Hyppää pääsisältöön

Roskiin menevää ruokamäärää voi vähentää

Suomalaiset heittävät vuodessa roskiin satoja miljoonia kiloja syömäkelpoista ruokaa. Ruokahävikkiä vastaan on jo viriämässä pienoinen kansanliike.

Uusia lukuja

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on parin viime vuoden aikana julkistanut tutkimustietoa hukkaan menevän ruuan määrästä. Tutkimuskeskus on laskenut hävikkiä ruokaketjun eri osissa. Selvityksen loppuraportti julkaistiin viime keväänä.

MTT:n mukaan suurin ruuan tuhlaaja ovat kotitaloudet. Suomalaiskodeissa menee ruokaa jätteisiin keskimäärin 23 kg perheenjäsentä kohti vuodessa. Eniten hukataan vihanneksia ja perunoita. Roskiin pannaan myös itse kotona valmistettua ruokaa, maitotuotteita ja jopa leipää.

Myös ravintoloissa, kahviloissa sekä työpaikkojen ja koulujen ruokaloissa pannaan ruokaa roskiin. Määrä on 14-16 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Iso osa ruokaloiden hävikistä on ns. tarjoiluhävikkiä. Lain mukaan kertaalleen tarjolla ollutta lämmintä ruokaa ei voi tarjota enää uudelleen seuraavana päivänä. Tästä syystä osa ruuasta menee päivän lopuksi roskiin. Hävikkiä aiheuttavat myös asiakkaat, jotka ottavat lautaselleen liian paljon ruokaa ja jättävät sen sitten syömättä.

Kaupoissa ruokaa menee hukkaan vähemmän kuin kodeissa tai ravintoloissa. Määrä on 12-14 kg henkeä kohti vuodessa. Eniten hukkaan menee hedelmiä ja vihanneksia sekä leipää.

Ruokateollisuuden hävikistä MTT ei ole tähän mennessä saanut kovin paljon tietoa. Sen takia arvio roskiin menevän ruuan määrästäkin on epätarkempi kuin muissa ruokaketjun osissa. Hävikiksi arvioidaan laajalla haarukalla 14-26 kg suomalaista kohti vuodessa.

Kun kaikki nämä luvut laskee yhteen, kilot alkavat painaa… Koko Suomen ruokahävikin määräksi MTT laskee 335-460 miljoonaa kiloa vuodessa.

Taloyhtiö jakaa ruokaa

Helsingin Roihuvuoressa Untuvaistentie 7 on taloyhtiönä lähtenyt taisteluun ruuan tuhlausta vastaan. Taloyhtiössä on toimiva kylmäkellari, jolle on nyt keksitty uutta käyttöä. Pari kellarikomeroa jätetään auki ja niihin perustetaan talon asukkaille ruuanjakopiste.

Herkkupesäksi kutsuttuun kellarikomeroon saa tuoda vaihdettavaksi raaka-aineita eli avaamattomia pakkauksia, vihanneksia ja hedelmiä, kuiva-aineita, purkkeja ja purnukoita. Koiranruualle on oma hyllynsä.
Ruokaa saa tuoda ja hakea kuka tahansa. Pari ihmistä taloyhtiöstä värvätään valvomaan, ettei ruoka Herkkupesässä pääse pilaantumaan.

Taloyhtiön tiedotusvastaava Jukka Peltonen arvelee, että myös perinteisemmät keinot ruuan jakamiseen otetaan talossa käyttöön.
- Joku voi tehdä pellillisen mustikkapiirakkaa ja rimpauttaa sitten naapurin ovikelloa. Tai voi tuoda kesällä ruuat pihalle ja järjestää grillijuhlat.

Hankkeen tukena on tutkijoita ja järjestöjä. Tavoitteena on kehittää ruokahävikin pienentämiseen malli, jota muutkin taloyhtiöt voisivat käyttää.
- Uskon, että tässä tulee vielä yllättäviä, luovia ratkaisuja, iloitsee Peltonen.

