Hyppää pääsisältöön

Euroviisujen Suomen-karsinnoista tuli esiintyjien kisa 2000-luvulla

2000-luvusta tuli alkukangertelun jälkeen Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi voitti ensin Suomen-karsinnan ja lopulta Euroviisut 2006. Sitä ennen edelliseltä vuosikymmeneltä tuttu jäähyjärjestelmä kiusasi Suomea myös 2000-luvulla ja Suomi joutuikin jättämään kisat väliin vuosina 2001 ja 2003. Pitempään jatkuva trendi, jossa kilpailu muuttui sävellysten välisestä esittäjien taistoksi, vahvistui vuosikymmenen loppua kohti.

Vuonna 2000 karsintakilpailu käytiin Helsingissä hotelli Lordissa. Kilpailukappaleet edustivat monta eri musiikin lajia. Mukana oli niin raskaampi Nightwishin Sleepwalker, Nylon Beatin pop-kappale Viha ja rakkaus sekä Anna Erikssonin voimaiskelmä Oot voimani mun.

Finaalikappaleet valittiin yleisöäänestyksen perusteella. Finaalin ulkopuolelle jäi muun muassa Ultra Bra, Nightwishin saadessa eniten ääniä. Sleepwalker-kappale oli ennakkosuosikki myös finaalissa. Se saikin eniten yleisöääniä, mutta koska voittaja valittiin raadin ja yleisöäänten yhdistelmällä, nousi voittoon Nina Åström kappaleella A Little Bit, vaikka raati tai yleisö ei ollut rankannut sitä parhaimmaksi.

Luca Gentan ja Gerrit aan´t Goorin käsialaa oleva A Little Bit sai Euroviisuissa 18 ääntä ja myös sijoittui sijalle 18.

Karsintaohjelmassa julkaistiin suuren Kaikkien aikojen Euroviisu -äänestyksen tulokset. Kolmanneksi tuossa äänestyksessä sijoittui Kirkan Hengaillaan, toiseksi Katri Helenan Tule luo ja sen voitti Anneli Saariston esittämä La dolce vita, joka edusti Suomea vuonna 1989.

Seuraavan vuoden Suomi joutui lepäämään, sillä aikaisempien vuosien menestys ei oikeuttanut osallistumaan kisaan.

Vuonna 2002 suomalaiset uskoivat discopopin voimaan, kun viisukarsinnat voitti Laura Voutilainen Addicted To You -kappaleella. Finaalissa nähtiin peräti 12 esitystä, joista alueraadit valitsivat kuusi parasta jatkoon. Noista kuudesta yleisö valitsi Suomen viisuedustajan puhelinäänestyksellä. Ainakin kuuden kärjen osalta raadit ja yleisö oli samaa mieltä, sillä järjestys ei muuttunut lainkaan raatien ja puhelinäänten vertailussa.

Maki Kolehmaisen säveltämä ja Tracy Lippin sekä Janina Frostellin sanoittama Addicted To You sai selvän enemmistön puhelinäänistä, yhteensä yli 70 000. Säveltäjä Kolehmainen ja sanoittaja Tracy Lipp juhlivat karsinnassa kaksoisvoittoa, sillä myös kakkoseksi sijoittui heidän tekemänsä kappale Stay, jonka esitti aiemmin Aikakone nimellä tunnettu Aika. Lippin lisäksi kappaleen sanoituksesta vastasi Alex Ojasti.

Kilpailuesitysten lisäksi karsintafinaalissa esiintyi Mr. Euroviisuna tunnettu irlantilainen Johnny Logan.

Addicted To You sijoittui Tallinnassa käydyissä Euroviisuissa sijalle 20. Sijoitus ei riittänyt turvaamaan Suomen osallistumista seuraavalle vuodelle, joten seuraavan kerran Suomessa karsittiin viisuosallistumisesta vuonna 2004.

