Hyppää pääsisältöön

Euroviisujen Suomen-karsinnoista tuli esiintyjien kisa 2000-luvulla

2000-luvusta tuli alkukangertelun jälkeen Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi voitti ensin Suomen-karsinnan ja lopulta Euroviisut 2006. Sitä ennen edelliseltä vuosikymmeneltä tuttu jäähyjärjestelmä kiusasi Suomea myös 2000-luvulla ja Suomi joutuikin jättämään kisat väliin vuosina 2001 ja 2003. Pitempään jatkuva trendi, jossa kilpailu muuttui sävellysten välisestä esittäjien taistoksi, vahvistui vuosikymmenen loppua kohti.

Vuonna 2000 karsintakilpailu käytiin Helsingissä hotelli Lordissa. Kilpailukappaleet edustivat monta eri musiikin lajia. Mukana oli niin raskaampi Nightwishin Sleepwalker, Nylon Beatin pop-kappale Viha ja rakkaus sekä Anna Erikssonin voimaiskelmä Oot voimani mun.

Finaalikappaleet valittiin yleisöäänestyksen perusteella. Finaalin ulkopuolelle jäi muun muassa Ultra Bra, Nightwishin saadessa eniten ääniä. Sleepwalker-kappale oli ennakkosuosikki myös finaalissa. Se saikin eniten yleisöääniä, mutta koska voittaja valittiin raadin ja yleisöäänten yhdistelmällä, nousi voittoon Nina Åström kappaleella A Little Bit, vaikka raati tai yleisö ei ollut rankannut sitä parhaimmaksi.

Luca Gentan ja Gerrit aan´t Goorin käsialaa oleva A Little Bit sai Euroviisuissa 18 ääntä ja myös sijoittui sijalle 18.

Karsintaohjelmassa julkaistiin suuren Kaikkien aikojen Euroviisu -äänestyksen tulokset. Kolmanneksi tuossa äänestyksessä sijoittui Kirkan Hengaillaan, toiseksi Katri Helenan Tule luo ja sen voitti Anneli Saariston esittämä La dolce vita, joka edusti Suomea vuonna 1989.

Seuraavan vuoden Suomi joutui lepäämään, sillä aikaisempien vuosien menestys ei oikeuttanut osallistumaan kisaan.

Vuonna 2002 suomalaiset uskoivat discopopin voimaan, kun viisukarsinnat voitti Laura Voutilainen Addicted To You -kappaleella. Finaalissa nähtiin peräti 12 esitystä, joista alueraadit valitsivat kuusi parasta jatkoon. Noista kuudesta yleisö valitsi Suomen viisuedustajan puhelinäänestyksellä. Ainakin kuuden kärjen osalta raadit ja yleisö oli samaa mieltä, sillä järjestys ei muuttunut lainkaan raatien ja puhelinäänten vertailussa.

Maki Kolehmaisen säveltämä ja Tracy Lippin sekä Janina Frostellin sanoittama Addicted To You sai selvän enemmistön puhelinäänistä, yhteensä yli 70 000. Säveltäjä Kolehmainen ja sanoittaja Tracy Lipp juhlivat karsinnassa kaksoisvoittoa, sillä myös kakkoseksi sijoittui heidän tekemänsä kappale Stay, jonka esitti aiemmin Aikakone nimellä tunnettu Aika. Lippin lisäksi kappaleen sanoituksesta vastasi Alex Ojasti.

Kilpailuesitysten lisäksi karsintafinaalissa esiintyi Mr. Euroviisuna tunnettu irlantilainen Johnny Logan.

Addicted To You sijoittui Tallinnassa käydyissä Euroviisuissa sijalle 20. Sijoitus ei riittänyt turvaamaan Suomen osallistumista seuraavalle vuodelle, joten seuraavan kerran Suomessa karsittiin viisuosallistumisesta vuonna 2004.

Vuonna 2004 karsintafinaalia juonsi peräti kolme tv:stä tuttua kasvoa. Edellisen vuoden karsinnasta tuttu Maria Guzenina sai rinnalleen talk-show-juontaja Bettina Sågbomin ja urheiluselostaja Antero Mertarannan. Finaalissa käytettiin edellisvuodelta tuttua kaavaa, jossa ensin alueraadit valikoivat puolet esiintyjistä niin sanottuun superfinaaliin. Noista kuudesta superfinalistista yleisö sai äänestää suosikkiaan. Yleisön suosikki oli selvä. Aiemminkin kisoihin pyrkinyt Jari Sillanpää vei voiton peräti melkein sadallatuhannella äänellä.

