Hyppää pääsisältöön

Euroviisukarsinnoissa yhdistettiin maailmaa 1970-luvulla

Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin paljon rauhaa ja eurooppalaisuutta korostavia lauluja 1970-luvulla. Vuosikymmenen loppupuolella samoissa karsinnoissa etsittiin maamme edustajaa myös Interviisuihin.

Vuonna 1973 karsinnoissa kuultiin paljon maailmaa syleileviä, onnellisuuden, yhtenäisyyden ja rakkauden sanomaa toistavia kilpailukappaleita, kuten Cumuluksen Noustaan perhosilla lentämään, Jukka Kuoppamäen ja Kastanjoiden Onnenmaa ja Paradisen One, Two, Three. Jälkimmäisin näistä kävi tiukan taistelun voitosta häviten kuitenkin neljällä pisteellä Euroviisuihin lähteneelle Marion Rungin esittämälle Tom Tom Tomille. Ajan tapaan ohjelma lähetettiin tv:n ja radion yhteislähetyksenä, jotta musiikista pystyi nauttimaan stereoäänellä. Ohjelman alkuun juontaja Aapeli Halinen tekeekin pienen äänitestin kulkemalla eri puolilla lavaa mikrofonin kanssa.

Euroviisuedustajamme 1973-1979

Vuonna 1974 karsintakilpailun finaalissa kilpaili kahdeksan laulua ja voittaja päätti 20-jäseninen tuomaristo. Kisaan osallistui paljon tunnettuja taiteilijoita. Muska ja George Babitzin (Senhän sanoo järkikin), Ritva Oksanen (Musta tango), Danny (Jos maailmassa vain ois kahva), Pepe Willberg (Sinä ja minä), Jukka Kuoppamäki (Aurinkomaa), Anneli Sari (Jäähyväiset) ja Markku Aro (Anna kaikkien kukkien kukkia).
Voiton tuona vuonna kuitenkin vei Carita Holmströmin esittämä kappale Älä mene pois, joka oli Eero Koivistoisen sävellys ja sanat siihen oli tehnyt Hector. Caritan vahva tulkinta flyygelin takaa vei voiton show-henkisemmistä kilpailijoistaan. Brightonissa järjestetyissä Euroviisuissa kappale esitettiin englanniksi. Keep me warm jäi sijalle 13 neljällä pisteellä.

Vuonna 1975 karsinnan voittajan valitsivat alueraadit. Voittajaksi valikoitui numerolla yksi kilpaillut Pihasoittajien esittämä Viulu-ukko, jonka oli säveltänyt Kim Kuusi. Sanat oli tehnyt Hannu Karlsson. Tämäkin laulu esitettiin itse Euroviisuissa englanniksi nimellä Old Man Fiddle. Se sijoittui kisassa seitsemänneksi.

Kisa oli tasainen, sillä Dannyn esittämä seikkailija jäi toiseksi vain 11 pisteen erolla. Kärkikaksikko oli kisannut samassa välierässä pääsystä karsinnan finaaliin ja silloin Seikkailija oli saanut enemmän pisteitä.

Kisassa esiintyivät muun muassa Marjatta Leppänen naiseutta ylistävällä kappaleella (Naisen vuosi), Agit-Prop (Jotain mikä yhdistää), Maarit jazz-tyyppisellä kappaleella Mätämakee sekä Vesa-Matti Lori ja Sivupersoonat barokkivaatteissan (Laulu).

Suomen edustussävelmät Eurovision laulukilpailuissa vuosina 1974 – 1975 olivat olleet popin valtavirrasta poikkeavia. Asiaan haluttiin muutosta, ja vuonna 1976 Yleisradio muuttikin karsinnan lähtökohtia kokonaan. Kutsukilpailun sijaan järjestettiin avoin sävellyskilpailu, ja kaksivaiheisen valinnan sijaan alueraadit äänestivät kerralla yhdeksästä ehdokkaasta voittajan.

Säännöissä korostettiin kansallisten piirteiden esiintuomista, ja lauluissa onkin kuultavissa suomalaisuuden koko kirjo suomenruotsalaisista saamelaisiin ja romaneista pohjalaisiin, onpa mukana hiukan tuulia Balkanilta ja Ranskastakin. Kansainvälistä väriä kisaan toivat unkarilaissyntyinen säveltäjä ja laulaja Dezsö Balogh, joka esittää Mustalaiskaravaani-kappaleen yhdessä Anneli Sarin kanssa ja norjalainen Inga Thommesen, joka esittää Lasse Mirschin sävellyksen Tillsammans med barn.

Voiton vei tällä kertaa kisojen myyvin laulu, Fredin Pump-pump, jonka vetävästä koreografiasta vastasi Aira Samulin. Kaikkia viisujen kaupallistuminen ei ilahduttanut. Suorassa lähetyksessä lavalle rynnisti mielenosoittaja, joka hakkasi käsiään ja ilmaisi laulaen, kuinka kansa sai ansaitsemaansa pumppumppia.

Vuoden 1977 karsintakilpailulähetyksestä ei ole säilynyt kun vain kappaleiden esitykset komeiden lavasteiden keskellä, orkesterin sävellyksellä. Kilpailun avasi Eeva Palosaaren käsialaa oleva Palokankaan Maikki, jonka hän esittää yhdessä Suvin, Veli-Pekan ja Heikin kanssa. Lasse Mårtenson esitti itse tekemänsä kappaleen Kuusitoista hyvää vuotta, jota hän myös itse säesti pianolla. Hortto Kaalo -yhtye sijoittui kisassa toiseksi Reino Markkulan säveltämällä Kauan sitten -laululla. Juha Vainion sanoittama laulu kertoo menneistä ajoista, jolloin ihmiset saivat olla kuten tahtoivat. Yhtyeessä esiintyivät tangokuningas Amadeus Lundbergin isä Taisto Lundberg, Ellen Hagert, Marko Putkonen ja Feija Åkerlund.

Seija Simola osallistui karsintaan Erik Lindströmin ja Kari Tuomisen kappaleella Yötön yö ja Viktor Klimenko kappaleella Luonasi oon kun ilta ennättää, jonka hän oli säveltänyt yhdessä Alexander Klimenkon kanssa. Sanoitus oli Pertti Reposen kynästä. Jukka Siikavireen ja Erkki Mäkisen tekemän kappaleen Liehuva liekinvarsi esitti Markku Blomqvist. Illalla sillalla -kappaleen esitti Finntrio. Sakari Warsell oli tehnyt kappaleen.

Vuoden hämmentävin kilpalaulu oli ehdottomasti Mikko Alatalon esittämä Rokkilaulaja. Harri Rinteen tekemässä laulussa Alatalo astuu rokkaria ihannoivan teinitytön saappaisiin.

Voittajaksi selviytyi Monica Aspelundin esittämä ja sanoittama ja Aarno Ranisen säveltämä Lapponia, joka oli temaattisesti jatkoa heidän edellisen vuoden kilpailulaululleen Joiku. Euroviisujen loppukilpailuissa Lapponia sijoittui kymmenenneksi.

Intervision laulukilpailu

Intervision laulukilpailut eli Interviisut rakentuivat Sopotin laulufestivaalien päälle.Tapahtuman järjestäjä oli Itä-Euroopan valtioiden yhteinen televisioliitto OIRT, Organisation Internationale de Radiodiffusion et de Télévision. OIRT:n jäsenmaita olivat Bulgaria, Tshekkoslovakia, Itä-Saksa, Suomi, Unkari, Puola, Romania sekä Neuvostoliitto. Sosialistimaiden lisäksi laulukisoihin osallistui myös sekatalousmaa Suomi sekä edistyksellisiä länsimaita, kuten Kanada ja Espanja. Suomi kuului sekä itäisen että läntisen yleisradioyhtiöiden liittoihin, OIRT:hen ja EBU:un.

Interviisut loppuivat, kun vuonna 1981 Puolan sisäpoliittisen tilanteen vuoksi julkiset kokoontumiset oli kielletty, joten kisoja ei voitu pitää. Suomi voitti kisat vuonna 1980 ja 1974 Marion Rungin esittämillä kappaleilla.

Vuonna 1978 euroviisukarsinnan yhteydessä kisattiin myös Interviisuihin osallistumisesta. Sopotin laulukilpailu oli edellisenä vuonna uudelleenbrändätty Intervision laulukilpailuksi, jota usein sanottiin Itä-Euroopan vastineeksi Euroviisuille.

