Hyppää pääsisältöön

Katu-uskottavat tieteentekijät

Nervanderinkatu Helsingissä
Fyysikko ja meteorologi Johan Jakob Nervanderin mukaan nimetty katu Helsingissä Nervanderinkatu Helsingissä Kuva: Seppo Heikkinen nervanderinkatu

En enää muista millä kadulla idea iski. Olisiko ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä ainakin muistan ajatelleeni, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan? Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja eri merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista. Ja kun näin tiedetoimituksessa ollaan, niin mukaan valikoituvat eri tieteentekijöiden mukaan nimetyt kadut.

Helsingistä (valitettavasti tällä kertaa vain sieltä) löytyy parisenkymmentä tieteentekijöiden mukaan nimettyä katua. Se on muuten huomattavasti vähemmän kuin valtaapitävien tai sotilaiden mukaan nimettyjä katuja. Yritin miettiä nimiä, jotka eivät olisi suomalaisille liian tuttuja, sitten yritin vielä miettiä olisiko kadusta itsestään jotain sanottavaa. Tällä kertaa aikaa oli tehdä sarjaan kahdeksan jaksoa, joten hyvinkin merkittäviä tieteentekijöitä jäi tällä kertaa pois.

Kun aloin perehtyä tieteilijöiden taustoihin, niin sieltä löytyikin mielenkiintoinen verkosto. Frans Michael Franzén on asunut H.G. Porthanin luona Turussa yksityisoppilaana. Ja Kalliossahan herrojen kadut ovat vielä tänä päivänäkin kivenheiton päässä toisistaan. M.A. Castrénin ystäväpiiriin puolestaan kuuluivat Lönnrot, Topelius, Runeberg ja Snellman, jotka kaikki ovat saaneet omat katunsa Helsingin kantakaupunkiin. Haartmaninkatua käsitellessäni opin, että se on nimetty lääketieteen professoreiden Johan Haartmanin ja Gabriel Erik von Haartmanin mukaan. Ja kun seuraavaksi aloin työskennellä Nordenskiöldinkadun kanssa, niin huomasin että kappas vaan, A. E. Nordenskiöldin isoisähän oli tuo jälkimmäinen Haartman. Maailma oli pieni siis jo silloin.

Allaolevan interaktiivisen kartan nastoja klikkaamalla pääset kuulemaan kunkin kadun tarinan.



Jos kartan käyttäminen tuntuu hankalalta niin ohjelmat löytyvät myös tästä alhaalta:

Mechelininkatu Helsingissä
Mechelininkatu Helsingissä Kuva: Yle/Seppo Heikkinen mechelininkatu
Väinö Auerin katu helsingissä
Väinö Auerin katu helsingissä Kuva: Yle/Seppo Heikkinen väinö auer,väinö auerin katu
Porthaninkatu Helsingissä
Porthaninkatu Helsingissä Kuva: Yle/Seppo Heikkinen porthaninkatu
Messeniuksenkatu Helsingissä
Messeniuksenkatu Helsingissä Kuva: Seppo Heikkinen messeniuksenkatu
Nervanderinkatu Helsingissä
Nervanderinkatu Helsingissä Kuva: Seppo Heikkinen nervanderinkatu
Chydeniuksentie Helsingissä
Chydeniuksentie Helsingissä Kuva: Seppo Heikkinen chydeniuksentie
Haartmanninkatu Helsingissä
Haartmanninkatu Helsingissä Kuva: Seppo Heikkinen haartmanninkatu
Nordenskiöldinkatu Helsingissä
Nordenskiöldinkatu Helsingissä Kuva: Seppo Heikkinen nordenskiöldinkatu
Wallininkatu Helsingissä
Wallininkatu Helsingissä Kuva: Seppo Heikkinen wallininkatu
Franzéninkatu Helsingissä
Franzéninkatu Helsingissä Kuva: Seppo Heikkinen franzéninkatu
Castréninkatu Helsingissä
Castréninkatu Helsingissä Kuva: Seppo Heikkinen castréninkatu
  • Hanski todennäköisesti juuri ennen lähtöään Kanadaan vuonna 1929

