen vastuulla on roskapostiin eksynyt sähkölasku?

    Jos sähköpostilasku on lähetetty oikein, vastuu kuluttajan.

    Miehellä on tapana poistaa sähköpostiin tulleet roskapostit lukematta niitä. Sattumalta hän kuitenkin huomasi, että roskaposteissa oli sähkölasku. Laskut olivat aikaisemmin tulleet postilaatikkoon sähköpostin liitteinä. Jos roskapostiin livahtaa lasku, joka jää huomaamatta ja siis maksamatta, joutuuko laskusta maksamaan viivästyskoron tai perintäkulut?

  • Näin aloitat paljasjalkajuoksun

    Urheilumyyjän, juoksijan ja lääkärin vinkit lajin alkuun.

    Yhdelle paljasjalkajuoksu tarkoittaa juoksua avojaloin, toiselle juoksua paljasjalkakengillä. Onko paljasjalkajuoksu terveellisempää kuin perinteinen lenkkarijuoksu? Entä miten laji kannattaa aloittaa? Kysyimme neuvoa urheilumyyjältä, paljasjalkajuoksijalta ja urheilulääkäriltä.

  • Fiksumpi vaatekaappi mobiilisovelluksella?

    Enemmän tietoa, parempaa järjestystä, vähemmän huteja.

    Miten välttää hutiostokset ja päästä paremmin selville siitä, mitä omasta kaapista jo löytyy? Vaatekaapin hallitsemiseen voi löytyä apua mobiilisovelluksista.

  • Ilmoittaudu testaajaksi

    Mukaan voi ilmoittautua myös kolmen kaverin porukalla.

    Haluatko mukaan Kuningaskuluttajan tekemiseen? Tule testaajaksi. Tarvitsemme erilaisia ihmisiä ympäri Suomea auttamaan meitä tekemään entistä parempaa Kuningaskuluttajaa. Ilmoittaudu itse, tai kokoa kolmen kaverin, naapurin tai kollegan porukka ja tulkaa mukaan porukalla!

  • Miksi patja haisee?

    Patjojen kemikaalipäästöistä on vain vähän tutkimustietoa.

    Se hetki, kun avaat upouuden patjan paketista ja paha haju valtaa koko makuuhuoneen. Valmistaja vakuuttaa, ettei hajusta ole vaaraa. Tutkija kaipaa lisätietoa - tai ainakin pitkää palautusaikaa patjalle.

  • Aika vaihtaa turvallisempiin hiusväreihin?

    Kasvivärit ovat myös ympäristölle hapetevärejä parempia.

    Hiusten värjääminen on arjen hemmottelua, mutta vaarana on vakavan allergian puhkeaminen. Entä jos väriä voisi vaihtaa ilman riskiä ja lisättyjä kemikaaleja? Kasvipohjaiset hiusvärit ovat turvallinen tapa saada uusi väri hiuksiin.