Hyppää pääsisältöön

Viinassa marinoituja omenoita ja venäläistä saippuaa – muistoja yleisistä saunoista

Pihlajatien Sauna Oy, Pihlajatie 28 pukuhuone 1981
Pihlajatien Sauna Oy, Pihlajatie 28 pukuhuone 1981 Pihlajatien Sauna Oy, Pihlajatie 28 pukuhuone 1981 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo sauna

Yleisiä saunoja oli vielä muutama vuosikymmen sitten joka puolella Suomea, mutta nyt niitä on jäljellä enää vain kourallinen. Helsingissä yleisiä saunoja oli 1940-luvun puolivälissä toistasataa, nyt jäljellä on enää kolme vanhaa saunaa.

Yleisiä saunoja Helsinkiin alkoi tulla harvakseltaan jo 1800-luvun alkupuolella, mutta varsinaisesti niitä alettiin perustaa 1870-luvulla, kun kivikaupunki alkoi pikku hiljaa muodostua. 1880-luvulla Helsingissä olikin jo 70 yleistä saunaa, kun niitä 1850-luvulla oli ollut vain kolme. Ne olivat tyypillisesti hyvin pieniä korttelikohtaisia saunoja.

Löyly Oyn sauna Museokatu 44n piharakennuksen toisessa kerroksessa edit
Löyly Oy:n sauna Museokatu 44. Löyly Oyn sauna Museokatu 44n piharakennuksen toisessa kerroksessa edit Kuva: ©Helsingin kaupunginmuseo,Helsingfors stadsmuseum,Helsinki City museum/Kari Hakli löyly oyn sauna museokatu 44n piharakennuksen toisessa kerroksessa

Varsinainen yleisten saunojen kulta-aika oli 1940-luvun puolivälissä, jolloin Helsingissä oli tiettävästi 122 saunaa. Yleisten saunojen määrä alkoi kuitenkin vähetä 1950-luvulla uusien lähiöiden rakentamisen myötä. Lähiöiden asunnoissa oli kylpyhuoneet ja omat talokohtaiset saunat. Vuonna 1963 Helsingissä oli vielä jäljellä 80 saunaa ja vuonna 77 enää 25. Vuonna 85 saunoja oli jäljellä enää seitsemän kappaletta ja nyt siis enää kolme saunaa. Vuonna 2013 tosin Helsingin Merihaassa aloitti yleinen sauna, ensimmäinen uusi sauna sitten 1950-luvun.

Suhkut tulivat saunoihin sodan jälkeen ja vielä 50-luvulla niissä oli tyypillisesti vain yksi tai pari suihkua. Sodan jälkeen lämmintä vettä säännösteltiin ja monille yleinen sauna oli ainoa paikka, jossa saattoi peseytyä lämpimällä vedellä. Saunoissa oli kova kuri: viinapullot takavarikoitiin armotta ja perhepuolelle meneviltä saatettiin tarkistaa vihkisormuksetkin. Nokkelimmat keksivätkin porata omeniin reikiä ja liottaa niitä viinassa, jonka jälkeen ne otettiin saunareisulle evääksi.

Hernesaarenkadun Sauna Saaren löylyhuone. Hernesaarenkatu 15.
Hernesaarenkadun sauna Saaren löylyhuone. Hernesaarenkadun Sauna Saaren löylyhuone. Hernesaarenkatu 15. Kuva: ©Helsingin kaupunginmuseo,Helsingfors stadsmuseum,Helsinki City museum/Kari Hakli hernesaarenkadun sauna saaren löylyhuone. hernesaarenkatu 15.


Missä saunoja sitten oli?

Saunoja oli joka puolella Helsinkiä, mutta kaikkein eniten niitä löytyi työläiskapunginosista Pitkänsillan pohjoispuolelta, missä asuntokohtaiset peseytymismahdollisuudet olivat hyvin puutteelliset.

Tämä näkyy hyvin allaolevassa kartassa, johon on merkattu Helsingin yleisiä saunoja. Tähdellä merkityt saunat ovat edelleen olemassa. Tipalla merkittyjen tiedot on saatu Suomen liikesaunojen liiton jäsenluettelosta v.1968 ja neliöllä merkityt on eri lähteistä kerättyjä saunoja eri vuosikymmeniltä. Oikeasta ylänurkasta voit klikata kartan suuremmaksi. Saunoja klikkaamalla osasta löytyy lisätietoja ja valokuvia. Kartasta puuttuvista saunoista voi kertoa allaolevassa kommettikentässä.


Saunoihin liittyy monenlaisia muistoja

Toimittaja Seppo Heikkinen keräsi kolmen miehen porukan kylpemään ja muistelemaan Helsingin vanhoja yleisiä saunoja ja niihin liittyviä tarinoita helmikuussa 2014.
Ensiesitys Yle Radio 1 ma 5.5. klo 12.15, uusinta su 11.5. klo 17.15.

Millaisia saunat olivat?

Saunoja oli monenlaisia ja monentasoisia ja ne muuttuivat vuosikymmenten myötä. Aluksi ne olivat puulämmitteisiä, myöhemmin mukaan tuli kaasu- ja sähkösaunat. Helsingin jäljellä olevista saunoista Kotiharjun sauna on puulämmitteinen, Arla lämpiää kaasulla ja Sauna Hermanni toimii sähköllä. Seuraavassa kuvamateriaalia kahdesta eri saunasta eri vuosikymmeniltä.

Yleinen sauna 100v sitten

Signe Brander kuvasi Helsingissä Mariankatu 13:ssa sijainnutta Marie-Badia vuonna 1913. Videokooste valokuvista (1min 30s).


Yleinen sauna 1970-luvulla

Ylen ammattiopistossa vuonna 1976 Timo-Erkki Heinon, Pentti Järvisen ja Viveca Steniuksen tekemä lyhytelokuva kertoo Eurantien yleisestä saunasta Helsingin Vallilassa (11 min).

Onko sinulla muistikuvia vanhoista yleisistä saunoista?

Allaolevaan kommenttikenttään voit lähettää omia muistojasi saunoista. Muistatko esimerkiksi milloin kartassa olevat saunat on perustettu tai lopetettu? Tai jos muistat saunoja, joita ei kartassa ole, niin voimme lisätä ne. Muistot myös muiden kaupunkien vanhoista yleisistä saunoista ovat tervetulleita.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Näkymä Esplanadin puistosta Kauppatorin suuntaan, etualalla vossikoita ja Havis Amanda.

    Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Ihmisiä seisoo ja istuu täyden junan katolla ratapihalla.

    Suomalaissiirtolaiset junapummeina 1930-luvun Amerikassa

    Pohjalainen Hanski selvisi lama-ajan yli "bommailemalla"

    Elämä pummina, kerjäläisenä tai paperittomana eivät kuulu suomalaissiirtolaisista yleisesti kuultuihin tarinoihin. #junapummit -tarina perustuu Yle Historian saamaan ainutlaatuiseen äänimateriaaliin. Siinä jo eläkkeellä oleva pohjalainen Hanski muistelee c-kasetille nuoruusvuosien seikkailuitaan pula-ajan siirtolaisena.

  • Hyllyillä erilaisia värikkäitä vanhoja kahvipurkkeja

    Kuvaa #omamuseo ja osallistu kilpailuun!

    Kokoelma, esine, tila – mikä on sinun museosi?

    Haluatko perustaa oman museon? Onko sinulla jo sellainen? Kokoa omista museoesineistäsi näyttely, kuvaa se ja osallistu #omamuseo-kuvakeräykseen 22.5. mennessä!

  • Toimittajat Porkkalassa

    Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Kasnalaisen kerjuukirje Kekkoselle

    Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Two Neanderthal men with different distinctive growth of hair pictured in the Rheinisches Landesmuseum in Bonn, Germany, Tuesday, 13 June 2006.

    Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Nervanderinkatu Helsingissä

    Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973

    Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kuusi vaalijulistettu vuoden 1956 vaaleista

    Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932.

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.