Hyppää pääsisältöön

Suomi lämpenee! – Ilmastojournalismin kriisistä, osa 3

Ilmastouutisoinnin kohokohta tältä vuodelta lienee takana. IPCC:n viidennen arviointiraportin ensimmäisen osan (AR5 WGl) tiivistelmä julkaistiin perjantaina 27.9. Miten uutisointi onnistui? Löytyikö pihvi?

Kuva: NASA / Sinead Farrell.

Kiinnitin parissa aiemmassa ilmastojournalismin tilaa pohtineessa jutussani (4.8. ja 16.9.) huomioni Helsingin Sanomien, YLE Uutisten ja Iltalehden edesottamuksiin ja siksi päätin kurkata, miten nämä samaiset kolme mediaa onnistuivat nyt IPCC:n raportin kanssa. Tähän rajoittuneeseen otokseen vaikuttaa sekin, että en itse tällä haavaa työskentele ilmastoasioiden parissa.

Heti kärkeen voi todeta, että pääosin ilmastotiede suodattui tehtyihin juttuihin – onneksi – ihan suhteellisen kohtalaisesti. Pikkuvirheitähän sattuu aina, kuten vaikka se, että IPCC ei julkaissut ensimmäistä arviointiraporttiaan vuonna 2001, vaan 1990, tai että tulevaa lämpenemistä ei raportissa verrata esiteolliseen aikaan (josta taas niin sanottu 2 asteen vaarallinen ilmastonmuutos lasketaan), vaan noin vuoteen 1995. Joka tapauksessa, tässä muutama itseäni häiritsemään jäänyt havainto:

Suomi voi lämmetä jopa 6 astetta!

Raportin julkistusiltana 27.9. YLE aloitti tv-uutistensa päälähetyksen näin: ”Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat luultua vakavampia. Suomessa ilmasto voi lämmetä jopa 6 astetta.” Vastaavaan tapaan Iltalehden IPCC-jutun (28.9.) keskeiseksi sanomaksi hahmottui tämä tummennetuin kirjaimin painettu lause: ”Suomen keskilämpötila voi nousta jopa kuudella asteella vuosisadan loppuun mennessä”.

Uutisarvoltaan tämä tieto ei tosin ole – tai sen ei pitäisi olla – kovin merkittävä. Mieleen tulevat esimerkiksi yhdeksän vuoden takaiset FINSKEN-skenaariot (2004), jotka ennustivat Suomen lämpenevän noin 2080 luvun puoliväliin mennessä 2,4–7,4 astetta. Lisäksi, jo 21 vuotta sitten Suomalainen Ilmakehänmuutoten Tutkimusohjelma SILMU (1992) ennusti, että Suomi lämpenisi noin 4,5–6,5 astetta.

Nyt IPCC:n raportin yhteydessä julkistetut Ilmatieteen laitoksen laskelmat siis vain vahvistivat sen, mitä on entuudestaan tiedetty jo pitkään – ainakin liki yhden sukupolven ajan!

Suomi lämpenee muuta maailmaa enemmän - oikeasti

Lisäksi on erikoista, että kaikissa kolmessa mediassa Suomen mahdollista 6 asteen lämpenemistä pidettiin äärimmäisenä. Kaikissa jutuissa sitä korostettiin sanalla ”jopa”. Näin tehtiin, vaikka samaan hengenvetoon jutuissa kerrottiin koko maapallon voivan tällä vuosisadalla lämmetä YLE:n ja Iltalehden mukaan 5 astetta ja Helsingin Sanomien mukaan 6 astetta.

Luulisi kuitenkin, että tähän päivään mennessä suomalaismedialle olisi selvää, että karkeasti ottaen Suomi lämpenee noin puolet enemmän kuin maapallo keskimäärin. Oudointa oli, ettei tätä epäjohdonmukaisuutta huomattu edes Hesarissa, jonka yhden jutun otsikko kuului "Suomen ilmaston lämpeneminen on voimakkaampaa kuin maapallolla keskimäärin". Silti lehti tarjosi sekä maapallolle että Suomelle pahimmillaan "jopa" 6 astetta. Ei toimi.

Todellisuus on se, että jos maapallo lämpenee 5 astetta, Suomi lämpenee kenties 7–8 astetta. Maapallon lämmetessä 6 astetta Suomessa puhutaan jo noin 9 asteesta. Tämä Pohjolan muuta maailmaa voimakkaampi lämpeneminen johtuu lumen ja jään vähenemisestä sekä varsinkin talviaikaisen pilvisyyden lisääntymisestä.

