Hyppää pääsisältöön

Roskiin menevää ruokamäärää voi vähentää

Suomalaiset heittävät vuodessa roskiin satoja miljoonia kiloja syömäkelpoista ruokaa. Ruokahävikkiä vastaan on jo viriämässä pienoinen kansanliike.

Uusia lukuja

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on parin viime vuoden aikana julkistanut tutkimustietoa hukkaan menevän ruuan määrästä. Tutkimuskeskus on laskenut hävikkiä ruokaketjun eri osissa. Selvityksen loppuraportti julkaistiin viime keväänä.

MTT:n mukaan suurin ruuan tuhlaaja ovat kotitaloudet. Suomalaiskodeissa menee ruokaa jätteisiin keskimäärin 23 kg perheenjäsentä kohti vuodessa. Eniten hukataan vihanneksia ja perunoita. Roskiin pannaan myös itse kotona valmistettua ruokaa, maitotuotteita ja jopa leipää.

Myös ravintoloissa, kahviloissa sekä työpaikkojen ja koulujen ruokaloissa pannaan ruokaa roskiin. Määrä on 14-16 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Iso osa ruokaloiden hävikistä on ns. tarjoiluhävikkiä. Lain mukaan kertaalleen tarjolla ollutta lämmintä ruokaa ei voi tarjota enää uudelleen seuraavana päivänä. Tästä syystä osa ruuasta menee päivän lopuksi roskiin. Hävikkiä aiheuttavat myös asiakkaat, jotka ottavat lautaselleen liian paljon ruokaa ja jättävät sen sitten syömättä.

Kaupoissa ruokaa menee hukkaan vähemmän kuin kodeissa tai ravintoloissa. Määrä on 12-14 kg henkeä kohti vuodessa. Eniten hukkaan menee hedelmiä ja vihanneksia sekä leipää.

Ruokateollisuuden hävikistä MTT ei ole tähän mennessä saanut kovin paljon tietoa. Sen takia arvio roskiin menevän ruuan määrästäkin on epätarkempi kuin muissa ruokaketjun osissa. Hävikiksi arvioidaan laajalla haarukalla 14-26 kg suomalaista kohti vuodessa.

Kun kaikki nämä luvut laskee yhteen, kilot alkavat painaa… Koko Suomen ruokahävikin määräksi MTT laskee 335-460 miljoonaa kiloa vuodessa.

Taloyhtiö jakaa ruokaa

Helsingin Roihuvuoressa Untuvaistentie 7 on taloyhtiönä lähtenyt taisteluun ruuan tuhlausta vastaan. Taloyhtiössä on toimiva kylmäkellari, jolle on nyt keksitty uutta käyttöä. Pari kellarikomeroa jätetään auki ja niihin perustetaan talon asukkaille ruuanjakopiste.

Herkkupesäksi kutsuttuun kellarikomeroon saa tuoda vaihdettavaksi raaka-aineita eli avaamattomia pakkauksia, vihanneksia ja hedelmiä, kuiva-aineita, purkkeja ja purnukoita. Koiranruualle on oma hyllynsä.
Ruokaa saa tuoda ja hakea kuka tahansa. Pari ihmistä taloyhtiöstä värvätään valvomaan, ettei ruoka Herkkupesässä pääse pilaantumaan.

Taloyhtiön tiedotusvastaava Jukka Peltonen arvelee, että myös perinteisemmät keinot ruuan jakamiseen otetaan talossa käyttöön.
- Joku voi tehdä pellillisen mustikkapiirakkaa ja rimpauttaa sitten naapurin ovikelloa. Tai voi tuoda kesällä ruuat pihalle ja järjestää grillijuhlat.

Hankkeen tukena on tutkijoita ja järjestöjä. Tavoitteena on kehittää ruokahävikin pienentämiseen malli, jota muutkin taloyhtiöt voisivat käyttää.
- Uskon, että tässä tulee vielä yllättäviä, luovia ratkaisuja, iloitsee Peltonen.

