Hyppää pääsisältöön

Stradan Pissapoika-hanke poiki raivoisaa palautetta

Stradan ehdotus säilyttää taitelija Tommi Toijan Bad Bad Boy eli Pissaaja-ukkeli pysyvästi Kauppatorilla sai aikaan raivoisan palauteryöpyn. Kommenttien perusteella suomalaiset eivät ole yhtä ihastuneita isoon pissaajaan kuin Stradan tapaamat ulkomaalaiset turistit, jotka ylististivät suomalaisten huumorintajua. Tommi Toijalla ei ole mitään sitä vastaan, että patsas jäisi Kauppatorille.

”Seuraavaksi oksettava tyttö Arkadianmäelle ja ulostava poika Säätytalolle”, kirjoitti Pera Stradan nettisivuilla. ”Näyttää niin ahdistuneelta, raukkaparka, että itsellänikin ahdistaa. Onko sillä tippuri?” kyseli Maaria. ”Ei tämä ole taidetta vaan häirettä”, kommentoi Nora.

Noin 70 prosenttia nettisivuille kirjoitetuista kommenteista vastusti ehdotusta. Haukuista huolimatta patsashanke sai myös vankkaa kannatusta. ”Lumoava, mahtava, empaattinen ukkeli. Todellakin säilytetään”, ihmiset kirjoittivat Stadan Facebook-sivuilla. Tykkääjiä ja nettisivun suosittelijoita oli lopulta niin paljon, että patsaan säilyttämisen puoltajia oli enemmän kuin vastustajia.

Onko sillä tippuri?

Stada kiittää aktiivisesta kansalaiskeskustelusta, sillä ehdotusta tehdessämme toimitus ei osannut odottaa palauteryöppyä. Nyt ehdotus ei kuitenkaan ole kansan eikä Stradan käsissä. Hanketta tukeva apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) lupasi saattaa aloitteen viralliseen käsittelyyn Helsingin taidemuseon johtokunnalle, joka päättää julkisen taiteen hankinnoista. Kaupunki käyttää veistostaiteen hankintaan vuosittain 150 00 euroa.

Pissaaja-poika Kauppatorilla.
Pissaaja-poika Kauppatorilla Pissaaja-poika Kauppatorilla. Kuva: Marjut Tervola / Yle kauppatori,patsas,patsashanke,pissaaja-ukkeli,strada,tommi toija
Olen jäävi arvioimaan, olisiko siitä ”Helsingin Vapaudenpatsaaksi”. Ei minulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että se siihen jäisi

Strada tapasi myös taitelija Tommi Toijan ehdotuksen tiimoilta. Toija on kiinnostunut myymään patsaan Helsingin kaupungille.
”Se iso ukkeli nyt vaan sattuu pissaamaan. Ei tämä ole protesti presidentti-instituutiota vastaan”, Toija kertoo työstään.
Hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että Pissaaja-ukkeli jäisi Kauppatorille.
”Olen jäävi arvioimaan, olisiko siitä ”Helsingin Vapaudenpatsaaksi”. Ei minulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että se siihen jäisi”, hän sanoo.
Jos kaupungilla ei ole riittävästi rahaa ostaa Pissaaja-poikaa, taitelija ei aio kuitenkaan lahjoittaa patsasta. Jotkut patsaat kaupunki on saanut lahjoituksina.
”Sillä on rakennuskulutkin”, Toija perustelee.
Patsas on valmistettu ruiskubetonista, ja siinä on teräsrunko. Toijan mukaan se kestäisi Helsingin sääolosuhteet ympärivuotisesti.

Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli.
Tommi Toija ja Marjut Tervola Pissaaja-pojan pienoismallin kanssa Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli. Kuva: Marjut Tervola/Yle bad bad boy,marjut tervola,pissaaja-ukkeli,strada,tommi toija

Strada kysyi myös alustavasti Helsingin taidemuseon arkkitehdilta, voisiko taidemuseo hankkia Pissaaja-ukkelin.
”Teoriassa joo”, arkkitehti Klas Fontell vastasi.
”Se edellyttäisi sitä, että patsaan paikan pitää olla hyvä ja teoksen pitää kestää pitkään. Sitä harkittaisiin myös, onko presidentinlinnan edusta hyvä juuri tällaiselle teokselle. Taidemuseossa tarkastelemme erityisesti, onko se hyvää taidetta”, hän kertoo.
Oman sanansa patsaan säilyttämiseen sanoisivat todennäköisesti myös rakennusvirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto, joka arvioi teoksen kaupunkikuvallista puolta. ”Kaupungin museo on myös taho, jolta usein kysytään mielipide”, Fontell sanoo.
Kaiken kaikkiaan julkisten patsaiden hankinta on pitkä prosessi, johon menee tavallisesti vuosia. Strada seuraa tilannetta.

Stradan patsasaloite

Kommentoi Pissapoika-hanketta Facebookissa

Brändiasiantuntija Elina Melgin kommentoi Bad bad boyta:

Tässä Marjut luovuttaa Stradan aloitteen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljaselle.

  • Runoilija Catharina Gripenberg

    Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

  • Arnold Böcklingin maalaus Odysseus ja Polyphemus

    Rankka retki kolmen tuhannen vuoden takaa

    Kaikkien seikkailutarinoiden isä on tietenkin Odysseia.

    Kaikkien nuorten miesten harharetkistä kertovien tarinoiden isä on tietenkin Odysseia. Eeppinen runokokoelma on vaikuttanut sekä sisällöllään että rakenteellaan kaikkeen kirjalliseen ja visuaaliseen kerrontaan aina tämän päivän road movie -elokuviin asti.

  • Runoilija Ville Luoma-aho

    Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

    Tanssiva karhu -ehdokas

    Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Eve Hietamies ja Laila Hirvisaari

    Ilmajoen Mannerheim-oopperan sankari eli traagisen elämän

    Laila Hirvisaari ja Eve Hietamies kirjoittivat libreton.

    Laila Hirvisaaren ja Eve Hietamiehen oopperalibretto Mannerheimista kertoo miehestä, jonka elämä oli täynnä suruja ja menetyksiä, ja jonka harteita painoi suuri taakka. Tuomas Kantelisen säveltämä ja Tuomas Parkkisen ohjaama ooppera saa kantaesityksensä Ilmajoen Musiikkijuhlilla 9. kesäkuuta. Ooppera juhlii 4. kesäkuuta 150 vuotta täyttävää Mannerheimia.

  • Runoilija Catharina Gripenberg

    Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

  • Keväinen valkovuokko.

    Kevään ihanuus ja ahdistus

    Kevään ihanuus ja ahdistus

    Kevät ja kesän alkaminen on vapauttavaa, mutta samalla monelle myös ahdistavaa aikaa. Koulunsa päättävä painii vaikeiden valintojen kanssa ja edessä voi olla täydellinen elämänmuutos. Teeman Elävän arkiston kevätpaketti: Maanantaina 29.5. klo 12.00 Torstaina 1.6. klo 22.55 Perjantaina 2.6.