Selitys tälle koko astesekoilulle löytynee siitä, että Ilmatieteen laitoksella 27.9. pidetyssä julkistamistilaisuudessa tutkijat ovat ilmeisesti esitelleet hieman eriluonteisia käyriä, joista Suomea koskeneisiin ei ole otettu mukaan niitä äärimmäisimpiä. Kuten Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo tästä sekavasta uutisoinnista kysellessäni vastasi: "On vertailtu omenoita ja appelsiineja".

Meren pinta ja ”pahimmat ennusteet”

Meren pinnasta Helsingin Sanomat kirjoitti, että sen ”ar­vel­laan pa­him­pien en­nus­tei­den mu­kaan ole­van jo­pa 82 sent­ti­met­riä ny­kyis­tä kor­keam­mal­la vuon­na 2100”. ”Pahimpien ennusteiden”? Oikeasti?

Tässä väittämässä on kuitenkin kaksi virhettä. Ensinnäkin mainittu luku on laskettu, ei vuodelle 2100, vaan noin vuodelle 2090 (keskiarvo 2081-2100). Saman mallinnuksen mukaan vuoteen 2100 mennessä meren pinan nousu olisi noin 97 senttiä (kuva alla).

Kuva: IPCC, AR5 WGl, SPM.

Toiseksi, kyseisessä laskelmassa kyse on vain niistä varovaisista arvioista, joiden tutkijat uskaltavat sanoa olevan ”todennäköisiä”. Niiden lisäksi IPCC:n raportin tiivistelmässä todetaan näin: ”Etelämantereen mannerjään meriperustaisten osien romahdus voisi käynnistyttyään nostaa globaalia keskimääräistä merenpintaa huomattavasti yli todennäköisten arvojen” (s. 18). Raportti arvioikin romahduksen voivan vähintään tuplata mainitsemani 97 senttiä. Nyt alamme lähestyä pahimpia ennusteita.

Syy siihen, miksi Länsi-Antarktiksen mahdollinen romahdus ei ole mukana yleisesti siteeratuissa laskelmissa, löytyy puolestaan tästä: ”Jään äkillinen ja peruuttamaton menetys Etelämantereen mannerjään potentiaalisesti epävakaista meriperustaisista osista ilmastopakotteen seurauksena on mahdollista, mutta nykyinen näyttö ja ymmärrys on riittämätöntä kvantitatiivisen arvion tekemiseksi” (s. 21).

Huomautettakoon, että tämä ei tarkoita IPCC:n pitävän Länsi-Antarktiksen jäätikön romahdusta yhtään epätodennäköisempänä kuin nyt merenpinnan noususta todennäköisiksi ilmoitettuja lukemia. Paneeli ei vain ota asiaan sen tieteellisen hankaluuden takia kantaa.

Länsi-Antarktiksen jäätikön romahdus on yksinkertaisesti niin ainutlaatuinen uhka, ettei sen puolesta tai vastaan ole kunnollista näyttöä eikä sitä oikein voida tutkiakaan. Varmuus saadaan sitten joskus, jos – tai kun – riski on toteutunut.

Megariskit unohtuvat

Ylipäänsä on kummallista, miten Länsi-Antarktiksen jäätikön romahtamisen kaltaiset ilmastonmuutoksen megariskit loistivat läpikäymissäni jutuissa poissaolollaan. Vaikkapa ikiroudan sulamisesta ja Jäämerellä mahdollisesti odotettavissa olevista metaanipurkauksista ei puhuttu mitään. Saati, että olisi ollut havaittavissa syvempää ymmärrystä siitä systeemisestä muutoksesta, joka maapallolla vaikuttaa olevan edessään.

Tällaisten, pykälää vaikeampien asioiden käsittelyyn ei ole rahkeita. Niiden sijaan toistellaan vanhoja tietoja uusina.

Toisaalta, eipä IPCC:n tiivistelmä isojen kysymysten suuntaan ohjaakaan. Päinvastoin. Se pysyttelee entistäkin tarkemmin siinä, mikä on varmaakin varmempaa eikä paljoa spekuloi.

