Hyppää pääsisältöön

Karamellin makea historia - lääkkeestä herkuksi

suklaata
suklaata suklaa

Kun varhaiskeskiajan arabiapteekkarit askartelivat pastilleja, karkkitankoja, marsipaanimakeisia tai kumikarkkeja, he tekivät sen ihmisen parasta ajatellen.

Sokerin uskottiin olevan yksi tehokkaimpia lääkkeiden vaikutuksen tehostajia, joita sen ajan tieteellä oli tarjota tautien nujertamiseen. Itse asiassa lähes kaikki nykyiset karamellit ovat olleet alun perin lääkkeitä.

Makean aineen uskottiin parantavan ihmisen ruoansulatuksen toimintaa, lisäävän kehon kykyä nujertaa taudit ja lisäksi sen ajateltiin vielä tuottavan lämpöä elimistöön. Toki se teki karvaat lääkerohdot myös paremman makuisiksi.

Lääkkeistä viihdekäyttöön

Sokerin viihdekäyttö alkoi sekin melko varhain, jo paljon ennen arabiapteekkareiden aikaa. Sokeriruoko on peräisin Tyynen meren alueilta, ja jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua tiedetään ihmisten siellä imeskelleen sokeriruokoja sellaisenaan.

Myöhemmin niiden neste opittiin kuivattamaan rakeiksi ja silloin voi sanoa sokerin syntyneen. Ensimmäiset maininnat sokerista löytyvät intialaisista teksteistä noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

sokeriruoko
sokeriruoko sokeriruoko sokeriruoko

Eurooppaan sokeri löysi tiensä, kun Aleksanteri Suuren sotajoukot löysivät sokeriruokopellon Indus-joen laaksosta 300-luvulla eaj. ja toivat viljelyskasveja mukanaan palatessaan sotaretkeltä kotiin. Siihen saakka makeaa oli maisteltu lähinnä vain hunajan muodossa. Amerikkaan sokerinviljely matkasi jo Kolumbuksen mukana.

Kun vaativana viljelyskasvina tunnetun sokeriruo’on rinnalle saatiin sokerijuurikkaan viljely, uudenlainen makea löysi vihdoin tiensä myös tänne pohjolaan. Juurikas oli toki ollut täällä jo pitkään tunnettu, mutta vasta nyt siitä opittiin jalostamaan kunnon sokeria.

Sokerin käytön levitessä ja hinnan laskiessa sen käyttö lääkkeenä vähitellen unohtui ja siitä tuli yleinen keittiöissä käytettävä mauste. Keskiajalla karamelleista ja konvehdeista tuli varsinkin rikkaiden herkku. Erityisen suosittuja olivat sokeripäällysteiset mausterakeet. Makeiset valmistettiin käsityönä, joten niiden hinnat pysyivät pitkää korkeina.

Suklaalevy tuli maailmaan

Uusi vaihe makeisten historiassa alkoi 1800-luvulla, kun aiemmin lähinnä juomana käytetyn kaakaon jalostuksessa tehtiin innovaatio. Hollantilainen kemisti ja suklaatehtailija Coenraad Johannes Van Houten keksi silloin, miten kaakaon jauhe ja voi erotetaan toisistaan – eikä aikaakaan, kun Britanniassa oivallettiin, millainen makuelämys syntyy, kun se yhdistetään sokeriin ja luotiin ensimmäinen suklaalevy. Näin perusainekset lopulliselle makean maailmanvalloitukselle olivat valmiina.

Karkkeja
Karkkeja Karkkeja karkkeja

Makeiset ovat siis kulkeneet pitkän tien lääkkeistä herkuttelun välineiksi, mutta nykytieteen mukaankin joillain niistä todella on terveysvaikutuksia. Esimerkiksi minttu ja piparminttu tehostavat ruoansulatusta ja tumman suklaan on todettu voivan vähentää sydäntautiriskiä.

Mutta ei makeisia enää terveystuotteina pidetä. Sokerin vahingollisuus hampaille huomattiin jo pian sen käytön yleistyttyä ja pitkään sitä pidettiin aineen oikeastaan ainoana terveyshaittana. Myöhemmin kävi ilmi myös yhteys muihin terveysongelmiin. Ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että WHO pitää sokeria yhtenä merkittävistä maailman terveysongelmien aiheuttajista.

pelkkien karkkien syytä tämä ei ole
Silti pelkkien karkkien syytä tämä ei ole: sokeria saadaan niin monista lähteistä, että kokonaismäärä nousee helposti liian suureksi, vaikka ei pistäisi ensimmäistäkään makeista suuhunsa – ja toisinpäin: kohtuukäyttäjä voi yhä nautiskella laatumaisensa hyvällä omatunnolla, kunhan pitää sokerin kokonaiskäytön suositusten rajoissa.

Sokerista ja sen tervsysvaikutuksista puhutaan Prisma Studiossa tiistaina 22.4. klo 20.00, TV1

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Ihan hyvä ohjelma tärkeästä aiheesta. Sokeri todellakin näyttäisi olevan hyvin haitallinen asia terveydelle! Asiaan perehtyneenä jäin kuitenkin yhä edelleen ihmettelemään että miksi niin voimakkaasti hiilihydraatteja kuitenkin siinä samassa puolustettiin? Siinä menee monella asiantuntijallakin vellit ja puurot sekaisin kun väitetään että hiilihydraatit olisivat ihmiselle välttämättömiä ja vedotaan esim. siihen että aivot tarvitsevat glukoosia.

Se on totta että aivot tarvitsevat glukoosia eli hiilihydraattia mutta se ei tarkoita sitä että ihminen tarvitsisi saada hiilihydraattia ruokavaliostaan. Vaan, niin kuin ohjelmassa todettiinkin, maksa huolehtii tästä tarpeesta täysin, eli tuottaa glukoosia proteiineistä ja rasvoista. Eli vaikka hiilihydraatit ovat ihmiselle välttämättömiä niin ihminen kykenee tuottamaan itse kaikki tarvitsemansa hiilihydraatit tarvittaessa muista ainesosista. Eli hiilihydraatteja ei ruoasta tarvitse saada. Tämä siis toteamuksena, ei välttämättä ruokavalio-ohjeena.

Makeanhimo ja verensokerin suuresta vaihteluista aiheutuva näläntunne liittyy olennaisesti paitsi tämän "turhan" sokerin kulutukseen, niin myös hiilihydraattikulutukseen ylipäätään:

Mitä enemmän hiilihydraatteja ruokavalio sisältää, sen todennäköisemmin verensokerivaihtelut ovat suuria ja sen todennäköisemmin on myös makeanhimoa ja suurta näläntunnetta kun veren sokeripitoisuus tulee nopeasti alas.

Mitä vähemmän hiilihydraatteja ruokavalio sisältää, sen tasaisempana verensokeriarvo pysyy ja sen paremmin makeanhimo talttuu ja sen paremmin näläntunne pysyy poissa kunhan korvaa nämä hiilihydraatit rasvalla ja proteiinilla.

Jäin kaipaamaan sitä seuraavaa askelta jossa siirrytään puhumaan myös leivän, spagetin, puuron ja aamiaismurojen vähentämisestä koska nämä ovat todella merkittäviä hiilihydraattilähteitä jotka nimenomaan vaikuttavat yhtälailla lisääntyneeseen näläntunteeseen ja makeanhimoon. Nämä edellä mainitut kun vaihtaa kokonaan kasviksiin ja juureksiin ja terveelliseen luonnolliseen rasvaan (esim. voi, oliiviöljy, kookosöljy) niin ollaan taas yhden askeleen lähempänä sitä mihin ohjelmassakin haluttiin, eli makeanhimosta eroon pääsyä.

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos, J, valaisevasta kommentistasi! Jäin nimittään miettimään juurikin tuota maksan kykyä tuottaa sokeria muustakin kuin hiilihydraateista. Olisi tosiaan ollut tärkeää tuoda esille ohjelmassakin. Hyvää asiaa muuten!

Lähettänyt käyttäjä

Kommentoisin tuota aiempaa kommenttia että, kyllä hiilareita on hyvä syödä juuri niiden aivojen takia, mutta ne tulee kasviksista. Käsittääkseni rasvaa ei saa ikinä muutettua glukoosiksi ja proteiinit olisi hyvä käyttää kropan rakennusaineena kuin hukata glukoosiksi. Mutta oikeassa olet, ei hiilihydraatteja tarvitse mättää niinkuin väitetään. Karpannut yli 3v. ja ikinä ollut näin riski ja terve.

Lähettänyt käyttäjä

Keho valmistaa glukoosia maksassa (ja munuaisten kuoriosassa) muista aineista kuin hiilihydraatista ns. glukoneogeneesi -prosessissa. Tässä prosessissa raaka-aineina voi toimia maitohappo, glyseroli, propionaatti, oksaloetikkahappo, ketonit, aminohapot ja rasvahapot. Joten glukoosia keho saa tuotettua sekä proteiinista että rasvasta.

Tämän lisäksi aivot eivät suinkaan ole yksipuolisesti riippuvaisia glukoosista vaan on arvioitu että aivot voivat tilanteesta riippuen tyydyttää jopa 50-75% energiantarpeestaan rasvajohdannaisilla ketoneilla. Joidenkin mukaan aivot käyttäisivät ketoaineita jopa mielummin kuin glukoosia. Vaikka suurin osa ketoneista tuotetaan maksassa niin aivoissa niitä voidaan myös tuottaa paikallisesti aivojen tarpeeseen. Aivot voivat käyttää ensisijaisena energianlähteenään jopa laktaattia ja käyttää sitä joissain kohdin jopa mielummin kuin glukoosia.

Tämä nyt menee vähän monimutkaiseksi mutta toisaalta niin se onkin. Ihminen on varsinainen eloonjäämiskone joka on todella pitkälle kehittynyt selviytymään hyvin erilaisissa ja vaikeissa olosuhteissa ja energiaa saadaan mitä moninaisimmilla eri keinoilla tilanteesta riippuen, eli siitä riippuen minkälaista ruokaa ihminen syö tai syökö hetkellisesti ollenkaan. Tällä viittaan siihen että olemme hyvin sopeutuneita siihen että ruokaa on vaihtelevasti tarjolla.

Kautta aikain ihminen on syönyt hyvin vähän hiilihydraatteja ja siihen olemme sopeutuneet lajina. Pääosan energiasta ihminen on kautta aikain saanut rasvasta ja proteiinista ja siinä valossa on hassuja nämä tämänhetkiset suositukset että meidän tulisi saada jopa yli puolet energiastamme hiilihydraateista. Siinäpä tällä hetkellä mennäänkin pahasti metsään ja kansa lihoo lihoomistaan ja sairastuu kaikenlaisiin elintasosairauksiin. Me syödään aivan liian paljon hiilihydraatteja ja aivan liian vähän rasvaa tällä hetkellä.

Se että olemme lihavia ei johdu siitä että olisimme laiskoja nykyään ja harrastaisimme liian vähän liikuntaa. Vaan se johtuu siitä että syömme liian paljon hiilihydraattia, eli leipää, puuroa, pastaa, pullaa ja makeisia ja kaikkia näitä piilosokereita sisältäviä tuotteita kuten jugurtit, tuoremehut jne. Tämän seurauksena meillä on alituinen nälkä ja himo syödä lisää ja niin me teemmekin: syömme lisää ja lisää ja lisää ja kierre on valmis.

Jokainen voisi kerran kokeilla tehdä itselleen seuraavan aterian:

300 grammaa jauhelihaa
300 grammaa parsakaalta
Nämä paistetaan 100 grammassa voita

Juodaan vettä ruuan kanssa, eikä mitään leipää mukaan eikä mitään jälkiruokaa.

Tällaisella yksinkertaisella reseptillä pysyy nälkä kaukana ja kauan. Eikä taatusti tule makeanhimo!

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • mies VR-laseissa

    Estääkö pahoinvointi virtuaalitodellisuuden yleistymisen?

    VR-maailma ei ehkä sovi ihmisille, joita oksettaa bussissa.

    Olipa teknologia kuinka hieno tahansa, kukaan ei halua käyttää laitetta, jota pitää käyttää oksennuspussin kanssa, kirjoittaa Jukka Häkkinen blogissaan. Kävin jokin aika sitten virtuaalitodellisuuteen liittyvässä tilaisuudessa, jossa yritykset esittelivät sovelluksia ja pelejä. Vaeltelin innostuneena yritysten pöytien ääressä ja uppouduin virtuaalimaailmoihin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Tiede

  • Sombrero-galaksi M 104

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuussa etelätaivaalla on laajahko Neitsyen tähdistö, jonka kirkkaimman tähden Spican lähellä on kirkas Jupiter. Spican lähellä on myös kaunis Sombrero-galaksi, jota kannattaa tavoitella kaukoputkella. Idän suunnasta kiertävät etelään harvinaisemmat kuviot Käärmeenkantaja, Käärmeenpää ja Käärmeenhäntä, jotka himmeätähtisinä ovat melkoinen haaste tarkkailijalle.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • Grafiikka suhtautumisesta hoivarobotiikkaan

    Kyselymme: hoivarobotteihin suhtautuminen epäilevää - miehet suopeampia

    Ylen Hoivorobottikyselyn tulokset

    Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyvien maiden joukkoon. Ikääntyvä väestö tarvitsee jatkuvasti lisää tukipalveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan samaan aikaan kun ikäluokat pienenevät. Hoivarobotit ovat yksi vastaus tähän ongelmaan. Mutta ovatko ihmiset kypsiä ottamaan hoivarobotit vastaan? Me teimme asiasta kyselyn ja tässä esittelemme sen keskeiset tulokset.