Hyppää pääsisältöön

Marianna ja Greta näkymätön äiti - näkymätön tytär?

Tyttö kuin musiikki

”Jos tämä projekti olisi tehty aikaisemmin, en olisi tarvinnut diagnoosia ymmärtääkseni Gretaa”

Marianna ja Greta ovat äiti ja teini-ikäinen tytär, jotka ovat rytmiltään ja maailmaltaan hyvin erilaisia. Greta syntyi perheeseen uusperheen ensimmäisenä lapsena. Greta oli erilainen, kuin enemmän äidille tunnistettavat sisarukset. Lapsena Greta tuli katsein ja kosketuksin äitiä niin lähelle, että se tuntui ahdistavalta. Lapsen reaktiot eivät tuntuneet äidille loogisilta. Mariannalle oli ristiriitaista tunnistaa tällaisia tunteita itsessään rakasta ja ihanaa, aivan valloittavaa lasta kohtaan.

Äidin ja tyttären vuoropuhelu merkityksellisten kuvien äärellä:
Mariannan ja Gretan kuvavuoropuhelu

Tutustu Mariannan omaan prosessiin:
Omat erilaiset puoleni -harjoitus

Äidin ja tyttären perhejuhlaesitys:
Mariannan ja Gretan juhlaesitys:

"Greta on ollu näkymätön siksi että hänen isosisarensa on avioerolapsi, jolloin olin aina huolissani siitä, että kuinka erolapsi selviää uusperhekuviosta. Ja sitten Gretan epäonneksi, myöhemmin syntynyt veli oli tosi sairas. Se mieletön huoli oli näissä kahdessa muussa lapsessa. Ja vielä, kun Gretaa oli jotenkin vaikea ymmärtää. Ehkä hän on ollut se näkymätön lapsi."

Marianna ja Greta
Marianna ja Greta etsivät keskenään täysin erilaisen äidin ja teini-tyttären yhteistä kieltä sekä keinoja keskinäisten riitojen rauhoittamiseen. Greta sanoo: "Ihanaa oli ylipäätänsä se mä en voinu tajuta et äiti halus ottaa just mut tähän. Miksi? Niinkun oikeesti! Musta tuntuu, että mä en tavallaan ansainnut tätä." Marianna ja Greta valokuvan voimaa
Äidin arvoitus."Mä kaipaan sitä, että vaikealla hetkellä Greta pysähtyisi ja kuuntelisi. Katso minuun ja kuuntele, kun puhun sinulle. Se ihminen on tavoittamattomissa. Sellainen herkkyys että Greta tavallaan herkistyisi sille, että joskus mulla on oikeasti tosi paha mieli. Että ole herkkänä mun pyynnölle ja toiveelle." marianna ja greta
Gretan isosisko kuvasi äidin vihan: "On tärkeää, että osaa antaa anteeksi ja ottaa vastaan myös kritiikin, mitä joku voi antaa sulle. Vähän niin kuin nuo kuvat, joilla näytin miltä äiti tuntuu, kun hän on vihainen. Vihasuus on kauhean hallitsevaa. Jos on vihainen jollekin ihmiselle, on vihainen koko perheelle. Äiti ymmärsi sen ja siksi se oli niin järkyttävääkin, että ku mä näin ne kuvat jälkeenpäin, ne olivat paljon kamalampia, kuin kuvaushetki. Jokaisen äidin, niin kuin jokaisen ihmisen, pitäisi saada kuulla, miten muut ovat kokeneet tietyt asiat. On aika hienoa, että äiti uskaltaa omilta lapsiltaan saada tuollaista kritiikkiä, joka liittyy siihen äidin rooliin." marianna ja greta
Mariannan nuoremmat lapset halusivat kuvata äidin leikkivänä ja iloisena. marianna ja greta
Greta kuvasi äidin herkästi ja kauniisti. marianna ja greta
Kansainvälisissä kouluissa Gretaa pidettiin syvällisenä ja valloittavana. Niiden kasvatusmaailmalle oli toisarvoisia Suomessa peräänkuulutetut ns. koululaisen taidot, kun valoisuus ja kyky olla oma itsensä nähtiin tärkeimpinä. Marianna: "Ja se oli juuri se asia, jota hänen ei olisi pitäny tehdä. Yhtäkkiä se asenne muuttu täysin: ei palkittukaan sitä, että lapsi haluaa näkyä luokassa. Tasan päinvastaset asiat olivat ne, joita koulussa arvostettiin." marianna ja greta
Marianna ja oma pienuus. Omassa prosessissaan Marianna löysi maatuskat,sukupolviketjun naiselta toiselle siirtyvää kritiikkiä ja arvostelua. Omalle lapselle suuttuessa kohtaa avuttomuuden: "en osaa kasvattaa tätä lasta, kuten pitäisi." marianna ja greta
Tyttö kuin musiikki! Mariannaa koskettaa, että Greta haluaa kertoa laulun avulla, miten haluaa tulla nähdyksi. marianna ja greta
Valo ja pimeä. Äiti: "Greta on ääripäiden ja kontrastien ihminen." Greta: "Mä en osaa näyttää, mutta haluaisin, että muut tietäisi sen herkän puolen minusta, joka ei näy ulospäin." marianna ja greta
Ihana Greta:"Vähän tyhmältä on tuntunut, että mut on nostettu jalustalle. Että mulle ei saa sanoa yhtään mitään ihan vaan sen takia, että olen erilainen. Mä haluaisin korvata muillekin sen, koska on ihan absurdia ajatella että yksi on erilainen ja nyt sitä pitää huomioida. Kaikki on yhta lailla erilaisia ja arvokkaita. Koko aika on puhuttu siitä, kuinka äiti on kohdellut mua väärin, mutta mä uskon, että suurin osa riidoista ei ala pelkän yhden ihimisen takia. Ei se ole pelkästään äiti, minkä takia meillä on ollu huonot välit. Mä olen miettinyt, että ehkä munkin kannattais olla helpompi." marianna ja greta
Mariannan puoliso ja Gretan isä kuvasi vaimonsa ja tyttärensä suhteen: isoimmankin välirikon aikoina heidän välillään on ollut kuminauha, joka ei katkea. Isosisko määrittää Mariannan ja Gretan erilaisuuden: "Siinä on molemmilla ihmisillä vaikeuksia ymmärtää toista. Koska ne on joissain asioissa tosi tosi erilaisia. Äiti on tosi tarkka ja tietoinen, tavallaan ympäristöstä ja asioista, jotka ympäröi sitä. Ja Greta on omassa maailmassa oleva, usein. Varsinkin, kun se oli pieni, sen kanssa oli hankala tehdä ihan perus arkisia asioita." marianna ja greta

