Hyppää pääsisältöön

Tekijänoikeusrakenteet muutostilassa

Kirjoittaja on Ylen lakiasiainjohtaja.

Tekijänoikeussopimukset ja mallit, joilla oikeuksista sovitaan, ovat muotoutuneet vuosikymmeniä sitten sellaisiksi kuin ne nyt ovat. Menneisyyden sopimuksissa toteutuu niin sanottu polkuriippuvuus, mikä tarkoittaa sitä, että aikanaan sovitut korvausrakenteet vaikuttavat ja rajoittavat niitä ratkaisuja, joita nyt voidaan tehdä. Eli käytännössä: uudet ratkaisut tehdään aina olemassa olevien sopimusrakenteiden päälle.

Hyvänä esimerkkinä tästä ovat musiikin välinekohtaiset korvaukset. Nykyisillä korvausmalleilla musiikista maksetaan television tai radion ensilähetyksessä aina 100 prosenttia. Täysi korvaus maksetaan kaikista seuraavista uusinnoista katsoja- tai kuulijamääristä riippumatta. Tämän lisäksi Yle Areenan palvelu perustuu erilliseen hinnastoon.

Miltä tämän sijaan kuulostaisi malli, jossa musiikin käyttämisestä maksettaisiin sen tavoittavuuden perusteella? Hinta määräytyisi sen mukaan, kuinka paljon ohjelmalla on katsojia tai kuulijoita kuukauden aikana? Sillä ei olisi väliä, lähetetäänkö ohjelma 1 vai 100 kertaa televisiossa ja/tai radiossa ja/tai olisiko sisältö tuon ajan internetissä. Korvaus perustuisi sisällön tavoittavuuteen.

Yhteiskunta edellyttää, että Yle tuo arkistonsa suomalaisten saataville. Käytännössä tällä tarkoitetaan niitä ohjelmia, jotka Yle on tuottanut ja pääosin rahoittanut.

Arkistojen avaamista pyritään vauhdittamaan Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistelemalla tekijänoikeuslain muutoksella. Se oikeuttaisi tekijänoikeusjärjestön sopimaan Ylen kanssa ennen vuotta 2002 lähetettyjen ohjelmien välittämisestä yleisölle.

Vuoden 2002 jälkeen Ylen on pitänyt sopia nimenomaisesti arkistokäytöstä, kun esimerkiksi tuotantoyhtiöiden kanssa tehdään sopimuksia. Ylen tuottamissa ja pääosin rahoittamissa ohjelmissa on siis aina otettava huomioon arkistojen tarjoamisen velvoite. Arkisto-oikeuksista sopiminen nähdään helposti tulonmuodostus- tai resurssikysymyksenä. Ylen näkökulmasta kysymys on kuitenkin siitä, kuinka paljon hankitaan ja teetetään uutta sisältöä, ja mikä osa käytettävistä resursseista suunnataan arkistotarjontaan.

Uskon, että uuden tekeminen on tärkeä osa Ylen julkista palvelua ja se tuo uusia mahdollisuuksia sekä tekijöille että kumppaneille. Tämän olisi hyvä heijastua myös arkisto-oikeuksista maksettavissa korvauksissa.

Haasteita voimassa olevien sopimusmallien muuttamiselle asettavat kansainväliset ratkaisut, kansallinen lainsäädäntö sekä käytössä olevat sopimusmallit ja hintatariffit. Nämä kaikki luovat polun, jota on edettävä, ja jolta on vaikea poiketa. Oikeuttaako julkisen palvelun median tehtävä, rahoitusmalli ja näihin liittyvä palvelun erilaisuus poikkeamaan polulta?

