Hyppää pääsisältöön

Taivaan pankkiirit

"Rukoushetken päätyttyä miehet tervehtivät toisiaan. He suunnittelevat viikonlopun jalkapallo-otteluita ja perheiden yhteisiä piknikkejä. Perheet tapaavat säännöllisesti yhteisillä illallisilla. Tiivinä yhteisönä perheet jakavat syntymät ja kuolemat. Tämä on vanhanaikaista onnen tavoittelua. Tuon onnen ytimessä on islamilainen finanssimaailma.”

tummatukkainen mies
tummatukkainen mies harris irfan

Näin Harris Irfan kuvaa teoksessaan Heaven's Bankers (Inside the Hidden World of Islamic Finance), Taivaan pankkiirit Dubain islamilaisen finanssimaailman vaikuttajia. Irfanin mukaan Dubai on vetänyt puoleensa monia lahjakkaita yksilöitä eri puolilta maailmaa. Dubai muuttui yhdeksi kansainväliseksi finanssikeskukseksi New Yorkin vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen, sillä Lähi-idän suuret sijoittajat kotouttivat tuolloin rahojaan Dubain pankkeihin.

Harris Irfanin mielestä Britanniassa lisääntynyt islamofobia on kasvattanut entisestään Dubain vetovoimaa viime vuosina. Pakistanilaissyntyinen Harris Irfankin muutti Dubaihin Britanniasta. Hän valmistui fyysikoksi Oxfordin yliopistosta. Tosin fyysikkona Irfan ei ole työskennellyt päivääkään. Hän siirtyi sijoituspankkien maailmaan nopean talouskasvun aikaan pari kymmentä vuotta sitten. Tuolloin islamilaisiin pankkeihin ruvettiin kehittämään moderneja rahoitusinstrumentteja.

Irfan on ollut yksi islamilaisen finanssimaailman pääarkkitehdeistä. Siksi Taivaan pankkiirit on kiinnostava sisäpiirin kuvaus islamilaisen pankin synnystä, nopeasta kasvusta ja ajautumisesta sisäiseen kriisiin. Nykyisin Harris Irfan johtaa Euroopan islamilaista investointipankkia, jonka pääkonttori sijaitsee Lontoossa. Irfan isännöi myös Cordoban islamilaista sijoitusrahastoa.

Islamilaisten pankkien toimintaa ohjaavat säädökset ulottuvat lähes 1400 vuoden päähän, mutta pankkien historia on lyhyt.

”Islamilainen pankki syntyi vasta 1960-luvulla. Varhainen pioneeri oli Mit Ghamrin säästöpankki Egyptissä, joka ei islamilaisen perinteen mukaan ottanut eikä antanut korkoa asiakkaidensa talletuksista. Myöhemmin pankkeja syntyi Saudi-Arabiaan ja muihin Lähi-idän maihin. Pakistanista tuli islamilaisen pankkimaailman keskus 1980-luvun alussa. Kovaotteinen kenraali Zia ul-Haq yritti tuolloin islamisoida maan talouden.

Islamilaiset pankit ovat kasvaneet ripeästi viimeiset 30 vuotta. Globaalin finanssikriisin aikaan 2009 niiden varannot kasvoivat 15 prosenttia, kun tavanomaisten pankkien varat pysyivät ennallaan. Lähi-idän maiden ohella pankkeja toimii erityisesti Malesiassa, Indonesiassa ja Turkissa.”

Harris Irfanin mielestä islamilaisen ja tavanomaisen pankin ero ilmenee jo islam-termin merkityksessä.

”Islam tarkoittaa kirjaimellisesti alistumista Allahin tahtoon. Tämä on lähes vastakkainen käsitys länsimaiselle tavalle ymmärtää vapaus elämän keskeiseksi arvoksi. Islamilaisen pankin toimintakin on alistettava Jumalan tahtoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankin on noudatettava sharia-lakia.

Sharia-lain mukaan raha on vain tavaran hankinnan väline, eikä hyödyke sinänsä. Näin rahalla ei ole itsessään arvoa. Rahasta ei voi rakentaa taloa, eikä sitä voi kutoa vaatteiksi. Raha on pelkästään arvon säilytysväline. Tällainen käsitys rahasta on täysin vastakkainen modernille käsitykselle rahasta hyödykkeenä. Nykyisin keskuspankit painavat rahaa prosessissa, jota ekonomistit kutsuvat määrälliseksi elvytykseksi eli arvopaperiostoiksi. Pankit luovat näin rahaa. Tämä ei ole islamin mukaan sallittua”.

Kuinka tarkoin pankit sitten noudattavat näitä sharia-lain eettisiä ohjeita? Islamilaisessa pankissa ei sallita korkoa, ribaa. Toisaalta niiden toiminnan on oltava kannattavaa samalla tavoin kuin tavanomaisten pankkienkin. Harris Irfanin mukaan pankit kiertävät tämän toimimalla käytännössä kauppiaina.

”Koraanissa sanotaan, että Allah sallii kaupankäynnin, mutta kieltää koronoton. Miten tämä kierretään? Ajatellaan tilannetta, jossa asiakas haluaa ostaa 10 000 dollaria maksavan auton. Pankki ostaa auton itselleen tuolla summalla, mutta myy sen asiakkaalle 10 prosentin voitolla, eli 11 000 dollarilla. Muodollisesti pankki toteuttaa Koraanin ohjetta, sillä se toimii vain tavaran myyjänä. Toisaalta pankki edellyttää asiakkaalta jo etukäteen sopimusta, jossa tämä lupautuu ostamaan auton sovitulla hinnalla ja maksamaan velan tietyssä aikataulussa. Vastaako tämä sharia-lakia – vai naamioidaanko tässä korko vain tavalliseksi kaupankäynniksi”?

Paljon laajempien ongelmien eteen islamilainen pankki joutui pari kymmentä vuotta sitten, kun ruvettiin kehittämään niin sanottuja islamilaisia finanssi-instrumentteja, kuten pörssissä myytäviä vakuutuksia, strukturoituja sijoitustuotteita tai sukukeja, eli islamilaisia versioita bondeista.

Tässä prosessissa sharia-lain tuntevista uskonoppineista tuli kysyttyjä ammattilaisia, joille pankit saattoivat maksaa vastaavia palkkioita kuin huippujalkapalloilijoille. Uskonoppineet päättivät lopulta, vastasiko joku uusi finanssi-instrumentti sharia-lakia vai ei. Jos joku sharia-lain ammattilainen ei hyväksynyt uutta instrumenttia, pankki saattoi kääntyä toisen uskonoppineen puoleen. Tätä voitiin jatkaa niin kauan, että joku hyväksyi instrumentin islamilaiseksi.

Harris Irfan kertoo, kuinka hän ja muut nuoret pankkiirit kokoontuivat talvella 1996 Lontoon bisnesmaailman keskustassa. He halusivat uudistaa islamilaisen finanssimaailman perusteet. Mukana oli myös sharia-lain läpikotaisin tuntenut oppinut.

”Uskonoppinut kertoi meille, kuinka sharia-laki määritti islamilaisen pankin toimintaa. Sen piti perustua reiluuteen, oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoisuuteen ja yhteiskunnallisen harmonian tavoitteluun. Mutta miten nämä hurskaat eettiset periaatteet oli sovitettavissa moderniin kapitalismiin?

Opimme pian, että jokaisella koulukunnalla oli samat näkemykset sharia-lain yleisistä periaatteista, mutta yksityiskohdissa näkemykset erosivat suuresti. Islamilainen finanssimaailma on aika uusi kenttä moderneille uskonoppineille. Se edustaa islamilaisen tiedon raja-aluetta, joten on ymmärrettävää, että tulkinnat eri tuotteiden sharia-sopivuudesta vaihtelevat paljon.”

Nuoret pankkiirit huomasivat nopeasti, että islamilaisille finanssituotteille olivat lähes rajattomat markkinat. Harris Irfanin mukaan esimerkiksi vuosituhannen alussa kehitettyjen sukukien, islamilaisten bondien tuotto kasvoi lähes eksponentiaalisesti. Uusien tuotteiden kehittely pääsi kuitenkin täyteen vauhtiin vasta, kun saksalainen investointipankki Deutsche Bank kiinnostui islamilaisesta pankista.

Deutsche Bankissa työskenteli Yassine Bouhara, jota Harris Irfan kutsuu Lähi-idän finanssimaailman saksalaiseksi kummisedäksi. Irfanin ensitapaaminen Bouharan kanssa oli vauhdikas.

”Deutsche Bankin myyntikerroksessa, joka oli jalkapallokentän kokoinen, Bouhara oli keisari, eikä hän ollut täyttänyt edes 40. Hän oli valloittanut jo länsimaisen pankkimaailman, mutta ei islamilaista. Bouhara lateli kysymyksiä. Miksi islamilaisia vakuutuksia ei myyty pörssissä, missä olivat likviditeetti-tuotteet? Entä sharia-lakiin sopivat fuusiot ja yritysostot – tai islamilaiset hypoteekkiyhtiöt?”

Kymmenen vuotta sitten Deutsche Bank sai yllättävän tarjouksen Saudi-Arabian suurimmalta rakennusyhtiöltä, BinLadin Groupilta. Irfanin mukaan se merkitsi islamilaiselle finanssiteollisuudelle lähes kvanttihyppyä.

”Totta kai Yassine Bouhara epäröi aluksi, voiko pankki ryhtyä yhteistyöhön Osama Bin Ladenin veljien omistaman BinLadin Groupin kanssa. Toisessa vaakakupissa oli pääsy Saudi-Arabian ja Lähi-idän kasvaville markkinoille. Se oli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä. BinLadin Group halusi rakentaa Mekan pyhimmän paikan ympärille valtavia tornitaloja ultranopeine laajakaista yhteyksineen.