Gretan lapsuudessa perhe asui Italiassa, maassa jossa Marianna itse koki saavansa olla oma itsensä. Italiassa Greta aloitti koulunkäynnin. Ihana, herkkä-aistinen lapsi sai kaikkien huomion. Greta lauloi kuin enkeli, näki kauneutta ympärillään, hassutteli ja uppoutui omaan sisäiseen maailmaan. Kun muut tekivät leikkikoulutehtäviä, opettaja kertoi vanhemmille, että Greta saa rauhassa katsella ulos ikkunasta. Täsmällisempi lapsi nimettiin Gretan sihteeriksi pitämään huolta katoavista penaaleista ja kynistä.

Perheen muuttaessa Suomeen, kaikki muuttui. Suomalaisessa koulussa ei ymmärretty Gretan ainutlaatuisuuden päälle ja Gretan erilaisuus oli häiriöksi. Missä vika, kun penaalit eivät pysy tallessa ja huomio menee koulu-puurtamisen sijaan koulumatkan kultaisten vaahteranlehtien aistimiseen? Vikojen etsintä ja syyllisyys kohdistui Mariannaan, joka yritti kasvavan epätoivon kera saada selkoa tyttärestään ja löytää nimiä sille, miksei saa tytärtään toimimaan, kuten toiset. Diagnoosi helpotti syyllisyyden tunteita, muttei ratkaissut äidin ja tyttären ristiriitoja.

"Joka päivä me sovittiin, että muista tulla koulusta suoraan kotiin että tai soittaa äidille, niin ei tarvitse olla huolissaan. Yks kerta Greta tuli vasta illansuussa. Ehkä puolet koulukirjoista oli ties missä. ’Kuinka se on mahdollista et sä tulet vasta illalla?’, kysyin. ’Äiti, mene katsomaan minkälaisia lehtiä tuolla matkalla on, mä en voinu tulla eteenpäin’. Siis hänhän oli tavallaan oikeassa. Se oli juuri se hetki syksystä, jollon kaikki vaahteranlehdet on kaduilla, niinku että se on semmoista kultaa. Ja hänellä oli niitä lehtiä mukana. Sehän on lapselle semmoinen ihmetyksen aihe: tavallinen, värillinen vaahteranlehti. Sehän on hurmaavan kaunis."

