Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa Kaj Stenvallin elämästä

Kaj Stenvallin kuusi kuvaa
Kaj Stenvallin kuusi kuvaa Kuva: Kaj Stenvallin kotialbumista kaj stenvall,kuusi kuvaa

”Mä teen kuvia sen takia, että mä haluan viestittää asioita jokaisella maalauksella ja haluan, että jotkut ihmiset sen näkee. Mulla on vähän sama kuin jollain pikkulapsella. Kun pikkulapsi tekee piirustuksen, se haluaa heti mennä näyttämään sen jollekin: Katso, mä tein tämmösen.”

Kuvataiteilija Kaj Stenvall syntyy kaksikieliseen perheeseen Tampereella vuoden 1951 joulupäivänä. Äidin puolelta puhaltavat idän tuulet Laatokan selän takaa, isänperintönä taas tulevat läntinen kulttuuri ja ruotsin kieli. Lapsena käynnit Turun taidemuseossa ja siellä nähdyt Victor Westerholmin, Akseli Gallen-Kallelan ja Albert Edelfeltin maalaukset tekevät poikaan lähtemättömän vaikutuksen.

1970-luvun vaihteen radikalisoituminen vie nuoren Kajn mukanaan ja hän aloittaa taideopinnot perinteikkäässä Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Turun taide-elämän polte on kuumimmillaan. Siinä missä helsinkiläiset yhteiskunnalliset taiteilijat inspiroituvat sosialistisesta realismista, nojaavat turkulaistaiteilijat länteen ottaen vaikutteita amerikkalaisesta ja ruotsalaisesta kuvataiteesta.

”Kuvataiteilijan ammatissa vastuuta ei voi jakaa kenenkään kanssa. Kirjailijalla on kustannustoimittajat, muusikoilla bändikaverit. Tässä tehdään yksin töitä ja otetaan kaikesta vastuu ja joudutaan myös kantamaan se. Jos tulee huonoja arvosteluja tai vastoinkäymisiä, saa sen itse kantaa. Siinä mielessä tää on rankka julkinen ammatti, joka on äärimmäisen armoton.”

Kaj Stenvall sijoittuu kyselyissä rakastetuimpien suomalaisten taiteilijoiden kärkeen. Ankka-aiheisten maalaustensa suosion hän kokee omalla tavallaan typistävän tietä taiteilijana. Maalaukset nähdään usein yksiulotteisempina kuin mikä on se viesti, jonka hän teoksiinsa lataa. Samaan hengenvetoon Kaj kokee olevansa äärimmäisen etuoikeutettu saadessaan toteuttaa itseään vapaasti ja omilla ehdoillaan.

Kaj alkaa raivata itselleen liikkumavaraa taiteilijana. Keväästä 2014 lähtien syntyy Putin-aiheisia teoksia, joilla hän haastaa katsojan ajattelemaan ja arvioimaan omia ennakkoluulojaan.

”Vastavetona suositun ankkamaalarin leimalle mulle on tarpeellista, että saan etääntyä toiseenkin suuntaan.”

Kaj lähtee jakamisen kulttuuriin mukaan ennen kuin sosiaalisesta mediasta edes tajutaan puhua. Vuonna 1994 hän perustaa nettisivut avoimeksi työpäiväkirjakseen. Tänään, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, työkaluna on Twitter.

”Olen pystynyt hillitsemään itseni, etten mitään hauskoja lohkaisuja ole yrittänyt laittaa sinne. Kun saan maalauksen valmiiksi, laitan heti kuvan Twitteriin. Se toimii reaaliaikaisena kommenttina joko omista ajatuksistani, maailman tilanteesta tai taiteen asemasta.”

Nyt maalauksia on jo satoja kenen tahansa vapaasti katsottavissa.

Kaj Stenvallin verkkosivut

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Uusimmat sisällöt - Elämä