Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Biohakkerointi enteilee terveysteknologian läpimurtoa

Minä joka en osaa pitää edes kelloa ranteessani muutuin muutamassa päivässä kyborgiksi. Kohta muutut sinäkin.

Aloitin syyskuussa kaksi kuukautta kestäneen kokeilun, jossa tutustuin biohakkerointiin. Toimitin kokeiluni pohjalta Prisma Studion tiistain 19.11. lähetykseen jutun, jossa yritin parantaa huimausoireitani terveysteknologisilla laitteilla ja sovelluksilla.

Kärsin rasitushuimauksesta, joka iskee yleensä noin puolen tunnin kuntosaliharjoittelun jälkeen. ”Muistitko syödä ennen treeniä, joitko tarpeeksi vettä?” Tyhjällä mahalla on turha mennä bodaamaan, mutta tässä ei ollut kyse siitä. Ongelma vaati terveysteknologista väliintuloa - biohakkerointia.

Ennen kuin tämä lyö läpi tarvitaan riittävän uskomaton tuote, jotta ihmiset tahtovat pukea sen ylleen.

Biohakkerointi on elintapojen mittaamista ja tulosten hyödyntämistä hyvinvoinnin parantamiseksi. Transhumanismia, jos ajatus halutaan viedä pidemmälle. Taustalla on laajempi ilmiö nimeltään Quantified self - itsetietoisuutta numeroiden kautta.

Biohakkerilla ei tarvitse olla terveytensä kanssa ongelmaa, vaan mittaamisen pontimeksi riittää pelkkä mielenkiinto. Aineellisen vaurauden kasvun myötä ihmisten mielenkiinto omaa fyysistä hyvinvointiaan kohtaan on kasvussa.

Käytin elintapojeni mittaamiseen yhteensä toistakymmentä erilaista laitetta ja sovellusta. Vaikka pyrin ehkäisemään rasitushuimauksen syntyä, tulin mitanneeksi myös toimintoja, joilla tiesin olevan vain vähäinen jos minkäänlainen yhteys oireiden syntyyn. Mittaaminen on kiinnostavaa ja siihen on helppo hurahtaa – ainakin hetkeksi.

Toimittajien ja laitevalmistajien salaliitto

Quantified self on itse itseään vahvistava meemi, jota Wired-lehti tietoisesti rakensi. Kaupalliset intressit ja uteliaisuusintressit yhdistyvät.

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin Mika Pantzarin mielestä biohakkerointi ja Quantified self -liike ovat keinotekoisesti synnytetty ilmiö, jonka taustalla on amerikkalainen Wired-aikakauslehti.

- Quantified self on itse itseään vahvistava meemi, jota Wired-lehti tietoisesti rakensi. Kaupalliset intressit ja uteliaisuusintressit yhdistyvät.

Salaliitto tai ei, uskon että terveysteknologia on seuraava iso juttu kuluttajaelektroniikan kentällä riippumatta siitä, mitä lehdet kirjoittavat. Toisin kuin biohakkerit, keskivertokuluttaja ei pukeudu terveysteknologiaan kiireestä kantapäähän vaan pyrkii pääsemään helpolla. Tähän tarkoitukseen soveltuvin mittauslaite on kello. Se on kulkenut ihmisten mukana jo vuosisatoja.

Samsung ehti jo tuoda markkinoille ensimmäisen tuotteensa, Applen toimitusjohtaja Tim Cook on toistaiseksi toppuutellut.

- Ennen kuin tämä lyö läpi tarvitaan riittävän uskomaton tuote, jotta ihmiset tahtovat pukea sen ylleen. (Lähde: D11 Konferenssi 11.5.2013)

Incredible. Tuota samaa sanaa toisti edesmennyt toimitusjohtaja Steve Jobs esitellessään iPhonen ja iPadin. Tuotteet, jotka aikanaan mullistivat laitemaailmansa, vaikka kilpailijoilla piti olla jo etumatka markkinoilla.

