Hyppää pääsisältöön

Viinassa marinoituja omenoita ja venäläistä saippuaa – muistoja yleisistä saunoista

Pihlajatien Sauna Oy, Pihlajatie 28 pukuhuone 1981 Pihlajatien Sauna Oy, Pihlajatie 28 pukuhuone 1981 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo sauna

Yleisiä saunoja oli vielä muutama vuosikymmen sitten joka puolella Suomea, mutta nyt niitä on jäljellä enää vain kourallinen. Helsingissä yleisiä saunoja oli 1940-luvun puolivälissä toistasataa, nyt jäljellä on enää kolme vanhaa saunaa.

Yleisiä saunoja Helsinkiin alkoi tulla harvakseltaan jo 1800-luvun alkupuolella, mutta varsinaisesti niitä alettiin perustaa 1870-luvulla, kun kivikaupunki alkoi pikku hiljaa muodostua. 1880-luvulla Helsingissä olikin jo 70 yleistä saunaa, kun niitä 1850-luvulla oli ollut vain kolme. Ne olivat tyypillisesti hyvin pieniä korttelikohtaisia saunoja.

Löyly Oy:n sauna Museokatu 44. Löyly Oyn sauna Museokatu 44n piharakennuksen toisessa kerroksessa edit Kuva: ©Helsingin kaupunginmuseo,Helsingfors stadsmuseum,Helsinki City museum/Kari Hakli löyly oyn sauna museokatu 44n piharakennuksen toisessa kerroksessa

Varsinainen yleisten saunojen kulta-aika oli 1940-luvun puolivälissä, jolloin Helsingissä oli tiettävästi 122 saunaa. Yleisten saunojen määrä alkoi kuitenkin vähetä 1950-luvulla uusien lähiöiden rakentamisen myötä. Lähiöiden asunnoissa oli kylpyhuoneet ja omat talokohtaiset saunat. Vuonna 1963 Helsingissä oli vielä jäljellä 80 saunaa ja vuonna 77 enää 25. Vuonna 85 saunoja oli jäljellä enää seitsemän kappaletta ja nyt siis enää kolme saunaa. Vuonna 2013 tosin Helsingin Merihaassa aloitti yleinen sauna, ensimmäinen uusi sauna sitten 1950-luvun.

Suhkut tulivat saunoihin sodan jälkeen ja vielä 50-luvulla niissä oli tyypillisesti vain yksi tai pari suihkua. Sodan jälkeen lämmintä vettä säännösteltiin ja monille yleinen sauna oli ainoa paikka, jossa saattoi peseytyä lämpimällä vedellä. Saunoissa oli kova kuri: viinapullot takavarikoitiin armotta ja perhepuolelle meneviltä saatettiin tarkistaa vihkisormuksetkin. Nokkelimmat keksivätkin porata omeniin reikiä ja liottaa niitä viinassa, jonka jälkeen ne otettiin saunareisulle evääksi.

Hernesaarenkadun sauna Saaren löylyhuone. Hernesaarenkadun Sauna Saaren löylyhuone. Hernesaarenkatu 15. Kuva: ©Helsingin kaupunginmuseo,Helsingfors stadsmuseum,Helsinki City museum/Kari Hakli hernesaarenkadun sauna saaren löylyhuone. hernesaarenkatu 15.


Missä saunoja sitten oli?

Saunoja oli joka puolella Helsinkiä, mutta kaikkein eniten niitä löytyi työläiskapunginosista Pitkänsillan pohjoispuolelta, missä asuntokohtaiset peseytymismahdollisuudet olivat hyvin puutteelliset.

Tämä näkyy hyvin allaolevassa kartassa, johon on merkattu Helsingin yleisiä saunoja. Tähdellä merkityt saunat ovat edelleen olemassa. Tipalla merkittyjen tiedot on saatu Suomen liikesaunojen liiton jäsenluettelosta v.1968 ja neliöllä merkityt on eri lähteistä kerättyjä saunoja eri vuosikymmeniltä. Oikeasta ylänurkasta voit klikata kartan suuremmaksi. Saunoja klikkaamalla osasta löytyy lisätietoja ja valokuvia. Kartasta puuttuvista saunoista voi kertoa allaolevassa kommettikentässä.