Mariannan ja Gretan välille alkoi kasautua jännitteitä, jotka heidän ympärillään nähtiin kurinpidollisina ongelmina, äidin kyvyttömyytenä saada lapsi hoitamaan koulutyönsä kunnolla. Naisten peruserilaisuus teki kaiken hankalammaksi. Nopeanrytmisen ja verbaalisen Mariannan oli vaikea kuunnella ja odottaa hitaampaa Gretaa; ymmärtää herkän ja uppoutuvan tyttären tunneailahtelevaa maailmaa, sekä läheisyyteen ja katseeseen perustuvaa tapaa kommunikoida. Äidin vaatimukset ja puhe eivät tavoittaneet Gretaa, vaan ajoivat tyttären nurkkaan ja naiset paheneviin konflikteihin, jotka kuormittavat koko perhettä. Marianna vaati tyttäreltä toimia ja selityksiä – jotka Gretalle näyttäytyivät hyökkäävinä ja kaiken tilan vievinä.

Greta itse näkee, että tilanne rauhoittuisi, jos äiti antaisi hänelle aikaa omaksua ja tehdä asiat omalla rytmillään ja säilyttää ilon niiden löytämisestä. Greta kokee, että hänen on vaikea ilmaista itseään sanoin. Negatiivinen palaute on vaikuttanut Gretaan ja hän on taipuvainen ajattelemaan, että hänessä on jotain vikaa. Perheen muut lapset toivovat, että äiti oppisi antamaan tilaa toisten näkemyksille, kuuntelemaan enemmän ja antamaan periksi silloin, kun on sen aika.

Marianna kääntää katseen omaan itseen

Vaikka Marianna oletti aluksi selviävänsä projektista lahjoittamalla Gretalle kauniita kuvia ja arvokkuuden kokemuksen, vie valokuvatyöskentely hänet tutkimaan, miten hän katsoo itseään. Voimauttavan valokuvan prosessissa Marianna kääntyy tutkimaan omaa nähdyksi ja kuulluksi tulemisen historiaansa, johon Gretan tavoin liittyy kokemuksia väärin nähdyksi tulemisesta, siitä, ettei omaa ääntä kuulla.

Valokuvan voimaa -ohjelman päähenkilöiden kesätehtävänä on tutkia, miten he itse näyttäytyvät perheenjäsenilleen. Marianna päättää tutkia, miltä äidin viha näyttää perheenjäsenten silmin ja antaa läheisilleen vapauden kuvata hänet haluamallaan tavalla. Kuvat ovat voimakkaita ja järkyttäviä, mutta myös rakastavia ja hyväksyviä. Isosisko kuvaa äidin ja Gretan konfliktin rajuutta, mutta pikkuveli ja Greta haluavat nähdä äidin leikkivänä ja lempeänä. Rakas puoliso kuvaa Mariannan pienenä ja yksinäisenä koulun pihalla, Mariannan toivomalla tavalla.

Prosessi omaan näkymättömyyden kokemukseen muodostuu Mariannelle kaikkein mullistavimmaksi. Marianna alkaa katsoa hellästi äitiyden herättämiä näkymättömyyden tunteitaan, pientä, yksinäisyyttä kokevaa Mariannaa, joka ei tule kuulluksi edes toistamalla tai sanomalla kovempaa. Tytär on kuuro äidin vaativille sanoille. Kuvausretkellä, kameran takana, Marianna opettelee olemaan hiljaa ja odottamaan. Sen sijaan, että hän yrittäisi ottaa Gretan haltuun ja saada selityksiä siihen, kuka Greta on, Marianna tajuaa, että hän voi vain tyytyä katselemaan lastaan. Rauhassa, aistien, millainen tämä on.

"Haluisin että tämä projekti toisi levollisuutta meidän väliin. Meillä on ollut takakireät välit. Kuin kireä viulun kieli olisi soinut koko ajan meidän välillä."

Tyttö kuin musiikki!

