Hyppää pääsisältöön

Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

Nakkikioski Ateneumin edessä 1973 Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973 Kuva: Harri Ahola nakkikioski

Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa.

Annosten kyytipoikana käytettiin ennen vanhaan vain sinappia ja ketsuppia. Tosin ketsuppikin on yllättävän tuore tulokas: sen käyttö on yleistynyt vasta 1960-luvulla.

Annokset toki vaihtelivat hieman kioskeittain ja Helsingin rautatieaseman erikoisuus oli Möttönen, joka oli eräänlainen jättikokoinen lihapiirakka. Niitä myytiin parhaimmillaan tuhansia kappaleita päivässä ja möttösiä varten asemalla oli oma leipomonsa. Lappeenrantalaisia innovaatioita puolestaan ovat vety ja atomi, jotka ovat hieman eri tavoin täytettyjä lihapiirakoita.

Ruokapaikkojen sääntely ei ole mikään tuore ilmiö

Nakkikioskien juuret ovat 1800-luvun loppupuolella. Pienimuotoista katukaupustelua oli jo aikaisemminkin, kun kauppiaat kuljettivat mukanaan tavaraa koreissa ja nyyteissä pysähtyen myymään siellä missä katsoivat tarpeelliseksi.

Toki kadulla myytiin muutakin kuin ruokaa ja kauppa oli varsin kansainvälistä. Tupakkakauppiaat olivat usein venäläisiä tai jopa kreikkalaisia ja jäätelökauppiaat pääosin venäläisiä, tosin muutama italialainenkin oli joukossa. Makkaran myyntiin erikoistuneet kioskit alkoivat yleistyä 1920- ja 30-luvuilla.

Nykyisin manataan joka paikkaan ulottuvaa viranomaissääntelyä, mutta se ei todellakaan ole mikään tuore ilmiö, sillä jo vuoden 1917 terveydenhoitojärjestyksessä määrättiin, että "myynti sai tapahtua vain siisteistä nelipyöräisistä kärryistä".

Vuonna 1935 rahatoimikamarin kioskiohjeissa sanottiin, että "myydyn tavaran ja sen korvauksen vaihtaminen ostajan ja myyjän välillä tapahtuu seinässä, ovessa tai ikkunassa olevan aukon kautta, jossa ostaja ollessa kioskin ulkopuolella ja vapaassa ulkoilmassa".

Ihmisiä öisellä Perunatorilla ylioppilastalojen välissä 1970. Ihmisiä öisellä Perunatorilla ylioppilastalojen välissä 1970. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Honkavaara Matti perunatori

Kansainväliset pikaruokatrendit saapuvat Suomeen

Sotien jälkeen pikaruokakulttuuri Helsingissä sai kansainvälisiä piirteitä, kun hampurilaiset ja Coca-Cola saapuivat vuoden 1952 olympialaisten aikaan. Paahdetut makkarat ja ranskalaiset tulivat puolestaan Suomeen vuonna 1959, kun Helsingissä Ylioppilastalojen välisellä aukiolla Ylioppilastuki aloitti varainkeruun myymällä näitä tuotteita kioskista. Tästä syystä aukiolle vakiintuikin kansan suussa nimi "Perunatori".

Kioskit houkuttelivat paikalle nuorisoa ja järjestyshäiriöiltäkään ei vältytty. Kaupunki päättikin kieltää pikaruokien myymisen aukiolla muutamia vuosia myöhemmin. Tosin se ei auttanut mitään vaan perunatori sai kyseenalaista mainetta huumeiden osto- ja myyntipaikkana.

Nakkikioskeihin liittyy monenlaisia muistoja

Nakkikioskien entisten vakioasiakkaiden Erkki Jokisen ja Harri Aholan mielestä ainoa oikea snagari on nimenomaan sellainen, jossa annokset myydään etuikkunassa olevasta luukusta.