Rakenteiden uudistaminen ei ole yksin Ylen vallassa, vaan muutos edellyttää yhteisymmärrystä Ylen tekijänoikeuskumppaneiden kanssa. Kaiken ”hankaluuden keskellä lojuu mahdollisuus”. On tahdon asia, löydämmekö mahdollisuuden ja uskallammeko ryhtyä toteuttamaan sitä.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Tärkeä aihe. Yksi asia mitä ei tässä mainittu on Areenan sisällön näkyvyys ulkomailla, joka nykyään expattina on mulle tärkeä. Onko mieltä että Uutisvuotoa ei voi näyttää ulkomaille, ja vain koska se perustuu lisenssoituun formaattiin. Varmaan suuri tulonmenetys alk. lisenssin omistajalle!

Lähettänyt käyttäjä

Tänään kerrottiin että Ruotsin SVTn kaikki kanavat ovat nähtävissä verkossa suorana helmikuun alusta. Miten kauan kestää ennen kun Suomessa päästään tähän ?

Lähettänyt käyttäjä

"Rakenteiden uudistaminen ei ole yksin Ylen vallassa, vaan muutos edellyttää yhteisymmärrystä Ylen tekijänoikeuskumppaneiden kanssa. Kaiken ”hankaluuden keskellä lojuu mahdollisuus”. On tahdon asia, löydämmekö mahdollisuuden ja uskallammeko ryhtyä toteuttamaan sitä."
Ja tähänkö neuvostoaikaiset reliikit kuten Teosto, Gramex yms. mafiat suostuu? Ehdottomasti kyllä, jos korvaukset kymmenkertaistetaan.

Lähettänyt käyttäjä

Niin minäkin toivoisin, että puhtaasti suomalaiselle yleisölle tarkoitetut, suomenkieliseksi tuotut ohjelmat saisi katsoa Suomen ulkopuolella.

Mitä järkeä siinä on, ja mikä on sen hyöty kenelle tahansa, jos sellaiset ohjelmat ei saa maan rajojen ulkopuolella katsoa? Ei ranskalaiset, eikä australialaiset suomalaiskielisiä dokkareita katso, onko ne niille saatavissa vai ei...

Lähettänyt käyttäjä

SVT:n sivulla http://www.svt.se/hjalp/ kerrotaan, että SVT:n kanavien todellakin suora nettikatselu on alkanut ruotsalaisissa IP-osoitteissa. Tämä merkitsee, että vain osa SVT Playn lähetyksiä on nähtävissä Ruotsin ulkopuolella. Mahtava suoritus ruotsalaisittain!

Lievää kateutta lisää se, että lähetyksissä on osittain valittavissa myös tarkempi resoluutio. Jo tähänkin asti on täällä Suomessa ollut SVT Playn Rapport 19:30 nähtävissä myös 720p-HD-resoluutiolla. Yle Areena on toistaiseksi vain 360p-lähetystä.

  • Hymyilevä mies

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Jussi-gaalassa palkittiin vuoden 2016 parhaat kotimaiset elokuvat ja niiden tekijät. Eniten voittoja kahmi tositapahtumiin perustuva Hymyilevä mies, joka palkittiin myös parhaana elokuvana.

  • Yleisradio lahjoitti Jyväskylän kaupungille Utopian

    Yle lahjoitti taideteoksen Jyväskylän kaupungille.

    Yle onnitteli 180-vuotiasta Jyväskylän kaupunkia lahjoittamalla Jyväskylän taidemuseon ylläpitämään Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaan taiteilija Onni Kososen teoksen Utopia.

  • KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    Koulutusrahasto KOURA jakoi KOURA-palkinnot ja kunniamaininnat kuudessa sarjassa vuoden 2016 parhaille televisio-, radio- ja verkkosisällöille. Palkinnoista kilpailivat Yleisradion ja MTV:n kotimaiset tv-, radio- ja verkkosisällöt. Dokumentit ja journalistiset sisällöt -sarjan pääpalkinnon sai Yle TV1 -kanavan ohjelma Urho – viimeiset vuodet.

  • JSN: Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen

    Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen JSN:ltä

    Julkisen Sanan Neuvosto JSN käsitteli kokouksessaan 22.3. kaksi Yleen ja ns. Terrafame-vyyhtiin liittyvää kantelua. Yle sai toisesta vapauttavan, toisesta langettavan päätöksen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.