Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Vanhaakin ruokaa voi syödä

Laboratorioraportti_1
Kuningaskuluttajan testissä kolme päivää vanhat ruoat olivat edelleen täysin syömäkelpoisia. Laboratorioraportti_1 Kuva: Yle laboratorio,mikrobi,raportti,ruoan laatu

Kerrankos sitä sattuu, että ruokapakkaus unohtuu kaappiin vähän liian pitkäksi aikaa. Joistakin tuotteista löytyy viimeinen käyttöpäivä, toisista parasta ennen – merkintä. Kuinka uskollisesti näitä päivämääriä täytyy noudattaa? Kuningaskuluttaja testasi voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

Parasta ennen

Kaupasta ostettavassa ruoassa on monenlaisia merkintöjä, joiden perusteella päätämme kuinka pitkään niitä voi syödä. Parasta ennen päivä -merkintä löytyy hyvin erilaisista ruuista. Tämä päivämäärä on merkitty lähes kaikkiin maitotuotteisiin, leipiin ja kekseihin, jauhoihin ja kahviin. Parasta ennen –merkintä tarkoittaa, että valmistajan mielestä tuote näyttää ja maistuu parhaalta ennen pakkaukseen kirjattua päivämäärä.

Sebastian Hielm, Evira
Mikrobiologian dosentti Sebastian Hielm syö vanhaa ruokaa. Sebastian Hielm, Evira Kuva: Yle sebastian hielm
Ruoka on kuitenkin täysin syömäkelpoista vielä parasta ennen -päivän jälkeenkin. Näin vakuuttaa ylitarkastaja, mikrobiologian dosentti Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.

- Parasta ennen – tuotteet ovat yleensä sellaisia, että ne eivät muutu vaarallisiksi (vanhetessaan). Ne vain pilaantuvat, rupeavat maistumaan vähän huonolta.

Parasta ennen –ruuissa syöjä voi siis käyttää omia aistejaan. Jos ruoka ei haise eikä maistu pahalta eikä hometta näy, sitä voi syödä päivämääristä piittaamatta.

- Minulla on ollut kotona smetanapurkki puoli vuotta ja se on säilynyt ihan hyvänä, Hielm vakuuttaa.

Viimeinen käyttöpäivä

Ruuissa käytetään myös toista, selvästi ankarampaa merkintää. Laki määrää, että valmistajan täytyy merkitä viimeinen käyttöpäivä herkästi pilaantuviin ruokiin. Viimeistä käyttöpäivää käytetään esimerkiksi raa´assa lihassa ja kalassa. Viimeisen käyttöpäivän jälkeen ruokaa ei saa enää myydä kaupassa, mutta kotona jääkaapissa ruoka voi päästä vanhenemaan pitempäänkin. Tätäkin päivämäärää voi kotioloissa tietyin ehdoin uhmata - kunhan tietää, mitä tekee.

Vanhan ruuan syömistä rajoittaa se, että ruoka voi mennä pilalle - kahdellakin eri tavalla. Ruuassa on ensinnäkin pilaajabakteereja. Kun ne lisääntyvät ruuassa, se alkaa ennen pitkää haista ja maistua pahalle. Pilaajabakteerit eivät ainakaan alkuvaiheessa ole terveydelle vaarallisia. Ne tekevät kuitenkin ruuan sen verran vastenmieliseksi, että harva viitsii sitä syödä.

Minulla on ollut kotona smetanapurkki puoli vuotta ja se on säilynyt ihan hyvänä

Varsinaisen terveysvaaran aiheuttavat aivan toiset bakteerit. Niitä kutsutaan taudinaiheuttajiksi. Tavallisimpia taudinaiheuttajia ovat esimerkiksi salmonella, campylobakteerit ja listeria, mutta niitä on muitakin.

Taudinaiheuttaja voi olla jo eläimessä valmiina, se voi livahtaa ruokaan teurastamolla tai kalanjalostuslaitoksella tai kotikeittiössä. Jos näin käy, seurauksena saatta olla ruokamyrkytys. Jotkut bakteerit aiheuttavat terveyshaittaa jo hyvin pieninä määrinä, joten tuoreestakin ruuasta voi ruokamyrkytyksen saada. Bakteerit voivat myös lisääntyä ruuan säilytyksen aikana ja aiheuttaa myrkytyksen myöhemmin, kun niitä on ruuassa suuria määriä.

Suurin riski on raaka kala

Tavallisin taudinaiheuttaja lienee listeria. Se elää kalojen suolistossa ja voi kalojen käsittelyn yhteydessä siirtyä myös kalan lihaan. Monista muista bakteereista poiketen listeriä viihtyy kylmässä ja pystyy lisääntymään myös jääkaappilämpötilassa. Siksi raakana syötävä graavattu tai ja kylmäsavustettu kala ovat erityisen riskialttiita tuotteita.

Terve aikuinen kestää kyllä jonkinmoisen määrän listeriabakteerejakin. Vaarassa ovat riskiryhmät.

