Hyppää pääsisältöön

Meidän on muututtava

Mary GestrinMary Gestrin on internetin julkaisupäällikkö.

Yle-laissa verkkopalveluja ei erikseen mainita. Laissa puhutaan televisiosta ja radiosta sekä oheis- ja lisäpalveluista ja siitä, että julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa.

Joidenkin mielestä verkkopalveluita ei tarvitakaan. Minä olen eri mieltä. Ylen on panostettava aiempaa enemmän verkkotekemiseen ja -osaamiseen. Meidän on opittava ymmärtämään verkon logiikkaa ja julkaisemaan sisältöjämme sen logiikan mukaisesti. On ymmärrettävä, että kaikki tähän asti journalismista opitut totuudet eivät ehkä verkossa pädekään. On avauduttava enemmän ja kuunneltava suomalaisia paremmin. On kutsuttava ihmiset tekemään kanssamme, kommentoimaan, katselemaan ja kuuntelemaan. Meidän on aktiivisesti tarjottava sisältöjämme heille. Meidän on myös totuttava uusiin tuotantotapoihin, nopeampiin muutoksiin ja joustavampiin aikatauluihin.

Toimittajien työnkuva muuttuu myös. Jotta sisältömme olisivat aidosti ja laajasti käytettävissä, metadatan tuottamisen on lähivuosina tultava tutuksi jokaiselle jutuntekijälle. Meidän on opittava näkemään uudet mahdollisuudet ja hyödyntämään niitä. Vanhatkin sisällöt ovat versioitavissa uuteen muotoon. Tutut jutunaiheet voi tuottaa myös verkkoon, mutta ne on osattava muokata verkossa toimiviksi. Verkkotekeminen ei kuulu vain "verkkotoimitukselle" vaan kaikille toimittajille.

Yleläisten on opittava uusia sanoja: kuratointi on sellainen. Kuratointi tarkoittaa opastamista, luotsaamista ja sisältöjen valikoimista. Yksi tapa parantaa verkkopalvelujemme löydettävyyttä on panostaa nimenomaan kuratointiin, siihen että autetaan ihmisiä löytämään ne sisällöt, jotka heitä kiinnostavat. Mediatulvan keskellä ihmiset ottavat mielellään vastaan apua, jos me vain osaamme sitä tarjota.

Toinen tärkeä sana on seuraaminen. Lainaan viisampaa: ”Our audience has an audience”. Se joka tuottaa kiinnostavimman ja koukuttavimman sisällön saa monta seuraajaa. Ja päinvastoin; vain se, joka ymmärtää seurata ympärillä tapahtuvaa oikeiden ihmisten, linkkien ja kontaktien kautta, pystyy toimimaan proaktiivisesti ja yllättämään positiivisesti. Muut seuraavat perässä.

Meidän on siis tuotettava kiinnostavaa sisältöä ja pystyttävä erottamaan tärkeät signaalit merkityksettömistä.

Mutta miksi Ylen on panostettava verkkoon?

Useilla alle 30-vuotiaista on verkkoyhteys auki suurimman osan siitä ajasta, jolloin ovat hereillä. He seuraavat hyvinkin tarkkaan tv-sarjoja, mutta ainoastaan verkon kautta. He ovat musiikin suurkuluttajia. Verkossa.

Myös lapset ovat ahkeria verkon käyttäjiä. Lähes 70 %:lla 12–13 vuotiaista on kosketusnäyttöpuhelin, jossa on verkkoyhteys. Jo tänään 25 % kaikesta Ylen lastenohjelmien katselusta tapahtuu Yle Areenan kautta.

Ei pidä kuitenkaan erehtyä uskomaan, että verkkopalvelut ovat vain nuorten palveluja. Kaikista suomalaisista jo 90 % on internetin käyttäjiä. Joillekin verkko on vain väline sähköpostin lukemiseen ja ehkä laskujen maksamiseen. Mutta kehitys kehittyy. Pian yhä useampi lukee aamun lehdet tabletilta ja varaa matkansa verkkopalvelun kautta. Tai huomaa vahingossa liittyneensä johonkin sosiaalisen median verkostoon. Facebookissa on jo 49 % suomalaisista. Kahvipöydässä työkaverit kertovat tehneensä hallitukselle säästölistan Yle Uutisten verkkosivuilla; kukin voi löytää omat säästökohteet ja kokeilla pystyisikö ministereitä parempaan. Muutos tapahtuu askel askelelta. Huomaamattaan suomalainen, iästä riippumatta, on siirtymässä verkkoaikakauteen. Ja silloin Yle on jo siellä.

Lue lisää kuratoinnista:

Antti Hirvonen: Mitä on kuratointi

Kuratointi työkaluksi

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

"-- Kaikista suomalaisista jo 90 % on internetin käyttäjiä -- -- Facebookissa on jo 49 % suomalaisista.--" Miksi siis meidän Yleisradion asiakasomistajien tulee keskustella Yleisradiosta ja sen ohjelmista yhdysvaltalaisen pörssiyhtiön kautta, eikä Yleisradion omien verkkosivujen kautta?

Jos haluan vastauksen kommenttiin, on se pantava Facebookiin: siellä saa vastauksen toisinaan jopa jo muutamassa minuutissa, Yleisradion verkkosivujen kautta kysyttäessä (juttuarkisto, yle.fi/keskustelut) ei vastausta saa kuukausienkaan odottelun jälkeen...

Lähettänyt käyttäjä

Valitettavasti sait odottaa reaktiota kommenttiisi näinkin kauan - mikä kertoo siitä että meidän on parannettava näiden sivujen aktiivista seurantaa. Näin on myös nyt tehty. Kiitos sinulle tärkeästä muistutuksesta.

  • Hymyilevä mies

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Jussi-gaalassa palkittiin vuoden 2016 parhaat kotimaiset elokuvat ja niiden tekijät. Eniten voittoja kahmi tositapahtumiin perustuva Hymyilevä mies, joka palkittiin myös parhaana elokuvana.

  • Yleisradio lahjoitti Jyväskylän kaupungille Utopian

    Yle lahjoitti taideteoksen Jyväskylän kaupungille.

    Yle onnitteli 180-vuotiasta Jyväskylän kaupunkia lahjoittamalla Jyväskylän taidemuseon ylläpitämään Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaan taiteilija Onni Kososen teoksen Utopia.

  • KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    Koulutusrahasto KOURA jakoi KOURA-palkinnot ja kunniamaininnat kuudessa sarjassa vuoden 2016 parhaille televisio-, radio- ja verkkosisällöille. Palkinnoista kilpailivat Yleisradion ja MTV:n kotimaiset tv-, radio- ja verkkosisällöt. Dokumentit ja journalistiset sisällöt -sarjan pääpalkinnon sai Yle TV1 -kanavan ohjelma Urho – viimeiset vuodet.

  • JSN: Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen

    Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen JSN:ltä

    Julkisen Sanan Neuvosto JSN käsitteli kokouksessaan 22.3. kaksi Yleen ja ns. Terrafame-vyyhtiin liittyvää kantelua. Yle sai toisesta vapauttavan, toisesta langettavan päätöksen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.