Hyppää pääsisältöön

Voiko hypnoosin avulla selvittää murhia?

Lars Kepler Stradassa
Lars Kepler Stradassa Kuva: Marc Helfer lars kepler,strada

Voiko hypnoosin avulla selvittää murhia tai jopa tehdä murhan? Lars Keplerin dekkareissa murhia selvitetään hypnoosin avulla. Psykiatri Hannu Lauerma kommentoi hypnoosin käyttöä rikostutkimuksessa Stradan pyynnöstä.

Ruotsalaispariskunta Alexandra ja Alexander Ahndoril kirjoittaa yhdessä taiteilijanimellä Lars Kepler. He kävivät Helsingissä esittelemässä viimeisintä teostaan Vainooja. Keplerin valtavan suositut dekkarit vilisevät äärimmäisen raakoja veritekoja. Uhrien veri roiskuu miltei lukijan silmille.

”Emme pyri tekemään väkivallasta kaunista emmekä romanttista.Väkivalta on kauheaa ja kirjoissamme se on ihan yhtä kauheaa. Meiltä kysytään usein väkivallasta, mutta kirjoittamisessamme on optimismia. Kirja alkaa kaaoksesta, murhasta, jossa veri roiskuu, mutta se päättyy aina järjestykseen. Tappaja pysäytetään, kun saadaan vastauksia. Tarinamme näyttävät aina jännitysromaaneilta, mutta pinnan alta löytyy psykologinen trilleri. Vainoojassakin on veitsiä ja erittäin hankala tappaja. On siinä vertakin”, kertovat Alexandra ja Alexander Ahndoril.

Lars Keplerin dekkari Vainooja
Lars Keplerin dekkari Vainooja Kuva: Tammi lars kepler,vainooja

Vainooja kertoo sarjamurhaajasta, joka ensin kuvaa salaa naisuhreistaan intiimejä videoita YouTubeen ja murhaa naiset sitten mitä raaimmin tavoin. Poliisi kutsuu hätiin psykiatri Erik Maria Barkin, joka on lukijoille tuttu jo Keplerin esikoisteoksesta Hypnotisoija. Barkin erikoisalaa on hoitaa psyykkisistä traumoista kärsiviä potilaita hypnoosin keinoin. Miksi hypnoosi kiinnostaa Lars Kepleriä?

“Meillä on sisäpiirin tietoa hypnoosista, koska isoveljeni työskentelee hypnotisoijana. Me siis tiedämme hypnoosista paljon, ja se on kiintoisa aihe, koska kaikkialla maailmassa
poliisi käyttää sitä joskus kuulustellessaan todistajia. Ihmisten mieleen yritetään palauttaa asioita, joita he eivät järkytyksen tai pelon takia muista”, selittää Alexander Ahndoril.

Uhrien veri roiskuu miltei lukijan silmille.

Psykiatri Hannu Lauerma työskentelee muun muassa vankiloissa ja on poliisitutkinnan yhteydessä turvautunut myös hypnoosiin. Menetelmästä on usein hyötyä, mutta oikeudenkäynnin todisteeksi hypnoosin avulla saadut tiedot eivät kelpaa. Hypnotisoijankin on joskus vaikea erottaa toisistaan potilaan aitoja ja vääriä muistikuvia.

”Muistikuva ei ole oikeudessa pätevä todiste, vaan se ohjaa esitutkintaa. Jos esimerkiksi tiedämme etta todennäköistä murhaajaa on kuljettanut auto, joka on nähty vaikka metsätiellä vilaukselta, mutta todistaja ei muista minkälainen auto se on, niin parhaassa tapauksessa hypnoosin avulla saadaan tietoa automerkistä, väristä ja harvinaisissa tapauksissa jopa rekesterinumerosta. Se rajaa ja suuntaa esitutkintaa. Sen jälkeen selvitetään, onko mahdollista, että autorekesteristä löytyvä auto olisi paikalla ollut. Eli hypnoosi on esitutkinnan suuntamisen menetelmä ei todiste”, sanoo Lauerma.

elokuvakansi, hypnotisoija, kepler lars
elokuvakansi, hypnotisoija, kepler lars Kuva: Kustannusosakeyhtiš Tammi elokuvakansi,hypnotisoija,kepler lars

Pystyykö hypnotisoija manipuloida potilaan persoonallisuutta tai saada tämän tekemään asioita vasten tahtoaan? Voiko hypnoosipotilaan suggeroida murhaamaan ihmisen?

”Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että ei. Se edellyttää pitkäaikaista työskentelyä ja halukkuutta. Ihminen harvoin tekee mitään oman etiikkansa ja moraalinsa vastaista, vaikka hänelle annettaisiinkin suggestioita. Mutta pitkäaikaisessa kontaktissa tai leiriolosuhteissa on mahdollista luoda ihmiselle sellaisia mielikuvia että ne ohittavat hänen normaalin moraalinsa, niin että hänet saadaan esimerkiksi uskomaan henkirikoksen oikeutukseen. Se ei ole täysin mahdotonta, mutta se on harvinaista”, väittää psykiatri.