Spektaakkelimainen kilpailulähetys jaettiin kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuultiin kaikki kilpailukappaleet ja toisessa ensin esiintyi edellisen vuoden Interviisuvoittaja, tšekkiläinen Helena Vondráčková ja sitten alueraadit ilmoittivat äänistään. Näin saatiin sekä Euro- että Interviisuihin lähtijät selville.

Euroviisukarsintoihin osallistuvat kappaleet olivat pirteitä höpsötyksiä, kuten Mirumarun ABC, joka perustui Aapiseen tai euroviisumaisia rakkaudentunnustuksia, kuten voittajaksi julistettu Seija Simolan esittämä Anna rakkaudelle tilaisuus. Simola oli myös sanoittanut laulun yhdessä säveltäjä Reijo Karvosen kanssa.

Jos Euroviisuissa menestyttiin hempeillä rakkauslaululla ja vaaleanpunaisella mekolla, tyyli oli toinen Interviisukarsinnassa. Voittaja Taiska oli stailattu arkisemmin ruskeaan housupukuun, kun hän esitti menneen maalaiselämän perään kaipaavaa Miksi näin -kappaletta. Laulu voitti kisan yli 60 pisteen erolla seuraavaan.

Tuntemattomasta syystä Taiska ei kuitenkaan lähtenyt kilpailumatkalle Sopotiin, vaan Miksi näin -kappaleen esityksestä vastasi karsinnan toiseksi tullut Reijo Karvonen & Ikaros. Syyksi on uumoiltu Intervision ilmoitusta, että kisassa oli kyseisenä vuonna jo tarpeeksi naisartisteja.

Vuonna 1979 Euro- ja Interviisukarsinnat brändättiin Viisut 1979 -ohjelmaksi ja kisoihin pyrittiin aiempaa glamourimmalla tyylillä. Euroviisuehdokkuudesta kisasivat kokeneet konkarit Katri Helena, Markku Aro, Seidat, Babitzinin sisarukset Kirka, Muska ja Anna sekä Pepe Willberg. Ainoa tuntemattomampi esiintyjä oli turkulainen Yvonne Gräsbeck, joka esitti persoonallisesti taideballadin Hyvästi ystäväin. Raati arvosti laulun peräti kakkossijalle.

Kisan voitti Katri Helena, joka esitti Matti ”Fredi” Siitosen laulun Katson sineen taivaan. Laulusta tuli nopeasti listahitti, Jerusalemissa pidetyissä kisoissa laulu ylsi kuitenkin vain sijalle 14.

Myös Interviisukilpailun solisteista suurin osa oli tuttuja aiemmilta vuosilta: Taiska, Maarit, Ritva Oksanen ja Paula Koivuniemi olivat kaikki kokeilleet onneaan laulukilpailuissa aiemminkin. Ensikertalaisia olivat Eero Lupari ja Greger. Voittajaksi selvisi Ritva Oksasen kansansävelmää muistuttava Tuulessa soitto sousi. Oksanen oli edustanut Suomea Sopotissa myös vuonna 1972. Itä-Euroopan jury ei Oksasen esitykselle kuitenkaan lämmennyt. Suomen toiseksi edustajaksi lähetettiin kilpailussa viimeistä edelliseksi sijoittunut Greger laululla Sain kauniin maan. Hän tuli kilvassa kolmanneksi.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Onko 60-luvun tai 70-luvun alun karsinnoista olemassa minkäänlaisia Tv-taltioita vai miksi karsinnat alkavat vudoesta 1973? Olisi mielenkiintoista nähdä vanhempiakin karsintoja jos mahdollista.

Lähettänyt käyttäjä

Esimerkiksi Lapponiasta muistan 90-lukulaisen playback-imitaation, jossa Pirkka-Pekka Petelius esitti Aspelundia.

  • Suomen luotettavin mies, Arvi Lind, ja liki 40 vuotta uutisia

    Mansikkapaikka esitteli uutisjuontajan uran vuonna 2009.