Ja millainen tytär Greta onkaan! Greta ottaa kuvausprojektinsa lähtökohdaksi musiikin – kappaleen, joka kertoo vastakkaisuuksista ja erilaisista sävyistä, valosta ja pimeästä. Greta toivoo, että äiti näkisi hänet laulun lailla. Prosessin huipennus, Gretan ja Mariannan yhteinen kuvausretki tehdään Gretan valitsemalla tavalla, Gretan määrittelemään paikkaan. Hän haluaa, että kuvat otetaan isän ja äidin hääjuhlakartanon maisemissa, sillä Greta ei ollut juhlassa – hän ei ollut vielä syntynyt.

Musiikista kertoo niityllä oleva flyygeli, sekä pimeä huone, jossa valokeila valaisee Gretan vanhan mikrofoniständin äärellä - tehden Gretan näkyväksi perheeseensä kuuluvana. Nuoruuden rajuudesta ja säröistä kertovat kuvat graffitipihoilla ja jättömailla. Gretan maailma aukeaa äidin ja perheenjäsenten silmien eteen väkevänä ja kauniina, ilman, että sitä tarvitsee sanoilla selittää.

Voimauttavan valokuvaprosessin aikana äidin ja tyttären väliset jännitteet alkavat hellittää. Marianna harjaannuttaa arjen tilanteissa, jossa ennen riidat syntyivät, uutta taitoaan: katseeseen, ei puheeseen perustuvaa tapaa lähestyä lastaan. Äidin ja Gretan välille alkaa palautua läheisyyttä ja herkkyyttä. Heidän suhteessaan oleville hyville asioille, leikkisyydelle, yhteiselle tekemiselle ja läheisyydelle, alkaa tulla tilaa. Riidat eivät enää ole samanlaisia kuin ennen. Perheen juhlaan, jossa iloitaan valokuvaprosessin tuomista, mullistavista löydöistä, on kutsuttu kaikki ne ihmiset, jotkat tukivat Gretaa ja näkivät Gretan arvokkuuden niinäkin aikoina, kun perhe sai osakseen kritiikkiä.

Miina juhlapuheessaan Gretalle: "Greta, älä koskaan ajattele, että olet vääränlainen. Maailman voi joskus olla vääränlainen, mutta sinä olet juuri oikeanlainen."

Greta: Kuvausretkellä äiti kannusti ja oli vaan siinä tukena eikä mitään turhautunu siitä jos mä en jotenki tajunnut mitään. Vaikka kyllä mä huomasin, jos se turhautu jostain mut se anto vaan olla ja niin kuin meni mun rytmin mukaan. Sen kautta, kun mä huomasin, että äitikin oli yrittänyt ja halusi parantaa välejä, niin mulle tuli itsellenikin sellanen herätys, että mäkin haluan.

Marianna: Ymmärsin, että mun ei tarvitse saada vastauksia. Että älä sano mitään, katso vaan. Se on hirveen konkreettinen ohje, mikä on löytyny tämän prosessin aikana, että sun ei tarvitse nyt tällä hetkellä saada sanoilla itseäsi ymmärretyksi. Vaan katselepas vähän aikaa. Miksi se lapsi reagoi tolla tavalla.

Marianna: ” Voi ollakin niin, että minä todella kosketuin ensisijaisesti lapsesta sisälläni. Se on minusta kuitenkin varmasti se tie, jolla pystyn koskettamaan ja katsomaan Gretaa ja lopulta hänen kuviaan toisin. Pakollinen esikoulu, koska teen asioita hitaasti, syvältä koukkaamalla. Se oli pysähdyttävä ja syvä kaivo, joka antoi lukuapua siihen, mitä hain. Miksi suutun Gretalle? Kuka Greta on? ”

Siemenkuvaketju 4 – Miten näyttäydyn toisille?

Ohje:

Jokaiselle meistä se, miten itse näyttäydymme toisille, on osittain sokea piste. Neljännen siemenkuvaketjun teema liittyy Mariannan ja Gretan hienoon jaksoon, jossa Marianna-äiti uskaltautuu kysymään lapsiltaan ja puolisoltaan, miten he näkevät hänet ja Mariannan sekä Greta-tyttären välisen suhteen. Palautteet ovat järkyttäviä, mutta myös syvästi voimauttavia. Läheiset näkevät meidät joskus paljon tarkemmin, ja monesti paljon armollisemmin, kuin itse näemme. Palaute voi antaa tärkeää tietoa ihmissuhteesta. Olenko ymmärtänyt, millainen olen läheisilleni?