Mika Toivasen säveltämä ja laulajan itsensä sanoittama kappale Takes 2 To Tango ei selviytynyt ensimmäistä kertaa Euroviisuissa käydyistä semifinaaleista jatkoon. Uuden järjestelmän ansiosta jäähyjärjestelmä poistui käytöstä, joten Suomi pääsi etsimään viisuedustajaa myös seuraavana vuonna.

Vuonna 2005 Euroviisuja Suomen edustajaksi valittiin norjalainen Geir Rönning Beslanin koulukaappauksesta kertovalla kappaleella Why.

Geir Rönning voitti Suomen euroviisukarsinnan 2005 Norjalainen Geir Rönning edusti Suomea euroviisuissa vuonna 2005 Kuva: Yle/Harri Hinkka euroviisuedustajat,geir rönning

Rönning oli pyrkinyt Suomen viisuedustajaksi myös vuosina 2004 ja 2002. Mika Tolvasen säveltämä ja Steven Stewartin sanoittama Why pääsi finaalista aiemmilta vuosilta tuttuun superfinaaliin neljänneksi eniten ääniä saaneena, mutta superfinaalissa se sai huomattavasti enemmän ääniä kuin toiseksi tullut Kentalan Deck of Cards.

Heikki Paasosen ja Jaana Pelkosen juontamassa karsintafinaalissa esiintyi myös vuoden 2002 viisuedustaja Laura Voutilainen sekä Frederik

Why ei raivannut tietään Kiovassa käydyissä Euroviisuissa finaaliin, joten Suomen tie tyssäsi jo toisen kerran peräkkäin semifinaaliin.

Vuonna 2006 kohuttiin jo ennen karsintoja. Monsterihevibändi Lordi oli herättänyt median huomion epäeuroviisumaisella tyylillään. Se oli raivannut tiensä ensimmäisestä alkukarsinnasta finaaliin Hard Rock Hallelujah -kappaleella, mutta Tomi Metsäkedon esittämä Eternamente Maria sai enemmän ääniä. Itse finaalissa viisuvoittajan äänestys käytiin kahdessa osassa. Ensimmäisen puhelinäänestyksen kuusi parasta pääsivät superfinaaliin. Tuossa ensimmäisessä äänestyksessä Lordi sai ääniä melkein 30 000 ja toiseksi tullut Tomi Metsäketo alle 5 000. Näillä äänillä ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä superfinaalissa, jossa siinäkin Eternamente Maria ja Hard Rock Hallelujah erottuivat kauaksi muista.

Mr. Lordin eli Tomi Putaansuun kirjoittama Hard Rock Hallelujah sai yli 67 000 ääntä ja Kisu Järnströmin säveltämä ja Petri Kaivannon sekä Arto Tammisen sanoittama italiankielinen Eternamente Maria jäi 45 000 ääneen. Kolmanneksi sijoittui myöhemmin radiohitiksi päässyt Annika Eklundin esittämä Shanghain valot.

Näin Lordi lähti edustamaan Suomea Kreikan Ateenaan ja voitti Euroviisut uudella piste-ennätyksellä.

Lordin voiton myötä vuoden 2007 Euroviisut järjestettiin Helsingissä. Viisujen vuoksi myös Suomen karsintaan kohdistui aiempaa enemmän huomiota. Kovatasoisen karsinnan voittajaksi selviytyi Idols-laulukilpailun kautta laulajanuralle pongahtanut Hanna Pakarinen.

Kilpailua muokattiin enemmän esittäjien väliseksi, kun säveltäjien sijaan kutsukilpailuun kutsuttiinkin artisteja. Jokainen kahdestatoista laulajasta tai yhtyeestä esitti alkukarsinnoissa kaksi kappaletta, joista yleisö äänesti mielestään paremman jatkoon.

Finaalin äänestys oli kaksiosainen, jossa ensimmäisen äänestyksen tulosten perusteella kolme eniten ääniä saanutta kappaletta jatkoi superfinaaliin. Nuo kolme olivat Thuderstonen Face in the Mirror, Lovexin Anyone, Anymora sekä Hanna Pakarisen Leave Me Alone.

Martti Vuorisen ja Mika Huttusen säveltämä ja Vuorisen sekä Hanna Pakarisen sanoittama Leave Me Alone keräsi superfinaalin äänistä 44 prosenttia eli 11 prosenttia enmmän kuin Face in the Mirror.