Mitään ei tapahdu ilman somea

Arto Sivonen pyörittää Helsingissä firmaa, joka suunnittelee yhteiskunnallista markkinointia. Siinä sivussa syntyy projekteja, joista kukaan ei ainakaan ensi alkuun maksa mitään. Ruokahävikki sai Sivosen toimiin viime keväänä. Hän kokosi facebookissa yhteisön, joka järjesti roskaruokaillallisen.
- Me kannustimme ihmisiä tekemään ruokaa kotona. ja kutsumaan kaverit syömään. Raaka-aineina oli kaikki mitä löytyi keittiöstä: ruoka, missä päivämäärät olivat vanhoja tai joku ylijäämäruoka jääkaapista. Tai naapurista voi löytyä lisää täytteitä.
Marraskuun 3. päivä järjestettyyn tapahtumaan ilmoittautui pari- kolmesataa ihmistä.
- Jokainen heistä oli tietysti isäntä, joka kutsui pitkän liudan porukkaa mukaan. Minä sain (jälkikäteen) kuvia, joissa oli pitkiä pitopöytiä täynnä ruokaa, kertoo Sivonen.

Lisää toimintaa on tulossa. 19. tammikuuta Helsingissä järjestetään roskaruokabrunssi. Myös uutta roskaruokaillallista suunnitellaan. Tietoa tapahtumista saa Roskaruokaillallisen facebook-sivuilta.

Roskaruokaillallisen lisäksi sosiaaliseen mediaan ja nettiin on pullahtanut muitakin sivustoja ja yhteisöjä, joilla pohditaan ruokahävikin pienentämistä. Kymmenet ruokabloggaajat kirjoittivat yhteistuumin viime toukokuussa hävikkiasiasta. Tämä projekti elää vieläkin facebookissa Hävikistä herkuksi- otsikolla.

Älä ruoki hukkaa on Maa- ja kotitalousnaisten ylläpitämä blogi.

Saa syödä- nettivut ovat Untuvaistentien taloyhtiöprojektin sivut, joilla annetaan neuvoja ruokahävikin pienentämiseen muillekin.

Myös Martat ovat jo perinteisesti antaneet ohjeita ruuantähteiden käyttämiseen.

Ravintola mittaa biojätettä

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ruokalat syöttävät päivässä tuhansia opiskelijoita. Vuoden alusta lähtien keittiöissä on punnittu biojätteen määrä.

Kehityspäällikkö Liisa Kuikka vakuuttaa, että valvonnasta on hyötyä.
- Me pääsemme päivittäin kiinni meidän biojätemäärään. Kun saamme selkeitä lukuja, pystymme asettamaan tavoitteita ja johtamaan toimintaamme.

Jätteiden mittaaminen on saanut aikana sen, että työntekijät kiinnittävät asiaan entistä enemmän huomiota. Jos jonain päivän jätettä syntyy tavallista enemmän, syistä keskustellaan yhdessä.

Osan hävikistä aiheuttavat asiakkaat. Kun ruokaa saa ottaa linjastolta itse haluamansa määrän, lautaset lastataan joskus liian täyteen ja osa annoksesta jää syömättä. Opiskelijoille tietoa asiasta on kerrottu ruokapöytiin jaetuilla esitteillä.

Nyt projektissa on menossa tiedonkeruuvaihe. Mutta tavoitteet ovat kovat, kertoo Liisa Kuikka.
- Vuoteen 2015 mennessä biojätteen määrän pitäisi vähentyä 40 %.

Ruokakauppa tilaa tarkemmin

Niittykummun K-kauppa Espoossa on ollut mukana pilottiprojektissa, jossa kehitettiin kaupoille entistä tarkempi tilaussysteemi.

Kun tavara menee kassan läpi, se kirjautuu tietojärjestelmään. Järjestelmä ennustaa näiden todellisten ostotietojen perusteella, mitä tavaraa, milloin ja paljonko juuri tässä kaupassa tarvitaan.
- Meidän tilaus tarkentuu, tavaravirta optimoituu, meillä on oikea määrä tuotteita oikeaan aikaan kaupassa. Tätä kautta hävikki pienenee, kertoo kauppias Pauli Jaakola.

Uusi järjestelmä ottaa huomioon myös sesonkiajat.
- Esimerkiksi tähän aikaan joululeivonta on kovassa käynnissä. Meidän myyntihistoria tulee kahdelta edelliseltä joululta ja se kertoo, kuinka paljon tähän aikaan vuodesta tuotteita on myyty. Järjestelmä sitten ehdottaa tilattavaksi sen mukaan, kertoo Jaakola.

Toki perinteisemmätkin keinot ovat tässä kaupassa käytössä. Lähellä viimeistä myyntipäivää lihatuotteita myydään asiakkaille alennetuilla hinnoilla. Toisin kuin monessa muussa kaupassa, vihanneksille ja hedelmillekin on keksitty jatkokäyttöä. Ne lajitellaan ja ns. kakkoslaatu toimitetaan hyväntekeväisyysjärjestöille. Samaan osoitteeseen päätyy myös leipää ja muutakin ruokaa.

Kaikesta tästä on tullut tulosta, kertoo kauppias.
- Viimeisen neljän vuoden aikana ruokajätteen määrä on vähentynyt noin puoleen. Jäteastioita tuli ennen täyteen neljä viikossa, nyt enää pari astiaa.

Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja, YLE Tutkiva Asia

  • Nainen vs puutarha

    Vertaistukea meille, joilla viherpeukalo keskellä kämmentä

    Nainen vs puutarha on videopäiväkirja kasvun ihmeestä. Kuningaskuluttajan kesäsarjassa vertaistukea meille, joilla on viherpeukalo keskellä kämmentä.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

Kuningaskuluttaja

Kuningaskuluttaja Facebookissa ja Twitterissä

  • Nettitutka kertoo 4G-verkon todelliset nopeudet

    Kartta päivittyy käyttäjämittausten perusteella reaaliajassa

    Katso kartalta millaisia 4G LTE-yhteyksien latausnopeuksia on mittattu sinun alueellasi. Mittauksia on tehty eri puolilla Suomea Aalto-yliopiston kehittämällä Nettitutka-sovelluksella vuodesta 2013 lähtien.

  • Nainen vs puutarha

    Vertaistukea meille, joilla viherpeukalo keskellä kämmentä

    Nainen vs puutarha on videopäiväkirja kasvun ihmeestä. Kuningaskuluttajan kesäsarjassa vertaistukea meille, joilla on viherpeukalo keskellä kämmentä.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Keittiö- tai kylppäriremontti kierrätyskalustein?

    kierrätyskalusteilla remppaa

    Kylpyhuoneremontin voi toteuttaa kierrätyskalustein, kunhan noudattaa taloyhtiön perustasoa ja hyvää rakennustapaa. Putkiremontin yhteydessä osakkaalla on valinnanvaraa vähemmän. Käytettyjen rakennustarvikkeiden markkinat ovat vielä lapsenkengissä, vaikka yksittäisiä yrityksiä on alalle tullut. Lainsäädäntö ei estä remontoijaa kierrättämästä.

  • Matokompostori keittiön nurkkaan

    Tee-se-itse -vaihtoehto pienimuotoiseen kompostointiin.

    Varsinainen talousjätekompostori tai kunnallinen biojätekeräys on tehokas tapa hävittää talousjäte, mutta pienimuotoisempikin tee-se-itse -vaihtoehto on olemassa, nimittäin sisätiloissa pidettävä matokompostori.

  • Mökkiverkkarit matonkuteeksi

    Risakin vaate kelpaa virkkuu- tai punontatyön materiaaliksi.

    Kesämökillä pukeudutaan vapaasti ja usein sinne kulkeutuu vanhoja vaatteita, joista luopuminen kirpaisee. Lopullisia hyvästejä ei tarvitse lempivaatteellekaan heittää, jos ottaa sakset käteen ja tuunaa sille uuden elämän.

  • Juomatölkistä tuikkulyhty

    Juomatölkki on helppo ja monipuolinen askartelumateriaali.

    Pantilliset juomatölkit kauppaan ja pantittomat lyhdyiksi — Näin tuunaat pienmetallijätteestä uutta.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Luottokortti ottaa lomaa: näin selviät pulasta

    Yhteys kortin liikkeellelaskijaan syytä ottaa heti

    Luottokortin sulkeutuminen kesken ulkomaanmatkan on melko harvinainen, mutta ikävällä tavalla mieleenpainuva matkamuisto. Matkakassaa ei olekaan syytä jättää yhden kortin varaan. Verkkopankissa tehtävä maantieteellisten rajausten käyttöönotto on pätevä tapa varmistaa, että kortti toimii aina siellä, mutta vain siellä, missä sen pitääkin toimia.

  • "Ilmainen luksusloma" Turkissa - liian hyvää ollakseen totta?

    Asiakaspalvelusta vastaavat fiktiiviset henkilöt.

    Aikakauslehtien välistä on tipahdellut jo muutaman vuoden ajan ruskeita kuoria, joissa tarjotaan viikon kiertomatkaa Turkin Kappadokiaan ja sen päälle vielä ilmaista viikkoa Turkin rannikolla. Halpa hinta on todellisuudessa vain pesämuna, jonka asiakas maksaa päästäkseen matkaan. Asiakaspalvelussa toimittaja Liisa Vihmanen kohtasi satuolentoja.

  • Näin löydät verkosta poistettuja tietoja

    Wayback Machine voi löytää myös sen mitä Google ei.

    Ei ole lainkaan tavatonta, että verkosta katoaa — tai yritetään kadottaa — tietoja. Poliitikot poistavat noloja päivityksiään, yritykset lopettavat toimintansa, joku jättää serverimaksut maksamatta. Syitä on monia. Sivut eivät kuitenkaan välttämättä ole kokonaan kadonneet. Valheenpaljastajan vinkeillä opit etsimään tietoja, jotka on poistettu internetistä.

  • Testaa medialukutaitosi uutisvisassa

    Läpäisivätkö nämä viraaliuutiset sinunkin suojauksesi?

    Oi internet! Pullollaan tietoa - ja niin paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Verkon uutisvirrassa on joskus vaikeaa pitää pää kylmänä. Testaa oman medialukutaitosi tila Valheenpaljastajan uutisvisassa.

  • Ilmoittaudu testaajaksi

    Mukaan voi ilmoittautua myös kolmen kaverin porukalla.

    Haluatko mukaan Kuningaskuluttajan tekemiseen? Tule testaajaksi. Tarvitsemme erilaisia ihmisiä ympäri Suomea auttamaan meitä tekemään entistä parempaa Kuningaskuluttajaa. Ilmoittaudu itse, tai kokoa kolmen kaverin, naapurin tai kollegan porukka ja tulkaa mukaan porukalla!

  • Torilla tavataan mittojen sekamelskaa: kappa, kilo vai litra?

    Suomen käytäntö on EU:n mitassa “kansallinen erikoisuus”.

    Torilla hintavertailu vaatii laskupäätä. Toisin kuin tavallisessa kaupassa, Suomessa torilla saa lain mukaan myydä esimerkiksi perunoita tai marjoja tilavuuden eikä painon mukaan. Toriostoksilla kannattaa muistaa ainakin seuraavat tärpit.

  • Lapsiystävälliset ravintolat kartalla: asenne ja ruoka ratkaisee

    Ratsasimme #perherafla-kartalla kehutun ravintolan.

    Kuningaskuluttaja ja Marja Hintikka Live ovat etsineet yhdessä yleisön kanssa lapsiystävällisiä ravintoloita. Yhteistyössä toteutetusta #perherafla-kartasta selviää, että vaikka tiloihin tai näkymiin ei pystyisi vaikuttamaan, ravintola pääsee pitkälle jo nopean palvelun, hyvän ruuan ja oikean asenteen avulla.