Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kuluttaja ei tiedä, onko kotimainen liha ruokittu gm-rehulla

Sikoja sikalassa
Sikoja sikalassa Kuva: YLE rehu,sikala

Me kaikki jo syömme geenimanipuloidulla rehulla ruokittujen eläinten lihaa esimerkiksi ulkomaista lihaa sisältävissä valmisruuissa. Myös kotimaassa kasvatettu liha voi olla syönyt gm-rehua, kun suuret rehutalot ovat alkaneet tuoda geenimanipuloitua soijarehua Suomeen. Kuningaskuluttaja selvitti, mitkä lihatalot myyvät gm-rehulla ruokittua tuorelihaa. Vain luomulihan ostaja voi olla varma, ettei eläinten ruokinnassa ole käytetty geenimuunneltua rehua.

Liisa Kuusipalo
Liisa Kuusipalo Liisa Kuusipalo Kuva: YLE liisa kuusipalo

Geenimanipulaatio herättää suuria tunteita ja pelkoja. Sitä vastaan on Suomessakin marssittu ja kerätty adresseja. Yksi geenimanipulaation vastustajista on GMO-Vapaa Suomi –kampanjan riveissä geenimanipulaatiota vastaan taisteleva solubiologi Liisa Kuusipalo.

- Minä luotan siihen, että kasvinjalostus on turvallista, mutta nyt me puhumme ihan uudesta menetelmästä ihmiskunnan historiassa, Kuusipalo pohtii.

Geenimuuntelu tarkoittaa jonkin elävän eliön kasvin, eläimen tai mikrobin geeniperimän muuttamista. Esimerkiksi kasviin voidaan siirtää vieras geeni jostain toisesta kasvista. Näin voidaan parantaa muun muassa kasvin taudinsietokykyä.

Nyt me puhumme ihan uudesta menetelmästä ihmiskunnan historiassa. Suurin riski on se, että on tutkittu liian vähän.
Ihmiset eivät vielä syö geenimanipuloitua ruokaa Suomessa, mutta osa tuotantoeläimistä syö. Keväällä Suomen isoimmat rehufirmat kertoivat siirtyvänsä tavallisesta soijasta halvempaan gm-soijaan.

Mitä vaaraa ihmiselle on, jos syö lihaa, jota on ruokittu geenimuunnellulla rehulla?

- En osa sanoa varmasti onko siitä vaaraa, mutta suurin riski on se että on tutkittu liian vähän. Siitä ei ole tehty pitkäaikaistutkimuksia. Koska geenimanipulaatiossa on peukaloitu geneettistä systeemiä ja kehoomme on syötetty virusmaisesti käyttäytyvää geneettistä materiaalia, se voi aiheuttaa meissä syöpää. Eläinkokeissa on havaittu, että syövät, maksa- ja munuaisvauriot lisääntyvät geenimuuntelun myötä, Kuusipalo vastaa.

Kuusipalon mielestä kuluttajan tulisi tietää, onko liha ruokittu gm-rehulla vai ei.

Tuottajalle gm-rehu on rahakysymys

Tällä hetkellä yli 80 % maailman soijasta on geenimanipuloitua. Gm-soija on valloittanut maailmanmarkkinat, koska sitä on helpompi tuottaa, ja se on halvempaa kuin tavallinen soija. Ilman soijaa ei suomalainen lihatalouskaan tulee toimeen.

Juha Junnila sikalassa
Juha Junnila Juha Junnila sikalassa Kuva: YLE juha junnila
Juha Junnilan sikatilalla Sastamalassa soijaa kuluu hyvin vähän, koska Junnila korvaa lähes kaiken soijan kotimaisella viljalla. Vaikka geenimanipuloitua rehua ei tilalla toistaiseksi käytetä, ei Junnila näe mitään syytä välttää geenimanipuloitua soijarehua.

- Minulla ei ole periaatteellista ongelmaa käyttää gm-soijaa. Niille sikatiloille, jotka käyttävät soijaa paljon, tämä on iso rahakysymys, Junnila toteaa.

