Hyppää pääsisältöön

Kipu rampauttaa

Anu Wickholm istuu puistonpenkillä.
Anu Wickholm istuu puistonpenkillä. Kuva: Yle, Akuutti anu wickholm

Tamperelainen Anu Wickholm (42 v.) on kärsinyt selvittämättömistä kivuista jo vuodesta 1998.

– Silloin tuli ensimmäisiä mystisiä jalkakipuja. Sitten vuoden päästä niska meni jumiin ja silloin alkoivat päivittäiset kivut. Niitä on jatkunut tähän päivään asti. Valtaosin se on jotain lihaskivun tyyppistä, mutta ei mitään sellaista kuin terve kipu, jota tulisi liikunnan tai hieronnan jälkeen. Se vaan jatkuu ja välillä saattaa pahetakin ihan yllättäen.

Tampereen yliopistollisen sairaalan kipuklinikan potilaista on apulaisylilääkäri Aki Hietaharjun mukaan 20 - 25 prosenttia sellaisia, joilla ei löydetä varsinaista syytä kipuun.

– Tärkeimpiä syitä kipuun ovat alaselän kiputilat, krooninen alaselkäkipu. Muita tällaisia yleisiä syitä, joita kipulääkäri näkee kroonisen kivun aiheuttajina, on fibromyalgia, tuki- liikuntaelinsairauksista nivelrikko ja myös nivelreuma. Viimeisenä tärkeänä ryhmänä ovat erilaiset vammojen jälkitilat ja nimenomaan sellaiset vammat, joissa on hermovaurio eli erilaiset hermovaurioiden jälkitilat, mutta myös muut tällaiset tapaturmiin tai muihin vammoihin liittyvät jälkitilat. Sitten meillä on joukko neurologisia sairauksia, jotka ovat enemmän omaan erikoisalaani liittyviä. Niissä ääreishermosto vaurioituu tavalla tai toisella. Puhutaan polyneuropatioista eli ääreishermoston sairauksista. Ehkä yleisin Suomessa kivulloisen polyneuropatian aiheuttaja on diabetes ja diabeettinen polyneuropatia on yleinen kroonisen kivun aiheuttaja, selvittää apulaisylilääkäri Hietaharju.

Kipu vei työttömäksi

Tietotekniikka-alalla ollut Anu Wickholm pystyisi tekemään puolta päivää töitä, mutta on tällä hetkellä työttömänä.

– Minulla on krooninen kipuoireyhtymä ja oireyhtymiä ei vakuutuslääketieteessä katsota sairaudeksi. Olen viisi kertaa hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä, joka periaatteessa olisi oikea muoto, kun pystyn puolta päivää tekemään, mutta kaikki hakemukset ovat tulleet takaisin kielteisinä, sanoo Anu.

Apulaislääkäri Hietaharju sanoo, että lääkäreillä on aika selvät ohjeet kivun aiheuttamasta työkyvyttömyydestä.

Apulaisylilääkäri Aki Hietaharju.
Apulaisylilääkäri Aki Hietaharju. Apulaisylilääkäri Aki Hietaharju. Kuva: Yle, Akuutti aki hietaharju

– Pahimmillaan kipu, myös krooninen kipu ja tällainenkin kipu, johon ei mitään syytä löydy, voi olla sellaista, että henkilön toimintakyky on lamaantunut tai se vaikeuttaa merkittävästi toimintakykyä ja myös työkykyä. Vuonna 2008 suomalainen lääkäriseura Duodecim yhdessä työeläkelaitosten eli Telan kanssa laati ohjeistuksen, jossa on annettu ohjeet kuinka työkykyä ja toimintakykyä arvioidaan kipupotilailla ja kroonisesta kivusta kärsivillä, kertoo Hietaharju.

Vertaistukea ryhmästä

Anu Wickholm sai apua vertaistukiryhmästä. Siellä kipu yhdistää.

– Löysin ryhmän kipuluennon kautta ja saatuani itse hyvän kokemuksen vertaistuesta, halusin mahdollistaa sen muillekin. Näin olen ollut kymmenisen vuotta Tampereella Suomen kipu ry:n aluevastaava ja vertaisryhmän vetäjä.

Kun kipu on jatkuvaa, sen kanssa on pakko oppia elämään. Muut ihmiset eivät välttämättä tajua kroonisesta kivusta kärsivää.

– Ei tavallinen ihminen tietenkään tajua tätä tilaa samalla tavalla kuin kipuvertaiset. Mutta minä olen kyllä saanut erittäin hyvää kohtelua, niin työyhteisössä kuin ystäväpiirissäkin, että en ole joutunut juurikaan ikäviin tilanteisiin. Ymmärrystä on kyllä löytynyt, vaikkei kipu päällepäin varsinaisesti näy.

Anu Wickholm.
Anu Wickholm Anu Wickholm. Kuva: Yle, Akuutti anu wickholm

Anu syö voimakkaita kipulääkkeitä ja saa aika ajoin puudutuspiikkejä niskaansa. Kipu on jatkuvaa, mutta hallinnassa. Vaikka kivun syy ei olisi selvillä, hoidetaan sitä tiedostettuihin kiputiloihin tarkoitetuilla lääkkeillä.