Tämä on IPCC:n reaktio ilmastoskeptikoiden harrastamiin vääristely- ja liioittelusyytöksiin. Se on ymmärrettävää, mutta sinänsä harmi, koska ilmastonmuutos nyt vain on sellainen tutkimuskohde, jonka kaikista mekanismeista ei voi edes kuvitella saatavan mitään suurta varmuutta ennen kuin jälkikäteen.

Vihdoin eteenpäin?

Koko ilmastokysymyksen nykytilaa parhaiten valottaneet kommentit löysin Helsingin Sanomien kolmen jutun kokonaisuudesta (28.9.). Yhdessä esimerkiksi yksinkertaisesti annettiin Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalon puhua.

"Il­mas­to muut­tuu, ja tä­män muu­tok­sen pe­riaat­teet on tun­net­tu jo 1970-­lu­vul­ta. … Näi­den fak­to­jen suh­teen ei ole mi­tään tie­teel­li­siä ris­ti­rii­to­ja, ei­kä nii­tä tar­vit­se enää tut­kia. Mik­si tämä ei rii­tä sii­hen, et­tä alet­tai­siin teh­dä pää­tök­siä muu­tok­sen py­säyt­tä­mi­sek­si?”, Alestalo tilitti.

Saman lehden pääjutussa Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin tut­ki­ja Antto Vihma puolestaan pohdiskeli näin: "On to­den­nä­köis­tä, et­tä nyt al­kaa kes­kus­te­lu sii­tä, kuin­ka pal­jon hiilidioksidia voi­daan vie­lä pääs­tää il­ma­ke­hään niin, et­tä läm­pe­ne­mi­nen py­syy kah­des­sa astees­sa".

Toivon totisesti, että Vihma on oikeassa ja keskustelu pääsisi vihdoin oikeasti eteenpäin.

 

Tehty muutamia stilisointeja 30.9.2013 klo 01.00.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Odotan mielenkiinnolla, milloin toimittaja Matti Virtanen viimein myöntää jotain. Kiitos, Pasi, hienoista asiantuntevista blogeista!

Lähettänyt käyttäjä

Itse asiassa, uudessa SETUKLIM-tutkimuksessa, josta nyt uutisoidut Suomea koskevat lämpenemisennusteet ovat peräisin, todetaan näin: "Suomessa vuoden keskilämpötila nousee lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin maapallolla keskimäärin".

http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=c4c5bf12-655e-467a-9ee0-f06d8145aaa6&groupId=30106

Eli oma täsmennykseni, että meillä lämpenee karkeasti noin puolitoistakertaisesti oli varovainen arvio - niin kuin kyllä ounastelinkin.

Lähettänyt käyttäjä

Ensin kiitos artikkelista ja sitten itse asia... ilmastonmuutokseen voi suhtautua kahdella tavalla: pyrkien estämään sitä tai pyrkien sopeutumaan siihen. Nämä kaksi eivät tietenkään ole ristiriidassaa, mutta minua harmittaa, että ilmastonmuutoskeskustelu (jos nyt ensin poistaa inttämiskeskustelut) on 98% estämisen yrittämistä ja vain 2% sopeutumista. Sopeutumiskeskusteluaiheita olisivat esim. infrastruktuurin ylläpidon priorisointi, kun yhteiskunta ympärillä alkaa romahtaa, romahtaneen yhteiskunnan kansalaistaidot ja opetussuunnitelma (mm. paluu yksinkertaisempaan teknologiaan järjestäytyneesti + erätaidot), miten hyönteisistä ruokaa nälänhätien aikana, polkupyörien ym. vähäenergisten työkalujen valmistuksen jatkuvuus jne. Tällaisia pohtii kirjoissaan mm. Dmitry Orlov, joskin enemmän resurssiniukkuuden näkökulmasta (johon liittyvä kansalaisyhteiskunnan logististen toimintojen yksinkertaistuminen toteutunee jo ennen ilmastonmuutoksen vaikutuksia). Suomessa ei tästä juuri keskustella tai ainakaan en ole havainnut?

Lähettänyt käyttäjä

Miten asiasta voidaan keskustella, jos ei edes tiedetä miten paljon hiilidioksidi lopulta lämmittää?
IPCC otti takapakkia vuoteen 1990 ja ilmoitti, että ilmastoherkkyys on jotain 1,5 - 4,5 asteen välillä.