Saunoihin liittyy monenlaisia muistoja

Toimittaja Seppo Heikkinen keräsi kolmen miehen porukan kylpemään ja muistelemaan Helsingin vanhoja yleisiä saunoja ja niihin liittyviä tarinoita helmikuussa 2014.
Ensiesitys Yle Radio 1 ma 5.5. klo 12.15, uusinta su 11.5. klo 17.15.

Millaisia saunat olivat?

Saunoja oli monenlaisia ja monentasoisia ja ne muuttuivat vuosikymmenten myötä. Aluksi ne olivat puulämmitteisiä, myöhemmin mukaan tuli kaasu- ja sähkösaunat. Helsingin jäljellä olevista saunoista Kotiharjun sauna on puulämmitteinen, Arla lämpiää kaasulla ja Sauna Hermanni toimii sähköllä. Seuraavassa kuvamateriaalia kahdesta eri saunasta eri vuosikymmeniltä.

Yleinen sauna 100v sitten

Signe Brander kuvasi Helsingissä Mariankatu 13:ssa sijainnutta Marie-Badia vuonna 1913. Videokooste valokuvista (1min 30s).


Yleinen sauna 1970-luvulla

Ylen ammattiopistossa vuonna 1976 Timo-Erkki Heinon, Pentti Järvisen ja Viveca Steniuksen tekemä lyhytelokuva kertoo Eurantien yleisestä saunasta Helsingin Vallilassa (11 min).

Onko sinulla muistikuvia vanhoista yleisistä saunoista?

Allaolevaan kommenttikenttään voit lähettää omia muistojasi saunoista. Muistatko esimerkiksi milloin kartassa olevat saunat on perustettu tai lopetettu? Tai jos muistat saunoja, joita ei kartassa ole, niin voimme lisätä ne. Muistot myös muiden kaupunkien vanhoista yleisistä saunoista ovat tervetulleita.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Pihlajatien saunasta oli juttu marraskuun 11 2013 Töölöläisessä. Sauna sijaitsi nrossa 28 Valpurinpuiston puoleisen talon kellarissa. Nyt siinä toimii lehtikustantamo. Yleiset saunat ylläpitivät yhteiselämää vielä tuolloin 80-luvulla. Lenkkisaunojakin oli taloissa. Nyt kylvetään hyvin varustetuissa uimahalleissa ja kylpylöissä tai sitten omissa asuntosaunoissa. Kiitos Meilahden "alkuasukkaille" haastatteluista!

Asuintaloihin tuli lämmintä vettä vain joinakin päivinä, mutta sauna oli joka päivä käytössä. Kylpijöinä mm. Veikko Vennamo muistaakseni.

Lähettänyt käyttäjä

Eurantien sauna siis puuttui kartasta vaikka tekstiosuudesta löytyi. Pietarinkadun sauna puuttuu myös. Se on varmaan viimeisiä kadonneita, joskus 80+-luvun lopulla (tosin minä olen siellä jo joskus 80-luvun puolivaiheissa käynyt viettämässä saunan viimeistä päivää, mutta ilmeisesti se nousi vielä tuosta lakkautuksesta toimintaan). Siitäkin löytyisi ilmeisesti filmimateriaalia )http://www.elonet.fi/fi/elokuva/905266 - tuotantotiedoissa maininta)

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23477/kaupungi.pdf antaa jotain vinkkejä. Löysin sieltä ilmansuojeluilmoista tiedon lapsuuteni saunasta, Liisankadun Vellamosta, jossa käynti oli 50-luvun lopulla viisivuotiaan viikon kohokohtia (ei niinkään saunan takia, vaan siksi että silloin saimme veljeni kanssa yhteisen pullon sitruunasoodaa. Faija sai pullon pilsneriä. Vakiporukka ei saanut mitään juotavaa, mutta jostain syystä he kävivät tiuhaan vaatekaapillaan kurkkimassa). Raportin mukaan Vellamon savuhaitoista olisi tullut valituksia vielä 1966-1970.

