Hyppää pääsisältöön

Sinko, Säteisheitin vai Yle?

Kun Yleisradio aloitti vuonna 1926 toimintansa, uudelle palvelulle piti keksiä vetävä nimi. Esillä oli monia vaihtoehtoja, kuten Sinko, Säteisheitin ja Kansansäteilijä. Nimi Yleisradio napattiin Puolustusvoimilta, jossa yleisradiolla tarkoitettiin kaikkien kuultavissa olevaa radiolähetystä.

Viisiosainen ohjelmasarja Suomainen rapsodia käy läpi Ylen värikästä historiaa ohjelmanäyttein ja viihteen keinoin yhtiön perustamisesta 1970-luvun lopulle asti. Vuonna 1976 valmistunut yli 6-tuntinen ohjelmasarja on Ylen juhlaohjelma.

Yle vuosina 1926-36

Tekniikan kehityksessä Suomi oli alusta asti ajan hermolla. Maailman ensimmäinen yleisradioyhtiö, BBC, oli aloittanut toimintansa vain neljä vuotta aikaisemmin kuin Yleisradio. Innokkaat radioamatöörit olivat kuitenkin tehneet Suomessakin ohjelmakokeiluja jo 1920-luvun alkuvuosista asti.

Uudelle palvelulle veikkailtiin valoisaa tulevaisuutta. Kun Lahden suurasema vuonna 1928 valmistui, radion kuuluvuus ulottui kattamaan suurimman osan maasta.

Eduskunta kannatti radiotoiminnan laajentamista, koska se näki uusissa radiovastaanottimissa eriomaisen verotuskohteen. Radion kuunteluun tarvittiin nimittäin radiolupa .

Alkuvaiheessa kaikki radion lähetykset olivat suoria. Tuon ajan radiotähtiä ja koko kansan tuttuja olivat legendaariset kuuluttajat: Alexis af Enehjelm, Carl-Erik Creutz, Ebba Jacobsson-Lilius, Kaisu Puuska-Joki ja Markus Rautio.

Markus Rautio eli Markus-setä oli varsinainen radion monitoimimies. Markus-setä valisti lapsia kaurapuuron terveellisyydestä vuosien ajan. Ensimmäinen Lastentunti lähetettiin jo Yleisradion perustamisvuonna 1926. Välillä Markus Rautio ohjasi, käsikirjoitti, kuulutti ja esitti itsekin ohjelmaa, lauloi ja lausui, kun suorassa radiolähetyksessä oli sopiva aukko tai jos joku sovittu ohjelmanumero jäi pois.

Ensimmäinen äänityslaite, levyleikkuri, otettiin Yleisradiossa käyttöön vuonna 1934. Diplomi-insinööri T.K.L. Laakso esitteli pikalevytallenninta radiokuuntelijoille ja kertoi käyttöohjeista: ”Levyjä ei saa laittaa mihin gramofoniin tahansa, eikä niitä saa käyttää kuka tahansa.”

Yleisradion vanhin säilynyt tallenne on presidentti P.E. Svinhufvudin uudenvuoden puhe vuodelta 1935.

Yle vuosina 1936-46

Iloinen 1920-luku ja elintason kasvuun uskova 1930-luku saivat kuitenkin väistyä. Kun Suomi ajautui sotaan, valjastettiin myös radio isänmaan asialle. Yleisradion tehtävä oli ylläpitää positiivista mielialaa kotirintamalla ja valaa kansaan taistelutahtoa.

Sodan aikana perustettiin myös rintamaradioita, kuuluisimpana Aunuksen radio, jonka johdossa toimi legendaarinen radiomies Pekka Tiilikainen.

Ääniaalloilla käytettiin myös likaisempia keinoja. Vastapuolelle suunnatut propagandalähetykset ja vihollisesta sepitetyt, härskit pilkkalaulut olivat radiosodan aseita. Moskovan Tiltu huuteli omia herjojaan ja Suomen puolelta vastasi Jahvetti.

Sota-ajan suosittuja radio-ohjelmia oli mm. Yrjö Kilpeläisen eli Jahvetin pitämä kirjelaatikko. Jahvetilta sai kysyä ihan mitä vaan ja vastaus tuli aina. Tykistön luutnantti Yrjö Kilpeläinen oli 164 cm pitkä, mutta radiokuuntelijoille hän uskotteli olevansa ”pitkä ja solakka”. Vastapuolen Jahvetti usein suututti herjoillaan.

Sota-aikana myös musiikilla oli keskeinen merkitys. ”Kodin kynttilät” ja ”Elämää juoksuhaudoissa” herkistivät niin kodeissa kuin rintamallakin, ”Iso Iita”, ”Ellin boxi” ja ”Edankajärven jää” edustivat rempseämpää linjaa.

Yle vuosina 1946-56

Sodan jälkeen radiokin piti normalisoida, kun valta maassa vaihtui. Yleisradion johtajaksi valittiin vankilasta vapautunut ja maanpetoksesta tuomittu Hella Wuolijoki, jota jatkosodan ajan oli pidetty turvasäilössä.

SKDL:n kansanedustaja Hella Wuolijoki moitti, että Yleisradio oli sodan aikana valjastettu oikeistovoimien ja sotapropagandan käyttöön. Nyt Yleisradion ohjelmistossa puhalsivat uudet tuulet. Uusia ohjelmia olivat mm. Työmiehen tunti, Maamiehen tunti, Kuulumisia Neuvostoliitosta, Metsäradio ja Pienoisparlamentti.

Hella Wuolijoen valtakausi jäi kuitenkin lyhyeksi. Kun Neuvostoliiton ja Valvontakomission otteet hiukan hellittivät, Wuolijoki erotettiin ja hänen tilalleen valittiin värittömämpi johtaja, radion taloudenhoitaja Einar Sundström.

Sodan jälkeiset vuosikymmenet olivat joka tapauksessa radion kulta-aikaa. Radiossa siirryttiin ULA-kauteen. Käyttöön otettiin ultralyhyet eli FM-aallot, jotka paransivat kuuntelukokemusta ja mahdollistivat myös rinnakkaislähetykset.

Radiolupien määrä kasvoi vauhdilla. Kun radiolupia oli vuonna 1945 noin puoli miljoonaa, ylitettiin miljoonan raja kymmenen vuoden päästä eli vuonna 1955.

Vuosikymmenen suuria tapahtumia olivat mm. Armi Kuuselan valinta maailman kauneimmaksi, Helsingin olympialaiset, Porkkalan palautus ja Kekkosen valinta presidentiksi. Ikävämpää puolta edusti vuoden 1956 Yleislakko.

Kodeissa kuunneltiin Metsäradiota, Kankkulan kaivoa, Pienoisparlamenttia, Markus-setää, Kalle Kustaa Korkin seikkailuja ja Niilo Tarvajärven Aamukahveja. Toimittaja Usko Santavuori joutui poliisin pamputtamaksi sensaatiomaisessa radio-ohjelmassa Radio tekee murron.

Yle vuosina 1956-66

Vaikka radio eli kulta-aikaansa, televisio teki jo tuloaan. Teekkarien toteuttama television koelähetys oli nähty jo keväällä 1955. Yleisradio aloitti omat koelähetyksensä vuonna 1957 ja varsinaiset lähetykset seuraavana vuonna.

Osa radiokuuluisuuksista, kuten Niilo Tarvajärvi ja Pertti ”Spede” Pasanen, vaihtoivat radiosta television puolelle. Tv-kuuluttaja Teija Sopanen ja uutisten lukija Heikki Kahila olivat television alkuvuosikymmenten megatähtiä.

Viihteen puolella tietä raivasi kolmikko Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Matti Kuusla. Suomalaisen tv-viihteen kansainvälinen läpimurto oli viihdeohjelma Lumilinna, joka voitti arvostetun Montreaux`n Kultaisen ruusun vuonna 1965 ja joka uudisti tv-ilmaisua laajemminkin. Jatkoaika ja Ilkamat jatkoivat myöhemmin tv-viihteen perinteitä.

Yle vuosina 1966-76

Television läpimurto tapahtui lopulta nopeammin kuin Yleisradiossakaan osattiin odottaa. Kun televisiolupia oli 1960-luvun alussa alle 100 000, niitä oli vuosikymmenen lopussa yli miljoona.

Radion ja television myötä Yleisradiosta tuli myös yhteiskunnallinen valtatekijä ja poliittisten intohimojen kohde. Pääjohtaja Eino S. Repo hyllytettiin ”liian punaisena”, kun hän päästi ääneen nuoret radikaalit, jotka pilkkasivat konservatiivisia, isänmaallisia arvoja.

Yleisradio toi kuitenkin maailman tapahtumat myös suomalaisiin olohuoneisiin. Prahan tankit, Vietnamin sota ja muu uutisointi maailmalta toivat maailman tuskan lähelle. Vastapainona oli radion ja television viihdetarjonta, laadukkaat tv-elokuvat ja katsotut kotimaiset ja ulkomaiset sarjat.

Suomalainen rapsodia

Ohjelmanäytteissä ja artikkelissa esitelty ohjelmasarja Suomalainen rapsodia palkittiin vuonna 1976 Venla-palkinnolla.

Ohjelmasarjan ovat toimittaneet Esko Leimu, Jussi Aarnio ja Veikko Koski. Tuottaja on Jarmo Porola, ohjelman juontaja Sisko Ramsay ja inserttien selostaja Tapani Karhu.

Musiikkiesitykset Risto Hiltunen ja lauluyhtye Hiltuset: Elisabeth Haavisto, Päivi Kautto-Niemi, Maija Salo, Kari Pirhonen ja Timo Ruottinen.