Vuonna 2004 karsintafinaalia juonsi peräti kolme tv:stä tuttua kasvoa. Edellisen vuoden karsinnasta tuttu Maria Guzenina sai rinnalleen talk-show-juontaja Bettina Sågbomin ja urheiluselostaja Antero Mertarannan. Finaalissa käytettiin edellisvuodelta tuttua kaavaa, jossa ensin alueraadit valikoivat puolet esiintyjistä niin sanottuun superfinaaliin. Noista kuudesta superfinalistista yleisö sai äänestää suosikkiaan. Yleisön suosikki oli selvä. Aiemminkin kisoihin pyrkinyt Jari Sillanpää vei voiton peräti melkein sadallatuhannella äänellä.

Mika Toivasen säveltämä ja laulajan itsensä sanoittama kappale Takes 2 To Tango ei selviytynyt ensimmäistä kertaa Euroviisuissa käydyistä semifinaaleista jatkoon. Uuden järjestelmän ansiosta jäähyjärjestelmä poistui käytöstä, joten Suomi pääsi etsimään viisuedustajaa myös seuraavana vuonna.

Vuonna 2005 Euroviisuja Suomen edustajaksi valittiin norjalainen Geir Rönning Beslanin koulukaappauksesta kertovalla kappaleella Why.

Norjalainen Geir Rönning edusti Suomea euroviisuissa vuonna 2005
Geir Rönning voitti Suomen euroviisukarsinnan 2005 Norjalainen Geir Rönning edusti Suomea euroviisuissa vuonna 2005 Kuva: Yle/Harri Hinkka euroviisuedustajat,geir rönning

Rönning oli pyrkinyt Suomen viisuedustajaksi myös vuosina 2004 ja 2002. Mika Tolvasen säveltämä ja Steven Stewartin sanoittama Why pääsi finaalista aiemmilta vuosilta tuttuun superfinaaliin neljänneksi eniten ääniä saaneena, mutta superfinaalissa se sai huomattavasti enemmän ääniä kuin toiseksi tullut Kentalan Deck of Cards.

Heikki Paasosen ja Jaana Pelkosen juontamassa karsintafinaalissa esiintyi myös vuoden 2002 viisuedustaja Laura Voutilainen sekä Frederik

Why ei raivannut tietään Kiovassa käydyissä Euroviisuissa finaaliin, joten Suomen tie tyssäsi jo toisen kerran peräkkäin semifinaaliin.

Vuonna 2006 kohuttiin jo ennen karsintoja. Monsterihevibändi Lordi oli herättänyt median huomion epäeuroviisumaisella tyylillään. Se oli raivannut tiensä ensimmäisestä alkukarsinnasta finaaliin Hard Rock Hallelujah -kappaleella, mutta Tomi Metsäkedon esittämä Eternamente Maria sai enemmän ääniä. Itse finaalissa viisuvoittajan äänestys käytiin kahdessa osassa. Ensimmäisen puhelinäänestyksen kuusi parasta pääsivät superfinaaliin. Tuossa ensimmäisessä äänestyksessä Lordi sai ääniä melkein 30 000 ja toiseksi tullut Tomi Metsäketo alle 5 000. Näillä äänillä ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä superfinaalissa, jossa siinäkin Eternamente Maria ja Hard Rock Hallelujah erottuivat kauaksi muista.

Mr. Lordin eli Tomi Putaansuun kirjoittama Hard Rock Hallelujah sai yli 67 000 ääntä ja Kisu Järnströmin säveltämä ja Petri Kaivannon sekä Arto Tammisen sanoittama italiankielinen Eternamente Maria jäi 45 000 ääneen. Kolmanneksi sijoittui myöhemmin radiohitiksi päässyt Annika Eklundin esittämä Shanghain valot.

Näin Lordi lähti edustamaan Suomea Kreikan Ateenaan ja voitti Euroviisut uudella piste-ennätyksellä.

Lordin voiton myötä vuoden 2007 Euroviisut järjestettiin Helsingissä. Viisujen vuoksi myös Suomen karsintaan kohdistui aiempaa enemmän huomiota. Kovatasoisen karsinnan voittajaksi selviytyi Idols-laulukilpailun kautta laulajanuralle pongahtanut Hanna Pakarinen.

