Hyppää pääsisältöön

Yes sir — kun Suomi-iskelmistä tuli Finnhitsejä

Iskelmällä meni 1970-luvulla lujaa, kun kansainväliset virtaukset solahtivat kevyesti kotimaiseen makuun sopiviksi. Elävän arkiston tukipaketti Iskelmä-Suomi-sarjaan on soundtrack Finnhitsien, purkan ja diskon aikakauteen.

Edellisen vuosikymmenen suuri myllerrys oli nostanut esiin uudet solistitähdet ja uudet soundit kaukana Pohjolassakin. 1970-luvulla maailman pop ja viihdehitit vyöryivät Suomeen kiihtyvällä vauhdilla.

Lukuisat sittemmin iskelmätähdiksi leimautuneet hahmot miellettiin alkuun pikemminkin poplaulajiksi: Markku Aro paahtoi keikoilla soulia ja Kisu Järnströmrockia, Lea Laven lauloi suomeksi Cheriä ja Frederik Jeesus Kristus Supertähti -oopperan materiaalia.

Musiikkielämän realiteetit pakottivat kuitenkin yhden toisensa jälkeen siirtymään englannin kielestä suomeen ja popista iskelmään. Edullinen uusi tekninen innovaatio, c-kasetti, mullisti musiikkimarkkinat. Kansa janosi viihdykettä, ja hurjassa nousukiidossa viilettävä suomalainen musiikkiteollisuus ruokki armotonta kysyntää käännösiskelmiin perustuvalla tarjonnalla. Alun perin levysarjan nimeksi kehitetystä Finnhits-termistä tuli symboli koko 1970-luvun iskelmäbuumille.

Fredi oli esimerkki suurieleisen, ”sliipatun” viihdeiskelmän suomalaisesta sovellutuksesta. Toisesta laidasta löytyi vaikkapa teini-ikäinen voimapakkaus Vicky Rosti. Pop, purkka ja disco sekoittuivat kotimaan turpeeseen ja loivat uuden klangin, joka soi osana 2010-luvunkin iskelmää.

Tuontitavaran rinnalla nousi esiin myös uusi iskelmäntekijöiden polvi, joka ymmärsi niin uusien rytmien kuin vanhojen konstien päälle. Monet sanoittaja Chrisse Johanssonin suosituista teksteistä puhuivat erosta tai viittasivat jopa toismaailmallisiin tunnelmiin, kuten Niin, Malaila tai Syysunelma .

Syysunelman säveltäjä Veikko Samuli oli myös mukana synnyttämässä omaleimaista kotimaista discomusaa, jossa varpaat kurotettiin uuden tanssimusiikin puolelle mutta kantapäät juntattiin tukevasti molli-iskelmän maaperään. Hänen sävellyksiään ovat mm. Ninja, Tahdon olla sulla hellä sekä Kesä ja yö.

Tanssinopettaja Åke Blomqvist opasti myös aikuisia ”diskofiilingiin” opetusvideollaan ja tunneillaan. Suomessa omaksuttiin eurodiskon 1/8-poljento, jota oli helppo tanssia myös humpan ja tangon askelin. Aikaa kuvastaa hyvin Toivo Kärjen vanhasta Liljankukasta tehty ”discohumppa”sovitus. Suomalaiseksi käännösdiscoleidiksi nousi 17-vuotias Eini Orajärvi Baccara-hitillä Yes sir, alkaa polttaa.

1970-luvun iskelmätulvaa oli vielä tehtailtu muhkein orkesteritaustoin, mutta 1980-luvulla isot yhtyeet korvautuivat rumpukoneilla ja syntetisoijilla. Rohkein konemusiikin kokeilija oli Jori Sivonen, joka kuitenkin samalla osasi läpikotaisin Suomi-iskelmän perinteen. Uudella riisutulla soundilla tehtiin mm. Kake Randelinin ja Meiju Suvaksen tanssibiisejä (jotka oheisissa näytteissä kuitenkin tekijänoikeussyistä kuullaan bändisovituksina).

Sivosen läheinen yhteistyökumppani oli sanoittaja Raul Reiman, jonka kanssa ovat syntyneet mm. Kake Randelinin maataloushenkinen Avaa hakas, Einin Jossakin jos haluat ja Frederikin Titanic .

36-vuotiaana itsemurhan tehnyt Reiman ehti nousta sukupolvensa keskeiseksi iskelmäsanoittajaksi, jonka teksteissä ajatukset tuonpuoleisesta olivat usein läsnä. Hänen kynästään ovat lähtöisin mm. Meiju Suvaksen new age -henkinen Muukalainen, Lea Lavenin morbidi Aamulla rakkaani näin ja Taiskan ydintuhoaiheinen Hiroshima.