Lähettänyt käyttäjä

Koko juttu Töölöläisessä 10.11.2014

Hyvää seuraa Meilahden saunassa

Suomen tunnetuimman, Tamminiemen rantasaunan lisäksi, saunomisen historiaa löytyy myös Meilahden sisämaasta.

Yhä lapsuudentalossaan Valpurintiellä asuva Unnukka Stenqvist ja tuolloin Tukholmankadulla, nykyisin Mäntytiellä asuva meilahtelainen ”paluumuuttaja” Liisa Hellevuo muistelevat unhoon jääneen kylpylaitoksemme aikoja.

”Lapsuudessani Jalavatiellä vuosina 1945-55 oli tavallista että kaupunkilaiset kävivät viikoittain yleisissä saunoissa. Useissa näistä oli myös yksityispuoli, joka oli hieman kalliimpi, mutta jossa myös käytiin ahkerasti, esimerkiksi perheittäin. Myös Pihlajatien saunassa oli joinakin päivinä tilausvuorot, saunottajankin sai tilata”, muistelee Stenqvist.

Polttoaineista oli pulaa 40-luvulla, mikä vaikutti talojen lämmitykseen ja lämpimän veden jakeluun. ”Ainakin meidän talossamme oli lämmintä vettä vain parina päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan, joten yleinen sauna muodostui välttämättömäksi hygienian ylläpitämiseksi, vaikka asuntoon olisi kuulunutkin kylpyhuone”, kertoo Stenqvist.

”Meidän perheestä käytiin aika usein saunassa. Eräs lapsuuteni kaupunkisaunoista oli Pihlajatien sauna, joka oli tavallaan kotoisa, kun se oli kävelyetäisyydellä. Muistiini on jäänyt se, kuinka aina oli lauteilla niitä, jotka halusivat lujat löylyt eikä lapsena niitä ollut yhtään miellyttävää kokea.”

Lämpimän veden säännöstelyn sitten loputtua Olympiakisojen aikoihin v. 1952, Pihlajatien saunassa käynnit harvenivat.

”Mutta vielä 70-luvun loppupuolella muistan, että muutaman lähitalon miehet kulkivat saunassa ihan säännöllisesti, viikonpäivä saattoi hyvin olla torstai. Jenkkikassiin oli pakattu tarpeelliset tavarat ja päällimmäisenä pilkotti saunapyyhe. Saattoi olla, että syynä oli huonosti varustettu asunto, mutta yhtä hyvin aiheena saattoi olla mukava saunaporukka. Tätä kuvailee Sauna-lehden näytenumeron (2001) haastattelussa Pekka Vennamo:
”Pihlajatien sauna toimi 1950-luvun tapaan yleisenä saunana kuutena päivänä viikossa. Meillä pikkupojilla oli tapana norkoilla siellä usein, koska se oli ainoa paikka, jossa aina tapahtui. Se oli sitä aikaa, jolloin miehet puhuivat yhä sodasta. Siellä kuulin Suomen sodista ja ne jutut vaikuttivat minuun, vaikka en yksityiskohtia muistakaan. Pullo kiersi ja tunnelma oli hyvin vapautunut".
Halko- ja koksikellareiden muututtua talosaunoiksi ja läheisen uimahallin valmistuttua yleisessä saunassa käynnit hiipuivat ja yrittäjä lopetti toiminnan vuonna 1984.

Kuvatekstit:
Saunassa oli tarjolla lämpöä ja vettä viikonpäivästä riippumatta
Tummasävyinen puusisustus ja pukukaapit ovat jääneet saunojien mieleen
Saunan sisäänkäynnit ovat edelleen näkyvissä Pihlajatie 28 talon päädyssä. ”Kassalla myytiin keltaista Jaffaa”, muistelee Liisa Hellevuo

