Hyppää pääsisältöön

Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973
Nakkikioski Ateneumin edessä 1973 Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973 Kuva: Harri Ahola nakkikioski

Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa.

Annosten kyytipoikana käytettiin ennen vanhaan vain sinappia ja ketsuppia. Tosin ketsuppikin on yllättävän tuore tulokas: sen käyttö on yleistynyt vasta 1960-luvulla.

Annokset toki vaihtelivat hieman kioskeittain ja Helsingin rautatieaseman erikoisuus oli Möttönen, joka oli eräänlainen jättikokoinen lihapiirakka. Niitä myytiin parhaimmillaan tuhansia kappaleita päivässä ja möttösiä varten asemalla oli oma leipomonsa. Lappeenrantalaisia innovaatioita puolestaan ovat vety ja atomi, jotka ovat hieman eri tavoin täytettyjä lihapiirakoita.

Ruokapaikkojen sääntely ei ole mikään tuore ilmiö

Nakkikioskien juuret ovat 1800-luvun loppupuolella. Pienimuotoista katukaupustelua oli jo aikaisemminkin, kun kauppiaat kuljettivat mukanaan tavaraa koreissa ja nyyteissä pysähtyen myymään siellä missä katsoivat tarpeelliseksi.

Toki kadulla myytiin muutakin kuin ruokaa ja kauppa oli varsin kansainvälistä. Tupakkakauppiaat olivat usein venäläisiä tai jopa kreikkalaisia ja jäätelökauppiaat pääosin venäläisiä, tosin muutama italialainenkin oli joukossa. Makkaran myyntiin erikoistuneet kioskit alkoivat yleistyä 1920- ja 30-luvuilla.

Nykyisin manataan joka paikkaan ulottuvaa viranomaissääntelyä, mutta se ei todellakaan ole mikään tuore ilmiö, sillä jo vuoden 1917 terveydenhoitojärjestyksessä määrättiin, että "myynti sai tapahtua vain siisteistä nelipyöräisistä kärryistä".

Vuonna 1935 rahatoimikamarin kioskiohjeissa sanottiin, että "myydyn tavaran ja sen korvauksen vaihtaminen ostajan ja myyjän välillä tapahtuu seinässä, ovessa tai ikkunassa olevan aukon kautta, jossa ostaja ollessa kioskin ulkopuolella ja vapaassa ulkoilmassa".

Ihmisiä öisellä Perunatorilla ylioppilastalojen välissä 1970.
Ihmisiä öisellä Perunatorilla ylioppilastalojen välissä 1970. Ihmisiä öisellä Perunatorilla ylioppilastalojen välissä 1970. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Honkavaara Matti perunatori

Kansainväliset pikaruokatrendit saapuvat Suomeen

Sotien jälkeen pikaruokakulttuuri Helsingissä sai kansainvälisiä piirteitä, kun hampurilaiset ja Coca-Cola saapuivat vuoden 1952 olympialaisten aikaan. Paahdetut makkarat ja ranskalaiset tulivat puolestaan Suomeen vuonna 1959, kun Helsingissä Ylioppilastalojen välisellä aukiolla Ylioppilastuki aloitti varainkeruun myymällä näitä tuotteita kioskista. Tästä syystä aukiolle vakiintuikin kansan suussa nimi "Perunatori".

Kioskit houkuttelivat paikalle nuorisoa ja järjestyshäiriöiltäkään ei vältytty. Kaupunki päättikin kieltää pikaruokien myymisen aukiolla muutamia vuosia myöhemmin. Tosin se ei auttanut mitään vaan perunatori sai kyseenalaista mainetta huumeiden osto- ja myyntipaikkana.

Nakkikioskeihin liittyy monenlaisia muistoja

Nakkikioskien entisten vakioasiakkaiden Erkki Jokisen ja Harri Aholan mielestä ainoa oikea snagari on nimenomaan sellainen, jossa annokset myydään etuikkunassa olevasta luukusta.

"Erityisen hyvä nakkikioski löytyi Töölöntorilta. Sitä kutsuttiin nakki-Chessmaniksi, koska myyjä oli aivan amerikkalaisen 1960-luvun alussa kuolemaantuomitun Caryl Chessmanin näköinen. Sillä kioskilla sai erityisen hyvää sinappia", Erkki Jokinen muistelee.

Harri Ahola muistaa puolestaan miten Hakaniemen ympyrätalon taakse tuli Helsingin ensimmäiset Drive in nakkikioskit jo 70-luvulla. Ne olivat kuparista ja tukevaa tekoa päinvastoin kuin perinteiset nakkikioskit. "Muistelen kuulleeni, että joskus asiakkaat olivat joutuneet sanaharkkaan kioskin myyjän kanssa ja kaataneet kostoksi koko kojun", Harri kertoo.

K. Öhmanin makkaranmyyntivaunu Erottajalla 1949-50.
K. Öhmanin makkaranmyyntivaunu Erottajalla 1949-50. K. Öhmanin makkaranmyyntivaunu Erottajalla 1949-50. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Sundsröm Hugo nakkikioski

Kioskin pitäminen oli kovaa työtä

Niclas Hukka ja Hannu Heiskanen pyörittivät 80- ja 90-luvuilla Valkosipuli Jaska nimistä nakkikioskiketjua. "Lähdin perjantai-iltana töihin ja tulin maanantaiaamuna kotiin. Välillä nukuinkin kioskissa", Niclas kertoo.

Valkosipuli oli vielä uutta Suomessa 1980-luvulla. Moni tuli varta vasten kokeilemaan sitä, mutta ruokailu jäi muutamaan puraisuun, sillä maku oli perinteiseen makuun tottuneilla hyvin kitkerä.

"Tyypillinen asiakas tuli taksilla paikalle ravintolaillallisen jälkeen, osti annoksen ja jatkoi matkaa taksilla. 90-luvun lama tappoikin tämänlaatuisen nakkibisneksen", Niclas ja Hannu kertovat.

Snagarimuistoja ja niiden historiaa radio-ohjelmassa

Edelliset tarinat ja paljon muutakin on kuunneltavissa allaolevassa snagareiden historiasta kertovassa radio-ohjelmassa. Se on osa Katoavaa Helsinkiä ohjelmasarjaa, jonka toisessa osassa puhutaan yleisistä saunoista.


Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Perunatori ei saanut nimensä ranskiksista vaan paljon aikaisemmin kun torilla myytiin perunaa jota maalaiset toivat myyntiin jo 1800 luvulla. Toisaalta nimi aktivoitui uudestaan tuon snagarihomman ansiosta.

Lähettänyt käyttäjä

-60 luvun lopulla olin Turussa jonkun aikaa tuuraamassa nakkarilla, listalla olivat lihapiirakka, omenapiirakka, nakit, makkara, hodarit ja keitetyt kananmunat, lisukkeina sinappi, ketsuppi ja kurkkusalaatti. Kauppa kävi viikonloppuisin hyvin, lähellä olleen tanssipaikan mennessä kiinni myöhään illalla, Silloin oli lihapiirakan sisällä vielä lihaakin ja makkaroissa makua.

Lähettänyt käyttäjä

Lahti oli myös nakkikioskien kaupunki. Niitä oli melkein jokaisessa keskustan kadunkulmassa sekä rautatie- ja linja-autoasemalla. "Kuumakoira ilman kaulapantaa" - lihapiirakka höyrykuumennetulla nakilla ilman sinappia, "Suomikoira" - eeppinen Heinosen suomilenkkimakkarapala ja voimakasta sinappia lihapiirakan sisällä. Lahtelainen lihapiirakakka oli rasvainen ja mehevä, täytteenä oli oikea riisi ja jauheliha. Ohralihapiirakalla ei asiakkaita kiusattu. Vehnäsämpylämäinen kuumakoira yhdellä tai kahdella nakilla oli vieraampi.

Mielenkiintoisia tarinoita eri kaupunkien nakkikioskeista. Harmi kun Lahdesta hävisi juuri äskettäin perinteinen snagari Torvea vastapäätä.

