Hyppää pääsisältöön

Suomalaisopettajat skeptisiä tietoteknologian käyttäjiä

Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE

Suomalaisten koulujen tietoteknologia on eurooppalaista keskitasoa. Perusasteella laitteita on vähemmän kuin lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Opettajat eivät kuitenkaan juuri osaa teknologian pedagogista käyttöä. Lisäksi suomalaisopettajat ja rehtorit suhtautuvat poikkeuksellisen skeptisesti tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön.

Kouluja on vertailtu Euroopan komission teettämässä tutkimuksessa.

Tutkija Meri-Tuulia Kaarakaisen mukaan oppilailla ja opettajilla on sama ongelma: tietoteknologian viihdekäyttö on tuttua, mutta hyötykäyttö ei.

Kaarakainen on ollut mukana tekemässä opetushallitukselle selvitystä digitaalisesta oppimisesta ja pedagogiikasta.

Moni opettaja on sormi suussa siksikin, että sopivan materiaalin löytäminen on vaikeaa.

-Sähköistä materiaalia kaivataan lisää ja kaivataan myös jotain vinkkejä tai suosituksia siitä, mitä kannattaa käyttää, Kaarakainen sanoo.

Ovatko suomalaisnuoret itsekriittisiä vai osaamattomia?

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuorten it-taidot ovat heikompia kuin muissa EU-maissa.

-Toisaalta kysymys on asetettu niin, että oppilaat saivat itse arvioida omaa kompetenssiaan it-taitojen suhteen. Saattaa siis olla myös niin, että suomalaisnuoret ovat kriittisempiä oman osaamisensa suhteen.

Tätä tulkintaa tukee myös se, että vuoden 2009 Pisa-tutkimuksen ICT-osiossa Suomen lisäksi häntäpäässä olivat Pisa-menestyjät Japani ja Etelä-Korea.

Oman osaamisensa parhaaksi arvioivat nuoret löytyivät Portugalista, Itävallasta, Liechtensteinista ja Puolasta.

Tietoteknisen osaamisen tarkkoja mittareita ei oikeastaan edes ole. Kaarakaisen mukaan Suomessa tehdään tänä vuonna tutkimus, jossa ensimmäistä kertaa testataan todellista osaamista. Tutkimusta tekee Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus.

Poikien ja tyttöjen välillä eroja

Nuoret oppivat taitonsa pääasiassa itse opiskelemalla ja kavereiden kautta. Tietokoneiden parissa vietetään aikaa päivittäin. Suosituinta on sosiaalinen media ja viihdekäyttö.

Pojat pelaavat tyttöjä enemmän verkkopelejä, tytöt taas ovat innokkaampia sosiaalisen median käyttäjiä.

Teknologiataidoissa on kuitenkin suuria eroja: osa kehittää itseään, osa vain kuluttaa. Sukupuolten välinen ero on huolestuttavan suuri:

-Sekä Pisa-tutkimus että omat tutkimuksemme osoittavat, että tyttöjen käyttö on lähinnä Facebookin ja muun sosiaalisen median käyttämistä. Pojat taas pelaavat yhdessä verkkopelejä, joissa vaaditaan enemmän tiedonhakua. Jo välineiden ja pelisessioiden järjestäminen vaatii osaamista. Pojista osa myös ohjelmoi, edes jonkun verran.

Piraattilataaminen ja hakkerointikin kehittävät tietoteknisiä taitoja.

-Jos jotain ei ole valmiiksi tarjolla, nuoret ovat motivoituneita tekemään ja hakemaan sitä itse. 

Yhteinen tekeminen tarpeen myös työelämässä

Kansainväliset tutkimukset osoittavat että tieto- ja viestintäteknologialla on vähäinen positiivinen vaikutus oppimiseen.

-Opetusta ei kokonaan kannata korvata teknologialla, mutta sitä voi nykyaikaistaa ja tehostaa integroimalla tietotekniikka opetukseen.

Yhteisöllinen käyttö on yksilöllistä hyödyllisempää.

-Koululaisille pitäisi opettaa enemmän tiedon yhteistä rakentamista ja jakamista, koska sitä tehdään myös työelämässä.

