Hyppää pääsisältöön

Yes sir — kun Suomi-iskelmistä tuli Finnhitsejä

Iskelmällä meni 1970-luvulla lujaa, kun kansainväliset virtaukset solahtivat kevyesti kotimaiseen makuun sopiviksi. Elävän arkiston tukipaketti Iskelmä-Suomi-sarjaan on soundtrack Finnhitsien, purkan ja diskon aikakauteen.

Edellisen vuosikymmenen suuri myllerrys oli nostanut esiin uudet solistitähdet ja uudet soundit kaukana Pohjolassakin. 1970-luvulla maailman pop ja viihdehitit vyöryivät Suomeen kiihtyvällä vauhdilla.

Lukuisat sittemmin iskelmätähdiksi leimautuneet hahmot miellettiin alkuun pikemminkin poplaulajiksi: Markku Aro paahtoi keikoilla soulia ja Kisu Järnströmrockia, Lea Laven lauloi suomeksi Cheriä ja Frederik Jeesus Kristus Supertähti -oopperan materiaalia.

Musiikkielämän realiteetit pakottivat kuitenkin yhden toisensa jälkeen siirtymään englannin kielestä suomeen ja popista iskelmään. Edullinen uusi tekninen innovaatio, c-kasetti, mullisti musiikkimarkkinat. Kansa janosi viihdykettä, ja hurjassa nousukiidossa viilettävä suomalainen musiikkiteollisuus ruokki armotonta kysyntää käännösiskelmiin perustuvalla tarjonnalla. Alun perin levysarjan nimeksi kehitetystä Finnhits-termistä tuli symboli koko 1970-luvun iskelmäbuumille.

Fredi oli esimerkki suurieleisen, ”sliipatun” viihdeiskelmän suomalaisesta sovellutuksesta. Toisesta laidasta löytyi vaikkapa teini-ikäinen voimapakkaus Vicky Rosti. Pop, purkka ja disco sekoittuivat kotimaan turpeeseen ja loivat uuden klangin, joka soi osana 2010-luvunkin iskelmää.

Tuontitavaran rinnalla nousi esiin myös uusi iskelmäntekijöiden polvi, joka ymmärsi niin uusien rytmien kuin vanhojen konstien päälle. Monet sanoittaja Chrisse Johanssonin suosituista teksteistä puhuivat erosta tai viittasivat jopa toismaailmallisiin tunnelmiin, kuten Niin, Malaila tai Syysunelma .

Syysunelman säveltäjä Veikko Samuli oli myös mukana synnyttämässä omaleimaista kotimaista discomusaa, jossa varpaat kurotettiin uuden tanssimusiikin puolelle mutta kantapäät juntattiin tukevasti molli-iskelmän maaperään. Hänen sävellyksiään ovat mm. Ninja, Tahdon olla sulla hellä sekä Kesä ja yö.

Tanssinopettaja Åke Blomqvist opasti myös aikuisia ”diskofiilingiin” opetusvideollaan ja tunneillaan. Suomessa omaksuttiin eurodiskon 1/8-poljento, jota oli helppo tanssia myös humpan ja tangon askelin. Aikaa kuvastaa hyvin Toivo Kärjen vanhasta Liljankukasta tehty ”discohumppa”sovitus. Suomalaiseksi käännösdiscoleidiksi nousi 17-vuotias Eini Orajärvi Baccara-hitillä Yes sir, alkaa polttaa.

1970-luvun iskelmätulvaa oli vielä tehtailtu muhkein orkesteritaustoin, mutta 1980-luvulla isot yhtyeet korvautuivat rumpukoneilla ja syntetisoijilla. Rohkein konemusiikin kokeilija oli Jori Sivonen, joka kuitenkin samalla osasi läpikotaisin Suomi-iskelmän perinteen. Uudella riisutulla soundilla tehtiin mm. Kake Randelinin ja Meiju Suvaksen tanssibiisejä (jotka oheisissa näytteissä kuitenkin tekijänoikeussyistä kuullaan bändisovituksina).

Sivosen läheinen yhteistyökumppani oli sanoittaja Raul Reiman, jonka kanssa ovat syntyneet mm. Kake Randelinin maataloushenkinen Avaa hakas, Einin Jossakin jos haluat ja Frederikin Titanic .

36-vuotiaana itsemurhan tehnyt Reiman ehti nousta sukupolvensa keskeiseksi iskelmäsanoittajaksi, jonka teksteissä ajatukset tuonpuoleisesta olivat usein läsnä. Hänen kynästään ovat lähtöisin mm. Meiju Suvaksen new age -henkinen Muukalainen, Lea Lavenin morbidi Aamulla rakkaani näin ja Taiskan ydintuhoaiheinen Hiroshima.

Finnhitsien ja suomidiscon nousukiitoa kesti seuraavan vuosikymmenen puoliväliin saakka, jolloin alettiin puhua iskelmän kriisistä. Einin 1985 levyttämä Madonna-käännös Olen neitsyt yhdistyi seuraavana vuonna kuvatussa hittipotpurissa suoranaiseen humppaan. Uudeksi tanssilattioiden valtiaaksi nousi rautalangan kanssa liittoutunut perinneiskelmä Agentsin ja Topi Sorsakosken johdatuksella.

Teksti: Pekka Laine/Iskelmä-Suomi & Jukka Lindfors

Oheinen kooste on bonusmateriaalia Ylen Iskelmä-Suomi-sarjan (2013) osaan 5 Yes sir, alkaa polttaa.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

ONKO TOSSA TAKANA PASI KAUNISTO

Lähettänyt käyttäjä

Lämpimät kiitokset tästä! Meille seitkytluvun lapsille nämä Jamppa Tuomiset, Päivi Kautto-Niemet, Einit ja Taiskat on ihan oleellinen osa sen ajan äänimaailmaa ja muistoja. Hauholle ajeltiin mökille vanhempien kanssa, ja näitä kasetteja kuunneltiin Volkkarissa. Isäni oli Volkkari-fani ja kyllä ne sympaattisia autoja olikin.

Lähettänyt käyttäjä

Meillä on kaksi levyllistä Finhitsejä autolevyinä. Pienenä en saanut Chigacon kuolemasta mitään selvää (esim. luulin, että Rosti lauloi: ja näin kuolleen Jafarin :D) ja muistan huomanneeni kurkkukivun Tumman naisen aikana.

  • Georgian suomalainen osuusfarmi keksittiin saunassa

    Alueen muut asukkaat suhtautuivat suomalaisiin suopeasti.

    Amerikan syvässä etelässä Georgian osavaltiossa syntyi 1920-luvulla suomalainen ihannesiirtokunta. Lähelle Jesupin kaupunkia perustettu McKinnonin osuusfarmi oli New Yorkin suomalaisten alkuunpanema. Alueella suhtauduttiin suomalaisyhdyskuntaan suopeasti, ja moni osallistuikin "Finn Townissa" pidettäviin nurkkatansseihin.

  • Turppi-ryhmän taidegalleriana oli hylätty hiekkakuoppa

    xxxx

    Vuosina 1982–1983 toiminut Turppi-ryhmä kuului suomalaisen performanssin ja maataiteen pioneereihin. TV2:n dokumenttiin tallentui hetkiä ympäristötaideteoksista, jotka vastasyntynyt kollektiivi toteutti Lehtimäen hylätyillä soramontuilla. Turppi kukoisti hetken suomalaisen taiteen hedelmällisessä murrosvaiheessa 1980-luvun alkuvuosina.

  • Kalifornian suomalaisutopia kaatui osaamattomuuteen ja pula-aikaan

    Maanviljely Redwood Valleyssa ei menestynyt.

    Kalifornian Redwood Valleyn osuusfarmi on yksi tuntemattomimmista suomalaisista utopiasiirtokunnista. Kaivostyöläisten vuonna 1912 perustama sosialistinen yhdyskunta kaatui maanviljelyvaikeuksiin ja lopulta pula-aikaan 1930-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin pastori Jim Jones perusti samaan paikkaan Kansalaisten temppeli -uskonlahkon. Suomalaisyhdyskunnassa varttuneet sisarukset muistelevat radio-ohjelmassa molempia utopioita.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Musiikkiohjelma Rockstopin neljäs kausi esitettiin vuosina 1990–1991. Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa. Rockstopille ominaisia hassutteluja ja edeltäviltä vuosilta tuttuja special-jaksoja nähtiin tälläkin kaudella. Vuoden aikana kunnioitettiin myös kahta menehtynyttä Hurriganes-jäsentä.

Elävä arkisto


Uusimmat julkaisut

  • Georgian suomalainen osuusfarmi keksittiin saunassa

    Alueen muut asukkaat suhtautuivat suomalaisiin suopeasti.

    Amerikan syvässä etelässä Georgian osavaltiossa syntyi 1920-luvulla suomalainen ihannesiirtokunta. Lähelle Jesupin kaupunkia perustettu McKinnonin osuusfarmi oli New Yorkin suomalaisten alkuunpanema. Alueella suhtauduttiin suomalaisyhdyskuntaan suopeasti, ja moni osallistuikin "Finn Townissa" pidettäviin nurkkatansseihin.

  • Turppi-ryhmän taidegalleriana oli hylätty hiekkakuoppa

    xxxx

    Vuosina 1982–1983 toiminut Turppi-ryhmä kuului suomalaisen performanssin ja maataiteen pioneereihin. TV2:n dokumenttiin tallentui hetkiä ympäristötaideteoksista, jotka vastasyntynyt kollektiivi toteutti Lehtimäen hylätyillä soramontuilla. Turppi kukoisti hetken suomalaisen taiteen hedelmällisessä murrosvaiheessa 1980-luvun alkuvuosina.

  • Kalifornian suomalaisutopia kaatui osaamattomuuteen ja pula-aikaan

    Maanviljely Redwood Valleyssa ei menestynyt.