Tässä vielä yksi tarina Nakki-emon kioskilta Pohjois Haagasta: http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=112

Lähettänyt käyttäjä

PERUNATORI sai nuorison keskuudessa uuden nimen 60-luvulla PRESSO.
Perunatorista muistu mieleen erikoinen tapahtuma. Sinne oli tuotu rekan lavetilla valtavan kokoinen valaskala. Vuosi oli muistaakseni 1957. Kalaa oli jouduttu osittain paikkaamaan pellinpalasilla. Oli siinä meillä ihmeteltävää.

Pohjois-Haagan snagari

Kioskilla riitti vilinää joka ilta. Nimensä ”Nakkiemo” hän sai nuorilta, joiden kokoontumispaikka kioski oli. Koskaan hänellä ei ollut niin kiire, ettei olisi ehtinyt pitää pientä juttutuokiota asiakkaan kanssa. Suosituin ostos nuorten keskuudessa oli ”köyhis” eli halkaistu sämpylä mausteilla.

Valintaakin on: nakkeja, porilaisia, helsinkiläisiä ja tietysti "köyhis" sämpylä ilman nakkia. Maustevalikoimaan kuuluu mm. sinappi, tomaattikastike – ei vielä silloin ketsuppi, kurkku, sipuli, mutta suola on kuitenkin tärkein. Maustemaku on kovin erilainen, mutta myyjä tuntee asiakkaittensa maun.

Nakkiemo ei vain myy; hän on ihminen, jolle kerrotaan niin surut kuin ilot ja ainahan niitä ihmisillä on. Vuosien varrella oppii tuntemaan lähiseutujen asukkaat tapoineen ja murheineen.

Kioskista sai myös tulospalvelua. Nakkiemolla oli kioskissa radio, ja hän oli ottanut tavakseen kuunnella jääkiekko-ottelujen tulokset ja kirjoittaa ne ylös. Kyselijöille hän osasi sitten kertoa, miten tämä tai tuo ottelu oli päättynyt.

Kaikki olivat hänen silmissään tasa-arvoisia ja arvostus oli molemminpuolista. Häntä ei koskaan kiusattu eikä kioskille tehty ilkivaltaa. Nakkiemo tunsi kaikki nuoret nimeltä. Niinpä hän osasi aina tarvittaessa kertoa, oliko joku määrätty poika tai tyttö käynyt sinä iltana. Hän myös välitti edelleen asianomaiselle tiedon, kuka tätä oli kysellyt ja minne kysyjä oli mennyt. Nakkiemo toimi tärkeänä linkkinä nuorten välillä.

Pohjois-Haagan Nakkiemo sai muistolaatan 13.06.2010

@ Jaakko Ladonlukko
Mitä tulee tuohon kysymykseen siitä myytiinkö Perunatorilla 1800-luvulla perunoita niin pyysin vielä Helsingin kaupunginmuseon tutkijaa Pirkko Madetojaa selvittämään asiaa ja hän kumoaa käsityksen että sillä paikalla olisi ollut 1800-luvulla perunakauppaa:

"1800-luvun puoliväliin saakka kaikki kauppa oli hyvin tarkkaan kontrolloitua. Torikauppaa sai tehdä vain virallisilla toreilla, joita Helsingissä Senaatintorin rakentamisen jälkeen olivat Kauppatori, Senaatintori markkinoiden aikana, sekä Kasarmitori. Näille toreille maalaiset toivat myyntituotteensa eikä niitä saanut myydä matkalla.

1800-luvun loppupuolella säädökset alkoivat väljentyä ja kansa alkoi muutenkin tehdä kauppaa vähän siellä ja täällä. Ei kuitenkaan Ylioppilastalon nurkilla. Kun 1870 Ylioppilastalo eli nykyinen Vanha ylioppilastalo vihdoin valmistui sinne kauas kaupungin keskustasta (jotta ylioppilaat saavat rellestää rauhassa), sen lähiympäristö aidattiin sekä Heikinkadun että Aleksanterinkadun suuntaan. Rakennuksen tontti rajautui Heikinkadulla puutalokortteliin. Finnasta löytyy Signe Branderin kuva vuodelta 1907 (haku esim. Itäinen Heikinkatu 9), jossa äärimmäisenä oikealla näkyy ihan aavistuksen verran teräväpiikkistä rauta-aitaa.

Tämä aita ympäröi tonttia jo Charles Riisin kuvassa n. 1871-1874 (ei ikävä kyllä löydy Finnasta), joten talon vieressä ei kerta kaikkiaan ole ollut torialuetta ennen uuden Ylioppilastalon rakentamista 1910."

  • Hanski todennäköisesti juuri ennen lähtöään Kanadaan vuonna 1929

    Hanski kierteli junapummina 30-luvun Amerikassa

    Hanski äänitti seikkailunsa eläkeiässä c-kasetille

    Eteläpohjalaisen Hanskin junapummi-tarina löytyi c-kasetilta. Nauhalla jo eläkeiässä oleva Hanski kertoo muistelmiaan. Äänitys on 1970-luvun lopulta, mutta vanhalla miehellä on tarkassa muistissa 50 vuoden takaiset seikkailut.

  • Junapummi saa voileivän

    Hanskin nokkelimmat bommauskeinot

    Työttömänä siirtolaisena omatoimisuus on valttia!

    Hanski paljastaa junapummin bommausstrategiat. Nokkeluus on tässä hommassa valttia, ei raskaan työn raataminen!

  • Junapummit opettelivat hyppäämään liikkuvaan junaan

    Hanskin selviytymisvinkit siirtolaisille

    Suomalaiset pummasivat 30-luvun laman aikana kuten muutkin

    Pohjalainen Hanski seikkaili pula-ajan Kanadassa ja Yhdysvalloissa junapummina. Työttömyys, asunnottomuus ja paperittomuus leimasivat hänen siirtolaisvuosiaan. Hanskin muistelmat löytyivät 40 vuotta vanhalta c-kasetilta. Kyseessä on harvoin kuultu rehellisen avoin siirtolaistarina.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Ihmisiä seisoo ja istuu täyden junan katolla ratapihalla.

    Suomalaissiirtolaiset junapummeina 1930-luvun Amerikassa

    Pohjalainen Hanski selvisi lama-ajan yli "bommailemalla"

    Elämä pummina, kerjäläisenä tai paperittomana eivät kuulu suomalaissiirtolaisista yleisesti kuultuihin tarinoihin. #junapummit -tarina perustuu Yle Historian saamaan ainutlaatuiseen äänimateriaaliin. Siinä jo eläkkeellä oleva pohjalainen Hanski muistelee c-kasetille nuoruusvuosien seikkailuitaan pula-ajan siirtolaisena.

  • Junapummit opettelivat hyppäämään liikkuvaan junaan

    Hanskin selviytymisvinkit siirtolaisille

    Suomalaiset pummasivat 30-luvun laman aikana kuten muutkin

    Pohjalainen Hanski seikkaili pula-ajan Kanadassa ja Yhdysvalloissa junapummina. Työttömyys, asunnottomuus ja paperittomuus leimasivat hänen siirtolaisvuosiaan. Hanskin muistelmat löytyivät 40 vuotta vanhalta c-kasetilta. Kyseessä on harvoin kuultu rehellisen avoin siirtolaistarina.

  • Neuvostoliittolaiset avaruuskoirat Belka ja Strelka

    Belka ja Strelka kävivät avaruudessa ennen Juri Gagarinia

    Neuvostoliittolaiset avaruuskoirat Belka ja Strelka

    Neuvostoliitto laukaisi vuonna 1957 maata kiertävälle radalle ensimmäisen tekokuun Sputnikin. Kuukausi Sputnikin jälkeen avaruuteen ammuttiin Laika-koira, joka oli ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Länsimaissa Laikan kohtalosta oltiin hyvin huolissaan, ja vaikka neuvostoliittolaiset uskottelivat muuta, Laika kuoli pian raketin ampumisen jälkeen stressiin ja kuumuuteen.

  • Toimittajat Porkkalassa

    Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Kasnalaisen kerjuukirje Kekkoselle

    Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Two Neanderthal men with different distinctive growth of hair pictured in the Rheinisches Landesmuseum in Bonn, Germany, Tuesday, 13 June 2006.

    Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Nervanderinkatu Helsingissä

    Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973

    Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kuusi vaalijulistettu vuoden 1956 vaaleista

    Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932.

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.