Hyppää pääsisältöön

Äänien illoissa kuunnellaan kadonneitakin ääniä

Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin, höyrykoneesta Wartburgiin ja pärehöylästä hammasporaan — unohtamatta lirinää, lorinaa tai pimpahdusta. Jukka Mikkolan toimittamat Äänien illat ovat kaivaneet esiin ääniä menneisyydestä ja nykyisyydestä. Miltä maailmamme on kuulostanut? Mitkä äänet ovat kokonaan hiljenneet? Millainen on suomalainen äänimaisema?

Äänien iltojen perusajatus on ollut tarjota uusi näkökulma radion perusmateriaaliin eli ääniin. Ohjelmissa on haluttu rohkeasti luottaa siihen, mikä on radiolle ominaisinta ja historiallisesti olennaisinta: äänet ja niiden luomat mielikuvat, puhe, tarinat ja keskustelu. Kaikki ohjelmat ovat olleet suoria, noin kaksituntisia kontaktilähetyksiä.

Äänet ja äänimaisemat saattoivat etukäteen tuntua abstraktilta ja vaikealta kontaktilähetyksen aiheelta, mutta jo ensimmäisen ohjelman herättämä laaja kiinnostus ja innostus kertoivat, että äänet ja äänimaisemat ovat radion kuuntelijoille tärkeä, tunteita ja muistoja herättävä aihepiiri. Toiveita ja tarinoita saapui neljään ensimmäiseen lähetykseen useita satoja, puheluita tuli jokaiseen lähetykseen kymmenittäin

Ensimmäisen Äänien ilta -lähetyksen (Suomalainen äänimaisema, 17.1.2012, ks. ylinnä) teemana oli suomalainen äänimaisema, ja asiantuntijavieraina studiossa olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja tutkijatohtori Heikki Uimonen.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Maaseutu kesäpäivänä, pääskysiä, Haapkylä 1981. 2) Paul Ankan konsertin yleisöääniä, Helsinki, Linnanmäki 1959. 3) Veneen huhuilu, Aatu Hämäläinen, Leppävirta 1963. 4) Pottu-Olli ja kaiku, tarina, kotiseutuneuvos Matti Hiltunen, Nurmes, puhelu. 5) Turun ortodoksisen kirkon kello, soittaa Pavel Vierikko. 6) Hirvimetsällä, ajometsästyksen ääniä. 7) Stereotesti, Yleisradio 1972. 8) Rautatieaseman kuulutuksia, Tampere. 9) Susien ulvontaa, Ähtäri 1994. 10) Postin leimaamista, käsinleimausta, Helsingin pääposti 1966. 11) Lehmän lypsäminen, käsinlypsyä ämpäriin, Lammi 1974. 12) Rautatieaseman asemalaituri, Helsinki 1958.

Toisen lähetyksen (14.2.2012) teemana olivat yksittäiset äänet, ”äänien ihmeellinen maailma” ja asiantuntijavieraina studiossa olivat säveltäjä Juhani Nuorvala ja äänitaiteilija Petri Kuljuntausta.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Kaappikellon käyntiääni, 1968. 2) Poretabletti vesilasissa. 3) Pakkauskone tupakkatehtaassa, Hyrylä 1958. 4) Tunturi-mopo (”Pappatunturi”) vm. 1968, Nummela. 5) Höyryveturi, ”Ukko-Pekka”, 1957. 6) Heinäsirkan siritystä, 1997. 7) Harmaahylkeen poikanen (”kuutti”) ääntelee, Porvoo 1997. 8) Radioasemien hakuääniä, 1969. 9) Ukkonen järven yllä, salamointia, jyrinää. 10) Höyrykone, vm. 1919. 11) Lyijykynällä kirjoitetaan, lähiääni. 12) Australialainen Albertin lyyralintu, ”matkijalintu”. 13) Satakielen (Luscinia luscinia) laulua, 1973. 14) Mölysammakoiden (Rana ridibunda) ääntelyä, 1998. 15) Wickström-venemoottori, keskimoottori, puinen kalastusvene, Rosala 1990. 16) Hevonen syö tallissa, rouskutusta 1971. 17) Scanian tukkirekka, Scania 142 vm. 1981. 18) Yleisradion kuuluttaja Kaisu Puuska-Joki, kuulutus: ”Hyvää yötä…”