Finnhitsien ja suomidiscon nousukiitoa kesti seuraavan vuosikymmenen puoliväliin saakka, jolloin alettiin puhua iskelmän kriisistä. Einin 1985 levyttämä Madonna-käännös Olen neitsyt yhdistyi seuraavana vuonna kuvatussa hittipotpurissa suoranaiseen humppaan. Uudeksi tanssilattioiden valtiaaksi nousi rautalangan kanssa liittoutunut perinneiskelmä Agentsin ja Topi Sorsakosken johdatuksella.

Teksti: Pekka Laine/Iskelmä-Suomi & Jukka Lindfors

Oheinen kooste on bonusmateriaalia Ylen Iskelmä-Suomi-sarjan (2013) osaan 5 Yes sir, alkaa polttaa.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

ONKO TOSSA TAKANA PASI KAUNISTO

Lähettänyt käyttäjä

Lämpimät kiitokset tästä! Meille seitkytluvun lapsille nämä Jamppa Tuomiset, Päivi Kautto-Niemet, Einit ja Taiskat on ihan oleellinen osa sen ajan äänimaailmaa ja muistoja. Hauholle ajeltiin mökille vanhempien kanssa, ja näitä kasetteja kuunneltiin Volkkarissa. Isäni oli Volkkari-fani ja kyllä ne sympaattisia autoja olikin.

Lähettänyt käyttäjä

Meillä on kaksi levyllistä Finhitsejä autolevyinä. Pienenä en saanut Chigacon kuolemasta mitään selvää (esim. luulin, että Rosti lauloi: ja näin kuolleen Jafarin :D) ja muistan huomanneeni kurkkukivun Tumman naisen aikana.

  • Dora asuu yksin punaisessa puutalossa Lammholmin saarella

    Dora ei tahdo muuttaa pois saareltaan.

    Melkein 90-vuotias Dora Siivonen on pienen Lammholmin saaren ainoa vakinainen asukas. Pikkuserkku on huolissaan Doran jaksamisesta, mutta tämä ei tahdo muuttaa punaisesta puutalostaan minnekään. Dokumentti Ulkosaariston uskomaton Dora (2013) seuraa sisukkaan naisen elämää Lammholmilla vuoden ajan.

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Dora asuu yksin punaisessa puutalossa Lammholmin saarella

    Dora ei tahdo muuttaa pois saareltaan.

    Melkein 90-vuotias Dora Siivonen on pienen Lammholmin saaren ainoa vakinainen asukas. Pikkuserkku on huolissaan Doran jaksamisesta, mutta tämä ei tahdo muuttaa punaisesta puutalostaan minnekään. Dokumentti Ulkosaariston uskomaton Dora (2013) seuraa sisukkaan naisen elämää Lammholmilla vuoden ajan.

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Tšernobylin onnettomuus Suomen uutisissa

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia.

Lue lisää:

Martti Kainulaisen tie levysepästä näyttelijäksi

Näyttelijä Martti Kainulaisen kapeakasvoinen hahmo tuli tutuksi suomalaisille lukuisista elokuvista ja tv-ohjelmista. Vuonna 2000 kuolleen näyttelijän tunnetuimpia töitä olivat Herman Päätalon rooli Mikko Niskasen Päätalo-filmeissä, Kätkäläinen sekä Iisakin rooli tv-sarjassa Moreeni.

  • Äitinä vauvalle, murkulle ja muutos mummiksi

    A-raportin Äidillä on puheenvuoro –insertit vuodelta 1982 seuraavat äitiyden vaiheita lasten kasvaessa. Elämästään kertovat vastasyntyneiden, leikki-ikäisten, murrosikäisten ja aikuisten lasten äidit.

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955.

  • Kun äiti on väsynyt

    Lastenohjelma vuodelta 1974 pohtii äitien väsymystä.

    Vuonna 1974 valmistunut, koko perheelle suunnattu ohjelma pureutuu äitien väsymykseen. Mistä se johtuu, miltä se tuntuu ja mitä asialle voi tehdä? Arvokasta ajankuvaa sisältävässä ohjelmassa puheenvuoron saavat äidit ja lapset, isät ovat nyt sivuosassa.

  • Onko isä äiti?

    Kuuluisivatko kotityöt myös isälle ja mikä on äitienpäivän merkitys? 60-luvun modernia isän mallia näyttävät toimittaja Pekka Holopainen ja kirjailija Gunnar Mattsson. Työmiesporukkaa naistentöihin tarttuminen naurattaa.