Helsingin Euroviisuissa Suomi menestyi hyvin. Leave Me Alonen lopullinen sijoitus oli 17. Kappale sai täydet 12 pistettä Islannilta ja Ruotsilta.

Useamman Turussa ja Tampereella käytyjen karsintojen jälkeen, Suomen euroviisuedustajaa haettiin jälleen Helsingin Kulttuuritalolla vuonna 2008.

Kilpailun formaatti oli sama kuin edellisenä vuotena eli Yle oli kutsunut 12 laulajaa tai yhtyettä kilpaan. Kaikista kolmesta alkukarsinnasta kaksi pääsi suoraan finaaliin ja loput kuusi kilpailivat kahdesta viimeisestä finaalipaikasta loppukilpailun alussa. Toisen mahdollisuuden finaaliin nappasivat Crumblandin Pleasure ja Vuokko Hovatan Virginia.

Seuraavaksi kahdeksan finalistia kilpailivat kolmesta superfinaalipaikasta. Superfinaaliin selvisivät Cristal Snow'n Can't Save Me, Kari Tapion Valaise yö ja Teräsbetonin Missä miehet ratsastaa. Kaikki kolme superfinalistia edustivat eri genrejä. Valaise yö edusti iskelmää, Can't Save Me poppia ja Missä miehet ratsastaa sankariheviä.

Superfinaalissa kolmanneksi jäi Can't Save Me. Taisto oli tiukka, sillä Missä miehet ratsastaa voitti Valaise yön vain viiden prosentin erolla.

Teräsbetoni pääsi Euroviisuissa finaaliin, jossa se kuitenkin sijoittui loppupäähän.

Vuonna 2009 käytettiin täysin samaa kutsumenetelmää ja äänestysjärjestelyä kuin edellisenä vuonna. Alkukarsinnoista toisen mahdollisuuden finaaliin nappasivat Passionworks ja Tony Turunen sekä Vink, joiden seurana loppukilpailussa nähtiin muun muassa Kwan, Tapani Kansa ja Remu. Karsinnan finaalissa esiintyi tanssiryhmä Scandinavian Hunks.

Passionworks ja Tony Turunen selvitti tiensä aina superfinaaliin saakka, jossa sitä vastassa olivat viittomakielinen rap-artisti Signmark ja Osmo Ikonen sekä Waldo's People. Signmarkin ja Osmo Ikosen Speakerbox kävi tiukan taiston äänistä Waldo's Peoplen Lose Controlin kanssa. Lopulta A. Lehtosen ja Kariman säveltämä ja A. Lehtosen, Kariman, Waldon ja A. Kratz Gutån sanoittama Lose Control vei voiton ja pääsi edustamaan Suomea Euroviisuihin Moskovaan.

Siellä se pääsi tuomariston päätöksellä finaaliin, vaikka olisi äänimäärällään jäänyt sen ulkopuolella. Finaalissa kappale jäi viimeiseksi.

Vuonna 2010 karsinta jälleen uudistettiin. Kutsuartistien lisäksi kilpailussa nähtiin edellisen vuoden tangokuninkaallinen Amadeus ja kolme avoimen kilpailun kautta kisaan päässyttä. Nuo kolme olivat Bääbs kappaleella You Don't Know Tomorrow, Sister Twisterin Love At The First Sight ja Linnin Fatal Moment, joista kaksi viimeistä pääsivät karsinnoista jatkoon.

Loppukilpailun superfinaaliin pääsi jälleen kolme eniten ääntä saanutta laulua. Superfinaalin voitti yllättäjä folkduo Kuunkuiskaajat Työlki ellää -laululla. Nina Lassanderin Cider Hill tuli toiseksi ja Eläkeläisten Hulluna humpasta jäi kolmanneksi.

Timo Kiiskisen sanoittama ja säveltämä Työlki ellää jäi Euroviisuissa finaalin ulkopuolelle asiantuntijaraadin antamien vähäisten äänten vuoksi. Puhelinäänestyksen perusteella se olisi päässyt finaaliin.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Muistan, kun menin katsomaan ennakkonäytöstä 2007 ja ensi kertaa näin Lordin elävänä. Tutustuin samalla reissulla Olli-Pekka Heinoseen.

  • Pääosassa Leo Jokela

    Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

    Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista. Lukemattomien sivuosien mies on pääroolissa tässä Elävän arkiston laajassa ohjelma- ja elokuvakoosteessa, jossa ei harvinaisuuksiakaan ole unohdettu.