    Arvi Lind toimi Yleisradion uutistoimittajana ja tv-uutisten juontajana lähes 40 vuoden ajan. Lindin viimeinen lähetys nähtiin 15. lokakuuta vuonna 2003. Suomen luotettavimman miehen maine kuitenkin pysyi vielä eläkkeelläkin. Kansansuosikki vieraili Mikko Kuustosen isännöimässä Mansikkapaikka-ohjelmassa. Ohjelmassa läpikäytiin Lindin uraa aina vuodesta 1964 alkaen. Haastattelu on tehty ja esitetty vuonna 2009, jolloin Ylen tv-uutiset vietti 50-vuotisjuhlaansa.

  • Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    TV2:n musiikkiohjelma Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, mutta vuosikymmenen taitteen lähestyessä himmeni myös Iltatähti – vaikkakin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti kuitenkin tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-esiintymiset. Vain osa vuoden 1978 Iltatähtien lähetysnauhoista on tallella.

  • Läskilinssin selviytymistarina oli Matti Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus

    Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lasten- ja nuortensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen säveltämä musiikki.

  • Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!

    Elävän arkiston VR-kokeilu vie sinut Tamminiemeen.

    Elävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Katsastus

    Tv-elokuva on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

    Joni Skiftesvikin novelleihin pohjautuva ja Matti Ijäksen ohjaama tv-elokuva Katsastus on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

  • Läskilinssi ei lannistu kiusaajien lällättelystä

    Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lastensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen musiikki.

  • Pala valkoista marmoria

    Matti Ijäksen tv-elokuva ilmestyi vuonna 1998.

    Lasse Pöystin ja Eeva-Kaarina Volasen upeasti tähdittämä tv-elokuva Pala valkoista marmoria on komedia vanhuudesta, lemmestä ja jästipäisyydestä. Elokuva perustuu Martti Joenpolven vuonna 1998 ilmestyneeseen samannimiseen novelliin.

  • Katve-elokuvassa interrail päättyy kotipusikoihin

    Matti Ijäksen draama ystävyydestä ja lähtemisen vaikeudesta.

    Koulussa vika päivä, taskussa reilikortti ja edessä etelän kuumat biitsit. Kaverukset Lare, Pietro ja Rami päättävät ottaa kesän rennosti.

  • Tarpeettomia ihmisiä on Ijäksen suorimpia näytelmäsovituksia

    Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä 2005.

    Työttömäksi jäänyt Kari alkaa mustasukkaisesti vainota vaimoaan. Häpeän ja tuskan kierre johtaa kohtalokkaaseen pahoinpitelyyn. Tarpeettomia ihmisiä on Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä vuodelta 2005.

  • Teeman Elävä arkisto: Tipaton tammikuu – puliukkojen majoista kansankapakkaan

    Ohjelmia alkoholista kolmelta eri vuosikymmeneltä.

    Elävä arkiston Tipaton tammikuu -ohjelmapaketissa ei olla täysin tipattomia vaan avataan eri näkökulmia alkoholiin kolmen ohjelman verran. Eri vuosikymmeniltä kootu dokumenttipaketti nähdään televisiossa tiistaina 17.1., perjantaina 13.1. ja sunnuntaina 15.1. Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa myös Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi. Toimittaja Maija Koivula maanitteli kirjailijoita kirjoittamaan uusia satuja ohjelmaa varten. Ohessa kuusi Lasse Pöystin kertomaa iltasatua, joissa seikkailevat lampaat, lohikäärmeet, lumihiutaleet, peikot, prinsessat ja saunatontut.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Ransu Neuvostoliitossa

    Ransu ja Pekka matkasivat vuonna 1988 yhdessä Neuvostoliittoon. Itänaapurissamme tutustuttiin nähtävyyksiin, nukketeatteriin ja paikalliseen päiväkotiin.

  • Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!

    Elävän arkiston VR-kokeilu vie sinut Tamminiemeen.

    Elävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla.

  • Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä

    Uutistoimitus tutki naisten sukupuolista häirintää.

    Ylen tv-uutiset selvitti vuonna 1969 osallistuvan journalismin keinoin, saiko yksinäinen nainen kulkea ulkona rauhassa. Helsingin rautatieasemalla tehdyssä kokeilussa "houkutuslinnun" ympäröi hetkessä kokonainen seuraa etsivien miesten parvi.

  • Studio Julmahuvi: Roudasta rospuuttoon

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto.

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto. Petteri Summasen sketsi valittiin kaikkien aikojen parhaimmaksi Yle Teeman äänestyksessä vuonna 2010.

  • Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

    Hän asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa.

    Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

  • Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

  • Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.