Hyppää pääsisältöön

Erkka Mykkänen: ”Tunsin lapsena polttavaa kateutta, jos opettaja innostui jonkun muun tekstistä”

Erkka Mykkänen ulkoilee joka päivä.
Erkka Mykkänen käy kävelyllä joka päivä. Erkka Mykkänen ulkoilee joka päivä. Kuva: Yle/Anna Keränen erkka mykkänen

Helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja lavarunoilija Erkka Mykkänen kuvaa esikoiskirjassaan absurdeja tapahtumaketjuja. Mies opettelee paremmaksi kirjoittajaksi lukemalla muiden tekstejä. Jo kymmenenvuotiaana hän tunsi kateutta siitä, että opettaja kehui luokkatoverin kirjoittamaa tarinaa, jos hänen omansa jäi huomiotta.

Erkka Mykkänen kirjoittaisi mieluiten kävellessään.

- On jotenkin hassua, että tulee kirjoittaneeksi istualtaan. Aivothan lähtevät liikkeelle vasta kun itsekin liikkuu, Mykkänen järkeilee.

Mykkänen kertoo, että kirjoittajan työssä oleellisinta on konkreettinen työnteko. Kirjailijat kehottavatkin yleensä kirjoittamaan joka päivä ja lukemaan paljon, jotta vire pysyy yllä.

Kun lukee paljon, teksti alkaa elää itsessä.

Mykkänen ei kirjoita joka päivä, mutta kertoo pitävänsä koneen käynnissä.

- Lukeminen on vaikeaa. Se vaatii keskittymistä ja aikaa. Meillä on niin paljon, millä harhauttaa itseämme. Kun lukee paljon, teksti alkaa elää itsessä ja silloin tekee myös mieli alkaa kirjoittaa.

Erkka Mykkänen on ajatellut kirjoittamista pakonomaisesti jo lapsena. Hän kertoo olleensa kateellinen, jos opettaja suitsutti jonkun muun tekstiä, eikä huomioinut Mykkästä.

- Olin hirmu kateellinen, jos joku muu luokassa kirjoitti tarinan, jota opettaja kehui ja josta näki että opettaja on nyt innoissaan. Se oli sellainen polttava kateus, joka oli varmaan signaali siitä, että tämä on nyt tärkeää, Mykkänen pohtii.

Lyhytkin tarina voi kestää useamman lukukerran

2000-luvun alussa Mykkänen lähetti runojaan internetin foorumeille, joissa toiset kirjoittajat kommentoivat tekstejä.

- Siellä sai tavallaan ensimmäisen kritiikkinsä. Se oli aika karuakin tylytystä välillä, kun muut anonyymit nuoret haukkuivat - ja toisinaan myös ylistivät tekstejä, Mykkänen muistelee.

Kateus oli varmaan signaali siitä, että tämä on nyt tärkeää.

Miehen esikoisteos Kolme Maailmanloppua ilmestyi helmikuussa 2015. Novellikokoelma sisältää tarinoita, joissa on hyvin absurdeja tapahtumaketjuja. Mykkänen kertoo löytäneensä oman äänensä muutamia vuosia sitten.

- Katsoin tämän päiväkirjasta. Se oli 14. päivä lokakuuta vuonna 2011, kun kirjoitin tekstin, joka on tuon kirjan ensimmäinen pieni tarina.

Koska lukeminen on vaikeaa, Mykkänen viehättyi lyhyiden tarinoiden kirjoittamisesta.

- Minua rupesi kiinnostamaan, miten voi kertoa kokonaisen tarinan niin pienessä mitassa niin, että se tuntuu jotenkin kiinnostavalta ja kestävältä. Ja että se ei tyhjenny yhdestä lukukerrasta.

  • Runoilija Ville Luoma-aho

    Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

    Tanssiva karhu -ehdokas

    Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

  • Kolme suomuorakas -sientä

    Panetko painoa sanalle?

    Painotus jäsentää puhetta ja vaikuttaa myös merkitykseen.

    Suomuorakas, tuo syysmetsien sienikaunokainen, on meidän perheessä suo muo rakas - ihan tietoisesti, koska se kuulostaa hauskalta siten lausuttuna. Sanan väärin painottaminen voi toisinaan aiheuttaa vakavampiakin väärinymmärryksiä.

  • Egotrippi Rauhassa-sarjassa

    Pikakirjoituksen mysteeri

    Huhut pikakirjoituksen kuolemasta ovat liioiteltuja

    Minua on aina kiehtonut pikakirjoitus. Kynä lentää paperilla puhevauhtia – nopeamminkin. Samalla olen ihmetellyt, miksi kirjoitetaan ollenkaan muulla kuin kaikkein nopeimmalla tavalla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kirjojen Suomen lukulista 70-luvulle.

    Selkä edellä historiaan – näihin kirjoihin kiteytyy 1970-luku

    Millaisena sinä muistat 1970-luvun? Osallistu keskusteluun!

    Kun hahmotetaan 1970-lukua kirjallisuuden kautta, on ymmärrettävä, mitä kysymyksiä edellinen vuosikymmen petasi. Kirjojen Suomi -sarjassa ollaan päästy 1970-luvulle, josta on jäänyt elämään useita hienoja teoksia. Lue e-kirjoja täältä!

  • juha hurme kolumnistikuva

    Juha Hurme: Puhe valmistuville

    Puheluonnos, jonka voit muokata itsellesi.

    Tähän aikaan vuodesta merkittävä joukko kansalaisia, enimmäkseen siitä nuoremmasta ja lupaavammasta päästä, valmistuu jostakin tutkinnosta. Se on juhlan paikka. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme pitää puheen.