Hyppää pääsisältöön

Ilona Jäntti: intohimona roikkua sirkuksen katosta

stradassa nykysirkusta.
stradassa nykysirkusta. Kuva: Marc Helfer nio,strada

Cirko-festivaali alkaa 7. toukokuuta. Pohjoismaiden suurin nykysirkusfestivaali täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Ilma-akrobaatti Ilona Jäntti on ollut ensimmäisellä Cirko-festivaalilla vuonna 2006. Hän esiintyy festivaalilla jo kuudetta kertaa. Jäntistä piti tulla tanssija, mutta 19-vuotiaana hän halusi mieluummin roikkua sirkuksen katosta. Mistä hänelle tuli intohimo ilma-akrobatiaan?

”Se tapahtui ensimmäisellä kerralla ensimmäisellä tunnilla. Tuntui että tämä on ihan mahdotonta mahdottoman vaikeaa, mutta tämä oli se juttu mitä halusin tehdä. Se oli aika haastavaa, minulla ei ollut siihen voimaa eikä tekniikkaa ollenkaan. Mutta heti ensimmäisellä tunnilla tiesin, että haluan tehdä tätä. Useimmin kysytään oliko jotain esikuvaa silloin kun olin sirkuskoulussa, minulla ei koskaan ollut. Olin kiinnostunut kuitenkin muista asioista kuten vaikka nykytanssista. Nykytanssi tuntui läheisemmältä kuin sirkuksen touhu”, kertoo Jäntti

Stradassa nykysirkusta
Stradassa nykysirkusta Kuva: Marc helfer strada,whas

Cirko festivaalilla nähdään Maksim Komaron uusi esitys Désertée. Komaro johtaa Suomen tunnetuinta nykysirkusryhmää Circo Aereoa yhdessä jonglööri Jani Nuutisen kanssa. Désertéen esiintyjät ovat nuoria hiljattain valmistuneita sirkustaiteilijoita.

”Se on tosi opettavaista ja tärkeää nuorille tekijöille saada tuki sitä kautta”, kertoo sirkustaiteilija Susanna Liinamaa.

”Opettavaista on ollut työskennellä ohjaajan kanssa, tähän asti olen tehnyt paljon itsekseni ja viihteellisissä esityksissä, vaikka viihdyttävä tämäkin on, mutta tärkeää on oppia olla ohjattavana”, tunnustaa sirkustaiteilija Milla Lahtinen.

Kalle Nio tekee videotaiteesta taikuutta. Hänen ohjaamansa visuaalisen teatterin esitys Lähtö nähdään Cirkon festivaalin ohjelmistossa. Nio perusti vuonna 2002 WHS:n. Se on Suomen kansainvälisesti menestynein nykysirkuksen ryhmä, jonka teoksia on nähty ympäri maailmaa. Tuntuuko hänestä että hän on nykymaailman Georges Méliès?

Staradssa nykysirkusta
Staradssa nykysirkusta Kuva: Marc Helfer kalle nio,strada

”Hauskaa tässä on se kun ruvettiin tekemään 2000- luvun alussa ekaa esitystä koin, että olin keksinyt jotain uutta, kun yhdistän taikuutta ja elokuvaa tässä on nyt uusi konsepti. Vasta myöhemmin rupesin lukemaan just Mélièsistä, ja tajusin että tällä tavalla yhdistää taikuutta elokuvaan oli vanhempi kuin elokuva itse. Se ei ollut suinkaan uusi keksintö.
Minua kiehtoo ajatus siitä, miten tuodaan elokuvan keinot eli leikkausta ja hidastusta näyttämölle ja jotenkin käsitellä sitä näyttämötilaa enemmän elokuvallisesti, ei niinkään teatraalisesti. Tämän tyyppisiä asioita minä mietin”, sanoo Kalle Nio.

WHS-ryhmän lähtö on kiertänyt ympäri maailmaa. Kuinka helppo oli rakentamaan illuusio teatterista vientituotetta?

”Se on ollut meille elämisen ehto tietyllä lailla, koska Suomessa meillä ei ollut tarpeeksi töitä tarjolla. Viime vuonna esiinnyttiin varmaan kahdessa kymmenessä eri maassa ja Suomessa ehkä kaksi kertaa, se on välttämätöntä. Suomessa tällaiselle meidän tyyppiselle vapaalle ryhmälle ei ole kauheasti työtilaisuuksia tai eloonjäämismahdollisuuksia. Suomalainen sirkus on ihan poikkeuksellisen kansainvälistä. On hämmästyttävää miten Suomi voi olla yksi isoista sirkusmaista nykysirkuksen saralla. Mutta toisaalta sitä ei Suomessa noteerata kauheasti”, selittää Nio.

Tekstit : Marc Helfer

Kommentit

  • Kuntavaalit 2017, puheenjohtajatentti.

    Onko sinun tasa-arvosi sama kuin minun tasa-arvoni?

    Kuntavaaliehdokkaiden puheet puhetaidon tutkijan puntarissa

    Maailma näyttää erilaiselta eri maailmankatsomuksista katseltuna. Tasa-arvo ei tarkoita samaa asiaa kokoomuksen, keskustan, vasemmiston tai feministisen puolueen ehdokkaille. Äänestäjä hämmentyy, kun ideologialtaan täysin vastakkaisten puolueiden ehdokkaat kertovat kannattavansa samoja asioita, vaikka perimmiltään sanojen sisältö onkin eri puolueille erilainen.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Haiseeko täällä havu vai biokaasu? Luontokirjojen skitso historia

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Metsä on äiti, kultakauden maalaustaidetta ja sibeliaanista sinfoniaa. Skitsoa kyllä, metsä merkitsee suomalaisille myös talouden pohjaa, biokaasun ja sellun tuoksua. Ilmastonmuutoksen takia luontosuhdetta on kuitenkin pakko muuttaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kollaasi kuvia elokuvasta Viimeinen elokuva (1971).

    Viimeinen elokuva ja Texasville: Teemalauantain jäähyväiset kanavapaikalle 7

    Peter Bogdanovichin elokuvakaksikko la 22.4. kello 20–24.

    Peter Bogdanovichin mestariteos The Last Picture Show eli Viimeinen elokuva ja sille parikymmentä vuotta myöhemmin tehty jatko-osa Texasville esitetään Teemalauantaissa komeana double billinä 22.4.2017 kello 20–24. Samalla jätetään Jeff Bridgesin, Cybill Shepherdin ja Timothy Bottomsin seurassa jäähyväiset kanavapaikalle 7. Teemalauantait jatkavat 29.4. uudella kanavapaikalla numero 5.

  • Pietari Kylmälä ja hevosaiheista grafiikkaa

    Maalta kaupunkiin, kopotikop! Näin hepasta tuli teinien terapeutti

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä

    Kannattaa mennä ratsastustallille jos haluaa oppia jotain siitä, miten selviydytään “uuden työn” joustavassa ja tunneherkässä maailmassa. Tallilla hevoset ja nuoret naiset ratkovat sosiaalisen elämän monimutkaisia pulmia ja terapoivat toisiaan. Ennen hevonen veti tukkia metsässä ja teki sankaritekoja rintamalla, nykyään se seurustelee, reflektoi itseään ja käyttää kannettavaa elektroniikkaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä!