Hyppää pääsisältöön

Kipu rampauttaa

Anu Wickholm istuu puistonpenkillä.
Anu Wickholm istuu puistonpenkillä. Kuva: Yle, Akuutti anu wickholm

Tamperelainen Anu Wickholm (42 v.) on kärsinyt selvittämättömistä kivuista jo vuodesta 1998.

– Silloin tuli ensimmäisiä mystisiä jalkakipuja. Sitten vuoden päästä niska meni jumiin ja silloin alkoivat päivittäiset kivut. Niitä on jatkunut tähän päivään asti. Valtaosin se on jotain lihaskivun tyyppistä, mutta ei mitään sellaista kuin terve kipu, jota tulisi liikunnan tai hieronnan jälkeen. Se vaan jatkuu ja välillä saattaa pahetakin ihan yllättäen.

Tampereen yliopistollisen sairaalan kipuklinikan potilaista on apulaisylilääkäri Aki Hietaharjun mukaan 20 - 25 prosenttia sellaisia, joilla ei löydetä varsinaista syytä kipuun.

– Tärkeimpiä syitä kipuun ovat alaselän kiputilat, krooninen alaselkäkipu. Muita tällaisia yleisiä syitä, joita kipulääkäri näkee kroonisen kivun aiheuttajina, on fibromyalgia, tuki- liikuntaelinsairauksista nivelrikko ja myös nivelreuma. Viimeisenä tärkeänä ryhmänä ovat erilaiset vammojen jälkitilat ja nimenomaan sellaiset vammat, joissa on hermovaurio eli erilaiset hermovaurioiden jälkitilat, mutta myös muut tällaiset tapaturmiin tai muihin vammoihin liittyvät jälkitilat. Sitten meillä on joukko neurologisia sairauksia, jotka ovat enemmän omaan erikoisalaani liittyviä. Niissä ääreishermosto vaurioituu tavalla tai toisella. Puhutaan polyneuropatioista eli ääreishermoston sairauksista. Ehkä yleisin Suomessa kivulloisen polyneuropatian aiheuttaja on diabetes ja diabeettinen polyneuropatia on yleinen kroonisen kivun aiheuttaja, selvittää apulaisylilääkäri Hietaharju.

Kipu vei työttömäksi

Tietotekniikka-alalla ollut Anu Wickholm pystyisi tekemään puolta päivää töitä, mutta on tällä hetkellä työttömänä.

– Minulla on krooninen kipuoireyhtymä ja oireyhtymiä ei vakuutuslääketieteessä katsota sairaudeksi. Olen viisi kertaa hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä, joka periaatteessa olisi oikea muoto, kun pystyn puolta päivää tekemään, mutta kaikki hakemukset ovat tulleet takaisin kielteisinä, sanoo Anu.

Apulaislääkäri Hietaharju sanoo, että lääkäreillä on aika selvät ohjeet kivun aiheuttamasta työkyvyttömyydestä.

Apulaisylilääkäri Aki Hietaharju.
Apulaisylilääkäri Aki Hietaharju. Apulaisylilääkäri Aki Hietaharju. Kuva: Yle, Akuutti aki hietaharju

– Pahimmillaan kipu, myös krooninen kipu ja tällainenkin kipu, johon ei mitään syytä löydy, voi olla sellaista, että henkilön toimintakyky on lamaantunut tai se vaikeuttaa merkittävästi toimintakykyä ja myös työkykyä. Vuonna 2008 suomalainen lääkäriseura Duodecim yhdessä työeläkelaitosten eli Telan kanssa laati ohjeistuksen, jossa on annettu ohjeet kuinka työkykyä ja toimintakykyä arvioidaan kipupotilailla ja kroonisesta kivusta kärsivillä, kertoo Hietaharju.

Vertaistukea ryhmästä

Anu Wickholm sai apua vertaistukiryhmästä. Siellä kipu yhdistää.

– Löysin ryhmän kipuluennon kautta ja saatuani itse hyvän kokemuksen vertaistuesta, halusin mahdollistaa sen muillekin. Näin olen ollut kymmenisen vuotta Tampereella Suomen kipu ry:n aluevastaava ja vertaisryhmän vetäjä.

Kun kipu on jatkuvaa, sen kanssa on pakko oppia elämään. Muut ihmiset eivät välttämättä tajua kroonisesta kivusta kärsivää.

– Ei tavallinen ihminen tietenkään tajua tätä tilaa samalla tavalla kuin kipuvertaiset. Mutta minä olen kyllä saanut erittäin hyvää kohtelua, niin työyhteisössä kuin ystäväpiirissäkin, että en ole joutunut juurikaan ikäviin tilanteisiin. Ymmärrystä on kyllä löytynyt, vaikkei kipu päällepäin varsinaisesti näy.

Anu Wickholm.
Anu Wickholm Anu Wickholm. Kuva: Yle, Akuutti anu wickholm

Anu syö voimakkaita kipulääkkeitä ja saa aika ajoin puudutuspiikkejä niskaansa. Kipu on jatkuvaa, mutta hallinnassa. Vaikka kivun syy ei olisi selvillä, hoidetaan sitä tiedostettuihin kiputiloihin tarkoitetuilla lääkkeillä.

– Me lähdemme liikkeelle perinteisillä hoidoilla, millä hoidetaan semmoista kipua mihin on olemassa tunnettu syy. Osa näistä kipulääkkeistä auttaa myös sellaiseen kipuun, jossa ei selittävää tekijää löydy, eli tällaiset niin sanotut kroonisen kivun lääkehoidot kannattaa käydä lävitse myös näissä sairauksissa. Mutta jos kroonisen kivun lääkehoidoista ei ole apua, meillä on joukko ei-lääkkeellisiä hoitoja, joista osalla tuntuu olevan parempi vaste syyltään tuntemattomissa kipuoireissa.
Esimerkiksi fysioterapia on yksi tällainen hoitomuoto, joka usein räätälöidään yksilöllisesti. Sitten on joukko erilaisia psykologisia hoitomuotoja, jotka lähtevät liikkeelle hypnoositerapiasta, myös erilaisiin terapeuttisiin ja kivun hallintakeinojen opettamiseen. Meillä on myös erilaisia sähköisiä hoitoja, apulaisylilääkäri Hietaharju kertoo.

– Periaatteessahan voin parantua tästä, kun ei ole varsinaista syytä kivuille tiedossa. Mutta käytännössä en turhia toiveita aseta sille. Olen tottunut elämään päivä kerrallaan, enkä kauhean pitkälle suunnittele eteenpäin, toteaa Anu.

Asiantuntija: AKI HIETAHARJU, apulaisylilääkäri, TAYS

Toimittaja: LASSE TUORILA

  • Nainen pihassa kissa sylissä.

    Borrelioosin diagnoosi viivästyi - kivut ovat osa Katjan päivittäistä arkea

    Punkin aiheuttamaa borrelioosia on hankala diagnosoida.

    Katja Nevalaisen perheessä sekä äiti että tytär ovat vuorollaan sairastuneet borrelioosiin. Katjan sairautta ei voida enää parantaa, mutta tyttären borrelioosi hoidettiin ajoissa antibiooteilla. Perheessä punkkisyynejä tehdään päivittäin sekä lapsille että lemmikeille. Siperiankissa Pomosta Katja nyppi eräänä kesäisenä aamuyönä irti lähes sata punkkia.

  • Annen motto kannustaa uuteen elämään.

    Alzheimerin tauti mullisti Annen elämän kahdessa kuukaudessa

    Muistihäiriö muutti elämäni täysin.

    59-vuotias Anne Vihakara oli kiireinen nainen. Ajomatkaa työpaikalle Turun yliopistoon kertyi kauppatieteiden lehtorille päivittäin 250 kilometriä. Kotona päivä jatkui Kiina-aiheisella tutkimuksella ja toisella puolella työpöytää odotti satojen opiskelijoiden tenttivastauspino. Perhe, puutarha, harrastukset. Ja sitten täysin yllättäen elämä pysähtyi.

  • Tiia Ung katsoo yläviistoon sinisen metalliseinän edessä.

    Tiia pyöritti perheen arkea jo alle 10-vuotiaana: “Lapsuus loppui isän muistisairauteen”

    Tiia Ung kertoo lapsuudestaan isän muistisairauden kanssa.

    Tiia pyöritti perheen arkea jo alle 10-vuotiaana: “Lapsuus loppui isän muistisairauteen” Oululainen Tiia Ung on on elänyt suurimman osan elämästään muistisairauden ympäröimänä ja nähnyt läheltä, miten se uuvuttaa hyväkuntoisen miehen vääjäämättä. Tiia oli vasta 10-vuotias, kun hänen isällään diagnosoitiin Alzheimerin tauti.