Lähettänyt käyttäjä

Hei!
Minullakin on muistoja yleisistä saunoista. Olen kotoisin Venäjältä, ja vielä 1989 vuonna kävin pikkutyttönä mummoni kanssa yleisessä saunassa tai venäjäksi 'banjassa'. Sauna oli iso ja jaettu kahteen osaan, miehille ja naisille. Osat olivat jaettu toisistaan isolla seinällä. Pesutila oli todella iso ja siinä oli kiviset isot penkit ja jokaisen penkin päällä 1 tai 2 vatia. Löylyhuone oli todella kuuma ja siinä naiset vihtovat toisille selkäänsä. Vihta tai vasta on venäjäksi 'venik' tai saunavasta- 'bannij venik'. Saunassa oli myös pikkukahvila josta on voinut ostaa limukka. Venäjällä on vieläkin yleisiä saunoja, mutta sielläkin ovat huomattavasti vähentyneet.

Lähettänyt käyttäjä

Myös Vantaalla yleinen sauna

60-luvulla Vantaalla (silloinen Helsingin maalaiskunta) toimi yleinen sauna osoitteessa Irmelintie 10 (entinen Savitie). Saunaa piti samalla tontilla omakotitalossa asuva Viitasen pariskunta.

Pikkupoikana autoin saunapuiden kantamisessa, saunan lämmityksessä ja saunatilojen siivouksessa pariskuntaa pientä taskurahaa vastaan. Pääsin tällaiseen hommaan, koska koulukaverini asui samaisessa omakotitalossa, ja hän oli pariskunnan sukulainen.

En muista lämpenikö sauna päivittäin, mutta usein olin saunalla hommissa. Pidin työstä ja taskurahaa tuli mukavasti.

Sauna toimi erillisessä yksikerroksisessa rakennuksessa, kuten saunat siihen aikaan yleensäkin. Muistaakseni rakennus oli melko suuri kooltaan ja siinä saattoi olla muitakin tiloja, kuin itse saunatilat. Kiukaana oli tietysti iso puukius ja vesi lämmitettiin suuressa padassa. Nykyisin saunan paikalla on uusi omakotitalo, mutta saunanpitäjien vanha rintamamiestalo on vielä pystyssä.

Varmaan muillakin vanhoilla rekolalaisilla on tarkempia muistoja Rekolan yleisestä saunasta.

Lähettänyt käyttäjä

Kotkassa Miettisen saunassa käytiin äidin kanssa. Sain saunareissulla pullon sitruunasoodaa. Mikään ei ole koskaan maistunut paremmalta. Junnu Vainio on tehnyt tästä saunasta laulun "yleisessä saunassa"

Lähettänyt käyttäjä

Morjens,
Porvoonkatu 47:ssa oli aina 60-luvun alkuun yleinen sauna nimeltä Kalevala.
Ko. talossa oli yläkerrassa asuinhuoneistoja, jossa minäkin olen asunut aina vuoteen 1959. Talon/saunan omistaja oli Isoisäni Einar Stenbacka ja isäni toimi siinä talonmiehenä.
Ko. saunassa oli tietoni mukaan ensimmäisenä lämminvesipisteet myös pesupaikoilla, eikä vaan isosta kattilasta noudettavissa, kuten yleensä tuohon aikaan.
Vakituisia saunassa kävijöitä oli mm. laulaja Henry Theel ja KA Fagerholm.

Hyvää keväänjatkoa

Lähettänyt käyttäjä

Katselin karttaa. Muistikuvani mukaan kävin kaverini Heinosen Matin kanssa 50-luvulla saunassa Jääkärinkatu kympissä. Äkättiin poislähtiessä pukuhuonen penkillä melkein täysi viinapullo (Nordfors?) joka napattiin mukaan. Tultiin Huvilakadulle ja oltiin juuri menossa meidän rappuun (25) maistelemaan saalista, kun kadulla yksi vähän meitä isompi kaveri äkkäs pullon ja tuli perässä rabaan. Tietysti se nappasi meiltä pullon ja otti siitä saman tien huikat. Räki pitkin seiniä, pullossa oli kusta. Iso jeppe luuli, että oltiin tehty homma tahallaan ja turpiin tuli.

