Hyppää pääsisältöön

Suomalaisopettajat skeptisiä tietoteknologian käyttäjiä

Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE

Suomalaisten koulujen tietoteknologia on eurooppalaista keskitasoa. Perusasteella laitteita on vähemmän kuin lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Opettajat eivät kuitenkaan juuri osaa teknologian pedagogista käyttöä. Lisäksi suomalaisopettajat ja rehtorit suhtautuvat poikkeuksellisen skeptisesti tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön.

Kouluja on vertailtu Euroopan komission teettämässä tutkimuksessa.

Tutkija Meri-Tuulia Kaarakaisen mukaan oppilailla ja opettajilla on sama ongelma: tietoteknologian viihdekäyttö on tuttua, mutta hyötykäyttö ei.

Kaarakainen on ollut mukana tekemässä opetushallitukselle selvitystä digitaalisesta oppimisesta ja pedagogiikasta.

Moni opettaja on sormi suussa siksikin, että sopivan materiaalin löytäminen on vaikeaa.

-Sähköistä materiaalia kaivataan lisää ja kaivataan myös jotain vinkkejä tai suosituksia siitä, mitä kannattaa käyttää, Kaarakainen sanoo.

Ovatko suomalaisnuoret itsekriittisiä vai osaamattomia?

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuorten it-taidot ovat heikompia kuin muissa EU-maissa.

-Toisaalta kysymys on asetettu niin, että oppilaat saivat itse arvioida omaa kompetenssiaan it-taitojen suhteen. Saattaa siis olla myös niin, että suomalaisnuoret ovat kriittisempiä oman osaamisensa suhteen.

Tätä tulkintaa tukee myös se, että vuoden 2009 Pisa-tutkimuksen ICT-osiossa Suomen lisäksi häntäpäässä olivat Pisa-menestyjät Japani ja Etelä-Korea.

Oman osaamisensa parhaaksi arvioivat nuoret löytyivät Portugalista, Itävallasta, Liechtensteinista ja Puolasta.

Tietoteknisen osaamisen tarkkoja mittareita ei oikeastaan edes ole. Kaarakaisen mukaan Suomessa tehdään tänä vuonna tutkimus, jossa ensimmäistä kertaa testataan todellista osaamista. Tutkimusta tekee Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus.

Poikien ja tyttöjen välillä eroja

Nuoret oppivat taitonsa pääasiassa itse opiskelemalla ja kavereiden kautta. Tietokoneiden parissa vietetään aikaa päivittäin. Suosituinta on sosiaalinen media ja viihdekäyttö.

Pojat pelaavat tyttöjä enemmän verkkopelejä, tytöt taas ovat innokkaampia sosiaalisen median käyttäjiä.

Teknologiataidoissa on kuitenkin suuria eroja: osa kehittää itseään, osa vain kuluttaa. Sukupuolten välinen ero on huolestuttavan suuri:

-Sekä Pisa-tutkimus että omat tutkimuksemme osoittavat, että tyttöjen käyttö on lähinnä Facebookin ja muun sosiaalisen median käyttämistä. Pojat taas pelaavat yhdessä verkkopelejä, joissa vaaditaan enemmän tiedonhakua. Jo välineiden ja pelisessioiden järjestäminen vaatii osaamista. Pojista osa myös ohjelmoi, edes jonkun verran.

Piraattilataaminen ja hakkerointikin kehittävät tietoteknisiä taitoja.

-Jos jotain ei ole valmiiksi tarjolla, nuoret ovat motivoituneita tekemään ja hakemaan sitä itse. 

Yhteinen tekeminen tarpeen myös työelämässä

Kansainväliset tutkimukset osoittavat että tieto- ja viestintäteknologialla on vähäinen positiivinen vaikutus oppimiseen.

-Opetusta ei kokonaan kannata korvata teknologialla, mutta sitä voi nykyaikaistaa ja tehostaa integroimalla tietotekniikka opetukseen.

Yhteisöllinen käyttö on yksilöllistä hyödyllisempää.

-Koululaisille pitäisi opettaa enemmän tiedon yhteistä rakentamista ja jakamista, koska sitä tehdään myös työelämässä.

Kaarakaisen mukaan hyödyllisintä on intensiivinen käyttö lyhyellä aikavälillä.

-Se tarkoittaa sitä, että jos käytetään vain tietokonetta, niin järkevintä on tehdä se intensiivisenä jaksona, opetellaan esim. ruotsin epäsäännölliset verbit yhtenä projektina.