"Erityisen hyvä nakkikioski löytyi Töölöntorilta. Sitä kutsuttiin nakki-Chessmaniksi, koska myyjä oli aivan amerikkalaisen 1960-luvun alussa kuolemaantuomitun Caryl Chessmanin näköinen. Sillä kioskilla sai erityisen hyvää sinappia", Erkki Jokinen muistelee.

Harri Ahola muistaa puolestaan miten Hakaniemen ympyrätalon taakse tuli Helsingin ensimmäiset Drive in nakkikioskit jo 70-luvulla. Ne olivat kuparista ja tukevaa tekoa päinvastoin kuin perinteiset nakkikioskit. "Muistelen kuulleeni, että joskus asiakkaat olivat joutuneet sanaharkkaan kioskin myyjän kanssa ja kaataneet kostoksi koko kojun", Harri kertoo.

K. Öhmanin makkaranmyyntivaunu Erottajalla 1949-50. K. Öhmanin makkaranmyyntivaunu Erottajalla 1949-50. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Sundsröm Hugo nakkikioski

Kioskin pitäminen oli kovaa työtä

Niclas Hukka ja Hannu Heiskanen pyörittivät 80- ja 90-luvuilla Valkosipuli Jaska nimistä nakkikioskiketjua. "Lähdin perjantai-iltana töihin ja tulin maanantaiaamuna kotiin. Välillä nukuinkin kioskissa", Niclas kertoo.

Valkosipuli oli vielä uutta Suomessa 1980-luvulla. Moni tuli varta vasten kokeilemaan sitä, mutta ruokailu jäi muutamaan puraisuun, sillä maku oli perinteiseen makuun tottuneilla hyvin kitkerä.

"Tyypillinen asiakas tuli taksilla paikalle ravintolaillallisen jälkeen, osti annoksen ja jatkoi matkaa taksilla. 90-luvun lama tappoikin tämänlaatuisen nakkibisneksen", Niclas ja Hannu kertovat.

Snagarimuistoja ja niiden historiaa radio-ohjelmassa

Edelliset tarinat ja paljon muutakin on kuunneltavissa allaolevassa snagareiden historiasta kertovassa radio-ohjelmassa. Se on osa Katoavaa Helsinkiä ohjelmasarjaa, jonka toisessa osassa puhutaan yleisistä saunoista.


Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Perunatori ei saanut nimensä ranskiksista vaan paljon aikaisemmin kun torilla myytiin perunaa jota maalaiset toivat myyntiin jo 1800 luvulla. Toisaalta nimi aktivoitui uudestaan tuon snagarihomman ansiosta.

Lähettänyt käyttäjä

-60 luvun lopulla olin Turussa jonkun aikaa tuuraamassa nakkarilla, listalla olivat lihapiirakka, omenapiirakka, nakit, makkara, hodarit ja keitetyt kananmunat, lisukkeina sinappi, ketsuppi ja kurkkusalaatti. Kauppa kävi viikonloppuisin hyvin, lähellä olleen tanssipaikan mennessä kiinni myöhään illalla, Silloin oli lihapiirakan sisällä vielä lihaakin ja makkaroissa makua.

Lähettänyt käyttäjä

Lahti oli myös nakkikioskien kaupunki. Niitä oli melkein jokaisessa keskustan kadunkulmassa sekä rautatie- ja linja-autoasemalla. "Kuumakoira ilman kaulapantaa" - lihapiirakka höyrykuumennetulla nakilla ilman sinappia, "Suomikoira" - eeppinen Heinosen suomilenkkimakkarapala ja voimakasta sinappia lihapiirakan sisällä. Lahtelainen lihapiirakakka oli rasvainen ja mehevä, täytteenä oli oikea riisi ja jauheliha. Ohralihapiirakalla ei asiakkaita kiusattu. Vehnäsämpylämäinen kuumakoira yhdellä tai kahdella nakilla oli vieraampi.

Mielenkiintoisia tarinoita eri kaupunkien nakkikioskeista. Harmi kun Lahdesta hävisi juuri äskettäin perinteinen snagari Torvea vastapäätä.