Kilpailua muokattiin enemmän esittäjien väliseksi, kun säveltäjien sijaan kutsukilpailuun kutsuttiinkin artisteja. Jokainen kahdestatoista laulajasta tai yhtyeestä esitti alkukarsinnoissa kaksi kappaletta, joista yleisö äänesti mielestään paremman jatkoon.

Finaalin äänestys oli kaksiosainen, jossa ensimmäisen äänestyksen tulosten perusteella kolme eniten ääniä saanutta kappaletta jatkoi superfinaaliin. Nuo kolme olivat Thuderstonen Face in the Mirror, Lovexin Anyone, Anymora sekä Hanna Pakarisen Leave Me Alone.

Martti Vuorisen ja Mika Huttusen säveltämä ja Vuorisen sekä Hanna Pakarisen sanoittama Leave Me Alone keräsi superfinaalin äänistä 44 prosenttia eli 11 prosenttia enmmän kuin Face in the Mirror.

Helsingin Euroviisuissa Suomi menestyi hyvin. Leave Me Alonen lopullinen sijoitus oli 17. Kappale sai täydet 12 pistettä Islannilta ja Ruotsilta.

Useamman Turussa ja Tampereella käytyjen karsintojen jälkeen, Suomen euroviisuedustajaa haettiin jälleen Helsingin Kulttuuritalolla vuonna 2008.

Kilpailun formaatti oli sama kuin edellisenä vuotena eli Yle oli kutsunut 12 laulajaa tai yhtyettä kilpaan. Kaikista kolmesta alkukarsinnasta kaksi pääsi suoraan finaaliin ja loput kuusi kilpailivat kahdesta viimeisestä finaalipaikasta loppukilpailun alussa. Toisen mahdollisuuden finaaliin nappasivat Crumblandin Pleasure ja Vuokko Hovatan Virginia.

Seuraavaksi kahdeksan finalistia kilpailivat kolmesta superfinaalipaikasta. Superfinaaliin selvisivät Cristal Snow'n Can't Save Me, Kari Tapion Valaise yö ja Teräsbetonin Missä miehet ratsastaa. Kaikki kolme superfinalistia edustivat eri genrejä. Valaise yö edusti iskelmää, Can't Save Me poppia ja Missä miehet ratsastaa sankariheviä.

Superfinaalissa kolmanneksi jäi Can't Save Me. Taisto oli tiukka, sillä Missä miehet ratsastaa voitti Valaise yön vain viiden prosentin erolla.

Teräsbetoni pääsi Euroviisuissa finaaliin, jossa se kuitenkin sijoittui loppupäähän.

Vuonna 2009 käytettiin täysin samaa kutsumenetelmää ja äänestysjärjestelyä kuin edellisenä vuonna. Alkukarsinnoista toisen mahdollisuuden finaaliin nappasivat Passionworks ja Tony Turunen sekä Vink, joiden seurana loppukilpailussa nähtiin muun muassa Kwan, Tapani Kansa ja Remu. Karsinnan finaalissa esiintyi tanssiryhmä Scandinavian Hunks.

Passionworks ja Tony Turunen selvitti tiensä aina superfinaaliin saakka, jossa sitä vastassa olivat viittomakielinen rap-artisti Signmark ja Osmo Ikonen sekä Waldo's People. Signmarkin ja Osmo Ikosen Speakerbox kävi tiukan taiston äänistä Waldo's Peoplen Lose Controlin kanssa. Lopulta A. Lehtosen ja Kariman säveltämä ja A. Lehtosen, Kariman, Waldon ja A. Kratz Gutån sanoittama Lose Control vei voiton ja pääsi edustamaan Suomea Euroviisuihin Moskovaan.

Siellä se pääsi tuomariston päätöksellä finaaliin, vaikka olisi äänimäärällään jäänyt sen ulkopuolella. Finaalissa kappale jäi viimeiseksi.

Vuonna 2010 karsinta jälleen uudistettiin. Kutsuartistien lisäksi kilpailussa nähtiin edellisen vuoden tangokuninkaallinen Amadeus ja kolme avoimen kilpailun kautta kisaan päässyttä. Nuo kolme olivat Bääbs kappaleella You Don't Know Tomorrow, Sister Twisterin Love At The First Sight ja Linnin Fatal Moment, joista kaksi viimeistä pääsivät karsinnoista jatkoon.