Lähettänyt käyttäjä

Viimeisen 30-vuoden aikana ilmasto on lämmenny 0,12 C per vuosikymmen. Viimeisen 17-vuoden trendi on 0,03 per vuosikymmen. IPCC:n mallien ja Toiviasisen mukaan vauhdin pitäisi olla 0,2-0,5 C per vuosikymmen. No eihän tuossa ole kun 100% - 300% yliennustusta toteutuneeseen nähden.

IPCC ei osannut sanoa mistä tämä johtuu, mutta päätti varmuuden vuoksi nostaa luottamusta siihen että ihminen on ilmastonmuutoksen takana. Missä muussa tieteenalalla mallien systemaattinen epäonnistuminen johtaa siihen että niihin luotetaan vain entistä vakaammin?

Jos EU panostaa 200 miljardia euroa vuosittain saadaan maapallon keskilämpötilaa laskettua vuosisadassa 0,05 astetta. Tämä ei ole kovin järkevää rahojen käyttöä. Nuo rahat kannattaisi panostaa sopeutumiseen, koska se on riippumaton muiden maiden toimista ja sopeutumista voidaan säädellä totetuneen muutoksen mukaan. Se sopeutuminen kun on noin 50 kertaa edullisempaa kun päästöjen ehkäisiminen, joka itsessään vaatisi globaallin sitotumisen joka ei ole todennäköistä.

Lähettänyt käyttäjä

Miksi kaikki uutisoivat pahimman mahdollisen skenaarion? Raportissa oli määritelty lämpötilannousu 0,3 - 4,8 astetta. Entäjos alarajaennuste toteutuu?

Lähettänyt käyttäjä

Siksi, että alimpien ennusteiden toteutuminen edellyttää ihmiseltä päästöjen nopeaa ja valtavaa leikkausta. Se taas edellyttää, että ihmiskunta tajuaa vaaran. Eikö?

Kyllähän joissakin jutuissa mainittiin, että nykymenon jatkuessa vuosisadan loppuun mennessä näyttäisi lämpenevän vajaat 4 astetta. Skenaarioiden suurin kysymysmerkki on ihminen.

Lähettänyt käyttäjä

("Il­mas­to muut­tuu, ja tä­män muu­tok­sen pe­riaat­teet on tun­net­tu jo 1970-­lu­vul­ta. … Näi­den fak­to­jen suh­teen ei ole mi­tään tie­teel­li­siä ris­ti­rii­to­ja, ei­kä nii­tä tar­vit­se enää tut­kia. Mik­si tämä ei rii­tä sii­hen, et­tä alet­tai­siin teh­dä pää­tök­siä muu­tok­sen py­säyt­tä­mi­sek­si?”, Alestalo tilitti.)

Millä toimenpiteillä ilmastonmuutos pysäytetään? Ennen puhuttiin ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä, joten toimenpiteitä varten luulisi olevan olennaista tietää, onko ilmasto lämpenemässä vai kylmenemässä? Ihmisen on varauduttava myös väliaikaiseen kylmenemiseen, vaikka ilmasto lämpenisikin satojen vuosien tähtäimellä. Perään siis asiantuntijoilta selviä käytännön ratkaisuja toimenpiteiksi. Vastaukseksi ei riitä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen, vaan pitää myös kertoa, miten temppu tehdään ja millä aikataululla.

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos kysymästä, annan itseäni viisaampien vastata:

http://www.sciencebits.com/AR5-FirstImpressions

http://judithcurry.com/2013/09/29/how-the-ipcc-forgot-to-mention-the-pause/

MV

Lähettänyt käyttäjä

Pannaan tähän vielä linkki Tiede-lehden keskustelupalstalle. Tämän sivun noin puolivälissä nimimerkki Jean S. selvittää miten hyvin FINSKEN on toistaiseksi onnistunut kuvaamaan Suomen lämpötilaa:

http://www.tiede.fi/keskustelut/geologia-maa-meri-ja-ilma-f7/ilmastonmuutos-yleis-ja-uutisketju-t22462-6000.html - Siis viesti, jonka otsikossa on merkintä: Re: Ilmastonmuutos - yleis- ja uutisketju ViestiLähetetty: Su Loka 06, 2013 12:32 pm

Lähettänyt käyttäjä

Mielenkiintoinen taulukko, ilmeisesti sittemmin julkaistusta koko raportista. Suomennos siitä:

1. Pohjois-Atlantin merivirran pysähtyminen: Mahdollisesti äkillinen. Mutta hyvin todennäköisesti ei tällä vuosisadalla. Virta kylläkin heikkenee ja täydellinen pysähtyminen mahdollista 2100 jälkeen.
2. Mannerjäätikön romahdus: Ei uskota äkilliseen (koko mannerjäätikön liki täydelliseen) romahdukseen. Pienemmät, mutta silti merkittävät romahdukset Länsi-Antarktiksella kylläkin mahdollisia jo ennen 2100. Voivat tuplata meriveden nousuennusteen.
3. Ikiroudan hiilidioksidipäästöt: Pidetään mahdollisena, että ikiroudan sulaminen kiihdyttää lämpenemistä jo tällä vuosisadalla.
4. Metaanihydraattien purkautuminen: Mahdollisesti äkillinen. Metaanihydraattien katastrofaalista (!) purkautumista tällä vuosisadalla pidetään hyvin epätodennäköisenä. Vähäisemmät, mutta silti lämpenemistä kiihdyttävät purkaukset mahdollisia.
5. Laajat trooppiset metsäkuolemat: Mahdollisesti äkillisiä. Mahdollisia jo ennen 2100.
6. Laajat havumetsäkuolemat: Mahdollisesti äkillisiä. Mahdollisia jo ennen 2100.
7. Arktisen kesäjään katoaminen: Mahdollisesti äkillinen. Todennäköistä, että Jäämeri jäätön ennen vuotta 2050 - ainakin pahimpien malliennusteiden mukaan.
8. Pitkät kuivuusjaksot: Mahdollisesti äkillisiä. Mahdollista, että pitkäkestoiset megakuivuudet lisääntyvät jo ennen 2100.
9. Muutos monsuunisateiden kierrossa: Mahdollisesti äkillinen. Mahdollinen jo ennen 2100.

Jos tämä listaus ei sinusta ole pohdinnan ja lehtikirjoittelun arvoinen, elämme eri planeetoilla. Vanhastaan tiedän myös, että IPCC on juuri tämäntyyppisissä kysmyksissä kovin konservatiivinen.

Lähettänyt käyttäjä

Laitan saman listan vielä hieman luettavammassa muodossa:

1. Pohjois-Atlantin merivirran pysähtyminen: Mahdollisesti äkillinen. Mutta hyvin todennäköisesti ei tällä vuosisadalla. Virta kylläkin heikkenee ja täydellinen pysähtyminen mahdollista 2100 jälkeen.

2. Mannerjäätikön romahdus: Ei uskota äkilliseen (koko mannerjäätikön liki täydelliseen) romahdukseen. Pienemmät, mutta silti merkittävät romahdukset Länsi-Antarktiksella kylläkin mahdollisia jo ennen 2100. Voivat tuplata meriveden nousuennusteen.

3. Ikiroudan hiilidioksidipäästöt: Pidetään mahdollisena, että ikiroudan sulaminen kiihdyttää lämpenemistä jo tällä vuosisadalla.

4. Metaanihydraattien purkautuminen: Mahdollisesti äkillinen. Metaanihydraattien katastrofaalista (!) purkautumista tällä vuosisadalla pidetään hyvin epätodennäköisenä. Vähäisemmät, mutta silti lämpenemistä kiihdyttävät purkaukset mahdollisia.

5. Laajat trooppiset metsäkuolemat: Mahdollisesti äkillisiä. Mahdollisia jo ennen 2100.

6. Laajat havumetsäkuolemat: Mahdollisesti äkillisiä. Mahdollisia jo ennen 2100.

7. Arktisen kesäjään katoaminen: Mahdollisesti äkillinen. Todennäköistä, että Jäämeri jäätön ennen vuotta 2050 - ainakin pahimpien malliennusteiden mukaan.

8. Pitkät kuivuusjaksot: Mahdollisesti äkillisiä. Mahdollista, että pitkäkestoiset megakuivuudet lisääntyvät jo ennen 2100.

9. Muutos monsuunisateiden kierrossa: Mahdollisesti äkillinen. Mahdollinen jo ennen 2100.

Lähettänyt käyttäjä

Kyllä. AR5 WG1 Chapter 12.
Tosin jätit suomentamatta IPCC antamat arviot skenaarioiden todennäköisyyksille tällä vuosisadalla.
Vuoden 2100 jälkeiseen aikaan taulukossa ei oteta kantaa.