- Jos on vanha ihminen tai ihan nuori tai raskaana, niin ei välttämättä kannattaisi (graavi- ja kylmäsavukalaa) syödä ollenkaan, kun myyntiaika on umpeutumassa, ylitarkastaja Sebastian Hielm sanoo.

pakattua kalaa
pakattua kalaa Kuva: Yle kala,pakattu kala

Hielm varoittaa erityisesti ikäihmisiä. Säästäväisinä kuluttajina he ehkä ostavat 30% alennuksella merkittyjä kalatuotteita, jotka ovat jo lähellä viimeistä käyttöpäivää. Kalapakkausta ei välttämättä syödä yhdellä kertaa, vaan se jää vielä useiksi päiviksi avattuna kodin jääkaappiin. Tällaisessa tilanteessa listeria saattaa lisääntyä sellaisiin määriin, että terveys ja jopa henki ovat vaarassa.

Sekin täytyy muistaa, että listeriaa tai muitakaan taudinaiheuttajia ei voi haistaa, maistaa eikä nähdä. Raakana syötävien ruokien viimeisiä käyttöpäivä ei ole mitään syytä uhmata.

Kypsentäminen tappaa bakteerit – melkein aina

Kun ruoka kypsennetään, ollaankin jo terveysriskien suhteen melko turvallisilla vesillä.

- Käytännössä kaikki bakteerit kuolevat, kunhan niitä kuumennetaan riittävästi. Ja nämä tavalliset taudinaiheuttajat, joita me pelkäämme, kuolevat ihan tavallisessa paistamisessa, vakuuttaa Sebastian Hielm.

Jotta tämä perussääntö pätisi, täytyy kuitenkin ottaa huomioon pari asiaa. Ensinnäkin on huolehdittava hyvästä keittiöhygieniasta. Jos vaikkapa lihassa sattuu piilemään taudinaiheuttaja, sitä ei saa päästää ruokaa tehdessä siirtymään raakana syötäviin vihanneksiin tai leikkeleisiin. Käsiä täytyy pestä eri ruoka-aineiden silppuamisen välillä. Vaikkapa lihalle ja salaatille täytyy olla omat leikkuulaudat ja veitset tai työvälineet täytyy välillä pestä.

Bakteereja
Bakteereja Kuva: Yle bakteeri,mikrobi,taudinaiheuttaja

Jos valmista ruokaa sitten jää yli, se täytyy jäähdyttää nopeasti. Tähän ovat syynä itiölliset bakteerit, joiden itiöt saattavat säilyä hengissä myös kuumennuksen yli. Nopea jäähdyttäminen estää niiden lisääntymisen.

Itiöllisten bakteerien saastuttama ruoka on turvallista heti valmistamisen jälkeen syötynä, koska toimintakykyiset bakteerit ovat kuolleet kuumennuksessa. Mutta näiden bakteerien itiöt saavat samassa yhteydessä herätyksen. Jos ruokaa jää yli ja se jätetään jäähtymään pitkäksi aikaa huoneenlämpöön, itiöistä heränneet bakteerit pääsevät lisääntymään lämpimässä ruuassa. Myrkytys voi olla edessä seuraavana päivänä, kun ruokaa syödään toisen kerran.

- Suurkeittiöissä ruoka pitää saada jäähtymään neljässä tunnissa kuuteen asteeseen. Se on sääntö, joka pätee kodeissakin, arvioi Hielm.

- Ruuan voi jättää hellalle jäähtymään ehkä tunniksi, niin että pahimmat kuumuudet haihtuvat. Sen jälkeen se pitää laittaa jääkaappiin. Missään nimessä ruokaa ei kannata jättää huoneenlämpöön yön yli.

Jos kaikkia näitä varotoimenpiteitä noudattaa, kypsennettävää ruokaa voi syödä myös viimeisen käyttöpäivän jälkeen.

- Kyllä, ehdottomasti, vakuuttaa Sebastian Hielm.
- Minä syön viikoittain monia ruokia, jotka on otettu käyttöön vasta viimeisen käyttöpäivän jälkeen, hän jatkaa.

Pakastaminen pelastaa

Jos ruuanvalmistuksen nippelitieto ei kiinnosta, pelastus voi löytyä pakastimesta.

- Minä ostan usein 30% alennuksella ruokaa ja panen sen sitten pakastimeen, kertoo mikrobiologian dosentti Sebastian Hielm.
- Pakastimesta ruokaa voi sitten käyttää tarpeen mukaan.

Jauheliha säilyy pakastimessa käyttökelpoisena 1-2 kuukautta

Pakastaminen pysäyttää tehokkaasti kaikki ruuan vanhenemisprosessit. Esimerkiksi jauheliha säilyy pakastimessa käyttökelpoisena 1-2 kuukautta, sian- ja siipikarjanliha ainakin 3 kuukautta ja naudanliha 8 kuukautta. Kalaa voi säilyttää 1-3 kuukautta.