Äänien iltojen äänitoiveita ja -muisteluita on voinut lähettää etukäteen Yle Radio Suomen Internet-sivujen kautta, ja sähköpostitoiveita on tullut runsaasti myös lähetysten aikana. Kolmannessa ja neljännessä ohjelmassa suoran lähetyksen rinnalla oli mukana Twitter, ja lähetyksissä käytettiin teknistä järjestelyä, jolla toivottuja ääniä ja äänimaisemia saatiin poimittua Radioarkiston Tehoste-kannasta lähetyksen kestäessä, lähes reaaliaikaisesti. Kuulijoiden kokemukset ja muistot liittyivät ääniin, ja äänimaisemien kautta aukenivat sielunmaisemat, historiat ja kokonaiset elämät.

Kolmannen lähetyksen (13.3.2012) teemana oli äänillä kertominen, ja asiantuntijavieraina studiossa olivat äänisuunnittelija Tiina Luoma ja säveltäjä Max Savikangas.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Heikko jää, putoaminen veteen, Retlahti 1988. 2) Puimakone, Lohtaja 1957. 3) Maitoseparaattori, käsikäyttöinen, Tutjunniemi 1975. 4) Puhelinlankojen laulua, Ojakkala 1987. 5) Pimpahdus (äänitehoste). 6) Viljan niittoa viikatteella, heinäsirkkoja, vihtomista ja löylynheittoa saunassa (äänikooste). 7) Lirinä, lorina ja lumpsahdus (äänitehosteita). 8) Lumpsahdus ja pulahdus (äänitehosteita). 9) Mattojen tamppausta, kaupunki, sisäpiha, Helsinki, Kruununhaka 1973. 10) Merisää, Yleisradio, Carl-Erik Creutz 1972. 11) Höyryveturi, ”Ukko-Pekka”. 12) ”Aika”, ”Himmeli” ja ”Paha haju” (äänitehosteita). 13) Ampiaisia, pesän rakennusta. 14) Kivenhakkausta, Porkkala 1959. 15) Raamisaha, Matkun saha 1974. 16) Moottorisaha ja puun kaatuminen. 17) Puun kaatuminen (2 käsiteltyä ääntä). 18) Lämärin ääni jääkiekkokaukalossa. 19) Kottarainen, matkii erilaisia ääniä, Savonlinna, Houkinniemi 1982.

Usein toivotut urbaanit äänet ovat olleet erilaisten koneiden ja kulkuneuvojen ääniä: höyryvetureiden ja eri automallien ääniä. Myös mahdottomat tai mielikuvituksen rajoja koettelevat äänitoiveet ovat kuuluneet asiaan: mehiläisparven ja lähestyvän junan yhtaikainen ääni, puhalluskukan puhaltaminen, pyörremyrsky, kirahvin ääni, Kajaanin Anttilan liukuportaat, mummopieru, weddellinhylje ja Äänisen aallot.

Neljännessä Äänien illassa (10.3.2013) oltiin jälleen suomalaisessa äänimaisemassa ja arkisen ympäristömme äänissä, vieraina olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja professori Heikki Uimonen.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Lähestyvän junan ja mehiläisparven yhtaikainen ääni, kooste kahdesta tehosteesta. 2) Surmanajoa tivolissa, Kuopio 1970. 3) Sade ja ukkonen, kooste kahdesta tehosteesta. 4) Lestadiolaisseurat, teltasta kuuluva liikutuksen ääni, kiljumista, 1967. 5) Pärehöylä, 1967. 6) Viikatteen terotus liipalla eli kovasimella, 1978. 7) Puimakone eli tappuri, Lohtaja 1957. 8) Merisää, YLE Radio Suomen suora lähetys. 9) Järven jäätyminen, Retlahti 1990. 10) Hammaspora, useita ääniä, 1958. 11) Aikataulun fläpätys (mekaaninen aikataulu), Helsinki-Vantaan lentoasema 2004. 12) Höyryveturi, vihellys ja lähtö, Forssa 1972. 13) Tykistö, kooste tehosteista. 14) Pihaleikit ja -lorut (”Maalari maalas taloa...” ja ”Puhdas selkä vastapesty...”), Vihti 1981. 15) Wartburg, vuosimalli 1982, Karkkila 1983. 16) Ifa F9, 1957. 17) Saunan kiuas, löylynheitto ja vihtominen, Partalansaari 1974. 18) Yleisradion väliaikamerkkejä ("Pim pam pulla") eri vuosikymmeniltä (1930-luvulta alkaen).