Mitään ei tapahdu ilman somea

Arto Sivonen pyörittää Helsingissä firmaa, joka suunnittelee yhteiskunnallista markkinointia. Siinä sivussa syntyy projekteja, joista kukaan ei ainakaan ensi alkuun maksa mitään. Ruokahävikki sai Sivosen toimiin viime keväänä. Hän kokosi facebookissa yhteisön, joka järjesti roskaruokaillallisen.
- Me kannustimme ihmisiä tekemään ruokaa kotona. ja kutsumaan kaverit syömään. Raaka-aineina oli kaikki mitä löytyi keittiöstä: ruoka, missä päivämäärät olivat vanhoja tai joku ylijäämäruoka jääkaapista. Tai naapurista voi löytyä lisää täytteitä.
Marraskuun 3. päivä järjestettyyn tapahtumaan ilmoittautui pari- kolmesataa ihmistä.
- Jokainen heistä oli tietysti isäntä, joka kutsui pitkän liudan porukkaa mukaan. Minä sain (jälkikäteen) kuvia, joissa oli pitkiä pitopöytiä täynnä ruokaa, kertoo Sivonen.

Lisää toimintaa on tulossa. 19. tammikuuta Helsingissä järjestetään roskaruokabrunssi. Myös uutta roskaruokaillallista suunnitellaan. Tietoa tapahtumista saa Roskaruokaillallisen facebook-sivuilta.

Roskaruokaillallisen lisäksi sosiaaliseen mediaan ja nettiin on pullahtanut muitakin sivustoja ja yhteisöjä, joilla pohditaan ruokahävikin pienentämistä. Kymmenet ruokabloggaajat kirjoittivat yhteistuumin viime toukokuussa hävikkiasiasta. Tämä projekti elää vieläkin facebookissa Hävikistä herkuksi- otsikolla.

Älä ruoki hukkaa on Maa- ja kotitalousnaisten ylläpitämä blogi.

Saa syödä- nettivut ovat Untuvaistentien taloyhtiöprojektin sivut, joilla annetaan neuvoja ruokahävikin pienentämiseen muillekin.

Myös Martat ovat jo perinteisesti antaneet ohjeita ruuantähteiden käyttämiseen.

Ravintola mittaa biojätettä

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ruokalat syöttävät päivässä tuhansia opiskelijoita. Vuoden alusta lähtien keittiöissä on punnittu biojätteen määrä.

Kehityspäällikkö Liisa Kuikka vakuuttaa, että valvonnasta on hyötyä.
- Me pääsemme päivittäin kiinni meidän biojätemäärään. Kun saamme selkeitä lukuja, pystymme asettamaan tavoitteita ja johtamaan toimintaamme.

Jätteiden mittaaminen on saanut aikana sen, että työntekijät kiinnittävät asiaan entistä enemmän huomiota. Jos jonain päivän jätettä syntyy tavallista enemmän, syistä keskustellaan yhdessä.

Osan hävikistä aiheuttavat asiakkaat. Kun ruokaa saa ottaa linjastolta itse haluamansa määrän, lautaset lastataan joskus liian täyteen ja osa annoksesta jää syömättä. Opiskelijoille tietoa asiasta on kerrottu ruokapöytiin jaetuilla esitteillä.

Nyt projektissa on menossa tiedonkeruuvaihe. Mutta tavoitteet ovat kovat, kertoo Liisa Kuikka.
- Vuoteen 2015 mennessä biojätteen määrän pitäisi vähentyä 40 %.

Ruokakauppa tilaa tarkemmin

Niittykummun K-kauppa Espoossa on ollut mukana pilottiprojektissa, jossa kehitettiin kaupoille entistä tarkempi tilaussysteemi.