Valmisruokaa menee liian herkästi roskiin

Valmisruoat ja einekset ovat kypsennettyä ja teollisuuden arvattavasti huolella jäähdyttämää ruokaa, joten niissä ei pitäisi olla kovin suurta terveysvaaraa. Silti valmisruokiin on laidasta laitaan merkitty nimenomaan viimeinen käyttöpäivä.

-Se on tietenkin ongelma, jos ihmiset turhaan heittävät pois eineksiä sen takia, että viimeinen myyntipäivä on ylittynyt siellä kotona. Ne varmaan olisivat syömäkelpoisia monta päivää vielä sen jälkeen, miettii Hielm.

Pakkausten päivämäärämerkinnän valitsevat ruokaa tekevät yritykset. Merkintöjä valvova Evira onkin kehottanut yrityksiä harkitsemaan, tarvitaanko viimeistä käyttöpäivää valmisruuissa. Parasta ennen -merkintäkin voisi riittää.
Saarioinen on yksi Suomen suurimmista einesvalmistajista. Siellä myönnetään, että valmisruuissa viimeinen käyttöpäivä ei suoraan kerro ruuan terveysvaarasta.

- Saattaa olla, että viimeinen käyttöpäivä annetaan mikrobiologisten testien perusteella. Tai sitten joissain tapauksissa voi olla niin, tuotteen maku miedontuu niin selkeästi, että emme ole enää tyytyväisiä siihen. Esimerkiksi maksalaatikko miedontuu vanhetessaan, kertoo laatujohtaja Anneli Hautaniemi Saarioisilta.

Vaikka viimeinen käyttöpäivä merkittäisiinkin maun miedontumisen perusteella, parasta ennen –merkintä ei laatujohtajalle riitä.

- Viimeinen käyttöpäivä on selkeämpi. Se on tietty päivämäärä, ja me olemme vastuussa siihen päivämäärään asti. Tilanne olisi minun mielestäni sekavampi, jos se olisi parasta ennen –päiväys, sanoo Hautaniemi.

Muutkaan suuret valmisruokia tekevät tehtaat eivät aio luopua viimeisen käyttöpäivän merkinnästä.

Laboratorio varmisti: vanha ruoka syömäkelpoista

Päivämäärien uhmaaminen pelotti sen verran, että Kuningaskuluttaja päätti testauttaa vanhentuneita ruokia. Veimme laboratorioon tutkittavaksi maitopurkin, jonka parasta ennen -päiväys oli ylittynyt kolmella päivällä. Testattavaksi vietiin myös broilersuikaleita ja einesmaksalaatikko. Niihin oli merkitty viimeinen käyttöpäivä, joka samoin oli jäänyt taakse kolme päivää aikaisemmin.
Laboratorio etsi ruuista tavallisimpia taudinaiheuttajia. Myös pilaajabakteerit testattiin. Lisäksi tutkijat haistoivat ja maistoivat ruokia.

Taudinaiheuttajabakteereja ei löytynyt mistään näistä tuotteista

Lopputulos oli rohkaiseva.

- Taudinaiheuttajabakteereja ei löytynyt mistään näistä tuotteista, kertoo mikrobiologi Timo Nieminen Lihatalouden tutkimuskeskuksesta.

- Kun teimme aistivaraisen arvion, niin mitään virhemakua tai virhehajua ei löytynyt myöskään mistään.

Ruuista testattiin myös kokonaisbakteeripitoisuus.

- Maito ja maksalaatikko olivat kunnossa, niistä ei löytynyt mitään. Mutta broilerin fileesuikaleessa kokonaisbakteeripitoisuus oli korkea. Se viittaa siihen, että varmaan parin kolmen päivän sisään siihen olisi tullut virhehaju, mikrobiologi arvioi.

Yhdestäkään tuotteesta ei siis löytynyt mitään, joka olisi estänyt niitä syömästä – kolme päivää päivämäärät ylittäneenäkin!

Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja, YLE

Muokattu 7.9.2015: Ulkoasukorjauksia.

  • Kuningaskuluttajan toimitus

    Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Silmätutkimus

    Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttajan toimitus

    Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Tubettaja pitelee kädessään paitaa

    Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Energiaviraston ylläpitämällä sahkonhinta.fi -sivustolla voit vertailla sähkön hintoja.

    Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Keudan floristiopiskelijoiden hyötypuutarha parvekkeella.

    Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Ruusu jonka päällä kävelee animoituja hyönteisiä

    Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Juna saapuu Helsingin asemalle.

    Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kodinhoitohuonetta remontoidaan.

    Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Timo Ojala, K1 katsastus

    Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Kädet näppäimistöllä, näytöllä koodia

    Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Kypärään ja turvavarusteisiin pukeutunut toimittaja portin edessä.

    Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • Kuvakaappaus Quizonaut.com tilausansasta

    iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • kasa ruokajätettä

    Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Kasvisten säilytys

    Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Kanaa, maitoa, maksalaatikkoa

    Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.