  • Sotaorpo kantaa ikuisesti sodan muistoa mukanaan

    Sota jätti jälkeensä kymmeniätuhansia orpoja

    Suomessa talvi- ja jatkosota jättivät jälkeensä yli viisikymmentätuhatta sotaorpoa. Valtio pyrki tukemaan heitä taloudellisesti, mutta moni jäi vaille aikuisen tuomaa niin aineellista kuin henkistäkin turvaa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Musta Helsinki

Erkki Vihtosen ja Eero Tuomikosken Musta Helsinki on television alkukauden dokumentti Helsingin asunnottomista alkoholisteista, ”puliukoista”, niin kuin vuonna 1966 sanottiin.

Lue lisää:

Paska juttu – Jumalan teatteri Oulussa

Eeli Aalto oli ainoa, joka katsoi loppuun asti Jumalan teatterin esityksen vuonna 1987. Hänen valokuvansa ovat ainut kuvallinen dokumentti tapauksesta.

  • Timo T. A. Mikkonen miettii mediaa

    Arto Nyberg haastatteli Mikkosta kesällä 2010

    Arto Nyberg haastatteli toimittajakonkari Timo T. A. Mikkosta heinäkuussa 2010. Pienen tauon jälkeen Mikkosta oli vastikään nähty julkisuudessa tosi-tv-formaatissa koko perheensä voimin. Nybergiä kiinnosti tietää, miten julkisuuden tekijä ja sen kokija suhtautui uuteen mediaan. Entä harrastettiinko Mikkosilla milloinkaan mediapaastoa? Mediapersoonaksi nimitetty Timo T. A. Mikkonen myöntää olleensa monessa mukana, mutta toivoo, että häntä nimitettäisiin valtiotieteiden maisteriksi.

  • ”Tämä ei sitten ole mikään Levyraati!” — kasvukipuja ja anekdootteja Hittimittarin ensimmäiseltä vuodelta

    Taustoitus Hittimittari-ohjelmasarjaan vuosina 1984–85.

    Jo Hittimittarin ensimmäinen juonto kiteytti ohjelmasarjan idean: kaikilla on mahdollisuus tulla suosituksi! Hittimittari todisti tämän esittelemänsä musiikin sekä ohjelmasarjana itsensä osalta. Hittimittari syöksähti Mainostelevision Levyraadin hallitsemille tv-aalloille syksyllä 1984 ja jo vuodenvaihteessa se oli noussut pieneksi hitiksi itsekin.

  • Timo T. A. Mikkonen selostaa Mäntsälän kapinan

    Mikkonen haastatteli kapinan silminnäkijää 1982

    ”Yhteiskunnan ristiriidat leikkasivat täällä talvella 1932, jolloin tasavalta oli vasta saavuttamassa teini-iän.” Mäntsälän hyvin tunteva Timo T. A. Mikkonen kertasi kapinan vaiheet ja haastatteli sen silminnäkijää vuonna 1982, kun yhteenotosta oli kulunut 50 vuotta. Mikkosen kerronta Mäntsälän kapinasta on nopeaa ja ytimekästä, runollistakin.

  • Timo T. A. Mikkonen ja Amerikka

    Mikkonen tunnetaan suurena Amerikan-ystävänä

    Toimittaja, juontaja, media-alan yrittäjä Timo T. A. Mikkonen tunnetaan suurena Amerikan-ystävänä. Erityisen lähellä hänen sydäntään on Yhdysvaltain historia. Ensimmäiset mielikuvamatkansa rapakon taakse Mikkonen sanoo tehneensä 1950-luvulla nähtyään isoäidin televisiosta elokuvan Jättiläinen. Ensimmäisen kerran hän pääsi matkustamaan paikan päälle konkreettisesti 25-vuotiaana.

  • Mattiesko, Kata ja Timo T. A. ysäri-fitnessin tv-lähettiläinä

    Julkkikset puhuvat kuntoiluharrastuksistaan.

    Fitness oli hottia 1990-luvun alkupuoliskolla. Timo Väyrynen ja Jarmo Friman juonsivat Resepti-ohjelman sarjaa, jossa paikalle kutsuttiin aikakauden julkkiksia kuntoiluvieraiksi. Vieraat kertoivat avoimesti omista elämäntavoistaan ja kuntoharjoittelustaan. Julkkiksilta mitattiin lähetyksessä myös näiden rasvaprosentti.