Sikatilallisten keskusteluissa geenimanipuloidusta rehusta ei juurikaan puhuta.

Sikatalouden katteet on hiuksenhienoja - jos niitä yleensä on.
- Gm-rehu on taloudellinen kysymys mitä suuremmissa määrin, koska tällä hetkellä sikatalouden katteet on hiuksenhienoja - jos niitä yleensä on, Junnila summaa.

Viranomaisten mukaan geenimanipuloitu soija on yhtä hyvää ja turvallista sikojen rehua kuin tavallinenkin soija. Junnilakin luottaa viranomaisten arvioon.

- Maataloudessa käytetään paljon torjunta-aineita ja rehunlisäaineita ynnä muuta, siinä on pakko luottaa myyjään ja viranomaisiin.

Pakkausmerkinnöillä sekavat säännöt

Gmo-väittämien käyttöä tuotteiden markkinoinnissa säätelee EU-lainsäädäntö, joka kohtelee sikaa ja broileria eri tavoin: Sian- ja naudanlihaa saisi mainostaa gmo-vapaana, broileria ei saa.

Sian- ja naudanlihaa saisi mainostaa gmo-vapaana, broileria taas ei.
Kuluttajan kannalta outoon tilanteeseen on syynä siipikarjaa koskeva erityislainsäädäntö.

- Siipikarjan lihalle on asetettu EU-komission asetus, jossa on selkeästi mainittu ne tuotantotapaväitteet, joita saa käyttää. Ja tämä gmo-vapaa -väite ei ole tässä positiivilistalla, sanoo ylitarkastaja Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Evira ohjeistaa elintarvikealaa muutenkin gmo-merkinnöistä.

Kysely lihataloille: Gm-rehua vai ei?

Tuotantoeläimistä eniten soijaa syövät broilerit ja siat. Kuningaskuluttaja kysyi lihataloilta, onko niiden myymä kotimaassa kasvatettu sian ja broilerin liha ruokittu gm-rehulla.

Snellman: Gm-rehun käyttö kielletty

Gm-rehua? Grafiikka.
Gm-rehua? Grafiikka. Kuva: YLE broileri,geenimuuntelu,gmo,rehu,sika

Kolmesta Suomen suurimmasta lihatalosta Snellman kertoo, ettei käytä lainkaan gm-rehua sianlihan tuotannossa. Gm-rehun käyttökiellosta on tuottajien kanssa erikseen sovittu. Kotimaista broileria Snellman ei tuota.

Miksi Snellmanilla ei käytetä gm-rehua?

- Ensimmäinen syy on varmaan se, että me pyrimme tekemään niin luonnollisia tuotteita kuin mahdollista. Ja sitten toinen syy on se, että tästä koko asiasta tiedetään meidän mielestämme vielä liian vähän, toteaa myynti- ja markkinointijohtaja Peter Fagerholm.

Atria: Käytössämme olevan tiedon mukaan ei gm-rehua

Gm-rehua? Grafiikka
Gm-rehua? Grafiikka Kuva: YLE broiler,geenimuuntelu,gmo,sika

Atria kertoo, että 80% sen sikakasvattajista ei käytä muuntogeenistä soijaa. Lopusta rehusta Atria ei mene takuuseen, koska asiaa ei lihatalossa ole selvitetty.

- Käytännössä sikojenkin osalta ruokinta on gm-vapaata. Ainakin niiden tilojen osalta, mitkä me pystymme tarkasti tietämään meillä ei ole tiedossa, että gm-rehua olisi käytössä, selventää Atrian lihaliiketoiminnan johtaja Matti Perälä.

Miten on mahdollista, ettei Atriassa tiedetä, syöttääkö kasvattaja sioille gm-rehua vai ei?

- Me halutaan seurata mitä gmo-rintamalla tapahtuu, kovin jyrkkää kantaa tässä kohtaa ei ole ollut syytä asiaan ottaa. Toisaalta gmo on kuluttajalle hyvin herkkä aihe, selittää Perälä tiedon puuttumista Atrialta.

Atrian broilerit siirtyivät syyskuun alussa syömään täysin gm-vapaata rehua.

Gm-rehua? Grafiikka.
Gm-rehua? Grafiikka. Kuva: YLE broileri,geenimuuntelu,gmo,sika

HK: Todennäköisesti osa eläimistä syönyt muuntogeenistä soijaa

HK Scanin sioista ja broilereista osa on todennäköisesti syönyt muuntogeenistä soijaa.

Kuningaskuluttajan haastattelusta HK kieltäytyi, koska yrityksessä parhaillaan vasta pohditaan linjauksia asiaan.

Saarioinen: Ei tarkkaa tietoa sikakasvattajien käyttämästä rehusta

Gm-rehua? Grafiikka.
Gm-rehua? Grafiikka. Kuva: YLE broileri,geenimuuntelu,gmo,sika

Myöskään Saarioinen ei ole selvittänyt gm-rehun käyttöä sikatuottajiensa keskuudessa, joten tarkkaa tietoa käytetystä rehusta ei ole, toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä kertoo.

Saarioisten broilerit eivät gm-rehua syö, minkä yhtiö on myös merkinnyt pakkauksiinsa. Pakkausmerkintöjä valvova Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on näillä näkymin kuitenkin kieltämässä GMO-vapaudesta kertovan merkinnän EU-lainsäädännön vastaisena.

Näin lihatalot vastasivat




Gm-rehua broilereille?


Gm-rehua sioille?

Atria Syyskuusta 2013 alkaen ei. Käytössä olevan tiedon mukaan ei.
Snellman  Ei kotimaista broilertuotantoa. Ei
HK On todennäköistä, että osa eläimistä on syönyt gm-soijaa. On todennäköistä, että osa eläimistä on syönyt gm-soijaa.
Saarioinen Ei Ei tarkkaa tietoa.
Tapola Ei kuluttajapakatuissa tuorelihoissa. Ei kuluttajapakatuissa tuorelihoissa.
Pajuniemi Ei, tuorelihatuotteet luomua. Ei, tuorelihatuotteet luomua.

Kyselymme koski vain kotimaista tuorelihaa. Lihajalosteissa käytetään paljon ulkomaista lihaa, ja esimerkiksi tanskalainen possu on yleensä aina syönyt gm-rehua.

Onko GMO ihmiselle ok?

Possuille gm-rehu maistuu siinä missä tavallinenkin, mutta onko siitä vaaraa ihmiselle?

Leena Mannonen
Leena Mannonen Leena Mannonen Kuva: YLE leena mannonen
- Siitä ei ole mitään vaaraa, että on syönyt lihaa, jota on ruokittu gm-soijalla. Gm-rehu on ihan samanlaista turvallisuudeltaan ja ravintoaineiltaan kuin mitä tavallinenkin rehu, vakuuttaa kaupallinen neuvos Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Geenimuuntelun riskeistä raportoitoineita tutkimuksia Mannonen pitää tarkoitushakuisina: niissä on Mannosen mukaan raportoitu sellaisia tuloksia, joita on haluttu raportoitavaksi.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on hyväksynyt geenimuunnellun rehun käytön turvallisena.

Snellman ei hyväksy gm-rehun käyttöä - eikö lihajalostaja luota viralliseen tietoon?

- Kyllä me luotamme viralliseen tietoon, ja luotamme myös meidän omaan näkemykseemme. Me ajattelemme niin, että varmaan olemme kymmenen vuoden päästä viisaampia tämän asian suhteen, toteaa myynti- ja markkinointijohtaja Peter Fagerholm.

Suomeen on lyhyen ajan sisällä noussut kaksi uutta rehutehdasta, joissa tuotetaan rehua gm-vapaasta soijasta: Finnproteinin tehdas on avattu Uudessakaupungissa, Atrian omistaman A-rehun uusi tuotantolaitos Ilmajoella tuottaa gm-vapaata rehua siipikarjalle.

Jos gm-rehu on niin viranomaisten kuin kasvattajienkin mielestä turvallista ja taloudellista, miksi siitä halutaan päästä eroon?

- Geenimuuntelu on varmasti tullut ruokaketjuun jäädäkseen ja kyllä tässä kohtaa pitää luottaa viranomaisiin ja tiedeyhteisöön. Ala on hyvin herkkänä kuluttajille ja seuraa kuluttajien reaktioita ja siitä syystä aiheen ympärillä ei voimakkaita kannanottoja nähdä, Atrian lihaliiketoiminnan johtaja Matti Perälä toteaa.

Gm-vapaa rehu nostaa lihan hintaa

Geenimuunneltu soija valtaa maailmanmarkkinoita ja gmo-vapaan soijan hinta nousee. Paljonko kuluttajan pitää maksaa lihasta, joka ei ole syönyt gm-rehua?

Atrian Matti Perälä arvioi, että gm-vapaan rehun käyttö nostaisi sianlihan keskimääräistä kuluttajahintaa 10-20 sentillä. Snellmanin Peter Fagerholm ennustaa gm-vapaalla rehulla kasvatetun lihan kilohintaan senttien, ei eurojen korotusta.

Terveyden lisäksi ympäristö huolettaa

Muuntogeenisten lajien leviämistä luontoon pidetään yhtenä geeniteknologian riskeistä.
Hinnan ja turvallisuuden lisäksi gm-keskustelussa nousevat esiin geenimuuntelun ympäristöriskit ja eettiset kysymykset. Tutkijoiden huolenaiheina ovat olleet mm. siirrettyjen geenien leviäminen muihin eliöihin sekä muutokset eliöyhteisöjen monimuotoisuudessa. Muuntogeenisten lajien leviämistä luontoon pidetään yhtenä geeniteknologian riskeistä.

Esimerkiksi viljelykäyttöön tarkoitettu geneettisesti muunnettu kasvi voisi ympäristöön levitessään siirtää geenejä luonnonvaraisiin kasveihin. Luonnonvaraisiin kasveihin saattaisi siirtyä myös sellaisia geenejä, joiden avulla kasveista tulisi torjunta-aineita hyvin kestäviä ja siten maanviljelyn kannalta hankalia rikkakasveja. On myös epäilty, että kasveista saattaisi kehittyä myrkyllisiä tai sairauksia aiheuttavia kantoja.

Geenimuuntelun eettiset kysymykset liittyvät siihen, onko ihmisellä oikeutta muuttaa eliöiden perinnöllisiä ominaisuuksia, ja onko moraalisesti oikein hyväksyä sellaisia perinnöllisiä muutoksia, jotka eivät ole tapahtuneet luonnollisella tavalla. Geenien ja geneettisesti muunnettujen kasvien omistusoikeudet ovat myös herättäneet keskustelua, erityisesti yhdysvaltalaisen Monsanton toimet ovat olleet kritiikin kohteena.

Suhtautuminen geenimanipulointiin jää kuluttajan itsensä päätettäväksi. Samoin se, paljonko gmo-vapaasta lihasta on valmis maksamaan. Tietoa gm-rehun käytöstä tämän päätöksen tueksi ei vielä kovin helposti ole tarjolla.

Lisää asiaa sioista: MOT:n juttu Europorsaan rekkaralli.

  • Kuningaskuluttajan toimitus

    Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Silmätutkimus

    Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttajan toimitus

    Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Tubettaja pitelee kädessään paitaa

    Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Energiaviraston ylläpitämällä sahkonhinta.fi -sivustolla voit vertailla sähkön hintoja.

    Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Keudan floristiopiskelijoiden hyötypuutarha parvekkeella.

    Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Ruusu jonka päällä kävelee animoituja hyönteisiä

    Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Juna saapuu Helsingin asemalle.

    Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kodinhoitohuonetta remontoidaan.

    Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Timo Ojala, K1 katsastus

    Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Kädet näppäimistöllä, näytöllä koodia

    Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Kypärään ja turvavarusteisiin pukeutunut toimittaja portin edessä.

    Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • Kuvakaappaus Quizonaut.com tilausansasta

    iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • kasa ruokajätettä

    Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Kasvisten säilytys

    Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Kanaa, maitoa, maksalaatikkoa

    Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.