Lähettänyt käyttäjä

Ruusankadulla elokuvateatteri Axan vieressä oli yleinen sauna ainakin 1960-luvulla. Kävin siellä lukuisia kertoja isäni kanssa kylpemässä. Persoonallinen tupakoiva käheä-ääninen rouva oli siellä lipun- ja limsanmyyjänä.

Karttaa on nyt päivitetty. Mukana on kommenttikentässä mainitut saunat, Helsingin kaupunginmuseon Finnapalvelun kautta löydetyt saunat, kansalaismuisti-verkkosivuston kautta löydetyt saunat ja muutamia yksittäisten muistikuvien perusteella lisättyjä saunoja.

kaikenlaiset kommentit edelleen tervetulleita!

Lähettänyt käyttäjä

Muistan lapsuudestani 40-luvun lopulla käyneeni vanhempieni kanssa yleisessä saunassa, joka sijaitsi Pakilassa Puistotien varressa sen eteläpuolella nykyisen Tuusulan väylän itäpuolella n. 200 metrin päässä. Emme käyneet siellä usein koska meillä oli omakin pihasaunan. Siellä sitä istuttiin kuumalla lauteella miesten puolella. Muita ikäisiäni ei ole jäänyt mieleen, joten taisin olla ainut lapsi raavaitten miesten joukossa.

11.9 lisätty yleisön vinkeistä tulleita saunoja. Kylpylä Wellamo Liisankatu kuuteen ja Isokaari kolmeen. Paljon on tullut vinkkejä saunoista joiden osoite on epätarkka. Niitä en ole yleensä merkannut karttaan.

Lähettänyt käyttäjä

Tuosta näkyi puuttuvan 4. linja 14:ta sijainnut yleinen sauna jossa kävin isovanhempieni, jotka asuivat samassa talossa, kanssa -50 luvulla. Se oli melko pitkään olemassa. Talon seinässä iso teksti SAUNA oli näkyvissä muistaakseni vielä -80 luvulla.

Lähettänyt käyttäjä

Hei, en ole lukenut kaikkia kommentteja, joten tämä voi olla jo tuttua tietoa. Varmuuden vuoksi kuitenkin:
Vuoden 1954 aikana ja jonkin aikaa sen jälkeen Laajasalossa keskeneräisessä talossa asuva perheemme kävi saunomassa Herttoniemeä ja Kulosaarta yhdistävän sillan korvassa, Kulosaaren puolella. Suunnilleen samalla paikalla on nyt muistaakseni a-lehtien toimitalo - joka tapauksessa suhteellisen uusi liikerakennus.

Valitettavasti muistoni itse saunasta ovat hyvin hatarat, eikä valokuviakaan ole. En myöskään osaa sanoa, milloin sauna on lopettanut toimintansa. Saunarakennus seisoi paikoillaan melko pitkään sen jälkeenkin, kun saunatoiminta oli mitä ilmeisimmin lakannut.

Lähettänyt käyttäjä

Kartasta puuttuu lapsuudestani tuttu yleinen sauna, joka oli Laivurinkadun ja Jääkärinkadun kulmassa.

Lähettänyt käyttäjä

Asuin 1969-1975 4. linja 14 talossa, jossa oli yleinen sauna. Muistaakseni siellä oli myös ns. numerosauna, jonka sai vuokrata yksityiskäyttöön ja jossa esimerkiksi pariskunnat saattoivat kylpeä yhdessä. Pukuhuoneessa taisi olla laverikin.
Asuntomme ikkunat olivat takapihalle ja saunavieraat järjestivät siellä toisinaan äänekkäitä kohtauksia. Kerran maistissa ollut herra seikkaili takapihalla ilkosillaan. Olikohan harhautunut ovesta?
Koska meillä ei ollut kylpyhuonetta, käytiin äidin kanssa usein saunomassa kolmannen linjan saunassa, joka oli äidin mielestä siistimpi.

Lähettänyt käyttäjä

Muistan lapsuudessani käyneeni Lauttasaaressa Meripuistotiellä saunassa. Sanottiin muistaakseni Uurasen saunassa. Inhosin tukanpesua kun pesijätäti pesi pitkiä hiuksiani. Äiti lahjoi usein minua Pommac limsapullolla.