Loppukilpailun superfinaaliin pääsi jälleen kolme eniten ääntä saanutta laulua. Superfinaalin voitti yllättäjä folkduo Kuunkuiskaajat Työlki ellää -laululla. Nina Lassanderin Cider Hill tuli toiseksi ja Eläkeläisten Hulluna humpasta jäi kolmanneksi.

Timo Kiiskisen sanoittama ja säveltämä Työlki ellää jäi Euroviisuissa finaalin ulkopuolelle asiantuntijaraadin antamien vähäisten äänten vuoksi. Puhelinäänestyksen perusteella se olisi päässyt finaaliin.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Muistan, kun menin katsomaan ennakkonäytöstä 2007 ja ensi kertaa näin Lordin elävänä. Tutustuin samalla reissulla Olli-Pekka Heinoseen.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

  • Ortodoksisen kirkon kupoli

    Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja

    Sadarmohiin on haudattu Stalinin uhreja

    Stalinin ajan yksi suurimmista joukkohaudoista sijaitsee Sandarmohissa Aunuksen Karjalassa. Neuvostoliitossa metsäinen teloituspaikka oli huolellisesti salattu ja naamioitu, kunnes se paljastui 1990-luvun lopulla. Metsän uumenista löytyi tuhansien ihmisten jäänteet. Teloitettujen joukossa oli myös suomalaisia.

  • Nainen kuuntelee radiota, vuosi 1947

    Radiohartaudet alkoivat suorilla lähetyksillä 1930-luvulla

    Radiohartauksia on esitetty vuodesta 1932 lähtien.

    Yleisradio on välittänyt kirkon hartauksia radiossa vuodesta 1932 lähtien. Ensimmäiset aamuhartausohjelmat lähetettiin suorana Helsingin vanhasta kirkosta. Entinen arkkipiispa Martti Simojoki toimi tuolloin pappina ja oli yksi heistä, jotka ensimmäisinä vuosina osallistuivat radiohartauksien tekoon. Radiohartaudet ovat radiojumalanpalvelusten lisäksi Yleisradion vanhimpia ohjelmia.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja

Stalinin ajan yksi suurimmista joukkohaudoista sijaitsee Sandarmohissa Aunuksen Karjalassa. Neuvostoliitossa metsäinen teloituspaikka oli huolellisesti salattu ja naamioitu, kunnes se paljastui 1990-luvun lopulla. Metsän uumenista löytyi tuhansien ihmisten jäänteet. Teloitettujen joukossa oli myös suomalaisia.

Lue lisää:

Minna Canth – realisti ja naisasianainen

Minna Canth oli aikansa tärkeimpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Canthin elämäntyö on vaikuttanut Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

  • J. Karjalainen, Paula Koivuniemi ja Hector

    J. Karjalainen, Paula ja Hector – suomisoundin aatelia

    Suomalaisen iskelmän ja popin huippunimet Teemalla

    Maaliskuun loppupuoli ja huhtikuun alku on Teeman Elävässä arkistossa omistettu kolmelle suomalaisen populaarimusiikin suurelle nimelle, jotka kaikki täyttävät lähiaikoina myös pyöreitä vuosia. Samalla Yle Areenassa julkaistaan hieno ja runsas kattaus 80- ja 90-lukujen musiikkiohjelmia. Teemalla tiistaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin.

  • J. Karjalainen Mansikkapaikan vieraana 2011.

    J. Karjalaisen laulut syntyvät hyvistä tarinoista ja ajattomista ihanteista

    j. Karjalainen Mansikkapaikka-ohjelman vieraana 2011

    Mansikkapaikka-ohjelmassa vuodelta 2011 käydään läpi hittinikkarin uraa sekä kuullaan hänen näkemyksiään säveltämisestä ja laulumiehen ammatista. Lisäksi haastattelussa valotetaan, kuinka mies tutustui blues-musiikkiin ja mikä on tarina amerikkalais-suomalaisia kansanlauluja julkaisseen Lännen-Jukan takana. Amerikansuomalaisten folklevyjen jälkeen muusikko palasi takaisin suomirockin pariin.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

    Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

    Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

    Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

    Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

    Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

    Suosikkisarja tarjosi vastapainoa "kauppamiesten tavaralle".

    Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

  • Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

    Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

    Harvinaisuuksia vuoden 1975 Iltatähtien työnauhoilta.

    Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

  • Kai Lehtinen ja Pertti Koivula auton takapenkillä.

    Siivoton juttu

    Matka leipäjonosta Mersun takapenkille on pitkä.

    Matka Pelastusarmeijan leipäjonosta Mersun takapenkille on pitkä. Kaverukset Rane ja Kokki päättävät kuitenkin yrittää.

  • Johan Lind (Heikki Silvennoinen) esittelee suklaamonninsa (Timo Kahilainen).

    Johan Lindin suklaamonni sai silmätulehduksen

    Sketsi nähtiin kautta aikain ensimmäisessä Kummelissa 1991.

    Suomen nuhaisin eläinharrastaja Johan Lind kertoo aloittaneensa akvaariokalojen hoitamisen jo 1960-luvun loppupuolella. Akvaarioharrastus sai täyttymyksensä, kun Olkiluodon tietämillä verkkoon tarttui suklaamonni. Sketsi nähtiin maailmanhistorian ensimmäisessä onnistuneessa Kummeli-lähetyksessä vuoden 1991 kesäkuussa.

  • Esko Mörkö (Timo Kahilainen) lukee vanhoja Jalluja.

    Esko Mörkö luki radiossa Jalluja ja palkkasi säämiehen

    Monitoimimies ehti moneen sketsiin mukaan.

    Erotiikka on jännittävä, mutta luonteva osa lähes kaikkien ihmisten elämää. Vallankumouksellisesti tätä herkkua tarjoiltiin vuonna 1994 myös radioaalloilla. Vuorossa Kummelin Radio Yömyöhä. Äänessä monitoimimies Esko Mörkö.

  • Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957,

    Ensimmäiset tv-ohjelmat tehtiin pioneerihengessä

    Yle aloitti koelähetykset 1957.

    Kun Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957, oli käytössä vain kaksi kameraa ja 15 neliön studiokoppero. Vaatimattoman alun jälkeen kehitys oli ripeää.

  • Television virityskuvia

    Aikakautensa katsotuinta ohjelmaa.

    Testikuva eli television virityskuva sai kunnian olla Suomen ensimmäisen virallisen televisiolähetyksen ensimmäinen kuva. Vuosien varrella virityskuva on muuttunut, mutta sen perusperiaate on pysynyt samana.

  • Kuvia Ylen vuosikymmeniltä.

    Yhteinen taival – Ylen vuosikymmenet

    Yle on on kulkenut mukana suomalaisten elämässä jo 90 vuotta

    Yle on kulkenut suomalaisten mukana arjessa ja juhlassa jo 90 vuotta. Lähde kanssamme matkalle halki vuosikymmenten.

  • Vankilan vartiotorni

    Teeman Elävä arkisto: Rikosten musta maailma

    Huolestuttavinta on rikosten raaistuminen

    Vakavat rikokset yhtä aikaa kiehtovat ja kauhistuttavat meitä. Ohjelmapaketissa tartutaan Suomen kansaa järkyttäneisiin rikoksiin Onni Happosen ja Inga Myllärin julmien kohtaloiden kautta. Lisäksi pirkän linjan rikostoimittaja Hannes Markkula pohtii tuoreessa haastattelussa rikosten muuttumista.

  • Åke Lindman juontaa Ei vanhene koskaan -sarjaa

    Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Anni Polva veneessä

    Anni Polva kertoo Tiina-kirjoista

    Kirjailija Anni Polva

    "Mä kirjotan vallattomista tytöistä, koska olen valitettavasti ollu niin mahrottoman vallaton", kertoo Tiina-kirjojen äiti Anni Polva.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Pekka Valkeejärvi ja Minttu Mustakallio tv-draamassa Pesärikko (2000).

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.