Kaarakaisen mukaan hyödyllisintä on intensiivinen käyttö lyhyellä aikavälillä.

-Se tarkoittaa sitä, että jos käytetään vain tietokonetta, niin järkevintä on tehdä se intensiivisenä jaksona, opetellaan esim. ruotsin epäsäännölliset verbit yhtenä projektina.

Heikoimmin suoriutuville on apua erityisesti oppimista ohjaavasta tietoteknologiasta. Ohjaavan teknologian räätälöiminen käyttäjän mukaan on hyödyksi kaikille oppijoille.

Suomi tähtää huipulle

ICT 2015 -työryhmä on asettanut tavoitteeksi, että Suomesta tulee tieto- ja viestintäteknologian soveltamisen kärkimaa. Työryhmän mukaan tavoite edellyttää mm. syvän tietojenkäsittelyosaamisen kehittämistä ja ICT:n nivomista osaksi yleistä koulutuspolitiikkaa.

Digitaalisen oppimisen pedagogiikan tavoitteita:

  • opetuksen ongelmakeskeisyys, oppilaslähtöisyys ja ilmiökeskeisyys
  • erilaisten oppijoiden ja oppimistapojen huomioiminen
  • koulun ulkopuolella hankittujen tiatojen hyödyntäminen
  • TVT:n integroiminen osaksi opetuskäytänteitä
  • digitaalisten oppisisäsltöjen laadun kehittäminen
  • opettajien perehdyttäminen, tuki ja koulutus
  • oppimisympäristöjen laajeneminen luokkahuoneen ulkopuolelle
  • tulevaisuuden taitojen edistäminej atko-opintojen ja työelämän tarpeet huomioiden
  • yhteinäiset oppimistavoitteet
  • koulujen toimintakulttuurin muutos
  • opettajankoulutuksen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan tarpeita

Toimittaja: Raili Löyttyniemi

  • Kapusta Master - osa 1: Pietariin

    Ensimmäisessä osassa matkustetaan Pietariin.

    Ensimmäisessä osassa matkustetaan Pietariin, opitaan sanojen suvut, persoonapronomineja ja lukusanat 1-10 sekä tervehdyksiä.

  • Kapusta Master - osa 2: Tapaamisia ja tutustumista

    Verbien 1. taivutusluokka, sijamuoto prepositionaali.

    Venäjässä verbit taipuvat aivan kuten suomessakin, eli niillä on omat persoonapäätteet. Lisäksi tutustutaan yhteen venäjän kuudesta sijamuodosta eli prepositionaaliin. Dialogeissa esittäydytään eri tilanteissa.

  • Kapusta Master - osa 3: Rajamuodollisuuksia ja kahviloita

    Lukumäärät, monikkomuoto, genetiivi sekä verbitaivutuksia.

    Kolmannen oppitunnin aiheita ovat lukumäärät, substantiivien monikkomuodot ja genetiivi. Myös verbien taivutusta jatketaan ja tutustutaan rajamuodollisuuksiin sekä ruokalistaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Ihminen ja yhteiskunta

Ihminen ja yhteiskunta -osio auttaa ymmärtämään miten yhteiskunta toimii, mitkä ovat nykyajan kansalaistaitoja, mitkä tekijät vaikuttavat taloudessa, politiikassa ja yleisesti ihmisten arjessa.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Keisarit ja Suomi

    Venäjän keisarit kaukaisissa palatseissaan olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1808 Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, mutta keisareiden ajan päättyessä se oli saavuttanut Euroopan keskitason.

  • Oudot tunteet

    Mikä selittää omituiset kokemukset?

    Miksi jotkut ihmiset sylkevät mustan kissan nähdessään? Entä mistä syntyy déjà vu, kummallinen tuttuuden tunne? Oudot tunteet -sarjassa pohditaan näiden lisäksi myös mm. flow-tilaa, migreeniä, rakastumista, humalaa ja unihalvausta. Mikä selittää nämä monelle niin tutut, mutta omituiset kokemukset?

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaa, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?