  • Ihan tavallinen äiti

    Äiti näyttää ihan tavalliselta ja tekee ihan tavallisia äitien asioita, kertovat lapset vuonna 1967 äitienpäiväksi tehdyssä haastattelussa.

  • Ilman palkkaa

    Äitienpäivälaulujen ylittämätöntä aatelia

    Äitienpäivälaulujen ylittämätöntä aatelia on Harlan Howardin kappale No Charge, suomalaisittain Ilman palkkaa.

  • Timo Turunen: Äideistä parhain

    1990-luvun alkupuolen Tenavatähti-kisan finalisti Timo Turunen esitti äitienpäiväkonsertissa kauniin kappaleen Äideistä parhain.

  • Sananvapaus sanomalehdistössä

    Kallenautio luo katsauksen journalistien vapauteen 1988

    Sensuuri, sananvapaus, itsesensuuri... Jorma Kallenautio luo katsauksen journalistiemme ilmaisun rajoihin venäläisajasta Koiviston päiviin.

  • Hannu Salama lukee Juhannustansseja

    Kirjailija Hannu Salama lukee otteita skandaaliromaanistaan.

    Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestynyt Juhannustanssit aiheutti kirjasodan. Kun prosessi oli lopullisesti takana, kirjailija pyydettiin television juhannusohjelmaan lukemaan otteita skandaaliromaanistaan.

  • Kohu Muhammed-pilakuvista

    Jyllands Postenin piirroksista syntyi sanavapauskiista.

    Kiista tanskalaislehden julkaisemista Muhammed-pilakuvista roihahti talvella 2006 ilmiliekkeihin. Muslimimaissa järjestettiin rajuja mielenosoituksia ja tanskalaistuotteet joutuivat ostoboikottiin.

  • Muhammed-pilapiirrosjupakka herätti keskustelua sananvapaudesta

    Tanskan profeettakuvat synnyttivät väkivaltaisia mellakoita.

    Vuonna 2005 tanskalaisessa Jyllands-Posten-sanomalehdessä julkaistut Muhammed-pilakuvat johtivat laajoihin väkivaltaisiin mielenilmauksiin ympäri maailmaa. Länsimaissa korostettiin sananvapautta, islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä. Kulttuurien törmäyksen syitä ja seurauksia pohtivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

  • Kuvat ja filmit Jeesuksesta kuohuttivat mieliä maailmalla ja Suomessa

    Muhammed-kuvien lisäksi myös Kristusta kuvaavat taideteokset ovat onnistuneet nostattamaan kiihkeitä mielenosoituksia ja sensuurivaatimuksia. Vuosituhannen taitteen kuohuttajiin kuuluivat Martin Scorsesen ja Mel Gibsonin elokuvat sekä ruotsalaisen Elisabeth Ohlsonin Ecce Homo -valokuvanäyttely. Suomessakin Jeesus-taide synnytti vastalauseita ja protestiadresseja.

  • Salman Rushdie sai romaanin tähden tappotuomion

    Saatanalliset säkeet nostatti rajuja muslimiprotesteja.

    Salman Rushdien vuonna 1988 ilmestynyt satiirinen romaani Saatanalliset säkeet nostatti muslimien protesteja eri puolilla maailmaa. Iranin ajatollah Ruhollah Khomeini julisti, että Rushdie ansaitsi kuoleman ja hänen murhaajansa julistettaisiin autuaaksi marttyyriksi.

  • Venäjällä kuolema kulkee sananvapauden kintereillä

    Venäjä on toimittajille maailman vaarallisimpia maita.

    Venäjä on sananvapaudelle maailman vaarallisimpia maita. Joka vuosi 40 - 50 toimittajaa pahoinpidellään ja 1- 2 toimittajaa murhataan heidän työnsä takia, eikä tekijöillä ole juurikaan kiinnijäämisen pelkoa. Venäjää pidetäänkin toimittajan työn kannalta maailman kolmanneksi vaarallisimpana maana heti Irakin ja Algerian jälkeen.

  • Ihmisoikeudet Kiinassa

    Kiinan lupausten ja todellisuuden ristiriita

    Pekingin olympialaisten alla Kiinan johto lupasi lisätä avoimuutta ja kohentaa ihmisoikeuksia. Mutta kuinka on tosiasiassa käynyt?

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.

  • Kolme vuotta jälkeen Tšernobylin

    Suuttumus ei kohdistunut vain voimaloiden huonoon valvontaan

    Neuvostoliitossa syntyi Tšernobylistä kärsimään joutuneiden ihmisten järjestöjä sekä ydinvoiman vastaisia kansalaisliikkeitä.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.