Hyppää pääsisältöön

Seuraavat viisi vuotta nettikehitystä - laskuri on käynnistynyt

Ylen verkkokehitysvaiheita

Ylen verkkopalvelujen tähänastinen historia mukailee verkon kehitysvaiheita yleisemminkin. Olen tässä kuvassa jakanut kehityksen viiteen viiden vuoden vaiheeseen.

Vuonna 1995 elettiin world wide webin ensi askelia. Verkkoa selattiin linkkilistojen ja portaalien avulla. Internet-käyttöä mitattiin operaattorien liikennettä tilastoimalla. 

2000-luvulle tultaessa alkoi ilmestyä suomenkielisiä blogeja. Åke Blomqvist tanssi diskoa gif-animaationa, koska modeemit. Toisella viisivuotisjaksolla Yle meni tosissaan verkkoon. Elävä arkisto aukesi, tehtävänään kertoa tulevillekin sukupolville, kuka oli Åke Blomqvist

Tuli älypuhelimet, sosiaalinen media rymisti läpi Suomen. 

 Vuonna 2011 vuoden poliisi oli nettipoliisi Fobba. Helsinki Region Infoshare juhli kaksivuotista toimintaansa ja tuhannes tietoaineisto oli avattu. Ylekin avasi dataa, mm. Suomalaiset verkossa -tutkimuksen vastaukset

2014 Tilastokeskus otti Kuluttajabarometrin laitetiedusteluun mukaan puettavan tietotekniikan. Älykello tai aktiivisuusranneke löytyi neljästä kotitaloudesta sadasta. Käyttöliittymät pienenevät, ehkä katoavat, kuten teknologiafestivaali SXSW:llä puhunut palvelukehittäjä Amber Case ennusti.

 

Viides viisivuotisjakso on vasta käynnistynyt. Digitaalisten palvelujen kehittymisvauhdin vain kiihtyessä luvassa lienee palvelukokemuksia, jotka lähestyvät puhdasta taikaa. Millaisia palveluja itse odotat innokkaimmin? Oletko ehkä itse kehittämässä jotakin huimaa? 

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Yle oppi aikanaan julkaisemaan verkkosivuja ja videoita. Ylen rooli ei ole ollut täysin avoin, vaan kokoajan intressinä on ollut tietynlainen tuontantovälineiden omiminen ja käyttäjän pakottaminen tanssimaan pillinsä mukaan. Tarkoitan sekä videotoiston kopiosuojausta (jonka käyttäjä maksaa prosessorinsa ylimääräisellä kuormituksella), että koneluettavan materiaalin panttaamista (onneksi on RSS-syöte ja teksti-tv:n API). Tietoverkko on siis jonkin verran myös rapauttanut julkista palvelua. Tämänkin vuoksi oletan, että verkkokehityksen hedelmällisin aika lienee jo ohi, ja tulevaisuutta pitää katsoa laajemmin, myös isojen tv-mastojen ja VHF/UHF/FM lähetysten suuntaan.

Lähettänyt käyttäjä

Kyllä, mutta tilanne on muuttunut viime vuosina dramaattisesti, ja ollaan aivan uudessa, ihmeellisessä tilanteessa.

Vuosituhannen vaihteen tienoille asti Yle piti huolta maamme sisällä tapahtuvasta radioliikenteestä, siis osasta siitä. Mutta TV- ja radiotaajuudet myytiin aikanaan kansainväliselle yritykselle. En ota tässä kantaa siihen, pitääkö yksityinen kaistoista parempaa huolta. Mutta Yleltä tämä vei pohjaa pois. VHF-UHF kaistat olivat luonnonvara, josta yhtiö piti hyvin huolta.

Välityskanavia voi tietysti etsiä netistä. X3M-yhteisö oli toki hieno esimerkki, mutta Ylen some-palvelut ovat toinen toisensa jälkeen lopetettu. (A-Tuubi, uutisten kommentoitimahdollisuus, Olotila). Nettipalvelu ei ole samanlainen luonnonvara kuin omat radiotaajuudet. Yhtiötä joudutaan pitämään pystyssä nyt verovaroilla. Tällä tavoin myös vääristetään kilpailua, ja pelisäännöt ovat epäselviä. Aiemmin etuna oli suuri lähetysvirta ja paikallisuus. TV-lähetysten kaista on vielä digitalisoinnin jälkeenkin melko laaja, joten väylää kannattaa vielä hyödyntää.

Koska Yle ei hallitse tiedon välittämistä, sen pääpaino on kai muuttumassa tiedon tuottajaksi. Tässä kilpailuvaltti voisi olla avoimuus. Olen seurannut ruotsalaista keskustelua, ja he arvostavat FM-radiota ja teksti-tv:tä. Näiden medioiden yksinkertaisuus takaa avoimuuden. Kuka tahansa saa tietoa milloin tahansa, missä tahansa. On tärkeää, että niitä ylläpidetään jatkossakin.