Tässä vielä yksi tarina Nakki-emon kioskilta Pohjois Haagasta: http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=112

Lähettänyt käyttäjä

PERUNATORI sai nuorison keskuudessa uuden nimen 60-luvulla PRESSO.
Perunatorista muistu mieleen erikoinen tapahtuma. Sinne oli tuotu rekan lavetilla valtavan kokoinen valaskala. Vuosi oli muistaakseni 1957. Kalaa oli jouduttu osittain paikkaamaan pellinpalasilla. Oli siinä meillä ihmeteltävää.

Pohjois-Haagan snagari

Kioskilla riitti vilinää joka ilta. Nimensä ”Nakkiemo” hän sai nuorilta, joiden kokoontumispaikka kioski oli. Koskaan hänellä ei ollut niin kiire, ettei olisi ehtinyt pitää pientä juttutuokiota asiakkaan kanssa. Suosituin ostos nuorten keskuudessa oli ”köyhis” eli halkaistu sämpylä mausteilla.

Valintaakin on: nakkeja, porilaisia, helsinkiläisiä ja tietysti "köyhis" sämpylä ilman nakkia. Maustevalikoimaan kuuluu mm. sinappi, tomaattikastike – ei vielä silloin ketsuppi, kurkku, sipuli, mutta suola on kuitenkin tärkein. Maustemaku on kovin erilainen, mutta myyjä tuntee asiakkaittensa maun.

Nakkiemo ei vain myy; hän on ihminen, jolle kerrotaan niin surut kuin ilot ja ainahan niitä ihmisillä on. Vuosien varrella oppii tuntemaan lähiseutujen asukkaat tapoineen ja murheineen.

Kioskista sai myös tulospalvelua. Nakkiemolla oli kioskissa radio, ja hän oli ottanut tavakseen kuunnella jääkiekko-ottelujen tulokset ja kirjoittaa ne ylös. Kyselijöille hän osasi sitten kertoa, miten tämä tai tuo ottelu oli päättynyt.

Kaikki olivat hänen silmissään tasa-arvoisia ja arvostus oli molemminpuolista. Häntä ei koskaan kiusattu eikä kioskille tehty ilkivaltaa. Nakkiemo tunsi kaikki nuoret nimeltä. Niinpä hän osasi aina tarvittaessa kertoa, oliko joku määrätty poika tai tyttö käynyt sinä iltana. Hän myös välitti edelleen asianomaiselle tiedon, kuka tätä oli kysellyt ja minne kysyjä oli mennyt. Nakkiemo toimi tärkeänä linkkinä nuorten välillä.

Pohjois-Haagan Nakkiemo sai muistolaatan 13.06.2010

@ Jaakko Ladonlukko
Mitä tulee tuohon kysymykseen siitä myytiinkö Perunatorilla 1800-luvulla perunoita niin pyysin vielä Helsingin kaupunginmuseon tutkijaa Pirkko Madetojaa selvittämään asiaa ja hän kumoaa käsityksen että sillä paikalla olisi ollut 1800-luvulla perunakauppaa:

"1800-luvun puoliväliin saakka kaikki kauppa oli hyvin tarkkaan kontrolloitua. Torikauppaa sai tehdä vain virallisilla toreilla, joita Helsingissä Senaatintorin rakentamisen jälkeen olivat Kauppatori, Senaatintori markkinoiden aikana, sekä Kasarmitori. Näille toreille maalaiset toivat myyntituotteensa eikä niitä saanut myydä matkalla.

1800-luvun loppupuolella säädökset alkoivat väljentyä ja kansa alkoi muutenkin tehdä kauppaa vähän siellä ja täällä. Ei kuitenkaan Ylioppilastalon nurkilla. Kun 1870 Ylioppilastalo eli nykyinen Vanha ylioppilastalo vihdoin valmistui sinne kauas kaupungin keskustasta (jotta ylioppilaat saavat rellestää rauhassa), sen lähiympäristö aidattiin sekä Heikinkadun että Aleksanterinkadun suuntaan. Rakennuksen tontti rajautui Heikinkadulla puutalokortteliin. Finnasta löytyy Signe Branderin kuva vuodelta 1907 (haku esim. Itäinen Heikinkatu 9), jossa äärimmäisenä oikealla näkyy ihan aavistuksen verran teräväpiikkistä rauta-aitaa.

Tämä aita ympäröi tonttia jo Charles Riisin kuvassa n. 1871-1874 (ei ikävä kyllä löydy Finnasta), joten talon vieressä ei kerta kaikkiaan ole ollut torialuetta ennen uuden Ylioppilastalon rakentamista 1910."

  • Valtaa hansalaiva — tulosta oma #merirosvot-lautapelisi

    Valitse puolesi ja valtaa laiva oman miehistösi nimiin.

    Birgit Flemmingin ja Klaus Störtebekerin joukot ovat molemmat saman hansalaivan kimpussa. Valitse puolesi ja valtaa laiva ensimmäisenä oman miehistösi nimiin. Valtaa hansalaiva -lautapeli liittyy Twitterissä meneillään olevaan keskiajan Itämerelle sijoittuvaan nettiroolipeliin. Voit pelata lautapeliä myös ilman nettipeliin osallistumista.

  • 5. Solki - Milja Kaunisto

    Milja Kaunisto teki tarinan uutuussarjan pohjalta

    Milja Kaunisto kirjoitti tarinan Menneisyyden metsästäjät-sarjan jakson 5 Keskiaikaisten rahojen jäljillä-pohjalta

  • Kirjailijat innostuivat laatimaan upeita historiallisia tarinoita Menneisyyden metsästäjät-sarjan pohjalta

    Kirjailijat tekivät kahdeksan tarinaa uutuussarjasta

    Kirjailijat Milja Kaunisto, Jukka Laajarinne, Markus Leikola ja Veera Tyhtilä katsoivat koko Menneisyyden metsästäjät-sarjan ennakkoon ja kirjoittivat näkemänsä innoittamina kahdeksan tarinaa. Tehtävä osoittautui nelikolle erityisen mieluisaksi, sillä tuntematon Suomen muinaishistoria antoi paitsi luovuutta ruokkivan aihepiirin, myös mahdollisuuden tutustua omiin suomalaisjuuriinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Tämä äiti jaksaa loistaa, vaikka on menettänyt niin paljon

    Tämä tarina kertoo poikkeuksellisen sitkeästä naisesta

    Tämä SuomiLOVE-tarina kertoo poikkeuksellisen sitkeästä naisesta. Hanna-Riitan äidin viereltä on menehtynyt kaksi kumppania ja kolme sisarusta. Silti Erja on aina jaksanut nousta jaloilleen.

  • Euroviisuedustaja valitaan la 28.1. - älä missaa viikolla sekuntiakaan

    Katso viiikon tärkeät päivät ja ajat

    UMK17-spektaakkelibileisiin kuuluvat sensaatioduo Marcus & Martinus, supertähti Jenni Vartiainen ja YouTube-komeetta Arttu Lindeman. Kuorrute kakussa ovat 10 UMK-kilpailijaa, joista vain yksi voi olla euroviisuedustaja! Vuoden korskein bileshow nähdään jo tammikuun 28. päivä ja sitä kohden aletaan nostattaa fiilistä 26.1. alkaen. Lue tästä, miten UMK17-viikko etenee.

  • Äänestä nyt UMK17-suosikkiasi

    Äänestä suosikkiasi 31.12 - 26.1. välisenä aikana

    UMK17-ennakkoäänestys on nyt auki. Äänestys tapahtuu verkossa, tällä sivulla. Äänestä suosikkiasi 31.12.16 - 26.1.17 välisenä aikana

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimii Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.