Heikoimmin suoriutuville on apua erityisesti oppimista ohjaavasta tietoteknologiasta. Ohjaavan teknologian räätälöiminen käyttäjän mukaan on hyödyksi kaikille oppijoille.

Suomi tähtää huipulle

ICT 2015 -työryhmä on asettanut tavoitteeksi, että Suomesta tulee tieto- ja viestintäteknologian soveltamisen kärkimaa. Työryhmän mukaan tavoite edellyttää mm. syvän tietojenkäsittelyosaamisen kehittämistä ja ICT:n nivomista osaksi yleistä koulutuspolitiikkaa.

Digitaalisen oppimisen pedagogiikan tavoitteita:

  • opetuksen ongelmakeskeisyys, oppilaslähtöisyys ja ilmiökeskeisyys
  • erilaisten oppijoiden ja oppimistapojen huomioiminen
  • koulun ulkopuolella hankittujen tiatojen hyödyntäminen
  • TVT:n integroiminen osaksi opetuskäytänteitä
  • digitaalisten oppisisäsltöjen laadun kehittäminen
  • opettajien perehdyttäminen, tuki ja koulutus
  • oppimisympäristöjen laajeneminen luokkahuoneen ulkopuolelle
  • tulevaisuuden taitojen edistäminej atko-opintojen ja työelämän tarpeet huomioiden
  • yhteinäiset oppimistavoitteet
  • koulujen toimintakulttuurin muutos
  • opettajankoulutuksen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan tarpeita

Toimittaja: Raili Löyttyniemi

  • Ruotsin kartta kuvina

    Ruotsi päästä varpaisiin - Sverige från topp till tå

    Ruotsin maakuntia pohjoisesta etelään

    Lähes jokainen suomalainen on käynyt Tukholmassa. Matkaa kannattaa kuitenkin jatkaa kaupungin ulkopuolelle, sillä naapurimaallamme on pitkät matkailuperinteet ja nähtävää ja tekemistä löytyy niin Lapista kuin Skoonestakin.

  • Raquel, ESP-sarjasta

    Raquel Alonso

    Raquelin matka Espanjasta Suomeen on sujunut hyvin.

    Raquel Alonso on espanjalainen tekstiilisuunittelija, joka asuu nykyään Helsingissä. Oma mallisto pitää kiireisenä ja arki avopuolison kanssa on hyvinkin suomalaista.

  • Ivan Lopez

    Ivan Lopez

    Ivanin toi Suomeen Espanjan taloustilanne ja tyttöystävä

    Espanjalainen Ivan Lopez Santiago on ammatiltaan laukkaratsastaja, el jockey. Suomessa Ivan ryhtyi kengittäjäksi. Vaikeinta Suomessa on kieli ja ilmasto.

    1
  • Mikki, ESP-sarjasta

    Mikki Antero

    Mikki Anteri muutti Barcelonaan ja viihtyy hyvin.

    Mikki Antero muutti Barcelonaan työn takia jokin aika sitten. Kaupunki tuntui heti omalta ja Mikki viihtyy loistavasti Katalonian auringossa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Sunrise Avenue-yhtye

    Minne hävisi englanninkielinen kotimainen musiikki?

    Kotimaiset englanninkieliset biisit katosivat hittilistalta.

    Kotimainen englanniksi laulettu musiikki on lähes hävinnyt Suomen Top -100 hittilistalta viimeisen viidentoista vuoden aikana. Kun huippuvuonna 2004 englanninkielisten biisien osuus listalla oli 24 prosenttia, vuonna 2010 määrä oli romahtanut kuuteen prosenttiin. Viime vuonna Top 100 -hittilistalta löytyi vain yksi kotimainen englanninkielinen kappale.

    12
  • Närhi

    Kuinka monta talvilintua tunnistat?

    Lintujen talviruokintapaikan vieraista kannattaa pitää kirjaa. Jos havaitset 15 lajia, se on jo paljon. Tunnistatko talvisia lintulajeja myös pelkän äänen perusteella?

    7
  • Marja Hintikka: Mummokateus iski!

    Marja Hintikka: Isovanhemmuus on hukassa

    Olkaa kiitollisia osallistuvista isovanhemmista.

    "Pahimpina hetkinä en kuitenkaan voinut mitään katkerille ajatuksille jotka kumpusivat mieleeni, kun seurasin vierestä ystäviä, joille tuotiin rotinoita päivittäin ja joiden esikoista tarjouduttiin ottamaan yökylään, kun vauvan kanssa oli haasteita. Mummukateus iski, pahemman kerran." Näin sanoo Marja Hintikka, joka on jo laatinut itselleen listan siitä, millainen mummo hän itse aikoo olla.

    63