    Hanski kierteli junapummina 30-luvun Amerikassa

    Hanski äänitti seikkailunsa eläkeiässä c-kasetille

    Eteläpohjalaisen Hanskin junapummi-tarina löytyi c-kasetilta. Nauhalla jo eläkeiässä oleva Hanski kertoo muistelmiaan. Äänitys on 1970-luvun lopulta, mutta vanhalla miehellä on tarkassa muistissa 50 vuoden takaiset seikkailut.

  • Junapummi saa voileivän

    Hanskin nokkelimmat bommauskeinot

    Työttömänä siirtolaisena omatoimisuus on valttia!

    Hanski paljastaa junapummin bommausstrategiat. Nokkeluus on tässä hommassa valttia, ei raskaan työn raataminen!

  • Junapummit opettelivat hyppäämään liikkuvaan junaan

    Hanskin selviytymisvinkit siirtolaisille

    Suomalaiset pummasivat 30-luvun laman aikana kuten muutkin

    Pohjalainen Hanski seikkaili pula-ajan Kanadassa ja Yhdysvalloissa junapummina. Työttömyys, asunnottomuus ja paperittomuus leimasivat hänen siirtolaisvuosiaan. Hanskin muistelmat löytyivät 40 vuotta vanhalta c-kasetilta. Kyseessä on harvoin kuultu rehellisen avoin siirtolaistarina.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Ihmisiä seisoo ja istuu täyden junan katolla ratapihalla.

    Suomalaissiirtolaiset junapummeina 1930-luvun Amerikassa

    Pohjalainen Hanski selvisi lama-ajan yli "bommailemalla"

    Elämä pummina, kerjäläisenä tai paperittomana eivät kuulu suomalaissiirtolaisista yleisesti kuultuihin tarinoihin. #junapummit -tarina perustuu Yle Historian saamaan ainutlaatuiseen äänimateriaaliin. Siinä jo eläkkeellä oleva pohjalainen Hanski muistelee c-kasetille nuoruusvuosien seikkailuitaan pula-ajan siirtolaisena.

  • Junapummit opettelivat hyppäämään liikkuvaan junaan

    Hanskin selviytymisvinkit siirtolaisille

    Suomalaiset pummasivat 30-luvun laman aikana kuten muutkin

    Pohjalainen Hanski seikkaili pula-ajan Kanadassa ja Yhdysvalloissa junapummina. Työttömyys, asunnottomuus ja paperittomuus leimasivat hänen siirtolaisvuosiaan. Hanskin muistelmat löytyivät 40 vuotta vanhalta c-kasetilta. Kyseessä on harvoin kuultu rehellisen avoin siirtolaistarina.

  • Neuvostoliittolaiset avaruuskoirat Belka ja Strelka

    Belka ja Strelka kävivät avaruudessa ennen Juri Gagarinia

    Neuvostoliittolaiset avaruuskoirat Belka ja Strelka

    Neuvostoliitto laukaisi vuonna 1957 maata kiertävälle radalle ensimmäisen tekokuun Sputnikin. Kuukausi Sputnikin jälkeen avaruuteen ammuttiin Laika-koira, joka oli ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Länsimaissa Laikan kohtalosta oltiin hyvin huolissaan, ja vaikka neuvostoliittolaiset uskottelivat muuta, Laika kuoli pian raketin ampumisen jälkeen stressiin ja kuumuuteen.

  • Toimittajat Porkkalassa

    Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Kasnalaisen kerjuukirje Kekkoselle

    Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Two Neanderthal men with different distinctive growth of hair pictured in the Rheinisches Landesmuseum in Bonn, Germany, Tuesday, 13 June 2006.

    Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Nervanderinkatu Helsingissä

    Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973

    Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kuusi vaalijulistettu vuoden 1956 vaaleista

    Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932.

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.