1. Very unlikely
2. Exceptionally unlikely.
3. Low confidence
4. Very unlikely
5. Low confidence
6. Low confidence
7. Medium confidence. Ainoa koko listalla.
8. Low confidence
9. Low confidence

Yhdeksän kohdan listalla on kolme erittäin epätodennäköistä tapahtumaa, viisi low confidencea ja vain yksi, jota pidetään mahdollisena tällä vuosisadalla arvolla "medium confidence". Joo, ehkä me elämme eri planeetoilla, koska en tosiaan näe miksi näistä pitäisi kirjoitella ja huolestua.

Lähettänyt käyttäjä

Sekoitat asioita. Tapahtuman todennäköisyys ja tiedon varmuus ovat eri asioita. Parissa kohdassa annetaan molemmat - joita sinä et puolestasi listaa.

Monessa kohdassa tietämystämme arvioida tapahtuman todennäköisyyttä pidetään vielä heikkona (low confidence) ja - kuten jutussani kirjoitin - monen riskin osalta se myös semmoisena pysyy, koska uhat ovat niin ainutlaatuisia. Tämä ei kuitenkaan tee uhkia tyhjiksi tai mitenkään epätosiksi. Itse asiassa monet asiat, mitä tiedämme maapallon ilmastohistoriasta herättävät suurtakin huolta.

Vuoden 2100 jälkeisestä ajasta puhutaan kuitenkin muualla kuin ko. taulukossa. Tuskin se tieto pitäisi siksi jättää huomiotta.

Lähettänyt käyttäjä

Jos IPCC:llä on parissa kohdassa "high confidence" siitä, että tapahtuma on "very unlikely" se ei ainakaan muuta sanomaani mihinkään.

Kaikkea voi tietysti arvella tapahtuvaksi, mutta kovat väitteet vaativat kovia todisteita.

Lähettänyt käyttäjä

Tässä huomautuksessani kyse olikin siitä, että sekoitat asioita ja käsitteitä.

Todisteet ovat kovia. Luuletko, että IPCC on ilmaston megariskit taulukkoonsa huvikseen listannut. On ilmeisesti hankala ymmärtää, että käytännössä ainutlaatuiselle, ennennäkemättömälle asialle on hankala määrittää todennäköisyyttä.

Hei taas, toistaiseksi.

Lähettänyt käyttäjä

Luulen, että IPCC listasi kyseiset uhkakuvat taulukkoonsa siksi, että niistä on keskusteltu paljon.
IPCC halusi kertoa, mikä on heidän mukaansa tieteellisen ymmärryksen taso kyseisten uhkien todennäköisyyden suhteen tällä vuosisadalla. Kahdeksassa tapauksessa yhdeksästä luottamus on heikkoa tai tapahtumaa pidetään erittäin epätodennäköisenä.

Eikö se ole hyvä asia?

Lähettänyt käyttäjä

Sekoitat edelleen todennäköisyyden ja "luottamuksen". Pidät epävarmuutta "hyvänä asiana".

Seitsemän yhdeksästä kohdasta kertoo, että voi käydä huonosti. Lisäksi kaksi kohtaa kertoo, että ei vaikuta käyvän pahimmalla mahdollisella tavalla, mutta heikosti kuitenkin; merivirtojen hidastuminen ja Länsi-Arktiksen mahdolliset "katastrofaalista" vähäisemmät romahdukset on hankala nähdä ilouutisina. Ja lisäksi ilmastouhka on toki paljon laajempi asia, kuin kyseinen lista.

Mutta voit toki elää illuusiossasi. Tsau, taas.

Lähettänyt käyttäjä

Hyvä Simo (ei sukua). Etkö ole huomannut, että Aladobixin maailmankuvaan hyvät uutiset eivät sovi, koska hän TIETÄÄ, että taivas putoaa niskaamme. Hänellä on myös vankat perusteet tiedolleen, koska supertulivuorten purkaukset ja asteroidien törmäykset ovat saaneet kammottavaa tuhoa aikaan aikaisemmin. Jostain syystä IPCC ei edes yritä kvantifioida niiden todennäköisyyttä, mikä osoittaa että kyseessä on ilkeä denialistijärjestö.

Lähettänyt käyttäjä

Eikä kerro. Se kertoo, että joku on keksinyt tällaisia uhkakuvia, mutta IPCC:n mukaan skenaarion toteutumisen todennäköisyyttä kuvataan nykytietojen valossa atribuutilla "low confidence" tai vähemmän.

