Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

Kädet näppäimistöllä, näytöllä koodia
Kädet näppäimistöllä, näytöllä koodia Kuva: Yle kuvanauha koodi,kuningaskuluttaja,näppäimistö,tietokone

Viitasaarelainen perheenäiti Katja Lindlöf sai viime vuonna yllättävän puhelun.

Katja Lindlöf
Katja Lindlöf Katja Lindlöf Kuva: Yle kuvanauha haastateltava,kuningaskuluttaja

- Sain puhelun Netsistä (entinen Luottokunta). He kysyivät, olenko pelannut viime yönä nettipokeria, sanoo Lindlöf.

Perheenäiti ei ollut harrastanut koskaan nettipokeria. Selvisi, että luottokortin tiedot olivat päätyneet vääriin käsiin niin, että hakkeri on päässyt niihin käsiksi tietomurrolla.

Korttitietojen hakkerointi näytti liittyvän ihan tavalliseen hotellivaraukseen, jonka Lindlöf oli tehnyt netissä aiemmin. Poliisille tarina on tuttu.

- Pääosin maksukorttien tiedot lähtevät vääriin käsiin tavalla tai toisella internetin kautta, sanoo rikosylikonstaapeli Tero Toivonen Keskusrikospoliisista.

- Rikolliset syöttävät haittaohjelmia ihmisten kotikoneille tai he hakkeroivat palvelimen, jossa on korttitietoja.

Rikosylikonstaapeli Tero Toivonen, KRP
Tero Toivonen, KRP Rikosylikonstaapeli Tero Toivonen, KRP Kuva: Yle kuvanauha haastateltava,kuningaskuluttaja

Toivonen arvioi, että erilaiset korttitietojen urkinnat esimerkiksi sähköpostilla saattavat yleistyä sitä myöten, kun datapalvelimien tietoturva kiristyy.

Luottokorttien ja muiden maksuvälineiden petoksellinen käyttö on joka tapauksessa huimassa kasvussa. Viime vuonna poliisin tietoon tuli 7800 maksuvälinepetosta – määrä on tuplaantunut viidessä vuodessa.

On arvioitu, että koko maailmassa saatetaan hakkeroida jopa satoja miljoonia korttitietoja vuodessa. Yksittäinen tietomurto voi poikia jopa 40 miljoonan luottokortin tiedot.

Rikolliset myyvät korttitietoja eteenpäin netissä jopa alle euron bulkkihintaan. Rikollisesti hankittuja korttitietoja on ollut liikkeellä niin paljon, että kaupankäyntiä on jopa lykätty parempien hintojen toivossa.

Kuluttajan ei kuitenkaan tarvitse säikähtää jättimäistä korttirikollisuutta. Rikollinen ei välttämättä pääse hyödyntämään haltuunsa saamaa korttitietoa mitenkään. Ja jos pääsee, ei vastuu vahingosta ole yleensä kortin haltijan.

Luottokorttien käyttöä valvotaan ympäri vuorokauden

Katja Lindlöfin tapauksessa rikolliset eivät kuitanneet voittoja kaappaamillaan korttitietiedoilla, kiitos korttimaksuja pyörittävien operaattorien valppauden.

Systeemi toimii tietojärjestelmäpohjaisesti ja seuraa maksutapahtumia.

Ilmeisesti yritys pelata nettipokeria poikkesi niin paljon kortin aikaisemmasta käytöstä, että maksuoperaattorien järjestelmät hälyttivät ja estivät pelin.

Suomalaisten luottokorttien maksuliikennettä pyörittävän Netsin mukaan korttien käyttöä todellakin valvotaan ympäri vuorokauden ihmisvoimin.

- Systeemi toimii tietojärjestelmäpohjaisesti ja seuraa maksutapahtumia. Jos siellä havaitaan tavanomaisuudesta poikkeavaa, järjestelmä hälyttää, sanoo palvelutuotannon johtaja Jukka Ruotsalainen Netsistä.

Palvelutuotannon johtaja Jukka Ruotsalainen, Nets
Jukka Ruotsalainen, Nets Palvelutuotannon johtaja Jukka Ruotsalainen, Nets Kuva: Yle kuvanauha haastateltava,kuningaskuluttaja

Tämän jälkeen Netsin työntekijä saattaa olla kortinhaltijaan yhteydessä ja varmistaa, onko kyseessä asianmukainen ostos.

Hälytys voi liittyä esimerkiksi tilanteeseen, jossa korttia yritetään käyttää lyhyen ajan sisällä maantieteellisesti hyvin kaukana toisistaan olevissa paikoissa.

Ruotsalainen on kuitenkin liikesalaisuuteen vedoten haluton paljastamaan yksityiskohtia järjestelmän toiminnasta. Myöskään valvontatiloihin ei ulkopuolisilla ole pääsyä.

Korttimaksaminen on turvallista

Netsin mukaan luottokorttien käyttö on turvallista, sillä väärinkäytösten määrä on vain promilleluokkaa koko korttikäytön volyymista.

Hakkerit osaavat kuitenkin tehdä tiliä, sillä Europolin taannoisen arvion mukaan maksukorttirikollisuus aiheuttaa yksin EU:n alueella 1,5 miljardin euron tappiot.

Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä.

Kuluttajan vastuu on se, että hän tarkistaa maksukortin tilin tiliotteen tai maksukortin laskun.

En löytänyt Kuluttajariitalautakunnasta yhtään kiistaa vahingosta, joka olisi syntynyt maksukortin hakkeroinnin seurauksena. Muunlaisia kiistoja luottokortteihin liittyen löytyi pilvin pimein.

Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

- Kuluttajan vastuu on se, että hän tarkistaa maksukortin tilin tiliotteen tai maksukortin laskun, sanoo johtaja Kasimir Hirn OP-Pohjolasta.

- Mutta jos korttia on säilytetty huolellisuusohjeiden mukaisesti, niin oikeudettomat tapahtumat myös siinä tapauksessa että korttitiedot ovat vuotaneet hakkeritoimintana, niin se vastuu ei ole kortin haltijalla, sanoo Hirn.

Tiesitkö tämän: Pankkitunnukset pitää salakirjoittaa, jos niitä säilyttää kotona

  • Kuningaskuluttajan toimitus

    Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Silmätutkimus

    Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttajan toimitus

    Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Tubettaja pitelee kädessään paitaa

    Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Energiaviraston ylläpitämällä sahkonhinta.fi -sivustolla voit vertailla sähkön hintoja.

    Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Keudan floristiopiskelijoiden hyötypuutarha parvekkeella.

    Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Ruusu jonka päällä kävelee animoituja hyönteisiä

    Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Juna saapuu Helsingin asemalle.

    Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kodinhoitohuonetta remontoidaan.

    Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Timo Ojala, K1 katsastus

    Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Kädet näppäimistöllä, näytöllä koodia

    Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Kypärään ja turvavarusteisiin pukeutunut toimittaja portin edessä.

    Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • Kuvakaappaus Quizonaut.com tilausansasta

    iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • kasa ruokajätettä

    Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Kasvisten säilytys

    Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Kanaa, maitoa, maksalaatikkoa

    Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.