Kun tavara menee kassan läpi, se kirjautuu tietojärjestelmään. Järjestelmä ennustaa näiden todellisten ostotietojen perusteella, mitä tavaraa, milloin ja paljonko juuri tässä kaupassa tarvitaan.
- Meidän tilaus tarkentuu, tavaravirta optimoituu, meillä on oikea määrä tuotteita oikeaan aikaan kaupassa. Tätä kautta hävikki pienenee, kertoo kauppias Pauli Jaakola.

Uusi järjestelmä ottaa huomioon myös sesonkiajat.
- Esimerkiksi tähän aikaan joululeivonta on kovassa käynnissä. Meidän myyntihistoria tulee kahdelta edelliseltä joululta ja se kertoo, kuinka paljon tähän aikaan vuodesta tuotteita on myyty. Järjestelmä sitten ehdottaa tilattavaksi sen mukaan, kertoo Jaakola.

Toki perinteisemmätkin keinot ovat tässä kaupassa käytössä. Lähellä viimeistä myyntipäivää lihatuotteita myydään asiakkaille alennetuilla hinnoilla. Toisin kuin monessa muussa kaupassa, vihanneksille ja hedelmillekin on keksitty jatkokäyttöä. Ne lajitellaan ja ns. kakkoslaatu toimitetaan hyväntekeväisyysjärjestöille. Samaan osoitteeseen päätyy myös leipää ja muutakin ruokaa.

Kaikesta tästä on tullut tulosta, kertoo kauppias.
- Viimeisen neljän vuoden aikana ruokajätteen määrä on vähentynyt noin puoleen. Jäteastioita tuli ennen täyteen neljä viikossa, nyt enää pari astiaa.

Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja, YLE Tutkiva Asia

  • Pirkka gluteeniton jauhoseos pussi

    Miksi gluteeniton jauho sisältää sokeria?

    Sokeri gluteenittomassa jauhossa parantaa paistoväriä.

    Sokerilla saadaan gluteenittomaan leivonnaiseen parempi paistoväri. Sokeria tuotteessa on noin 3 prosenttia. Paistoväriä antamaan voisi käyttää myös maitotuotteita ja kananmunaa tai mausteita kuten kurkumaa, sahramia tai paprikaa.

  • Fonectan asiakaspalvelija vastaa puheluun 020202 -palvelussa.

    Soitto numerotiedusteluun voi maksaa jopa 10 euroa minuutissa

    Numeropalvelut ovat nostaneet hintojaan moninkertaisiksi.

    Jos haluaa kysyä yhteystietoja puhelimitse, kannattaa varautua maksamaan roimasti enemmän kuin muutama vuosi sitten. Fonectan 020202 –palvelussa sekä Sentraalin 0100 100 –numerossa saa 50 sekunnin puhelusta pulittaa noin kuusi euroa. Lankapuhelinajalta tutussa 118:ssa hinta riippuu palveluntarjoajasta – kalleinta on iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin puhelun minuuttitaksa nousee lähes kymmeneen euroon.

    3
  • Mies istuu tyhjässä elokuvateatterissa, grafiikka.

    Saako elokuvateatteri näyttää mainoksia ilman rajoituksia?

    Elokuvissa voi olla kaupallisia mainoksia enintään 12 min/h.

    Turkulainen mies meni katsomaan kello 21 alkavaksi ilmoitettua elokuvaa Finnkinon teatteriin. Elokuva alkoi kuitenkin vasta kello 21.15, kun mainokset päättyivät. Mies oli mielestään ostanut lipun elokuviin, ei mainoksiin.

    3

Kuningaskuluttaja

Kuningaskuluttaja Facebookissa ja Twitterissä

  • Fonectan asiakaspalvelija vastaa puheluun 020202 -palvelussa.

    Soitto numerotiedusteluun voi maksaa jopa 10 euroa minuutissa

    Numeropalvelut ovat nostaneet hintojaan moninkertaisiksi.

