Hyppää pääsisältöön

Euroviisujen Suomen-karsinnoista tuli esiintyjien kisa 2000-luvulla

2000-luvusta tuli alkukangertelun jälkeen Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi voitti ensin Suomen-karsinnan ja lopulta Euroviisut 2006. Sitä ennen edelliseltä vuosikymmeneltä tuttu jäähyjärjestelmä kiusasi Suomea myös 2000-luvulla ja Suomi joutuikin jättämään kisat väliin vuosina 2001 ja 2003. Pitempään jatkuva trendi, jossa kilpailu muuttui sävellysten välisestä esittäjien taistoksi, vahvistui vuosikymmenen loppua kohti.

Vuonna 2000 karsintakilpailu käytiin Helsingissä hotelli Lordissa. Kilpailukappaleet edustivat monta eri musiikin lajia. Mukana oli niin raskaampi Nightwishin Sleepwalker, Nylon Beatin pop-kappale Viha ja rakkaus sekä Anna Erikssonin voimaiskelmä Oot voimani mun.

Finaalikappaleet valittiin yleisöäänestyksen perusteella. Finaalin ulkopuolelle jäi muun muassa Ultra Bra, Nightwishin saadessa eniten ääniä. Sleepwalker-kappale oli ennakkosuosikki myös finaalissa. Se saikin eniten yleisöääniä, mutta koska voittaja valittiin raadin ja yleisöäänten yhdistelmällä, nousi voittoon Nina Åström kappaleella A Little Bit, vaikka raati tai yleisö ei ollut rankannut sitä parhaimmaksi.

Luca Gentan ja Gerrit aan´t Goorin käsialaa oleva A Little Bit sai Euroviisuissa 18 ääntä ja myös sijoittui sijalle 18.

Karsintaohjelmassa julkaistiin suuren Kaikkien aikojen Euroviisu -äänestyksen tulokset. Kolmanneksi tuossa äänestyksessä sijoittui Kirkan Hengaillaan, toiseksi Katri Helenan Tule luo ja sen voitti Anneli Saariston esittämä La dolce vita, joka edusti Suomea vuonna 1989.

Seuraavan vuoden Suomi joutui lepäämään, sillä aikaisempien vuosien menestys ei oikeuttanut osallistumaan kisaan.

Vuonna 2002 suomalaiset uskoivat discopopin voimaan, kun viisukarsinnat voitti Laura Voutilainen Addicted To You -kappaleella. Finaalissa nähtiin peräti 12 esitystä, joista alueraadit valitsivat kuusi parasta jatkoon. Noista kuudesta yleisö valitsi Suomen viisuedustajan puhelinäänestyksellä. Ainakin kuuden kärjen osalta raadit ja yleisö oli samaa mieltä, sillä järjestys ei muuttunut lainkaan raatien ja puhelinäänten vertailussa.

Maki Kolehmaisen säveltämä ja Tracy Lippin sekä Janina Frostellin sanoittama Addicted To You sai selvän enemmistön puhelinäänistä, yhteensä yli 70 000. Säveltäjä Kolehmainen ja sanoittaja Tracy Lipp juhlivat karsinnassa kaksoisvoittoa, sillä myös kakkoseksi sijoittui heidän tekemänsä kappale Stay, jonka esitti aiemmin Aikakone nimellä tunnettu Aika. Lippin lisäksi kappaleen sanoituksesta vastasi Alex Ojasti.

Kilpailuesitysten lisäksi karsintafinaalissa esiintyi Mr. Euroviisuna tunnettu irlantilainen Johnny Logan.

Addicted To You sijoittui Tallinnassa käydyissä Euroviisuissa sijalle 20. Sijoitus ei riittänyt turvaamaan Suomen osallistumista seuraavalle vuodelle, joten seuraavan kerran Suomessa karsittiin viisuosallistumisesta vuonna 2004.

Vuonna 2004 karsintafinaalia juonsi peräti kolme tv:stä tuttua kasvoa. Edellisen vuoden karsinnasta tuttu Maria Guzenina sai rinnalleen talk-show-juontaja Bettina Sågbomin ja urheiluselostaja Antero Mertarannan. Finaalissa käytettiin edellisvuodelta tuttua kaavaa, jossa ensin alueraadit valikoivat puolet esiintyjistä niin sanottuun superfinaaliin. Noista kuudesta superfinalistista yleisö sai äänestää suosikkiaan. Yleisön suosikki oli selvä. Aiemminkin kisoihin pyrkinyt Jari Sillanpää vei voiton peräti melkein sadallatuhannella äänellä.

Mika Toivasen säveltämä ja laulajan itsensä sanoittama kappale Takes 2 To Tango ei selviytynyt ensimmäistä kertaa Euroviisuissa käydyistä semifinaaleista jatkoon. Uuden järjestelmän ansiosta jäähyjärjestelmä poistui käytöstä, joten Suomi pääsi etsimään viisuedustajaa myös seuraavana vuonna.