Toteuta tämän viikon siemenkuva antamalla läheisesi valita kuva, joka kertoo siitä, millaisena hän näkee sinut ja erilaiset puolesi. Jos haluat varmistaa, että palaute on positiivinen, voit asettaa kysymyksesi: ”millaisena sinä rakastat/arvostat minua?” Voit pyytää koko lähipiiriäsi lähettämään sinulle kuvan perusteluineen vaikkapa sähköpostilla, tai järjestää pienet juhlat, jossa jaatte toisillenne arvostavaa palautetta. Valitse mukaan siemenkuvaketjuun sinulle kiinnostavimmat ja voimauttavimmat palautteet!

MARIANNAN JA GRETAN Jakso Yle Teemalla
maanantaina 24.2. klo 21
uusinta sunnuntaina 2.3. klo 20.15
Areenasta katsottavissa 24.2. klo. 21.00 alkaen

Tutustu muiden perheiden tarinaan ja valokuvaprosesseihin:

NINNI & TIINA
EERO & KERTTU
MARIANNA & GRETA
FRANZ & KIM
ROOSA & VILMA
JOHANNA & HANNU

Valokuvan voimaa -sarja
Osallistu siemenkuva-harjoitukseen

Voimauttavan valokuvan menetelmä

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Aivan fantastinen menetelmä ja ohjelma. Hienoa, että ihmiset uskaltautuvat heittäytä rohkeasti mukaan. Olen seurannut alusta saakka ja olen aivan haltioitunut. Mukaan tulleet henkilöt ja heidän kohtalonsa ovat tavallaan meidän kaikkien yhteisiä ja ainakin minä saan lohtua ja ymmärrystä omiin vaikeisiin ja kipeisiin asioihini. Hienoa myös, että Teema on ottanut teidät ohjelmistoonsa! Teette kaikkia voimauttavaa työtä. Suuret kiitokset siitä.

Lähettänyt käyttäjä

Katsoin Mariannan ja Gretan jakson useamman kerran, kuten muitakin jaksoja olen katsonut. Näen äidin ja tyttären suhteessa paljon samaa, kuin omassa suhteessani äitini kanssa ja toivonkin, että joskus olisin yhtä rohkea ottamaan asioita esille kuin Marianna ja Greta ovat olleet. Voitte olla ylpeitä itsestänne ja toisistanne, olette tehneet paitsi hyvää toisillenne, myös jotain sellaista mihin useimman rohkeus ei varmastikaan riitä. Greta on kuvissa hurmaavan kaunis, ihana keijukainen! Marianna on vahva ottaessaan vastaan palautetta vaikeasta aiheesta, vihaisuudesta. Olipas hurjan hienoa!

  • Valokuvan voimaa ja Maailman ihanin tyttö -näyttelyt Vantaan taidemuseossa

    Valokuvan voimaa -sarja, -verkkoyhteisö ja -näyttely ovat osa voimauttavan valokuvan menetelmän viisitoistavuotisjuhlavuotta. Valokuvan voimaa -sarjan perheiden upeimmat kuvat ovat esillä yhdessä kotimaahan kiertueelta palaavan, Maailman ihanin tyttö -näyttelyn kanssa. Jokaisella ihmisellä on oikeus kokea itsensä rakastetuksi ja arvokkaaksi! Tervetuloa näyttelyn ilmaisiin konsertteihin, yleisöluennoille, opastuksiin ja seminaareihin. Vantaan taidemuseo 29.1. alkaen.

  • Siemenkuva – yhteisten merkityksellisten kuvien kudelma

    Miina laittaa jokaisena -Valokuvan voimaa esitysviikkona liikkeelle sarjan teemoihin liittyvän henkilökohtaisen siemenkuvan ja tarinan. Viimeisen siemenkuvaketjun teema on tulevaisuus. Sarjan perheiden tarinat ja läheisten kaipaus toistensa liikautti ehkä myös jotain sinussa? Millaisia korjaavia ja iloa tuovia asioita toivot elämääsi? Seitsemännen siemenkuvaketjun aihe on: Mitä haluan vahvistaa elämässäni?