Hyppää pääsisältöön

Sensoreiden vastauksia yleisesti kysyttyihin kysymyksiin esseekokeesta

Useat kokelaiden kysymykset äikän esseekokeesta toistuvat vuosi toisensa jälkeen. Kokosimme Abitreenien yo-koelähetyksestä sensoreiden vinkkejä ja vastauksia yleisesti kysyttyihin kysymyksiin.

Myös YTL ohjeistaa esseenkirjoittajia omilla sivuillaan.

Sensorien vinkit Abitreenien lähetyksessä

  1. Esseiden aiheet ovat ajankohtaisia, mutta eivät päivänkohtaisia. Jos viikkoa ennen kirjoituksia maailmalla tapahtuu jotakin järisyttävää, se ei ehdi aiheeksi äidinkielen esseeseen. Esseiden aiheita mietitään YTL:n tehtävänlaadintaryhmässä jo kuukausia, jopa vuotta ennen kirjoituksia.
     
  2. Jos haluat ennakoida aiheita, kiinnitä huomiota teemavuosiin, vuosipäiviin (historialliset tapahtumat, merkkihenkilöiden syntymäpäivät), trendeihin ja yleensä kaikkiin ajassa liikkuviin ilmiöihin.
     
  3. Maailman tapahtumia ja yleistä yhteiskunnallista keskustelua kannattaa joka tapauksessa seurata, niistä voi olla hyötyä äidinkielen kokeessa (ja muutenkin yo-kirjoituksissa).
     
  4. Otsikon numeron unohtaminen ei ole suuri virhe, usein opettaja lisää sen. Jos otsikko pitää keksiä itse – niin kuin usein on – sen puuttuminen vaikuttaa pisteytykseen.
     
  5. Lue tarkkaan ohjeistus ja otsikko! Tehtävänannon noudattaminen on tärkeää. Jos kehotetaan pohtimaan, esseen pitää myös sisältää pohtimista. Jos kysymyksessä on aineistoessee, niin aineistoon tulee myös viitata. Tekstin pitää kuitenkin olla niin ehyt, että sen ymmärtää myös aineistoa näkemättä.
     
  6. Otsikon vierestä kirjoittaminen, sen unohtaminen tai ohittaminen on yleensä pisteiden kannalta kohtalokasta.
     
  7. Miellekartan tekeminen auttaa jäsentämään aihetta. Kirjoita ylös, mitä ikinä aiheesta mieleesi tuleekaan, mitä kysymyksiä se herättää, kannattaako käsitellä menneisyyttä/tulevaisuutta/muuta maailmaa. Sopiiko mukaan kenties omia ajatuksia tai kokemuksia?
     
  8. Mieti oma näkökulmasi  ja rajaa aihe sen mukaan. Ei kannata haalia mukaan kaikkea mahdollista aiheeseen liittyvää.
     
  9. Pituudesta: kolme sivua tiukkaa tavaraa ehkä juuri ja juuri riittää, mutta usein lyhyessä esseessä myös sisältö jää suppeaksi. Suppeus näkyy arvosanassa, vaikka esseessä ei muuta vikaa olisikaan.
     
  10. Yleensä ihannepituinen essee on noin konseptin mittainen, noin 500 sanaa.
     
  11. Korjaukset (yliviivaukset) eivät yleensä haittaa, jos ne on tehty siististi.
     
  12. Vaikeasti luettava käsiala tekee kokonaisuuden hahmottamisesta hankalan ja voi olla pisteiden vähentämisen perustelu.
  • Kesä kannattaa tuhlata opiskeluun

    Mikä tekee kesällä opiskelusta erityistä?

    Abitreenien kesäkamppis tutustui kesällä opiskeleviin lukiolaisiin. Vaikka opiskeltavat asiat eivät ole kesällä sen kummempia kuin talvellakaan, on kesäopiskelussa omat juttunsa, jotka erottavat sen syksy- ja kevätlukukaudesta.

  • Lukiolainen, näissä paikoissa voit opiskella kesällä

    Abitreenien kesäkamppis tutustui kesäopiskelupaikkoihin.

    Abitreenien kesäkamppis tutustui lukiolaisen kesäopiskelumahdollisuuksiin. Valmistaudut sitten kirjoituksiin, korotat arvosanoja tai punnitset jatko-opiskeluvaihtoehtoja, tässä tiivis tietopaketti siitä, missä lukiolainen tai tuore valkolakki voi opiskella kesällä.

Jutut

  • Lukion filosofia uudistuu: paperiset yo-kokeet, turhat sivistyssanat ja vanhojen oppien pänttääminen jäävät historiaan

    Eri oppiaineista syntyvien mielikuvien perusteella e

    Eri oppiaineista syntyvien mielikuvien perusteella ei uskoisi, että filosofian ylioppilaskokeet sähköistyvät ensimmäisessä ryppäässä maantieteen ja saksan kanssa. Vaikeaselkoisuudestaan tunnettu oppiaine pyrkii helpommin lähestyttäväksi, ja sähköistyminen on siihen yksi keino. Filosofia haluaa haastaa lukiolaiset ajattelemaan, ei painamaan mieleen sitä, mitä toogapukeiset vanhat ukkelit sanoivat 2500 vuotta sitten.

  • Opiskelijat valmentavat ilmaiseksi yliopistoon

    Normaalisti kurssit maksavat sadoista tuhansiin euroihin.

    Suositulle alalle suosittuun suomalaiseen yliopistoon hakeminen ilman valmennuskurssia vaatii uskaliaisuutta. Sadoista jopa tuhansiin euroihin maksavat kurssit ovat monelle hakijalle ehdoton - joskin tuntuva - sijoitus. Kaikki valmennuskursseja tarjoavat tahot eivät tee kursseilla liiketoimintaa, vaan he päinvastoin haluavat tuhota valmennuskurssibisneksen.

  • Lukioissa opiskellaan historiaa Twitterin avulla

    Aiheeseen ja valittuun hahmoon perehtyminen vie aikaa.

    Twitterissä voi elää muutakin kuin nykyaikaa, eikä henkilöllisyydenkään tarvitse olla oma. Tämä mahdollistaa henkilökeskeisten aiheiden opiskelun roolipelin lailla. Twiittaamista on kokeiltu eri lukioissa hyvin tuloksin.

Abitreenit

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Miten jännittämiseen pitäisi suhtautua? Anssi Kela suosittelee huumoria

    Vaikka esiintyminen jännittää, ei kannata vaipua epätoivoon.

    Harva on luontainen esiintyjä. Vaikka esiintyminen jännittää, ei kannata vaipua epätoivoon. Muusikko Anssi Kela ja puheviestinnän opettaja Ville Jakkula korostavat samanlaisia asioita puhuessaan esiintymisestä ja jännittämisestä.

  • Miksi joku aina reputtaa yo-kirjoitukset?

    Tänä keväänä ylioppilaskirjoitukset reputti 1 859 kokelasta.

    Kaikkien abiturienttien kevät ei huipennu ylioppilasjuhliin. Aina löytyy joukko kokelaita, joiden jännitys valkolakin puolesta päättyi pettymykseen. Keväällä 2016 ylioppilaskirjoitukset reputti 1 859 kokelasta. Se on 6,4 % kaikista kirjoittaneista.

  • Olenko oikeutettu helpotettuun yo-kokeeseen?

    Lukihäiriö on yleisin syy erityisjärjestelyihin.

    Erityisjärjestelyt ylioppilaskokeissa ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Yleisin syy on luku-tai kirjoitushäiriö, jonka perusteella erityisjärjestelypäätöksiä myönnettiin viime vuoden aikana 1700 lukiolaiselle.

  • Reaalivastauksen rakentaminen

    Miten purkaa kaikki päässä oleva tieto paperille?

    Takana pänttäys, edessä tyhjä konsepti. Miten purkaa kaikki päässä oleva tieto jäsennellysti paperille?

  • Sähköisen yo-kokeen uhkakuvat – mitä jos koneeni räjähtää kesken kokeen?

    Ylioppilastutkintolautakunnan Matti Lattu vastaa videolla.