Lähettänyt käyttäjä

Kiitoksia Seppo tästä ja monesta muustakin jutustasi, joita olen ladannut FB-sivustoon Muistojen Helsinki" (lähteen tietysti mainiten)! Ovat herättäneet vilkasta keskustelua ja muisteloja. Lapsuusaikanani perheemme kävi viikoittain Kaleva-saunassa Porvoonkatu 47 (kiitos vain Lefa Stenbacka isoisällesi ja koko perheelle; jäi niistä saunareissuista lämpimät ja kivat muistot!). Isä ja molemmat veljeni kävivät miesten puolella, äiti ja minä naisten puolella. Viime kesänä edesmennyt kirjailijaveljeni Seppo Jääskeläinen on esim. romaanissaan "Kulmat" kuvannut noita seutuja - asuimme silloin Porvoonkatu 51:ssä.

Lähettänyt käyttäjä

Ainakin vielä 1973 oli Tapanilassa yleinen sauna Tapanilan Erällä kun asuin toukukuun siellä kursseilla ollessani. Tapanilan vanha asutus oli mökkejä ilman mukavuuksia ja saunassa käytiin tuossa yleisessä saunassa.

Lähettänyt käyttäjä

Jaan Saku S:n muistikuvan Töölössä Ruusankadun varrella olleesta yleisestä saunasta. Sauna oli silloisen elokuvateatteri Axan talossa. Käytiin siinä säännöllisesti isäni ja veljeni kanssa vuosina 1952-1955 kunnes muutettiin Linnankoskenkadulta Maunulaan ja siellä käytiin jonkun kerran "Saunabaarissa" löylyissä ja pesulla.

Lähettänyt käyttäjä

40- ja 50-luvulla kävimme perheen kanssa Ruusan Saunassa, joka oli Ruusankadulla
ja Rantasen Saunassa, joka oli Eino Leinonkadun ja Töölökadun kulmauksessa.
Ruusan Sauna ei ollut Axan talossa vaan viereisessä talossa Mantskun suuntaan.

Lähettänyt käyttäjä

Helsinki, Helsinki, isäni vammautui loppuiäkseen niin ruumillisesti kuin henkisessti 19 vuotiaanana jatkosodassa, sadanvuoden päästä sukupolvi sotii taas.

Lähettänyt käyttäjä

Kartasta puuttuvat ainakin Sakarinkadun sauna sekä Tunturisauna. Tunturisaunaan mentiin Hämeentien (23? -50 luvulle saakka) porttikongista sisäpihalle. Sauna sijaitsi Katri Valan puiston puoleisessa osassa.
Tunturisauna oli oli pikkupojalle hurja paikka viikonloppuisin, kun isäni kanssa sinne menimme. Iso alkoholinkäyttö kielletty teksti ei merkannut mitään. Sotainvalidit joilta puuttuivat toinen tai molemmat jalat ja muut olivat sammuneet jne.
Tuli sielä otettua myös kerran 13v löylykilpailut ja meinäsin pyörtyä suihkuun mennessä.

Lähettänyt käyttäjä

Asuin lapsuuteni ajan ihanassa Puu-Pasilassa jossa oli kaksi yleistä saunaa. Kävin jo melko pienenä isän kanssa yleisessä saunassa Pasilankadulla. Se olikin mielestäni viihtyisämpi kuin Kyllikinkadun sauna. Hiukan isompana sain käydä isonsiskon kanssa kahdestaan Pasilankadun saunassa ja se oli hienoa. Istuin löylyssä yleensä alimmilla portailla kun täti-ihmiset heittivät niin kovia löylyjä ettei herkkä nahkani moista sietänyt. Ihan huippujuttu oli kun saimme saunoteltuamme ostaa saunan pienestä kopista, jonne maksettiin tädille saunamaksu, ihanaa punaista limonadia joka ei ollut mitään Jaffajuomaa vaan joistain marjoista tehtyä herkkujuomaa, ah! Yleiset saunat olivatkin siihen aikaan tärkeitä koska silloin ei useimmilla perheillä ollut kotonaan kylpyhuoneita ja puhtaita haluttiin silloinkin olla.