Vuonna 2005 Euroviisuja Suomen edustajaksi valittiin norjalainen Geir Rönning Beslanin koulukaappauksesta kertovalla kappaleella Why.

Norjalainen Geir Rönning edusti Suomea euroviisuissa vuonna 2005
Geir Rönning voitti Suomen euroviisukarsinnan 2005 Norjalainen Geir Rönning edusti Suomea euroviisuissa vuonna 2005 Kuva: Yle/Harri Hinkka euroviisuedustajat,geir rönning

Rönning oli pyrkinyt Suomen viisuedustajaksi myös vuosina 2004 ja 2002. Mika Tolvasen säveltämä ja Steven Stewartin sanoittama Why pääsi finaalista aiemmilta vuosilta tuttuun superfinaaliin neljänneksi eniten ääniä saaneena, mutta superfinaalissa se sai huomattavasti enemmän ääniä kuin toiseksi tullut Kentalan Deck of Cards.

Heikki Paasosen ja Jaana Pelkosen juontamassa karsintafinaalissa esiintyi myös vuoden 2002 viisuedustaja Laura Voutilainen sekä Frederik

Why ei raivannut tietään Kiovassa käydyissä Euroviisuissa finaaliin, joten Suomen tie tyssäsi jo toisen kerran peräkkäin semifinaaliin.

Vuonna 2006 kohuttiin jo ennen karsintoja. Monsterihevibändi Lordi oli herättänyt median huomion epäeuroviisumaisella tyylillään. Se oli raivannut tiensä ensimmäisestä alkukarsinnasta finaaliin Hard Rock Hallelujah -kappaleella, mutta Tomi Metsäkedon esittämä Eternamente Maria sai enemmän ääniä. Itse finaalissa viisuvoittajan äänestys käytiin kahdessa osassa. Ensimmäisen puhelinäänestyksen kuusi parasta pääsivät superfinaaliin. Tuossa ensimmäisessä äänestyksessä Lordi sai ääniä melkein 30 000 ja toiseksi tullut Tomi Metsäketo alle 5 000. Näillä äänillä ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä superfinaalissa, jossa siinäkin Eternamente Maria ja Hard Rock Hallelujah erottuivat kauaksi muista.

Mr. Lordin eli Tomi Putaansuun kirjoittama Hard Rock Hallelujah sai yli 67 000 ääntä ja Kisu Järnströmin säveltämä ja Petri Kaivannon sekä Arto Tammisen sanoittama italiankielinen Eternamente Maria jäi 45 000 ääneen. Kolmanneksi sijoittui myöhemmin radiohitiksi päässyt Annika Eklundin esittämä Shanghain valot.

Näin Lordi lähti edustamaan Suomea Kreikan Ateenaan ja voitti Euroviisut uudella piste-ennätyksellä.

Lordin voiton myötä vuoden 2007 Euroviisut järjestettiin Helsingissä. Viisujen vuoksi myös Suomen karsintaan kohdistui aiempaa enemmän huomiota. Kovatasoisen karsinnan voittajaksi selviytyi Idols-laulukilpailun kautta laulajanuralle pongahtanut Hanna Pakarinen.

Kilpailua muokattiin enemmän esittäjien väliseksi, kun säveltäjien sijaan kutsukilpailuun kutsuttiinkin artisteja. Jokainen kahdestatoista laulajasta tai yhtyeestä esitti alkukarsinnoissa kaksi kappaletta, joista yleisö äänesti mielestään paremman jatkoon.

Finaalin äänestys oli kaksiosainen, jossa ensimmäisen äänestyksen tulosten perusteella kolme eniten ääniä saanutta kappaletta jatkoi superfinaaliin. Nuo kolme olivat Thuderstonen Face in the Mirror, Lovexin Anyone, Anymora sekä Hanna Pakarisen Leave Me Alone.

Martti Vuorisen ja Mika Huttusen säveltämä ja Vuorisen sekä Hanna Pakarisen sanoittama Leave Me Alone keräsi superfinaalin äänistä 44 prosenttia eli 11 prosenttia enmmän kuin Face in the Mirror.

Helsingin Euroviisuissa Suomi menestyi hyvin. Leave Me Alonen lopullinen sijoitus oli 17. Kappale sai täydet 12 pistettä Islannilta ja Ruotsilta.

Useamman Turussa ja Tampereella käytyjen karsintojen jälkeen, Suomen euroviisuedustajaa haettiin jälleen Helsingin Kulttuuritalolla vuonna 2008.

Kilpailun formaatti oli sama kuin edellisenä vuotena eli Yle oli kutsunut 12 laulajaa tai yhtyettä kilpaan. Kaikista kolmesta alkukarsinnasta kaksi pääsi suoraan finaaliin ja loput kuusi kilpailivat kahdesta viimeisestä finaalipaikasta loppukilpailun alussa. Toisen mahdollisuuden finaaliin nappasivat Crumblandin Pleasure ja Vuokko Hovatan Virginia.