Ihminen harvoin tekee mitään oman etiikkansa ja moraalinsa vastaista, vaikka hänelle annettaisiinkin suggestioita. Mutta pitkäaikaisessa kontaktissa tai leiriolosuhteissa on mahdollista luoda ihmiselle sellaisia mielikuvia että ne ohittavat hänen normaalin moraalinsa, niin että hänet saadaan esimerkiksi uskomaan henkirikoksen oikeutukseen. Se ei ole täysin mahdotonta, mutta se on harvinaista.― Hannu Lauerma

Alexander ja Alexandra Ahndoril opiskelevat jokaista kirjaansa varten rikospoliisin ja oikeuslääkärien käyttämiä tekniikoita. Hypnoosista kirjoittaakseen Alexander luki aiheesta kaiken mitä käsiinsä sai, ja kävi lisäksi itsekin hypnotisoitavana. Hänelle kokemus oli hauska, mutta Alexandra ei halunnut moiseen ryhtyä.

”En ikinä halua tulla hypnotisoiduksi! Alexander on kokenut sen, mutta minä olen kontrollifriikki. Pelkään kai, etten koskaan enää heräisi. Olen nähnyt hänen veljensä hypnotisoivan ihmisiä, ja se on hyvin kummallista. Näyttää kuin ihminen nukkuisi, mutta hän alkaakin totella jotakuta. Suhtaudun hypnotisointiin hyvin kaksijakoisesti”, sanoo Alexandra.

Vainooja-teostaan varten kirjailijapariskunta etsi tietoja pakkomielteisistä ahdistelijoista.

”Vainoaminen on suuri ongelma Ruotsissa. Me olemme tietenkin tutkineet aihetta paljon. Yhdeksän prosenttia ruotsalaisista on joskus ollut vainoojan kohteena. Vainoojat muistuttavat
profiililtaan sarjamurhaajia, koska He ovat riippuvaisia vainoamisesta. He pyrkivät saamaan teostaan aina vain isompaa tyydytystä, joten haluavat koko ajan lähemmäs ja lopulta uhrin kotiin. Kaikki alkaa aina jonkinlaisesta rakkaudentunteesta, mutta se voi milloin vain muuttua väkivallaksi”, selittävät Alexandra ja Alexander.

Kirjailijapariskunnalla on kolme tytärtä. Saavatko he lukea Lars Keplerin kirjoja?

”Eivät. He ovat liian nuoria. He haluaisivat, mutta ei... Olemme sanoneet, että aikaisintaan 15-vuotiaana. Olisi liian rankkaa heille, että äiti ja isä kirjoittavat tällaista. Onneksi nämä kirjat kirjoittaa Lars Kepler”, sanoo pari.

Teksti : Marc Helfer

  • Arnold Böcklingin maalaus Odysseus ja Polyphemus

    Rankka retki kolmen tuhannen vuoden takaa

    Kaikkien seikkailutarinoiden isä on tietenkin Odysseia.

    Kaikkien nuorten miesten harharetkistä kertovien tarinoiden isä on tietenkin Odysseia. Eeppinen runokokoelma on vaikuttanut sekä sisällöllään että rakenteellaan kaikkeen kirjalliseen ja visuaaliseen kerrontaan aina tämän päivän road movie -elokuviin asti.

  • Runoilija Ville Luoma-aho

    Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

    Tanssiva karhu -ehdokas

    Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

  • Kolme suomuorakas -sientä

    Panetko painoa sanalle?

    Painotus jäsentää puhetta ja vaikuttaa myös merkitykseen.

    Suomuorakas, tuo syysmetsien sienikaunokainen, on meidän perheessä suo muo rakas - ihan tietoisesti, koska se kuulostaa hauskalta siten lausuttuna. Sanan väärin painottaminen voi toisinaan aiheuttaa vakavampiakin väärinymmärryksiä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Pietari K. kävi täällä -sarjan kuva, osa 10

    Nykykirjallisuus on sairastunut vakavaan historiatautiin ja minusta se ei ole O.K.

    Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi -esseeseen täällä!

    Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlat pitäisi keskeyttää sairauslomaan, sillä olemme pahanlaatuisen historiataudin vallassa. Postmoderni aikakausi ei tarkoita sitä, että historia olisi päättynyt. Halu verrata nykyaikaa menneisyyteen nimittäin vain kiihtyy. Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi täällä -esseeseen!

  • Arnold Böcklingin maalaus Odysseus ja Polyphemus

    Rankka retki kolmen tuhannen vuoden takaa

    Kaikkien seikkailutarinoiden isä on tietenkin Odysseia.

    Kaikkien nuorten miesten harharetkistä kertovien tarinoiden isä on tietenkin Odysseia. Eeppinen runokokoelma on vaikuttanut sekä sisällöllään että rakenteellaan kaikkeen kirjalliseen ja visuaaliseen kerrontaan aina tämän päivän road movie -elokuviin asti.

  • Kirjailija ja ohjaaja Reko Lundán katsoo nauraen kameraan.

    Luojan kiitos, Reko Lundán ehti paljon

    Osallistu Kirjojen Suomen lukupiiriin!

    Reko Lundánin uusi teos oli 2000-luvun alussa aina tapaus. Hän käsitteli näytelmissään ja romaaneissaan tavallista keskiluokkaa ja osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lundánin Rinnakkain luetaan Kirjojen Suomen kesän verkkolukupiirissä, jonka vetää toimittaja Maryan Abdulkarim.