    Kalifornian Redwood Valleyn osuusfarmi on yksi tuntemattomimmista suomalaisista utopiasiirtokunnista. Kaivostyöläisten vuonna 1912 perustama sosialistinen yhdyskunta kaatui maanviljelyvaikeuksiin ja lopulta pula-aikaan 1930-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin pastori Jim Jones perusti samaan paikkaan Kansalaisten temppeli -uskonlahkon. Suomalaisyhdyskunnassa varttuneet sisarukset muistelevat radio-ohjelmassa molempia utopioita.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Musiikkiohjelma Rockstopin neljäs kausi esitettiin vuosina 1990–1991. Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa. Rockstopille ominaisia hassutteluja ja edeltäviltä vuosilta tuttuja special-jaksoja nähtiin tälläkin kaudella. Vuoden aikana kunnioitettiin myös kahta menehtynyttä Hurriganes-jäsentä.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

Lue lisää:

Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosaisen, palkitun dokumenttikokonaisuuden (1977–1979) päähenkilöt ovat etsimässä paikkaansa yhteiskunnasta. Elävän arkiston paketissa on mukana myös tekijän haastattelu.

  • Jo joutui armas aika

    Teemalla ollaan nuoruuden käännekohtien äärellä

    Mitä minä haluan ja mikä minusta tulee? Teeman arkistopaikalla ollaan nyt nuoruuden käännekohtien äärellä ja pohditaan luovuutta sekä nuoren ihmisen valintatilanteita. Eero Tuomikosken Elämän kevät -sarjasta nähdään Teemalla jakso Unessa useasti. Toisena ohjelmana on vuonna 1974 valmistunut dokumentti Joko joutui armas aika.
    ti 24., pe 27. ja su 29,5,

  • Rautatie

    Tarina rautatien tulosta korpikyliin.

    Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina. Juhani Ahon tarina kertoo rautatien tulosta korpikyliin.

  • Siunattu hulluus

    Vaitelias Elmeri-kuopus on jäänyt päästään vajaaksi.

    Siunattu hulluus kertoo Rummukaisen veljeksistä, jotka lähtevät traktorilla kohti hullujenhuonetta.

  • Häräntappoase

    Draama vuodelta 1989. Pääosissa Santeri Kinnunen Outi Alanen

    Alpo "Allu" Korva joutuu kesäksi sukulaisten luo Torvenkylään. Anna-Leena Härkösen kirjasta tehtiin suosittu tv-sarja vuonna 1989.

  • Liian paksu perhoseksi

    Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi

    Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.

  • "Radion merisää palauttaa maailman asiat mittasuhteisiinsa" – Sinun tarinasi

    Radio-ohjelmien merkitys on usein sisältöään suurempi.

    Pitkään jatkuneiden radio-ohjelmien merkitys on kuulijalleen usein sisältöään suurempi. Keräsimme suomalaisilta tarinoita Ylen 90-vuotisen taipaleen varrelta. Niissä tarinoissa kerrottiin muun muassa, kuinka merisää, jumalanpalvelus, tutut kuuluttajat ja monet muut ohjelmat ovat tarjonneet turvaa ja jatkuvuutta muuttuvassa maailmassa.

  • Kun televisio tuli taloon – Sinun tarinasi

    Television saaminen kotiin oli merkkitapaus

    Kun kysyimme suomalaisilta tarinoita, jotka liittyvät Ylen 90-vuotiseen historiaan, muisteli moni televisiolaitteen hankkimista kotiin. Vastaanottimen saamiseksi tehtiin paljon töitä, eräätkin isä ja poika maksoivat television puolukoita keräämällä.

  • Sisäelimiä nuotiolla

    Valmistetaan valkuaispitoisia ruokia nuotiolla. Ruokalistalla on vasikan munuaisia, hiillospossua sekä käristettyjä maksaviipaleita.

  • Rockstopin ensimmäinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan ensimmäinen kausi vuosilta 1987–88.

    Rockstopin ensimmäisen kauden 1987–88 herkullisimpiin kohtauksiin kuuluvat mm. Sex Pistolsista tutun Johnny Rottenin ketään kumartelematon haastattelu sekä toimittaja Heli Nevakaren kömmähdys kanadalaisrokkari Bryan Adamsin esittelyssä.

  • Rockstopin toinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan toinen kausi vuosilta 1988–1989.

    Vauhti kiihtyi ja jaksomäärä kasvoi, kun Rockstop palasi ensimmäiseltä kesätauoltaan televisioruutuihin. Ohjelmaa lähetettiin nyt kahdesti kuussa ja syksystä 1988 kevääseen 1989 pyörineellä toisella kaudella lanseerattiin erikoisjaksot eli specialit, joista tuli olennainen osa Rockstopia.

  • Rockstopin kolmas vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan kolmas kausi vuosilta 1989–1990.

    Musiikkiohjelmasarjan kolmannella kaudella vuosina 1989–1990 nähtiin peräti 21 ohjelmaa. Erikoisimmat jaksot olivat hard rock -yhtye Skid Row'lle räätälöity yleisötoivejakso sekä tunnin mittainen videoteatteri ranskalaislaulaja Édith Piafin elämästä.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.