Äänien iltoihin on myös toivottu epämukavia tai pelottavia ääniä: hammasporaa, tykistökeskitystä ja suden ulvontaa. Viidennessä lähetyksessä (13.10.2013) kuunneltiin syksyisen illan tunnelmissa muun muassa tällaisia ääniä.

Vieraina olivat jälleen professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja professori Heikki Uimonen. Mukana oli myös äänisuunnittelija Tiina Luoman haastattelu äänistä ja niiden pelottavuudesta.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Myrskytuuli, äänikooste. 2) Villikissa, Korkeasaari, Helsinki 1969 3) Sudet ulvovat, Ähtäri 1994. 4) Mies syö omenaa, lähiääni, 1976. 5) Junan ja kiskojen kirskuntaa, äänikooste, 1980-luku. 6) ”Suolaa suolaa, enemmän suolaa”, fakiiri Kronblom, tv-ohjelma Sirkus Papukaija, 1960-luku. 7) Suihkukoneiden ”sonic boom” -ääniä, äänivallin rikkoutumisen aiheuttamia pamahduksia. 8) Maanjäristys, äänikooste. 9) ”Kuu paistaa kelmeästi, kuollut ajaa keveästi…”, äänikooste. 10) Äänisuunnittelija Tiina Luoman haastattelu. 11) Kollikissat tappelevat ja mouruavat. 12) Juopuneet miehet hoilottavat, Helsinki 1970. 12) Lehtipuhallin, Skansen, Tukholma, Ruotsi 1986. 13) Liitu vinkuu liitutaulun pinnassa, 1969. 14) Lautasen raapimista haarukalla, Helsinki 2013. 15) Hyttysten ininää, Marjonniemi 1995. 16) Sammakot kurnuttavat, Ähtäri 1975. 17) ”Joulupukki saapuu”, ote Markus-sedän lastenohjelmasta vuodelta 1953. 18) Polkupyörän räpätin, Vihti 1993. 19) Pirunviulu, Retlahti 1993. 20) Lehtopöllö, Teisko 1991.

Kuudennessa Äänien illassa kiikarissa olivat erilaisten koneiden ja laitteiden tuottamat äänet. Pitävätkö kaikki piipittävät, puhuvat ja monilla tavoilla soivat ja ääntelevät laitteet liikaa meteliä? Vieraina olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja professori Heikki Uimonen.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Kaupan kassakone, viivakoodin lukulaite, Nummela 2003. 2) Basicode-koodia, Ylen Silikoni-ohjelma 1986. 3) Styroxin sahausta, lautasaha, Helsinki 2014. 4) Puhuva hedelmä- ja vihannesvaaka, Lohja 1986. 5) Rotaatiopainokone, Yhteiskirjapaino Oy 1958. 6) Commodore 64 –tietokoneen näppäimistö, Helsinki 1984. 7) C-kasetin kelausääni, Pornainen 2014. 8) VHS-nauhurin kelausääni, Helsinki 2014. 9) Lypsykoneen käyntiääni, kaksipyttyinen, 1978. 10) Puhuva hissi, miesääni, näkövammaisten keskus Iiris, Helsinki 2014. 11) Puhuva hissi, naisääni, näkövammaisten keskus Iiris, Helsinki 2014. 12) Telex eli kaukokirjoitin, Turku 1968. 13) Reikäkortinlukija, 1971. 14) Kaappikellon raksutus, Yle, Fabianinkadun studio 1961. 15) ”Vesioinas”-vesipumppu eli ”oinaspumppu”, käyntiääni. 16) Vinttikaivo, 1976, Lappi. 17) Mikroaaltouuni, käyntiä ja helähdysääni, Pasila 2009. 18) Helsingin rautatieasema, kuulutuksia, Helsinki 2014. 19) Tehtaan kellokortin leimauslaite, 1969. 20) Puhuva nukke, 1970.