    Ylioppilaskokeet alkavat sähköistyä syksyllä 2016, kun maantiede, saksa ja filosofia kirjoitetaan uudella tavalla. Miten mahdollisiin ongelmiin on varauduttu? Ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-projektin projektipäällikkö Matti Lattu on työskennellyt sähköisen yo-kokeen parissa vuosia.

  • Sähköisessä harjoituskokeessa ei hermoiltu

    Ylioppilaskokeiden sähköistyminen tuntuu pelottavan eniten niitä, joiden elämään koe ei vaikuta mitenkään. Rovaniemen Lyseonpuiston lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ottivat rennosti valtakunnallisessa sähköisen ylioppilaskokeen harjoituskokeessa. Myös opettajilla on piuhat käsissä.

  • Opiskelijat valmentavat ilmaiseksi yliopistoon

    Normaalisti kurssit maksavat sadoista tuhansiin euroihin.

    Suositulle alalle suosittuun suomalaiseen yliopistoon hakeminen ilman valmennuskurssia vaatii uskaliaisuutta. Sadoista jopa tuhansiin euroihin maksavat kurssit ovat monelle hakijalle ehdoton - joskin tuntuva - sijoitus. Kaikki valmennuskursseja tarjoavat tahot eivät tee kursseilla liiketoimintaa, vaan he päinvastoin haluavat tuhota valmennuskurssibisneksen.

  • Kuinka paljon valmennuskursseista maksetaan?

    Valmennuskurssikysely: mitä kurssit maksavat

    Valmennuskurssien markkina syntyy, kun joka neljäs lääkäriopiskelijoista joutuu hakemaan unelmaopintoihinsa vähintään kolme kertaa – tai kun luokanopettajakoulutuksen pääsykokeisiin ilmestyy 2400 hakijaa. Kasvatustieteen opettajakoulutus on uskomattoman suosittu.

  • Valmennuskoulu

    Apua uravalmennukseen uudenlaisin menetelmin. Kuusi abiturientin opinto-ohjauskeissiä. Opinto-ohjaaja ja elämäntaidon valmentaja Marjaana Herlevi valmentaa nuoria elämän käännekohtaan liittyvissä valinnoissa ja haasteissa.

  • Abitreenien lähetys: ruotsi, kevät 2016

    Ylioppilaskoelähetyksessä käsitellään keskipitkä ja pitkä ruotsin yo-koe. Studiossa sensorit, opettaja ja abi. Kysymyksiä voi lähettää ennen lähetystä ja sen aikana chatissa.

  • Abitreenien lähetys: englanti, kevät 2016

    Abitreenien ylioppilaskoelähetys 18.3.2016. Lähetyksessä käydään läpi englannin pitkän oppimäärän yo-koe. Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijat Sisko Mällinen ja Tom Toepfer vastaavat abien kysymyksiin kokeesta.

  • Abitreenien lähetys: reaali I, kevät 2016

    Ylioppilaskoelähetyksessä 16.3.2016 käsiteltiin ensimmäisen reaali-kokeen aineet terveystieto, maantiede ja kemia. Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijat Osmo Saarelma, Sanna Mäki ja Tiina Tähkä vastasivat abien kysymyksiin kokeesta.

Uusimmat sisällöt - Abitreenit

  • Kesä kannattaa tuhlata opiskeluun

    Mikä tekee kesällä opiskelusta erityistä?

    Abitreenien kesäkamppis tutustui kesällä opiskeleviin lukiolaisiin. Vaikka opiskeltavat asiat eivät ole kesällä sen kummempia kuin talvellakaan, on kesäopiskelussa omat juttunsa, jotka erottavat sen syksy- ja kevätlukukaudesta.

  • Lukiolainen, näissä paikoissa voit opiskella kesällä

    Abitreenien kesäkamppis tutustui kesäopiskelupaikkoihin.

    Abitreenien kesäkamppis tutustui lukiolaisen kesäopiskelumahdollisuuksiin. Valmistaudut sitten kirjoituksiin, korotat arvosanoja tai punnitset jatko-opiskeluvaihtoehtoja, tässä tiivis tietopaketti siitä, missä lukiolainen tai tuore valkolakki voi opiskella kesällä.