  • Timo T. A. Mikkonen puhuu avioliitosta

    Vastikään eronnut ja uudelleen avioitunut Mikkonen 2001

    Vastikään eronnut ja uudelleen avioitunut Timo T. A. Mikkonen keskusteli avioliitosta tutkija Riitta Jallinojan kanssa Aamu-tv:ssä alkukesästä 2001.

  • Stiller kohtaa Timo T. A. Mikkosen

    Ruben Stiller haastatteli Mikkosta keväällä 1993

    Itäistä suuntausta edustava Stiller kohtasi läntistä presentaatiokulttuuria edustavan Mikkosen studiossa keväällä 1993.

  • Timo T. A. Mikkonen kohtaa Andyn

    Jukka Puotila on Andyn ja T. A.:n fani

    Ainakin yksi asia yhdistää Andy McCoyta ja Timo T. A. Mikkosta. Kummallakin heistä on faninsa, ja yksi heistä on Jukka Puotila.

  • Lasse Pöysti 90 vuotta

    Ainutkertainen Lasse Pöysti, 90 vuotta

    Teema onnittelee Tammikuun 24 päivä 90 vuotta täyttävää taiteilijaa ja esittää henkilökuvan 20 vuoden takaa. Ohjelma nähdään tiistaina 24.1, perjantaina 27.1 ja sunnuntaina 29.1.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Pääosassa Leo Jokela

    Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

    Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista. Lukemattomien sivuosien mies on pääroolissa tässä Elävän arkiston laajassa ohjelma- ja elokuvakoosteessa, jossa ei harvinaisuuksiakaan ole unohdettu.

  • Katsastus

    Tv-elokuva on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

    Joni Skiftesvikin novelleihin pohjautuva ja Matti Ijäksen ohjaama tv-elokuva Katsastus on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

  • Läskilinssi ei lannistu kiusaajien lällättelystä

    Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lastensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen musiikki.

  • Pala valkoista marmoria

    Matti Ijäksen tv-elokuva ilmestyi vuonna 1998.

    Lasse Pöystin ja Eeva-Kaarina Volasen upeasti tähdittämä tv-elokuva Pala valkoista marmoria on komedia vanhuudesta, lemmestä ja jästipäisyydestä. Elokuva perustuu Martti Joenpolven vuonna 1998 ilmestyneeseen samannimiseen novelliin.

  • Katve-elokuvassa interrail päättyy kotipusikoihin

    Matti Ijäksen draama ystävyydestä ja lähtemisen vaikeudesta.

    Koulussa vika päivä, taskussa reilikortti ja edessä etelän kuumat biitsit. Kaverukset Lare, Pietro ja Rami päättävät ottaa kesän rennosti.

  • Tarpeettomia ihmisiä on Ijäksen suorimpia näytelmäsovituksia

    Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä 2005.

    Työttömäksi jäänyt Kari alkaa mustasukkaisesti vainota vaimoaan. Häpeän ja tuskan kierre johtaa kohtalokkaaseen pahoinpitelyyn. Tarpeettomia ihmisiä on Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä vuodelta 2005.

  • Barack Obaman virkaanastujaiset

    Obama rohkaisi virkaanastujaispuheessaan uudistuksiin.

    Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Hussein Obama vannoi valansa Capitol-kukkulalla satojen tuhansien ihmisten seuratessa seremoniaa tapahtumapaikalla.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Ransu Neuvostoliitossa

    Ransu ja Pekka matkasivat vuonna 1988 yhdessä Neuvostoliittoon. Itänaapurissamme tutustuttiin nähtävyyksiin, nukketeatteriin ja paikalliseen päiväkotiin.

  • Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!

    Elävän arkiston VR-kokeilu vie sinut Tamminiemeen.

    Elävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla.

  • Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä

    Uutistoimitus tutki naisten sukupuolista häirintää.

    Ylen tv-uutiset selvitti vuonna 1969 osallistuvan journalismin keinoin, saiko yksinäinen nainen kulkea ulkona rauhassa. Helsingin rautatieasemalla tehdyssä kokeilussa "houkutuslinnun" ympäröi hetkessä kokonainen seuraa etsivien miesten parvi.

  • Studio Julmahuvi: Roudasta rospuuttoon

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto.

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto. Petteri Summasen sketsi valittiin kaikkien aikojen parhaimmaksi Yle Teeman äänestyksessä vuonna 2010.

  • Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

    Hän asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa.

    Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

  • Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

  • Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.