Äänien iltojen suosituimpia äänitoiveita ovat olleet erilaiset menneen maailman äänet, usein maalaiselämään ja -ympäristöön liittyvät äänet: kotieläinten äänet, separaattori, traktori, lypsykone, hevosvetoinen niittokone, eri traktorimallit, venemoottorit ja luonnonilmiöiden äänet.

Seitsemännessä lähetyksessä (12.10.2014) teemana oli ”Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat” ja samanniminen syksyllä 2014 alkanut äänimaisemien keruukilpailu. Vieraina olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä, professori Heikki Uimonen ja äänitaiteilija Simo Alitalo.

Lähetyksen äänet: 1) ”Mikrofoni vierailee Kuopion satamassa”, näyte radio-ohjelmasta vuodelta 1935. 2) Lipunmyyntiä Helsingin rautatieasemalla, näyte radio-ohjelmasta vuodelta 1939. 3) Matkustajakoneen ylilento, suihkukone, Kauniainen 1968. 4) Koski kohisee ja kuohuu, Käkkälöjoki, Enontekiö, 1983. 5) Muusikko Tuure Kilpeläisen puhelinhaastattelu. 6) Soutua puisella soutuveneellä tyynellä järvellä kuikan huudellessa, kooste. 7) ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen…”, ääntenlaskua, tasavallan presidentin vaali, 1956. 8) Hevonen ja reki talvisella tiellä, Vanjärvi, 1996. 9) Käsin lypsyä, Lammi, 1974. 10) Tavaratalo, Stockmann, leluosasto, Helsinki, 1970. 11) Sammakoiden kurnutusta, Ähtäri, 1975. 12) Elokuvaprojektori, filmin pujotus ja käyntiä, Helsinki, 1969. 13) Talvinen puro, äänitetty jään alta, Inari, 1976. 14) Hevosvetoinen niittokone, Ivalo, 1935. 15) Maxim-konekivääri, Hätilä, 1984. 16) Koiran vinkulelu, soitettu elävänä studiossa. 17) Höyryveturi, Karjaa, 1985.

Kahdeksannessa Äänien illassa (8.3.2015) vieraina olivat äänitaiteilijat ja äänien tutkijat Taina Riikonen ja Simo Alitalo.

Lähetyksen äänet: 1) Kännyköiden ääniä 1990-luvulta 2010-luvulle (kooste). 2) Pientilalla Ruovedellä vuonna 1938 ja Herttoniemen metroasemalla vuonna 2014 (kooste). 3) Poraus, piikkaus, koiran räksytys ja jäätelöauto (äänet peräkkäin, kooste). 4) Poraus, piikkaus, koiran räksytys ja jäätelöauto (äänet yhtaikaa, kooste). 5) Pankin laskunmaksuautomaatti, Vihti, 1998. 6) Höyryveturin vihellys, Karjaa – Hyvinkää –rata, 1985. 7) Ravien lähtökuulutus, Vermo, Espoo, 1980. 8) Yleisradion aikamerkki, 2015. 9) Hiihtoa puusuksilla, Loppi, 1980. 10) Karjan kutsuntaa, kutsuhuutoja, Tutjunniemi, Liperi, 1975. 11) Soutuveneessä, soutua, lasikuítuvene, Retlahti, Lohja, 1986. 12) Kuorsausta, mies, Oulu, 1987. 13) Maton piiskausta kaikuvalla pihalla, Kruununhaka, Helsinki, 1973. 14) Rynnäkkökiväärin latausääniä. 15) Separaattori, käsikäyttöinen Tutjunniemi, Liperi, 1975. 16) Kevään ääniä Villa Elfvikissä, Espoo, 2012. 17) Kivimurskaamo, 1967. 18) Porvoon hankiralli, 1968. 19) Dodge Charger V8 –moottorin ääntä, Vihti 1979. 20) Hevosrattaat, issikka, sillan ylitys, 1957, ja Hevosrattaat asfaltilla, vossikka, 1957. 21) Vastasyntynyt parkuu, Tampere, 1979. 22) Nautofoni, majakan sumusireeni, kaksi versiota, Utö, 1958. 23) Shepardin asteikko, nouseva + laskeva. 24)Traktori, Zetor, vuosimalli 1957, Vihti, 1993. 25) Yleisradion stereotesti, Pentti Fagerholm, 1972.