Seuraavaksi kahdeksan finalistia kilpailivat kolmesta superfinaalipaikasta. Superfinaaliin selvisivät Cristal Snow'n Can't Save Me, Kari Tapion Valaise yö ja Teräsbetonin Missä miehet ratsastaa. Kaikki kolme superfinalistia edustivat eri genrejä. Valaise yö edusti iskelmää, Can't Save Me poppia ja Missä miehet ratsastaa sankariheviä.

Superfinaalissa kolmanneksi jäi Can't Save Me. Taisto oli tiukka, sillä Missä miehet ratsastaa voitti Valaise yön vain viiden prosentin erolla.

Teräsbetoni pääsi Euroviisuissa finaaliin, jossa se kuitenkin sijoittui loppupäähän.

Vuonna 2009 käytettiin täysin samaa kutsumenetelmää ja äänestysjärjestelyä kuin edellisenä vuonna. Alkukarsinnoista toisen mahdollisuuden finaaliin nappasivat Passionworks ja Tony Turunen sekä Vink, joiden seurana loppukilpailussa nähtiin muun muassa Kwan, Tapani Kansa ja Remu. Karsinnan finaalissa esiintyi tanssiryhmä Scandinavian Hunks.

Passionworks ja Tony Turunen selvitti tiensä aina superfinaaliin saakka, jossa sitä vastassa olivat viittomakielinen rap-artisti Signmark ja Osmo Ikonen sekä Waldo's People. Signmarkin ja Osmo Ikosen Speakerbox kävi tiukan taiston äänistä Waldo's Peoplen Lose Controlin kanssa. Lopulta A. Lehtosen ja Kariman säveltämä ja A. Lehtosen, Kariman, Waldon ja A. Kratz Gutån sanoittama Lose Control vei voiton ja pääsi edustamaan Suomea Euroviisuihin Moskovaan.

Siellä se pääsi tuomariston päätöksellä finaaliin, vaikka olisi äänimäärällään jäänyt sen ulkopuolella. Finaalissa kappale jäi viimeiseksi.

Vuonna 2010 karsinta jälleen uudistettiin. Kutsuartistien lisäksi kilpailussa nähtiin edellisen vuoden tangokuninkaallinen Amadeus ja kolme avoimen kilpailun kautta kisaan päässyttä. Nuo kolme olivat Bääbs kappaleella You Don't Know Tomorrow, Sister Twisterin Love At The First Sight ja Linnin Fatal Moment, joista kaksi viimeistä pääsivät karsinnoista jatkoon.

Loppukilpailun superfinaaliin pääsi jälleen kolme eniten ääntä saanutta laulua. Superfinaalin voitti yllättäjä folkduo Kuunkuiskaajat Työlki ellää -laululla. Nina Lassanderin Cider Hill tuli toiseksi ja Eläkeläisten Hulluna humpasta jäi kolmanneksi.

Timo Kiiskisen sanoittama ja säveltämä Työlki ellää jäi Euroviisuissa finaalin ulkopuolelle asiantuntijaraadin antamien vähäisten äänten vuoksi. Puhelinäänestyksen perusteella se olisi päässyt finaaliin.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Muistan, kun menin katsomaan ennakkonäytöstä 2007 ja ensi kertaa näin Lordin elävänä. Tutustuin samalla reissulla Olli-Pekka Heinoseen.

  • Kuvamanipulaatio hanskoista. Kuvan hanskat eivät liity tapaukseen.

    O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin mediasirkusta seurattiin myös Suomessa

    Simpsonin oikeudenkäynti oli todellinen mediatapahtuma

    Jalkapalloilija ja tv-tähti O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynti vuonna 1995 oli aikansa seuratuimpia mediatapahtumia. Parhaimmillaan lähes puolet yhdysvaltalaisista seurasi monia käänteitä sisältänyttä oikeudenkäyntiä, joka sai edetessään mitä oudompia piirteitä. Kansainvälisesti suurta huomiota herättänyttä oikeusprosessia seurattiin myös Suomessa. Radion puolella Yhdysvalloista raportoivat kirjeenvaihtajat Johanna Juntunen ja Päivi Sinisalo.

  • Sakari Lehtinen ja Hector esiintyvät studiossa.

    Hector eilen – toissapäivänä

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Lue lisää:

Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilmapallokauppias

    Dokumentti vapusta ilmapallokauppiaan silmin 1990.

    Ilmapallot kuuluvat erottamattomasti vappuun. Puolituntisessa ohjelmassa tutustutaan ilmapallokauppiaiden vappuun erään naismyyjän näkökulmasta.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Mäkimaat: Maija (Tiina Rinne), Pertti (Jukka Puotila), Eeva (Lena Meriläinen) ja Mirja (Inka Kiviharju) vuonna 2000.

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.