Hyppää pääsisältöön

Kipu rampauttaa

Anu Wickholm istuu puistonpenkillä. Kuva: Yle, Akuutti anu wickholm

Tamperelainen Anu Wickholm (42 v.) on kärsinyt selvittämättömistä kivuista jo vuodesta 1998.

– Silloin tuli ensimmäisiä mystisiä jalkakipuja. Sitten vuoden päästä niska meni jumiin ja silloin alkoivat päivittäiset kivut. Niitä on jatkunut tähän päivään asti. Valtaosin se on jotain lihaskivun tyyppistä, mutta ei mitään sellaista kuin terve kipu, jota tulisi liikunnan tai hieronnan jälkeen. Se vaan jatkuu ja välillä saattaa pahetakin ihan yllättäen.

Tampereen yliopistollisen sairaalan kipuklinikan potilaista on apulaisylilääkäri Aki Hietaharjun mukaan 20 - 25 prosenttia sellaisia, joilla ei löydetä varsinaista syytä kipuun.

– Tärkeimpiä syitä kipuun ovat alaselän kiputilat, krooninen alaselkäkipu. Muita tällaisia yleisiä syitä, joita kipulääkäri näkee kroonisen kivun aiheuttajina, on fibromyalgia, tuki- liikuntaelinsairauksista nivelrikko ja myös nivelreuma. Viimeisenä tärkeänä ryhmänä ovat erilaiset vammojen jälkitilat ja nimenomaan sellaiset vammat, joissa on hermovaurio eli erilaiset hermovaurioiden jälkitilat, mutta myös muut tällaiset tapaturmiin tai muihin vammoihin liittyvät jälkitilat. Sitten meillä on joukko neurologisia sairauksia, jotka ovat enemmän omaan erikoisalaani liittyviä. Niissä ääreishermosto vaurioituu tavalla tai toisella. Puhutaan polyneuropatioista eli ääreishermoston sairauksista. Ehkä yleisin Suomessa kivulloisen polyneuropatian aiheuttaja on diabetes ja diabeettinen polyneuropatia on yleinen kroonisen kivun aiheuttaja, selvittää apulaisylilääkäri Hietaharju.

Kipu vei työttömäksi

Tietotekniikka-alalla ollut Anu Wickholm pystyisi tekemään puolta päivää töitä, mutta on tällä hetkellä työttömänä.

– Minulla on krooninen kipuoireyhtymä ja oireyhtymiä ei vakuutuslääketieteessä katsota sairaudeksi. Olen viisi kertaa hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä, joka periaatteessa olisi oikea muoto, kun pystyn puolta päivää tekemään, mutta kaikki hakemukset ovat tulleet takaisin kielteisinä, sanoo Anu.

Apulaislääkäri Hietaharju sanoo, että lääkäreillä on aika selvät ohjeet kivun aiheuttamasta työkyvyttömyydestä.

Apulaisylilääkäri Aki Hietaharju. Apulaisylilääkäri Aki Hietaharju. Kuva: Yle, Akuutti aki hietaharju

– Pahimmillaan kipu, myös krooninen kipu ja tällainenkin kipu, johon ei mitään syytä löydy, voi olla sellaista, että henkilön toimintakyky on lamaantunut tai se vaikeuttaa merkittävästi toimintakykyä ja myös työkykyä. Vuonna 2008 suomalainen lääkäriseura Duodecim yhdessä työeläkelaitosten eli Telan kanssa laati ohjeistuksen, jossa on annettu ohjeet kuinka työkykyä ja toimintakykyä arvioidaan kipupotilailla ja kroonisesta kivusta kärsivillä, kertoo Hietaharju.

Vertaistukea ryhmästä

Anu Wickholm sai apua vertaistukiryhmästä. Siellä kipu yhdistää.

– Löysin ryhmän kipuluennon kautta ja saatuani itse hyvän kokemuksen vertaistuesta, halusin mahdollistaa sen muillekin. Näin olen ollut kymmenisen vuotta Tampereella Suomen kipu ry:n aluevastaava ja vertaisryhmän vetäjä.

Kun kipu on jatkuvaa, sen kanssa on pakko oppia elämään. Muut ihmiset eivät välttämättä tajua kroonisesta kivusta kärsivää.

– Ei tavallinen ihminen tietenkään tajua tätä tilaa samalla tavalla kuin kipuvertaiset. Mutta minä olen kyllä saanut erittäin hyvää kohtelua, niin työyhteisössä kuin ystäväpiirissäkin, että en ole joutunut juurikaan ikäviin tilanteisiin. Ymmärrystä on kyllä löytynyt, vaikkei kipu päällepäin varsinaisesti näy.

Anu Wickholm Anu Wickholm. Kuva: Yle, Akuutti anu wickholm

Anu syö voimakkaita kipulääkkeitä ja saa aika ajoin puudutuspiikkejä niskaansa. Kipu on jatkuvaa, mutta hallinnassa. Vaikka kivun syy ei olisi selvillä, hoidetaan sitä tiedostettuihin kiputiloihin tarkoitetuilla lääkkeillä.

– Me lähdemme liikkeelle perinteisillä hoidoilla, millä hoidetaan semmoista kipua mihin on olemassa tunnettu syy. Osa näistä kipulääkkeistä auttaa myös sellaiseen kipuun, jossa ei selittävää tekijää löydy, eli tällaiset niin sanotut kroonisen kivun lääkehoidot kannattaa käydä lävitse myös näissä sairauksissa. Mutta jos kroonisen kivun lääkehoidoista ei ole apua, meillä on joukko ei-lääkkeellisiä hoitoja, joista osalla tuntuu olevan parempi vaste syyltään tuntemattomissa kipuoireissa.
Esimerkiksi fysioterapia on yksi tällainen hoitomuoto, joka usein räätälöidään yksilöllisesti. Sitten on joukko erilaisia psykologisia hoitomuotoja, jotka lähtevät liikkeelle hypnoositerapiasta, myös erilaisiin terapeuttisiin ja kivun hallintakeinojen opettamiseen. Meillä on myös erilaisia sähköisiä hoitoja, apulaisylilääkäri Hietaharju kertoo.

– Periaatteessahan voin parantua tästä, kun ei ole varsinaista syytä kivuille tiedossa. Mutta käytännössä en turhia toiveita aseta sille. Olen tottunut elämään päivä kerrallaan, enkä kauhean pitkälle suunnittele eteenpäin, toteaa Anu.

Asiantuntija: AKI HIETAHARJU, apulaisylilääkäri, TAYS

Toimittaja: LASSE TUORILA

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Yhtenä ongelmana on kun monikaan lääkäri ei osaa tutkia selkärannan liikkuvuutta, fasettijumieja eikä muitakaan selkärangan virheasentoja, joista yllättävän moni ongelma johtuu.
Osa lääkärikunnasta puhuu vain "konservatiivisesta" hoidoista, mutta vain osa tunnustaa koulutuksen vajavuuden. Yhtenä ongelmana on suomesta ylioppiostotasoisen kiropation koulutksen puute.

Itselläni olen saanut apua kiropaktikolta, joita on erilaisia kuten lääkäreitäkin.
Lääkärit, fysiatrit tai hierojat eivät oleapua tuoneet.
Lääkärit tosin määräävät kipulääkkeitä sekä myös aiheellisia tutkimuksia kuten magneettikuvantamisen.

Mielestäni paras lopputulos kipupotilaiden hoidossa saavutettaisiin Lääkäreiden ja kiropaktikoiden yhteistyöllä. Tällätavoin moni turha leikkaus jäisi tekemattä, sekä moni potilas saisi kaipaamansa apua.

  • Sähkötupakan haitat vasta selviämässä

    Sähkötupakan haitat vasta selviämässä.

    Sähkötupakan höyryttelystä on tullut suosittua erityisesti nuorten keskuudessa. Joka neljäs 12–18 -vuotias on vähintään kokeillut sähkösavuketta. Tiedot sähkötupakoinnin haitoista ovat vielä puutteellisia, mutta esimerkiksi makunesteiden epäillään aiheuttavan vaarallisia keuhkoreaktioita.

  • Rentoutusohjaajan vinkit jouluun: “Iloinen zen ja helpotuksen huokaus”

    Rentoutuminen ei tarkoita laiskottelua vaan antaa voimaa.

    Oululaisen Soile Suvannon matka kohti parempaa oloa alkoi viisi vuotta sitten läheisen ihmisen kuoleman jälkeen. Kuten niin usein käy, Suvantokin alkoi kyseenalaistaa tapojaan ja toimiaan vasta rankan kokemuksen jälkeen. Nyt rentoutusohjaajana töitä tekevä nainen katselee elämää hiukan eri näkövinkkelistä ja toivoo ihmisten jouluun rentoa mieltä ja epätäydellisyyden hyväksymistä.

  • Miika Kokkosen pitkä odotus sydämensiirtoon: "Ilman Murua en olisi pysynyt elossa"

    Miika Kokkonen odotti uutta sydäntä yli viisi vuotta.

    Kun sydän sanoo sopimuksensa irti, ihminen joutuu tilanteeseen, jossa on kyse elämästä ja kuolemasta. Näin kävi viisi vuotta sitten vantaalaiselle Miika Kokkoselle. Hänen henkensä pelastukseksi koitui ulkoinen apusydänpumppu, jonka kanssa elo oli vähintäänkin haastavaa. Kun Miika neljä vuotta sydänkärryn kanssa elettyään pääsi sydänsiirtojonoon, elämässä alkoi uusi jännitys. Löytyykö sopiva sydän, löytyykö se ajoissa?