Ei siinä myöskään noin lue. Atlantin merivirrat:
Very unlikely that the AMOC will undergo a rapid transition (high confidence)

Grönlanti ja Länsi-Antarktika:
Exceptionally unlikely that either Greenland or West Antarctic Ice sheets will suffer near-complete disintegration (high confidence).

Sitä, odotetaanko jotain vähäisempiä muutoksia kyseisillä alueilla ei käy tuosta taulukosta ilmi.

Lähettänyt käyttäjä

Kieltämättä. Vähän yllättävää silti, että jopa IPCC:n aiempaa maltillisempia arvioita pitää vähätellä näin kiivaasti, koska aiemmin kyseisen tahon raportteihin on vedottu lähes kritiikittömästi. En tarkoita toki vain tämän palstan blogistia, vaan monia muitakin ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta huolestuneita.

Ilkeämielinen voisi jopa todeta, että "denialistit" istuvat nykyään aidan toisella puolella.

Lähettänyt käyttäjä

Höpö höpö. Sotket - yhä - todennäköisyyden ja tiedon varmuuden. Ilmaus "low confidence" ei edelleenkään kuvaa todennäköisyyttä vaan tietämyksen tilaa, tai suomeksi: epävarmuutta.

Ei niin. Sen mainitsinkin jo. Ei se silti tarkoita, ettei tuota tietoa olisi. Mikä ihmeen taulukkoväittely tämä on? No, hyvin skeptikkomaista; kunhan vängätään kun voidaan. Asia sinänsä ei kiinnosta. Huoh.

Ei tällaista turhanpäiväistä inttämistä vaan jaksa. Heippa! - Nyt tositarkoituksella.

Lähettänyt käyttäjä

Vielä tämä:

Höpöä tämäkin. IPCC on alusta asti ollut tyypillisen konservatiivinen. Lue vaikkapa kirjani.

Lähettänyt käyttäjä

Piti äkkiä kaivaa yksi ote vanhasta, viiden vuoden takaisesta tekstistäni:

"Ikävimmät takaisinkytkennät on ikään kuin lakaistu pois häiritsemästä virallista totuutta eli sitä, mitä IPCC-prosessiin mukaan otetut ilmastomallit ennustavat. ... puhutaan, kuinka erilaisten hiilenkiertojen ottamista mukaan malleihin ”kehitellään”, mutta ei sanota suoraan, että nykyisistä ennusteista puuttuvat monet näistä ilmastonmuutosta kiihdyttävistä tekijöistä. Mallinnuksen haasteista puhuttaessa ei myöskään pohdita sitä, kuinka mallit kykenevät ottamaan huomioon tiettyjen kriittisten kynnysarvojen ylittymisen ja äkillisten muutosten laukeamisen."

Teksti muuten pätee edelleen ja sanoisin asennetta kriittiseksi. Eli puhukaa denialistit mitä puhutte.

Lähettänyt käyttäjä

Ollakseni täsmällinen, tuo yllä oleva kritiikkini ei ole osoitettu suoraan IPCC:n raportteihin, mutta välillisesti - ja tosiasiallisesti - kyllä. Ihan vain tarkennukseksi. Lisääkin esimerkkejä löytyy... ;)

Jokohan mä pääsisin irtautumaan tästä typeryyden hetteiköstä.

Lähettänyt käyttäjä

No, jokainen päätelköön itse, miten monella tavalla tällaiset virkkeet voi tulkita:

Low confidence in projections of the collapse of large areas of tropical forest
Low confidence in projections of the collapse of large areas of boreal forest
Low confidence in projections of changes in the frequency and duration of megadroughts
Low confidence in projections of a collapse in monsoon circulations

Eli IPCC on epävarma, miten projektiot toteutuvat, mutta sinä tiedät että huonosti käy? Tämä selvä.

Sinähän se aloit tehdä tulkintojasi kyseisestä taulukosta. Terveisiä sinne vuoteen 2006!

Lähettänyt käyttäjä

Jos joku satunnainen lukija jää nyt pohtimaan, miten tällaiset virkkeet tulkitsisi, kerrottakoon, että niille on vain yksi oikea tulkinta: se, mitä ne kirjoittaneet tutkijat niillä tarkoittivat. Kehotan kääntymään lähimmän ilmastotutkijan puoleen.

