Hyppää pääsisältöön

Karamellin makea historia - lääkkeestä herkuksi

suklaata
suklaata suklaa

Kun varhaiskeskiajan arabiapteekkarit askartelivat pastilleja, karkkitankoja, marsipaanimakeisia tai kumikarkkeja, he tekivät sen ihmisen parasta ajatellen.

Sokerin uskottiin olevan yksi tehokkaimpia lääkkeiden vaikutuksen tehostajia, joita sen ajan tieteellä oli tarjota tautien nujertamiseen. Itse asiassa lähes kaikki nykyiset karamellit ovat olleet alun perin lääkkeitä.

Makean aineen uskottiin parantavan ihmisen ruoansulatuksen toimintaa, lisäävän kehon kykyä nujertaa taudit ja lisäksi sen ajateltiin vielä tuottavan lämpöä elimistöön. Toki se teki karvaat lääkerohdot myös paremman makuisiksi.

Lääkkeistä viihdekäyttöön

Sokerin viihdekäyttö alkoi sekin melko varhain, jo paljon ennen arabiapteekkareiden aikaa. Sokeriruoko on peräisin Tyynen meren alueilta, ja jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua tiedetään ihmisten siellä imeskelleen sokeriruokoja sellaisenaan.

Myöhemmin niiden neste opittiin kuivattamaan rakeiksi ja silloin voi sanoa sokerin syntyneen. Ensimmäiset maininnat sokerista löytyvät intialaisista teksteistä noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

sokeriruoko
sokeriruoko sokeriruoko sokeriruoko

Eurooppaan sokeri löysi tiensä, kun Aleksanteri Suuren sotajoukot löysivät sokeriruokopellon Indus-joen laaksosta 300-luvulla eaj. ja toivat viljelyskasveja mukanaan palatessaan sotaretkeltä kotiin. Siihen saakka makeaa oli maisteltu lähinnä vain hunajan muodossa. Amerikkaan sokerinviljely matkasi jo Kolumbuksen mukana.

Kun vaativana viljelyskasvina tunnetun sokeriruo’on rinnalle saatiin sokerijuurikkaan viljely, uudenlainen makea löysi vihdoin tiensä myös tänne pohjolaan. Juurikas oli toki ollut täällä jo pitkään tunnettu, mutta vasta nyt siitä opittiin jalostamaan kunnon sokeria.

Sokerin käytön levitessä ja hinnan laskiessa sen käyttö lääkkeenä vähitellen unohtui ja siitä tuli yleinen keittiöissä käytettävä mauste. Keskiajalla karamelleista ja konvehdeista tuli varsinkin rikkaiden herkku. Erityisen suosittuja olivat sokeripäällysteiset mausterakeet. Makeiset valmistettiin käsityönä, joten niiden hinnat pysyivät pitkää korkeina.

Suklaalevy tuli maailmaan

Uusi vaihe makeisten historiassa alkoi 1800-luvulla, kun aiemmin lähinnä juomana käytetyn kaakaon jalostuksessa tehtiin innovaatio. Hollantilainen kemisti ja suklaatehtailija Coenraad Johannes Van Houten keksi silloin, miten kaakaon jauhe ja voi erotetaan toisistaan – eikä aikaakaan, kun Britanniassa oivallettiin, millainen makuelämys syntyy, kun se yhdistetään sokeriin ja luotiin ensimmäinen suklaalevy. Näin perusainekset lopulliselle makean maailmanvalloitukselle olivat valmiina.

Karkkeja
Karkkeja Karkkeja karkkeja

Makeiset ovat siis kulkeneet pitkän tien lääkkeistä herkuttelun välineiksi, mutta nykytieteen mukaankin joillain niistä todella on terveysvaikutuksia. Esimerkiksi minttu ja piparminttu tehostavat ruoansulatusta ja tumman suklaan on todettu voivan vähentää sydäntautiriskiä.

Mutta ei makeisia enää terveystuotteina pidetä. Sokerin vahingollisuus hampaille huomattiin jo pian sen käytön yleistyttyä ja pitkään sitä pidettiin aineen oikeastaan ainoana terveyshaittana. Myöhemmin kävi ilmi myös yhteys muihin terveysongelmiin. Ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että WHO pitää sokeria yhtenä merkittävistä maailman terveysongelmien aiheuttajista.

pelkkien karkkien syytä tämä ei ole
Silti pelkkien karkkien syytä tämä ei ole: sokeria saadaan niin monista lähteistä, että kokonaismäärä nousee helposti liian suureksi, vaikka ei pistäisi ensimmäistäkään makeista suuhunsa – ja toisinpäin: kohtuukäyttäjä voi yhä nautiskella laatumaisensa hyvällä omatunnolla, kunhan pitää sokerin kokonaiskäytön suositusten rajoissa.

Sokerista ja sen tervsysvaikutuksista puhutaan Prisma Studiossa tiistaina 22.4. klo 20.00, TV1

  • Syö kuin astronautti: kvinoapuuroa marsilaisella pestolla

    Haastoimme huippukokki Henri Alénin valmistamaan Mars-ruokaa

    Millaisen gourmet-aterian huippukokki loihtisi Marsissa? Heitimme haasteen Henri Alénille, jonka tehtävänä oli valmistaa avaruusateria raaka-aineista, joita voidaan tulevaisuudessa kasvattaa Mars-maaperässä.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • hiilivoimala talvisessa maisemassa ja sen päällä kieltomerkki

    Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.