Yhdeksännen Äänien illan (18.10.2015) aiheena olivat muuttuvat suomalaiset äänimaisemat. Teema kytkeytyy samannimiseen suurhankkeeseen. Asiantuntijoina olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä, tutkijatohtori Meri Kytö ja professori Heikki Uimonen.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Ulataksin tilauskeskus, puhelinkutsuja. 2) Kaupassa ennen ja nyt (kooste); Elannon maitokauppa, Helsinki, Tehtaankatu, 1968, myymälä, Helsinki 1970, Prisma, Kouvola 2015.
3) Harrastukset ennen ja nyt (kooste): Lentopalloa, Helsinki 1969 ja joogasali, Lahti 2015. 4) Ylikäytävän varoituskello, Hyrylä 1969. 5) Hevonen syö, rouskuttaa heinää, Vihti 1971. 6) Viikatteen liippausta, teroitusta, Lohja, Koisjärvi, 1988. 7) Pajatso, Vihti 1971. 8) Pankkisalit: PYP:n pääkonttori, Helsinki 1958, KOP:n pääkonttori, Helsinki 1958, SKOP:in konttori, Helsinki 1970. 9) Tulitikku, tuohi ja kahvimylly (kooste): Puuhellan sytytys, Vaasa 1969 ja kahvimylly, käsikäyttöinen, Vesivehmaa 1960. 10) Junan vessa, lättähattu 1985. 11) Sade pärekatolle, Kesälahti 1987. 12) Äidin ja sikiön sydänäänet, Bratislava 1974. 13) Zetor-traktori vm. 1957, Vihti, Ylimmäinen, 1982. 14) Armeijan sulkeiset, kenttäharjoitus, Upinniemi 1974. 15) Robottien puhetta, puhesyntesoijat: ”Synte 2”, Helsinki, 1979, ja ”Ove 3”, Turku, 1972 ja Commodore 64, Helsinki 1987. 16) Maanalaisen rautatieaseman äänimaisemaa, Kehärata, Vantaa, Aviapolis, 2015. 17) Tapani Rinteen haastattelu, liittyen Tapani Rinteen ja Teho Majamäen äänimaisemateoksiin Kehäradan asemilla Vantaalla. 18) Maanalaisen rautatieaseman äänimaisemaa, Kehärata, Vantaa, Kivistön asema 2015. 19) Puutarhatraktori vm. 1952, 2-sylinterinen, Vihti 1993. 20) Prisma, Turku, Tampereentie, 2015, binauraalinen äänitys. 21) Neiti Aika, Helsinki 1960. 22) Puhelinkeskus, Kyrsyä 1971. 23) UPM-Kymmene, paperitehtaan pysäköintipaikka, Kuusanniemi 2015, binauraalinen äänitys. 24) Raitiovaunu, Helsinki 1968. 25) Auton veivikäynnistys, Buick 29/41 121, Kesälahti 1982. 26) Vesiurut, Kariniemen puisto, Lahti 2015. 27) Radiokuulutus, Kaisu Puuska-joki, viimeinen kuulutus ennen eläkkeelle siirtymistä 29.12.1972.