    Jos haluaa kysyä yhteystietoja puhelimitse, kannattaa varautua maksamaan roimasti enemmän kuin muutama vuosi sitten. Fonectan 020202 –palvelussa sekä Sentraalin 0100 100 –numerossa saa 50 sekunnin puhelusta pulittaa noin kuusi euroa. Lankapuhelinajalta tutussa 118:ssa hinta riippuu palveluntarjoajasta – kalleinta on iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin puhelun minuuttitaksa nousee lähes kymmeneen euroon.

    3
  • WhatsApp-logo ja muita logoja älypuhelimen näytöllä

    Näin räätälöit WhatsAppista itsellesi paremman

    Ota palvelusta täysi hyöty irti - ja minimoi haitat.

    Pikaviestipalvelu WhatsAppilla on hurjat noin miljardi aktiivista käyttäjää kuukausittain. Suomessakin teinin saa jo paljon paremmin kiinni WhatsAppilla kuin soittamalla. Näillä vinkeillä otat palvelusta täyden hyödyn irti - ja minimoit haitat ja häiritsevät kilkutukset. Äläkä muuten enää valehtele, ettet ollut huomannut jonkun viestiä. Siitä nimittäin jää kiinni.

    2
  • Kädet joissa aktiivisuusrannekkeet

    Älyvakuutukset tulevat: Kerro sykkeesi, saat alennusta vakuutusmaksuista

    Hyvinvointiaan mittaava vakuutusasiakas on mieluisa asiakas.

    Elintapojen mittaamiseen perustuvat älyvakuutukset mullistavat vakuutusyhtiöiden mahdollisuudet arvioida ja hinnoitella vakuutusten riskejä. Hyvä asiakas voi jatkossa saada vakuutuksensa aiempaa halvemmalla, huono asiakas ei ehkä saa vakuutusta lainkaan.

  • Nuorallatanssija ja teksti Saisitko henkivakuutuksen? Grafiikka

    Tee testi: Saisitko henkivakuutuksen - ja mihin hintaan?

    Maksuhäiriömerkintä voi torpata henkivakuutuksen saamisen.

    Henkivakuutuksen hakija joutuu selvittämään vakuutusyhtiölle paljon muutakin kuin terveydentilaansa liittyviä asioita. Kokosimme vakuutusyhtöille lähettämämme kyselyn pohjalta testin. jonka perusteella voit arvioida omat mahdollisuutesi henkivakuutuksen saamiseen sekä sen, mistä yhtiöstä kannattaa edes yrittää.

    1
  • Kaksi ihmistä puhuu ja yksi salakuuntelee, grafiikka.

    Viisi vinkkiä vainoharhaiselle: Näin suojaudut tietojenkeruulta verkossa

    Avainsana on hajauttaminen: Ei kaikkia munia samaan koriin.

    Lähes kaikki sovellukset keräävät ja säilövät käyttäjästään kaiken mahdollisen tiedon - ihan varmuuden vuoksi. Vaikka tietojenkeruuta ei pystykään kokonaan estämään, voi kuluttaja panna kapuloita rattaisiin, jos niin haluaa. Avainsana on hajauttaminen: Älä laita kaikki munia samaan koriin.

    2
  • Pirkka gluteeniton jauhoseos pussi

    Miksi gluteeniton jauho sisältää sokeria?

    Sokeri gluteenittomassa jauhossa parantaa paistoväriä.

    Sokerilla saadaan gluteenittomaan leivonnaiseen parempi paistoväri. Sokeria tuotteessa on noin 3 prosenttia. Paistoväriä antamaan voisi käyttää myös maitotuotteita ja kananmunaa tai mausteita kuten kurkumaa, sahramia tai paprikaa.

  • Mies istuu tyhjässä elokuvateatterissa, grafiikka.

    Saako elokuvateatteri näyttää mainoksia ilman rajoituksia?

    Elokuvissa voi olla kaupallisia mainoksia enintään 12 min/h.

    Turkulainen mies meni katsomaan kello 21 alkavaksi ilmoitettua elokuvaa Finnkinon teatteriin. Elokuva alkoi kuitenkin vasta kello 21.15, kun mainokset päättyivät. Mies oli mielestään ostanut lipun elokuviin, ei mainoksiin.