Apple varmistelee iWatch tavaramerkkiä jo useissa maissa ja on jättänyt patenttihakemuksia koskien ranteeseen puettavia elektronisia laitteita. Älykello on tietokonetta, tablettia ja puhelinta henkilökohtaisempi laite. Sen avulla laitevalmistajat pääsevät kuluttajan iholle.

Näkymätöntä teknologiaa

Kaksi kuukautta kestänyt mittaaminen oli kiehtova ajanjakso elämässäni. Pyydän tosin anteeksi Facebook-ystäviltäni, jotka joutuivat todistamaan laitteiden ja sovellusten tekemiä kymmeniä sosiaalisia päivityksiä. Koska kyse ei ole kilpailusta tai yleisesti vertailtavissa olevasta suureesta, kukaan ei ole kiinnostunut askelmääristäni tai juomistani vesilitroista. Halusin kuitenkin kokea, miltä datanudismi, eli mitatun tiedon varaukseton jakaminen tuntuu.

Nyt on aika palauttaa laitteet omistajilleen. Tulen kaipaamaan eniten vuodemonitoria, joka on mitannut syyskuun alusta saakka nukkumiani tunteja, stressiä ja tehokkaan unen määrää. Vähiten kaipaan juomasovellusta, johon olen kirjannut jokaisen juomani vesilasin. Tai ainakin joka kymmenennen, miten nyt olen muistanutkaan kuppeja sovellukseen näpytellä.

Puettavista laitteista ehdin jo kiintyä ranteeseen kiinnitettävään aktiivisuusmittariin. Vaikka mittaaminen on päättynyt, huomaan kiinnittäväni kumirannekkeen käteeni joka aamu heti herättyäni. Ettei menisi askeleet hukkaan.

Eikä tuo ranneke osaa edes vastata, paljonko kello on.

EDIT: Otsikon muoto muutettu "Kommentti - > Näkökulma" YLE Tieteen blogikäytäntöjen yhtenäistämiseksi. T: Turkka

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Kiinnostava ohjelma ja kiinnostava kolumni. Itse seurailen tällä hetkellä paikkatietojani, vireystilaani ja nukkumistani. Näihin addiktoituu helposti. Nyt tarvitaan vielä osaamista siihen, miten tämä kaikki kerätty data saadaan hyötykäyttöön ja auttamaan ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa ja sairaanhoidon puolella.

Lähettänyt käyttäjä

Aggregointipalvelut eli kaikkea biometristä dataa yhdistävät ja hyödyntävät palvelut ovat jo ovella. Esimerkiksi suomalainen Health Puzzle on julkaisemassa "You" -nimistä palvelua, joka antaisi henkilökohtaista ohjausta mitatun tiedon pohjalta.

Itse testasin juttuni tiimoilta Tictrac ja Quantid -nimisiä palveluja, mutta en osannut repiä niistä tehoja irti.

Lähettänyt käyttäjä

Hyvä suhtautua kriittisesti biohakkerointiin. Asiassa on varmasti paljonkin "yksilöä" korostavaa ja narsistista nykyihmistä kiinnostavaa. Lääketieteellisessä puoskaroinnissa on vaaransa ja plasebovaikutus kantaa vain tiettyyn rajaan asti.

Toimittajalle kommentti, että Polar Loop -aktiviteettiranneke näyttää myös kellonajan. Itselläni on se ranteessa. :)

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.

Tiede

  • leijonan tähdistö

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa. Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin.

  • mielenosoittajia tieteen puolesta

    Miksi luottaisin tieteeseen?

    Tiede on paras tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat.

    Tiede on paras ja kenties ainoa tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat. Tutkimus itseään korjaavana menetelmänä johtaa alati paranevaan ymmärrykseen. Ainakin periaatteessa ja pitkällä aikavälillä.

  • Mies lepää sohvalla istuen kädet levällään.

    Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

    Hyvän elämän resepti: unta, lepoa ja toimintaa.

    Mitä on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa.