Hyppää pääsisältöön

Erkka Mykkänen: ”Tunsin lapsena polttavaa kateutta, jos opettaja innostui jonkun muun tekstistä”

Erkka Mykkänen ulkoilee joka päivä.
Erkka Mykkänen käy kävelyllä joka päivä. Erkka Mykkänen ulkoilee joka päivä. Kuva: Yle/Anna Keränen erkka mykkänen

Helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja lavarunoilija Erkka Mykkänen kuvaa esikoiskirjassaan absurdeja tapahtumaketjuja. Mies opettelee paremmaksi kirjoittajaksi lukemalla muiden tekstejä. Jo kymmenenvuotiaana hän tunsi kateutta siitä, että opettaja kehui luokkatoverin kirjoittamaa tarinaa, jos hänen omansa jäi huomiotta.

Erkka Mykkänen kirjoittaisi mieluiten kävellessään.

- On jotenkin hassua, että tulee kirjoittaneeksi istualtaan. Aivothan lähtevät liikkeelle vasta kun itsekin liikkuu, Mykkänen järkeilee.

Mykkänen kertoo, että kirjoittajan työssä oleellisinta on konkreettinen työnteko. Kirjailijat kehottavatkin yleensä kirjoittamaan joka päivä ja lukemaan paljon, jotta vire pysyy yllä.

Kun lukee paljon, teksti alkaa elää itsessä.

Mykkänen ei kirjoita joka päivä, mutta kertoo pitävänsä koneen käynnissä.

- Lukeminen on vaikeaa. Se vaatii keskittymistä ja aikaa. Meillä on niin paljon, millä harhauttaa itseämme. Kun lukee paljon, teksti alkaa elää itsessä ja silloin tekee myös mieli alkaa kirjoittaa.

Erkka Mykkänen on ajatellut kirjoittamista pakonomaisesti jo lapsena. Hän kertoo olleensa kateellinen, jos opettaja suitsutti jonkun muun tekstiä, eikä huomioinut Mykkästä.

- Olin hirmu kateellinen, jos joku muu luokassa kirjoitti tarinan, jota opettaja kehui ja josta näki että opettaja on nyt innoissaan. Se oli sellainen polttava kateus, joka oli varmaan signaali siitä, että tämä on nyt tärkeää, Mykkänen pohtii.

Lyhytkin tarina voi kestää useamman lukukerran

2000-luvun alussa Mykkänen lähetti runojaan internetin foorumeille, joissa toiset kirjoittajat kommentoivat tekstejä.

- Siellä sai tavallaan ensimmäisen kritiikkinsä. Se oli aika karuakin tylytystä välillä, kun muut anonyymit nuoret haukkuivat - ja toisinaan myös ylistivät tekstejä, Mykkänen muistelee.

Kateus oli varmaan signaali siitä, että tämä on nyt tärkeää.

Miehen esikoisteos Kolme Maailmanloppua ilmestyi helmikuussa 2015. Novellikokoelma sisältää tarinoita, joissa on hyvin absurdeja tapahtumaketjuja. Mykkänen kertoo löytäneensä oman äänensä muutamia vuosia sitten.

- Katsoin tämän päiväkirjasta. Se oli 14. päivä lokakuuta vuonna 2011, kun kirjoitin tekstin, joka on tuon kirjan ensimmäinen pieni tarina.

Koska lukeminen on vaikeaa, Mykkänen viehättyi lyhyiden tarinoiden kirjoittamisesta.

- Minua rupesi kiinnostamaan, miten voi kertoa kokonaisen tarinan niin pienessä mitassa niin, että se tuntuu jotenkin kiinnostavalta ja kestävältä. Ja että se ei tyhjenny yhdestä lukukerrasta.

  • Kuntavaalit 2017, puheenjohtajatentti.

    Onko sinun tasa-arvosi sama kuin minun tasa-arvoni?

    Kuntavaaliehdokkaiden puheet puhetaidon tutkijan puntarissa

    Maailma näyttää erilaiselta eri maailmankatsomuksista katseltuna. Tasa-arvo ei tarkoita samaa asiaa kokoomuksen, keskustan, vasemmiston tai feministisen puolueen ehdokkaille. Äänestäjä hämmentyy, kun ideologialtaan täysin vastakkaisten puolueiden ehdokkaat kertovat kannattavansa samoja asioita, vaikka perimmiltään sanojen sisältö onkin eri puolueille erilainen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Vesipisarakuvan päällä vaaleanpunaisella pohjalla sydän.