Lähettänyt käyttäjä

Selvemmin ei voisi ilmaista sitä, että ilmastotutkijat ovat kuin esoteerinen salaseura, joka pystyy vain itse selittämään opetustensa todellista sisältöä. Me taikapiirin ulkopuoliset tosin taidamme luottaa edelleenkin omaan kielitaitoomme.

Lähettänyt käyttäjä

Tätä selvemmin taas voisi ilmaista montakin asiaa, mutta silti lausunnosta käy hyvin ilmi, että ilmastoskeptikoita, joihin kyseinen Matti Virtanen lukeutuu, ei kiinnosta totuus.

  • “Uniasioissa kannattaa olla itsekäs” – tutkija Markku Partinen vastaa unikysymyksiin

    Unitutkija Markku Partinen vastaa kysymyksiin unesta.

    Peiton alle, silmät kiinni ja ihanaa unta aamuun asti. Teoriassa helppoa, käytännössä niin paljon vaikeampaa. Vauva valvottaa, yöunet ovat tuntemattomasta syystä katkonaisia tai uni ei vain tunnu riittävän koko yön ajaksi. Uni tuottaa monelle suuria ongelmia – se huolestuttaa ja puhututtaa. Unitutkija Markku Partinen vastaa kysymyksiin unesta.

  • Helmikuun iltoina kannattaa syventyä tähdistöihin eteläisellä taivaalla

    Helmikuun iltoina syvennytään tähdistöihin etelätaivaalla

    Nyt helmikuussa on oiva tilaisuus tutustua eteläisen tähtitaivaan tarjontaan. Siellä avautuu nähtäväksi erinomainen kokoelma tähdistöjä tutkailtavaksi. Orionin talvinen tiimalasikuvio ja sen keskellä Väinämöisen viikate näkyvät jo illalla etelän suunnalla. Jos viikatteesta suuntaa katseen alas vasemmalla, näkee Ison koiran sinertävän Siriuksen, joka kimmeltää kauniisti horisontin yllä.

  • Unen kanta-asiakasetuja

    Riittävä lepo palkitaan huikeilla hyödyillä!

    Täydet yöunet tuovat mukanaan tukuittain bonuksia. Prisma Studio ja Vaakakapina esittelevät niitä #lepohaaste-kampanjan ajan, mutta edut ovat voimassa ympäri vuoden!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Helmikuun iltoina kannattaa syventyä tähdistöihin eteläisellä taivaalla

    Helmikuun iltoina syvennytään tähdistöihin etelätaivaalla

    Nyt helmikuussa on oiva tilaisuus tutustua eteläisen tähtitaivaan tarjontaan. Siellä avautuu nähtäväksi erinomainen kokoelma tähdistöjä tutkailtavaksi. Orionin talvinen tiimalasikuvio ja sen keskellä Väinämöisen viikate näkyvät jo illalla etelän suunnalla. Jos viikatteesta suuntaa katseen alas vasemmalla, näkee Ison koiran sinertävän Siriuksen, joka kimmeltää kauniisti horisontin yllä.

  • Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

    Hyvän elämän resepti: unta, lepoa ja toimintaa.

    Mitä on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa.

  • Apua unettomuuteen haitallisten ajattelumallien muuttamisella

    Uni paranee kognitiivisen terapian ryhmätapaamisten ansiosta

    Yli neljännesmiljoona suomalaista kärsii pitkäaikaisesta huonosta unesta. Joku voi kärsiä nukahtamisvaikeudesta tai suoranaisesta unettomuudesta, toisella on vaikeutta pysyä unessa tai joku meistä herää liian aikaisin. Miten unettomuutta sitten hoidetaan? Nukahtamis- ja unilääkkeet eivät tuo pitkäaikaista apua. Siksi onkin kehitetty ns. lääkkeettömiä hoitoja unettomuuteen. Näitä kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä on tutkittu parinkymmenen vuoden ajan.

  • Tiede vastaan Hollywood - paljastuuko rikollinen suttuisesta pikselimössöstä?

    Tärähtikö valokuva? Älä kutsu apuun tutkijoita!

    Mitä jos kamera tallentaisi terroristin heijastuksena uhrin silmässä hetkeä ennen kohtalokasta iskua? Voisiko henkilöllisyyden selvittää suttuisesta pikselimössöstä? Hollywoodissa homma hoituisi kyllä, mutta tiede ja todellisuus ovat pahasti jäljessä, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Tarkensiko kamera väärin? Tärähtikö älypuhelin juuri kuvaa ottaessa?