    3
  • Viisi miestä mobiililaite kädessä, grafiikka

    Saako operaattori pakottaa ottamaan puhelinliittymään netin?

    Puhelinoperaattorit lakkauttavat netittömiä liittymiään.

    Puhelinoperaattorit ovat yksi kerrallaan lakkauttaneet netittömiä liittymiään. Tele Finland pakotti ottamaan puhelimeen vähintään hitaan netin loppuvuonna 2015. Isoista operaattoreista enää Sonera myy liittymää ilman nettiä. Arviolta joka viidennellä suomalaisella ei ole älykännykkää.

    7
  • Pihvi paistumassa hiiliteräspannulla

    Hiiliteräspannu yhdistää valuraudan kestävyyden ja pinnoitettujen pannujen helppouden

    Näin käytät hiiliteräspannua kuin ammattilainen.

    Valurautapannu on loistava kuumissa lämpötiloissa, mutta käyttö vaatii tarkkuutta, jotteivat ruuat jämähdä pannun pohjalle. Pinnoitetut pannut taas ovat liukkaita, mutta monia huolestuttaa niiden kuluminen. Vaikka pintamateriaalin irtoamisen terveysvaikutuksista ollaan vielä montaa mieltä, ei kukaan tykkää pannusta, joka ei kestä käyttöä.

    5
  • Kollaasi muovipakkausten kuvista

    Näin kierrätät biomuovit oikein

    Biomuovi ei kompostoidu, biohajoavakin vain ajan kanssa.

    Kierrätysmuovi, biomuovi, biohajoava, kompostoituva... menitkö sekaisin? Vain biohajoava muovi voi kompostoitua eli tuottaa ravinteita, mutta muovinkierrätykseen se ei sovellu. Kierrätysmuovi tai yleistyvät biopohjaiset pakkausmuovit eivät maadu ollenkaan. Ne voi viedä muovinkeräyspisteeseen, joiden valtakunnallinen verkosto avautuu viimeistään kesällä 2016.

    5
  • Kolme kovaa ikkunanpesijää: Jaakko Laasanen, Heli Halava ja Soile Sydänmäki.

    Ilmoittaudu testaajaksi

    Mukaan voi ilmoittautua myös kolmen kaverin porukalla.

    Haluatko mukaan Kuningaskuluttajan tekemiseen? Tule testaajaksi. Tarvitsemme erilaisia ihmisiä ympäri Suomea auttamaan meitä tekemään entistä parempaa Kuningaskuluttajaa. Ilmoittaudu itse, tai kokoa kolmen kaverin, naapurin tai kollegan porukka ja tulkaa mukaan porukalla!

  • Oletki fiksu kosmetiikan käyttäjä - grafiikka

    #kosmetiikkahaaste: Testaa oma kemikaalikuormasi

    Kosmetiikan määrä ei yksin ratkaise, laadullakin on väliä.

    Käytämme päivittäin voiteita, pesuaineita, deodorantteja ja meikkejä, joiden sisältämien kemikaalien lista on pitkä ja kryptinen. Testaa oma kosmetiikan käyttösi - ja poimi asiantuntijan vinkit pienempään kemikaalikuormaan.

    27
  • Nuori mies kuulokkeet päässä. Kuvamanipulaatio.

    Kannattaako brändistä maksaa? - merkkituote vs halpa haastaja

    Beats, Sorel ja Dressmann - haastajina halpamerkit.

    Maailma on täynnä ominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään samanlaisia tuotteita. Niiden suurimmat erot ovat hinta ja tuotemerkkiin liittyvät mielikuvat. Onko brändin ja brändituotteen laatulupaukselle katetta? Tutkimme kolme tuoteparia: Beatsin kuulokkeet, Sorelin kengät ja Dressmannin miesten boxerit sekä niiden halvemmat haastajat.

    18