    Haavoittunut mieli kaipaa pysähtymistä, tukea ja aikaa itkulle

    Miten mielen haavoja voi parantaa?

    Käteen tullut haava on helppo hoitaa. Ihon puhdistus ja laastari päälle, that’s it. Jos haava vaatii tikkejä parantuakseen, kiireesti päivystykseen. Mutta miten hoitaa mielen haavoja, kun lapsuuden läskiksi haukkumiset tai rimppakintuksi kutsumiset ovat iskostuneet tiukasti mieleen? Millaisilla keinoilla pohjamutiin tallotun minuuden ja terveen itsetunnon voi löytää? Mistä tietää tarvitsevansa ammattiapua?

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Kaikkien aikojen juhannusjuhlien kartta

    Tule mukaan kaikkien aikojen juhannusjuhliin!

    Juhannuksena koko Suomi muuttuu valtavaksi juhla-areenaksi.

    Tänä juhannusaattona juhlimme yhdessä satavuotiasta Suomea! Keräämme yhteen festivaalit, tanssilavat, kaupunkien juhannustapahtumat ja ihmisten omat mökkibileet ja muutamme Suomen yhdeksi valtavaksi tanssipaikaksi – kaikkien aikojen juhannusjuhla-areenaksi. Katso kartasta, ketkä ovat jo mukana, ja lisää oma juhlasi mukaan!

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Haiseeko täällä havu vai biokaasu? Luontokirjojen skitso historia

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Metsä on äiti, kultakauden maalaustaidetta ja sibeliaanista sinfoniaa. Skitsoa kyllä, metsä merkitsee suomalaisille myös talouden pohjaa, biokaasun ja sellun tuoksua. Ilmastonmuutoksen takia luontosuhdetta on kuitenkin pakko muuttaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kollaasi kuvia elokuvasta Viimeinen elokuva (1971).

    Viimeinen elokuva ja Texasville: Teemalauantain jäähyväiset kanavapaikalle 7

    Peter Bogdanovichin elokuvakaksikko la 22.4. kello 20–24.

    Peter Bogdanovichin mestariteos The Last Picture Show eli Viimeinen elokuva ja sille parikymmentä vuotta myöhemmin tehty jatko-osa Texasville esitetään Teemalauantaissa komeana double billinä 22.4.2017 kello 20–24. Samalla jätetään Jeff Bridgesin, Cybill Shepherdin ja Timothy Bottomsin seurassa jäähyväiset kanavapaikalle 7. Teemalauantait jatkavat 29.4. uudella kanavapaikalla numero 5.

  • Pietari Kylmälä ja hevosaiheista grafiikkaa

    Maalta kaupunkiin, kopotikop! Näin hepasta tuli teinien terapeutti

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä

    Kannattaa mennä ratsastustallille jos haluaa oppia jotain siitä, miten selviydytään “uuden työn” joustavassa ja tunneherkässä maailmassa. Tallilla hevoset ja nuoret naiset ratkovat sosiaalisen elämän monimutkaisia pulmia ja terapoivat toisiaan. Ennen hevonen veti tukkia metsässä ja teki sankaritekoja rintamalla, nykyään se seurustelee, reflektoi itseään ja käyttää kannettavaa elektroniikkaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä!

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Pum-pum, kuolit! Leikin säännöt on kirjoitettu sotakirjallisuuteen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Leikitään: entä jos Suomi ei olisi ollut sodissaan ikuinen “puolustusvoittaja” (á la Tali-Ihantala), vaan ihan oikea voittaja? Taantumassa kärvistelevä 2010-luvun Suomi tarvitsisi kunnon hyökkäyssodan, jotta vihdoin oppisimme voittamaan! Hyökkäys olisi tietysti turvallisinta suorittaa sepitteessä, jotta kukaan ei kuolisi, kirjoittaa Pietari K. esseessään. Essee on kuunneltavissa myös podcastina.