Kymmenes Äänien ilta (16.10.2016) tarjosi toiveäänien Top Ten -listan eli ohjelmasarjan eniten toivottuja ääniä. Lähetyksessä keskusteltiin myös Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -tutkimuksen tuloksista ja kuunneltiin tutkimukseen liittyneen äänikeräyksen satoa. Asiantuntijavieraina lähetyksessä olivat tutkijatohtori Meri Kytö, professori Heikki Uimonen ja äänitaiteilija Simo Alitalo.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Seinäkello (ns. punttikello), käyntiä ja lyönnit (kooste), Helsinki 1968 ja 1958. 2) Lehmän käsinlypsyä ämpäriin, Peräkorpi, 1971. 3) Kuivien lehtien kahinaa, Helsinki 1968. 4) Zetor 25A -traktori, ei tietoa äänityspaikasta tai ajankohdasta. 5) Leopardi eli pantteri murisee, Krugerin kansallispuisto, Etelä-Afrikka 1967. 6) Rakentamisen ääniä 1: sahausta ja vasarointia, Liperi 1975. 7) Rakentamisen ääniä 2: vasarointia, sahausta ja sirkkelöintiä (kooste), Liperi 1975 ja Mikkeli 2004. 8) Silppuri, käsinveivattava, Vesivehmaa 1960. 9) Ukkonen, salamointia, jyrähtelyä, Vihti 1988. 10) Yli-Koiviston vellikello, Pohjanmaa 2016. 11) Tuulivoimalan siiven pyörähdysääni, Ruotsi 1985. 12) Pärehöylä, äänityspaikka tuntematon, 1957. 13) Hevosjoukko laukkaa (kooste), 1980-luku. 14) Wickström-keskimoottori, 1-sylinterinen, Kemiönsaari 1990. 15) Vanhan henkilöauton veivikäynnistys, Buick vuosimalli 1929, Kitee 1982. 16) Separaattori, käsikäyttöinen, Liperi 1975. 17) Pulsaattoripesukone, Porvoo 1999. 18) Puhelinlankojen laulua, Vihti 1987. 19) Pajatson pelaamista, Vihti 1977. 20) Curling-pelin harjoitukset, Joensuu 2016 (binauraalinen äänitys). 21) Kaksi ilvestä murisee ja mouruaa, Ähtäri 1993. 22) Pieni porotokka, roukumista ja nivelten naksumista (kooste), ei tarkempia tietoja. 23) Kangaspuut, räsymaton kutomista, Joensuu 1980. 24) Höyryveturi, Ukko-Pekka, äänityspaikka tuntematon, 1957. 25) Hevosvetoinen niittokone, restauroitu ääni Yleisradion pikalevyltä, Ivalo 1938. 26) Puimakone, käynnistys, käyntiä, kolketta, puintia, Lohtaja 1957. 27) Hevosten käyntiä asfaltilla, Kitee 1982.

Teksti: Jukka Mikkola

Lue lisää:

Kollaasi: Uhritoimitus Delfoin temppelissä, kirjasta The Boys' And Girls' Herodotus (1884). Piirroksen päällä kuva äänenkäsittelyohjelman näytöstä.

Ääniä tuhansien ja miljoonien vuosien takaa

Ihminen on tallentanut ääntä 1800-luvulta alkaen, mutta maapallolla on kuultavana paljon iäkkäämpiäkin ääniä, Eero Saarenheimo kertoo radiojutussaan vuonna 1956. Muinaisten soundien metsästäjä esittelee tuhansia vuosia vanhaa musiikkia ja tähtiääniä oman maailmamme alkuajoilta.

Lue lisää:

Selkäpiitä karmivia kauhuääniä

Halloween-tunnelmaan voi virittyä Ylen arkiston kauhutehosteiden parissa. Uskallatko kuunnella kummituksia, kahleiden kalinaa, karjuntaa ja tuskanhuutoja, hullua naurua tai suden ulvontaa?

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Pikku-Pekkana 60-luvulla pääsin perunanistutukseen. Istutuslaite oli traktorivetoinen ja siinä kuului pieni kilahdus kun piti pudottaa potaatti torveen. Se traktorin ja itse koneen ääni on unohtunut, kello vielä kilisee muistoissani. Näin ehkä siksi, että keskityin vain sen kellon ääneen.
Istutuksen jälkeen isäntä tarjosi väelle ruoat ison tuvan pöydässä. En muista puhuttiinko pöydässä vai syötiinkö vain hiljaa.

Lähettänyt käyttäjä

Toivoisin äänimaisemaa 1950 luvun lopulta.Ajoimme isäni kanssa hevosella märällä pellolla. Rattaan pyörät litisee ja hevosen kaviot iskeytyy märkään maahan. Ihmettelin siinä viellä pyörää kun siitä nousi vesivana ylöspäin.

Lähettänyt käyttäjä

Ensimmäissä ohjelmassa on virhe juontaja sanoo että nyt Rautatieaseman kuulutuksia ei ole tampere vaan paikka on äänitetty on Riihimäki!

Lähettänyt käyttäjä

Haluaisin kuulla vauvan naurua. Se on aivan ihana ääni kun vauva nauraa. Muistelen, että olisin kuullut sitä äänilevyltä joskus aika kauan sitten tai sitten se tuli radiosta suoraan. Kiitos jo etukäteen.

Lähettänyt käyttäjä

Lintujen äänet ja viserrykset ovat miellyttävää kuunnella. Viime aikoina kantritohtori yrittää ohjelmaansa mainostaa inhottavalla hevosen hirnumista matkimalla.Se on todella ärsyttävä esitys ja suljen radion välittömästi. Samaa mieltä on joukko eläkeläisryhmässämme.

Lähettänyt käyttäjä

Minulla tulee kesäpäivän äänistä mieleen juhannus -92, jolloin vietin sen navettavuorossa maamieskoulussa...

Lähettänyt käyttäjä

Ensimmäisen Äänimaisema-ohjelman tiedoissa on virhe. Turun ortodoksisen kirkon kelloja soittaa melkoisen varmasti Pavel Verikov, ei Vierikko. Hän on kirkon vahtimestari ja alttariapulainen.

  • Kuvamanipulaatio hanskoista. Kuvan hanskat eivät liity tapaukseen.

    O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin mediasirkusta seurattiin myös Suomessa

    Simpsonin oikeudenkäynti oli todellinen mediatapahtuma

    Jalkapalloilija ja tv-tähti O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynti vuonna 1995 oli aikansa seuratuimpia mediatapahtumia. Parhaimmillaan lähes puolet yhdysvaltalaisista seurasi, kun käännerikas oikeudenkäynti eteni ja sai kokoajan oudompia piirteitä. Kansainvälisestikin suurta huomiota herättänyttä oikeusprosessia seurattiin myös Suomessa. Radion puolella Yhdysvalloista raportoivat kirjeenvaihtajat Johanna Juntunen ja Päivi Sinisalo.

  • Sakari Lehtinen ja Hector esiintyvät studiossa.

    Hector eilen – toissapäivänä

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Lue lisää:

Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Alivaltiosihteeri

    Alivaltiosihteeri valmistautuu vaaleihin

    Alivaltiosihteerill on myös Suomen virallinen vaaliohjelma.

    Alivaltiosihteeri on myös Suomen virallinen vaaliohjelma. Se on jokaisten eduskuntavaalien yhteydessä kertonut politiikasta vähintäänkin epäolennaisen.

  • Alivaltiosihteeri: Ystävänpäivän mielenosoitukset Satakunnassa

    "Turhanaikainen maireus ei sovi satakuntalaisen pirtaan"

    Ystävällisyys ei aina tule luonnostaan. "Ystävänpäivän ystävällinen suhtautuminen kanssaihmisiin ei sovi satakuntalaiseen mielenlaatuun", kertoivat ystävänpäivän vastaiseen liikehdintään osallistuneet Alivaltiosihteerin sketsissä.

  • Alivaltiosihteeri aamu-tv:n vieraina.

    Alivaltiosihteeri aamu-tv:ssä

    Aamu-tv kunnioitti Alivaltiosihteeriä mustavalkolähetyksellä

    Ykkösen aamu-tv päätti kunnioittaa tamperelaista Alivaltiosihteerikolmikkoa muuntamalla lähetyksen mustavalkoiseksi.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Noita palaa elämään -elokuvan kansikuva (2016).

    Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

    Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

    Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

    Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

    Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

    Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

    Suosikkisarja tarjosi vastapainoa "kauppamiesten tavaralle".

    Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

  • Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

    Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

    Harvinaisuuksia vuoden 1975 Iltatähtien työnauhoilta.

    Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Tiina Pirhonen, Pirkka-Pekka Petelis, Aake Kalliala ja Pirjo Luoma-aho Hymyhuulissa (1987).

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.