Lähettänyt käyttäjä

Kädessäni on Jari Jetsosen ja Juha Pentikäisen kirja Löylyn henki, kolmen mantereen kylvyt. Kirjan sivulla 126 on kartta, johon on merkitty Helsinkin kantakaupungin "kaikki vuonna 1950 toiminnassa olleet yleiset saunat". Tässä varsin pienessä kartassa on monia sellaisia saunoja, jotka täältä puuttuvat. Kartan lähteeksi on merkitty Helsingin yliopiston kirjasto.

Lähettänyt käyttäjä

60-luvun alkuun asti Viidenminuutin pysäkin kohdalla Viipurinkadun ja Aleksis Kiven kadun välisen puutalokorttelin piharakennuksessa oli yleinen sauna nimeltään Ahon sauna. Koko kortteli katosi, kun tilalle rakennettiin 60-luvun alkupuolella nykyinen betonitalo.

  • Valtaa hansalaiva — tulosta oma #merirosvot-lautapelisi

    Valitse puolesi ja valtaa laiva oman miehistösi nimiin.

    Birgit Flemmingin ja Klaus Störtebekerin joukot ovat molemmat saman hansalaivan kimpussa. Valitse puolesi ja valtaa laiva ensimmäisenä oman miehistösi nimiin. Valtaa hansalaiva -lautapeli liittyy Twitterissä meneillään olevaan keskiajan Itämerelle sijoittuvaan nettiroolipeliin. Voit pelata lautapeliä myös ilman nettipeliin osallistumista.

  • 5. Solki - Milja Kaunisto

    Milja Kaunisto teki tarinan uutuussarjan pohjalta

    Milja Kaunisto kirjoitti tarinan Menneisyyden metsästäjät-sarjan jakson 5 Keskiaikaisten rahojen jäljillä-pohjalta

  • Kirjailijat innostuivat laatimaan upeita historiallisia tarinoita Menneisyyden metsästäjät-sarjan pohjalta

    Kirjailijat tekivät kahdeksan tarinaa uutuussarjasta

    Kirjailijat Milja Kaunisto, Jukka Laajarinne, Markus Leikola ja Veera Tyhtilä katsoivat koko Menneisyyden metsästäjät-sarjan ennakkoon ja kirjoittivat näkemänsä innoittamina kahdeksan tarinaa. Tehtävä osoittautui nelikolle erityisen mieluisaksi, sillä tuntematon Suomen muinaishistoria antoi paitsi luovuutta ruokkivan aihepiirin, myös mahdollisuuden tutustua omiin suomalaisjuuriinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Tämä äiti jaksaa loistaa, vaikka on menettänyt niin paljon

    Tämä tarina kertoo poikkeuksellisen sitkeästä naisesta

    Tämä SuomiLOVE-tarina kertoo poikkeuksellisen sitkeästä naisesta. Hanna-Riitan äidin viereltä on menehtynyt kaksi kumppania ja kolme sisarusta. Silti Erja on aina jaksanut nousta jaloilleen.

  • Euroviisuedustaja valitaan la 28.1. - älä missaa viikolla sekuntiakaan

    Katso viiikon tärkeät päivät ja ajat

    UMK17-spektaakkelibileisiin kuuluvat sensaatioduo Marcus & Martinus, supertähti Jenni Vartiainen ja YouTube-komeetta Arttu Lindeman. Kuorrute kakussa ovat 10 UMK-kilpailijaa, joista vain yksi voi olla euroviisuedustaja! Vuoden korskein bileshow nähdään jo tammikuun 28. päivä ja sitä kohden aletaan nostattaa fiilistä 26.1. alkaen. Lue tästä, miten UMK17-viikko etenee.

  • Äänestä nyt UMK17-suosikkiasi

    Äänestä suosikkiasi 31.12 - 26.1. välisenä aikana

    UMK17-ennakkoäänestys on nyt auki. Äänestys tapahtuu verkossa, tällä sivulla. Äänestä suosikkiasi 31.12.16 - 26.1.17 välisenä aikana

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimii Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.