Teksti: Reijo Perälä

  • Pähkinä oli Ylen ensimmäinen piilokamerasarja

    Varhais-"realityn" klassikkoja oli katuun liimattu kolikko.

    Vuosina 1961–1962 lähetetty piilokamerasarja Pähkinä iskosti suomalaiskatsojien kollektiiviseen tajuntaan katuun liimatun kolikon.

  • Suomen luotettavin mies, Arvi Lind, ja liki 40 vuotta uutisia

    Mansikkapaikka esitteli uutisjuontajan uran vuonna 2009.

    Arvi Lind toimi Yleisradion uutistoimittajana ja tv-uutisten juontajana lähes 40 vuoden ajan. Lindin viimeinen lähetys nähtiin 15. lokakuuta vuonna 2003. Suomen luotettavimman miehen maine kuitenkin pysyi vielä eläkkeelläkin. Kansansuosikki vieraili Mikko Kuustosen isännöimässä Mansikkapaikka-ohjelmassa. Ohjelmassa läpikäytiin Lindin uraa aina vuodesta 1964 alkaen. Haastattelu on tehty ja esitetty vuonna 2009, jolloin Ylen tv-uutiset vietti 50-vuotisjuhlaansa.

  • Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    TV2:n musiikkiohjelma Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, mutta vuosikymmenen taitteen lähestyessä himmeni myös Iltatähti – vaikkakin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti kuitenkin tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-esiintymiset. Vain osa vuoden 1978 Iltatähtien lähetysnauhoista on tallella.

  • Läskilinssin selviytymistarina oli Matti Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus

    Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lasten- ja nuortensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen säveltämä musiikki.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Katsastus

    Tv-elokuva on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

    Joni Skiftesvikin novelleihin pohjautuva ja Matti Ijäksen ohjaama tv-elokuva Katsastus on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

  • Läskilinssi ei lannistu kiusaajien lällättelystä

    Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lastensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen musiikki.

  • Pala valkoista marmoria

    Matti Ijäksen tv-elokuva ilmestyi vuonna 1998.

    Lasse Pöystin ja Eeva-Kaarina Volasen upeasti tähdittämä tv-elokuva Pala valkoista marmoria on komedia vanhuudesta, lemmestä ja jästipäisyydestä. Elokuva perustuu Martti Joenpolven vuonna 1998 ilmestyneeseen samannimiseen novelliin.

  • Katve-elokuvassa interrail päättyy kotipusikoihin

    Matti Ijäksen draama ystävyydestä ja lähtemisen vaikeudesta.

    Koulussa vika päivä, taskussa reilikortti ja edessä etelän kuumat biitsit. Kaverukset Lare, Pietro ja Rami päättävät ottaa kesän rennosti.

  • Tarpeettomia ihmisiä on Ijäksen suorimpia näytelmäsovituksia

    Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä 2005.

    Työttömäksi jäänyt Kari alkaa mustasukkaisesti vainota vaimoaan. Häpeän ja tuskan kierre johtaa kohtalokkaaseen pahoinpitelyyn. Tarpeettomia ihmisiä on Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä vuodelta 2005.

  • Tipaton tammikuu – puliukkojen majoista kansankapakkaan

    Ohjelmia alkoholista kolmelta eri vuosikymmeneltä.

    Elävä arkiston Tipaton tammikuu -ohjelmapaketissa ei olla täysin tipattomia vaan avataan eri näkökulmia alkoholiin kolmen ohjelman verran. Eri vuosikymmeniltä kootu dokumenttipaketti nähdään televisiossa tiistaina 17.1., perjantaina 13.1. ja sunnuntaina 15.1. Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa myös Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi. Toimittaja Maija Koivula maanitteli kirjailijoita kirjoittamaan uusia satuja ohjelmaa varten. Ohessa kuusi Lasse Pöystin kertomaa iltasatua, joissa seikkailevat lampaat, lohikäärmeet, lumihiutaleet, peikot, prinsessat ja saunatontut.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Ransu Neuvostoliitossa

    Ransu ja Pekka matkasivat vuonna 1988 yhdessä Neuvostoliittoon. Itänaapurissamme tutustuttiin nähtävyyksiin, nukketeatteriin ja paikalliseen päiväkotiin.

  • Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!

    Elävän arkiston VR-kokeilu vie sinut Tamminiemeen.

    Elävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla.

  • Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä

    Uutistoimitus tutki naisten sukupuolista häirintää.

    Ylen tv-uutiset selvitti vuonna 1969 osallistuvan journalismin keinoin, saiko yksinäinen nainen kulkea ulkona rauhassa. Helsingin rautatieasemalla tehdyssä kokeilussa "houkutuslinnun" ympäröi hetkessä kokonainen seuraa etsivien miesten parvi.

  • Studio Julmahuvi: Roudasta rospuuttoon

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto.

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto. Petteri Summasen sketsi valittiin kaikkien aikojen parhaimmaksi Yle Teeman äänestyksessä vuonna 2010.

  • Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

    Hän asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa.

    Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

  • Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

  • Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.