– Me lähdemme liikkeelle perinteisillä hoidoilla, millä hoidetaan semmoista kipua mihin on olemassa tunnettu syy. Osa näistä kipulääkkeistä auttaa myös sellaiseen kipuun, jossa ei selittävää tekijää löydy, eli tällaiset niin sanotut kroonisen kivun lääkehoidot kannattaa käydä lävitse myös näissä sairauksissa. Mutta jos kroonisen kivun lääkehoidoista ei ole apua, meillä on joukko ei-lääkkeellisiä hoitoja, joista osalla tuntuu olevan parempi vaste syyltään tuntemattomissa kipuoireissa.
Esimerkiksi fysioterapia on yksi tällainen hoitomuoto, joka usein räätälöidään yksilöllisesti. Sitten on joukko erilaisia psykologisia hoitomuotoja, jotka lähtevät liikkeelle hypnoositerapiasta, myös erilaisiin terapeuttisiin ja kivun hallintakeinojen opettamiseen. Meillä on myös erilaisia sähköisiä hoitoja, apulaisylilääkäri Hietaharju kertoo.

– Periaatteessahan voin parantua tästä, kun ei ole varsinaista syytä kivuille tiedossa. Mutta käytännössä en turhia toiveita aseta sille. Olen tottunut elämään päivä kerrallaan, enkä kauhean pitkälle suunnittele eteenpäin, toteaa Anu.

Asiantuntija: AKI HIETAHARJU, apulaisylilääkäri, TAYS

Toimittaja: LASSE TUORILA

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Yhtenä ongelmana on kun monikaan lääkäri ei osaa tutkia selkärannan liikkuvuutta, fasettijumieja eikä muitakaan selkärangan virheasentoja, joista yllättävän moni ongelma johtuu.
Osa lääkärikunnasta puhuu vain "konservatiivisesta" hoidoista, mutta vain osa tunnustaa koulutuksen vajavuuden. Yhtenä ongelmana on suomesta ylioppiostotasoisen kiropation koulutksen puute.

Itselläni olen saanut apua kiropaktikolta, joita on erilaisia kuten lääkäreitäkin.
Lääkärit, fysiatrit tai hierojat eivät oleapua tuoneet.
Lääkärit tosin määräävät kipulääkkeitä sekä myös aiheellisia tutkimuksia kuten magneettikuvantamisen.

Mielestäni paras lopputulos kipupotilaiden hoidossa saavutettaisiin Lääkäreiden ja kiropaktikoiden yhteistyöllä. Tällätavoin moni turha leikkaus jäisi tekemattä, sekä moni potilas saisi kaipaamansa apua.

Lähettänyt käyttäjä

Moni käy lääkäreillä saamatta apua. Itselläni fysiatri katsoi si-nivelen olevan pois paikaltaan. Moni fysioterapeuttikin huomaa si-nivelen paikaltaan olon. Kaikkien kipuilevien kannattaa tarkistuttaa si-nivel. Lääkärit saisi alkaa uskomaan tähän kipuja aihettavaan pieneen niveleen..

  • Miehen käsi tatuaoidulla olkapäällä.

    Itsehieronnalla eroon lihasjumeista

    Hiero- rentoudu

    Kärsitkö niskajumista, hiirikädestä tai huimauksesta? Liikkumattomuus ja liiallinen istuminen aiheuttavat lihasten jäykistymistä ja huonontavat niiden toimivuutta. Kehon liikkuvuutta voi lisätä ja lihaksia rentouttaa myös omin voimin, itsehieronnalla. Tuloksena on rennompi ja terveempi keho.

  • Punaiset pikkuhousut valkoisella pohjalla. Kuvan oikeassa reunassa teksti:"Nainen on kokonaisuus. Ongelmat tai  muutokset kuukautiskierrossa ja -vuodossa voivat olla tärkeä viesti tai vihje gynekologisten sairauksien lisäksi muista ongelmista."

    Nainen, tiedä nämä 10 faktaa kuukautisista!

    Mitä jokaisen naisen tulisi tietää kuukautisista?

    Kerran kuussa, yhden viikon ajan, noin 40 vuotta – kuukautiset kulkevat naisen mukana elämän joka kiemuroissa. Kuukautiset ovat hyvin yksilölliset. Osalle naisista helpot ja huomaamattomat, suurimmalle osalle jonkinlaista oireilua aiheuttavat. Joskus kuukautiset kuitenkin aiheuttavat oireita ja arkea hallitsevaa haittaa, jotka on syytä tutkia perusteellisemmin. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Annakaija Lappalainen kertoo faktat, jotka jokaisen naisen tulisi kuukautisista tietää.

  • Nainen mietiskelee kevätsäässä kalliolla.

    Puolen minuutin keskittyminen riittää - mielenrauhaa voi treenata

    Dunderfelt: Koko kansan psykotreenit

    Jumittavatko ajatuksesi vanhassa, vaikka pitäisi jo suunnata uuteen? Etsitkö rauhaa, mutta haluaisit silti olla energinen? Psykologi Tony Dunderfeltin kehittämä harjoitus auttaa mieltä rentoutumaan. Elämänasenteella on ratkaiseva merkitys siihen, miten me voimme. Dunderfeltin mukaan ihminen voi treenata mieltään ottamaan iisimmin ja ajattelemaan positiivisemmin.