Tornitaloihin tulisi huippurikkaille pyhiinvaeltajille hotelleja, joissa hurskaiden ei tarvinnut hävetä rikkauttaan. Näin ainakin rakennuttajat mainostivat seitsemän tähden hotellejaan. Hankkeen rahoittamiseksi Deutsche Bankin piti kehittää uusia islamilaisia finanssi-instrumentteja. Uskonoppineilta ja lakimiehiltä vei kaksi vuotta kehittää Saudi-Arabian lakeihin sopivat finanssi-instrumentit.

Korkein taloista, Abraj al-Bait valmistui vuonna 2012. Se on seitsemän tornitalon kompleksi, joka kohoaa satoja metrejä korkeammalle kuin Mekan pyhin moskeija. Rakennuksen kellotaulun mallina on ollut Lontoon Big Ben. Tosin Abraj al-Baitin kellotaulu on paljon suurempi kuin Big Benin. Tornitalo sijaitsee vain 50 metrin päässä pyhimmän moskeijan portilta. Abraj al-Baitin tieltä jyrättiin maan tasalle vanhat historialliset rakennukset ja linnakkeet. Kriitikkojen mukaan Abraj al-Bait muistuttaa hotelleineen pikemminkin Las Vegas -tyyppistä huvittelukeskusta kuin pyhiinvaeltajien kokoontumispaikkaa”.

Pari vuotta sitten monet länsimaiset investointipankit rupesivat finanssikriisin jälkimainingeissa rajoittamaan tai sulkemaan islamilaisten finanssituotteiden tarjontaa. Kyse ei ollut ainoastaan finanssikriisistä, vaan joitakin pankkeja epäiltiin rahanpesusta. Esimerkiksi erään saudi-arabialaisen pankin epäiltiin sotkeutuneen al-Qaidan terrori-iskujen rahoitukseen.

Irfanin haastattelemat pankkiirit pitivät näitä syytöksiä outoina. Heidän mielestään monien Lontoon tavanomaisten pankkien talletuksista voi löytyä yhteydet al-Qaidaan tai johonkin muuhun terroristijärjestöön. Islamilainen pankki on saanut kuitenkin viime vuosina lisää kannatusta islamilaisten maiden ohella lännessä. Syyskuussa 2013 pääministeri David Cameron ilmoitti, että Britannia tulee laskemaan liikkeelle yli 300 miljoonalla eurolla sukukeja, islamilaisia bondeja.

Kirjansa loppupuolella Harris Irfan rupeaa kyseenalaistamaan monia finanssituotteita, joiden luomiseen hän itsekin on osallistunut. Vauhtisokeuden lumoissa he ovat luoneet tuotteita, joiden islamilaisuus on lähes olematonta. Esimerkiksi heidän hittituotteestaan sukukeista vain 15 prosenttia voi pitää islamilaisina.

Pankkiiri Harris Irfan tuntuu kannattavan nyt paluuta islamilaisen pankkijärjestelmän juurille, eettiseen sijoittamiseen.

"Onko globaalissa taloudessa sijaa etiikalle ja moraalille? Pitäisikö meidän luottaa hallitusten heiveröisiin yrityksiin säädellä finanssimaailmaa - vai tarvitaanko kapitalismissa syvempää vallankumousta?"

Keskeinen ero islamilaisessa ja tavanomaisessa pankkitoiminnassa on rahan luonne. Islamin talousteoriassa raha ei ole myytävissä oleva hyödyke. Rahaa ei pitäisi pystyä luomaan ikään kuin tyhjästä. Finanssimaailman olisi siten vastattava 'reaalitaloutta'.”
Harris Irfanin mielestä eettinen islamilainen pankki voisi toimia mallina tavanomaisille pankeille. Kuinka uskottava Irfanin takinkäännös sitten on? Pankkiirihan on itse ollut rakentamassa islamilaista finanssiteollisuutta, joka on pitkälle vain kopio länsimaisesta järjestelmästä. Voi myös kysyä, pyrkiikö Irfan Euroopan islamilaisen investointipankin johtajana toteuttamaan uusia periaatteitaan?

”Islamilainen finanssimaailma on käännekohdassa. Parin vuoden aikana ratkaistaan, seuraavatko islamilaiset pankit sokeasti vain läntisiä pankkeja vai pyrkivätkö ne tuomaan kansainväliseen finanssiteollisuuteen jotain täysin kumouksellista, joka hyödyttäisi koko maailmaa”.

Tapio Tamminen

  • kajupäinen mies levittelee käsiään

    DIW:n johtaja Marcel Fratzscherin näkemyksiä Euroopasta

    Epätasa-arvo vaarantaa talouden

    Euroopassa leviävää populismia erehdytään usein pitämään vain eräänlaisena poliittisena lieveilmiönä. Ajan merkkinä, jonka puitteissa etsitään epävarmojen aikojen turvaksi yksinkertaistettuja selityksiä yhä monimutkaisemmaksi käyvään globalisoituneeseen maailmaan.

  • harmaatukkainen, silmälasipäinen mies sinisellä taustalla

    Rappio

    Rappio Michel Onfrayn kuvaamana

    Juutalais-kristillisyyden elämä ja kuolema on ranskalaisen kapinafilosofiksikin kutsutun Michel Onfrayn 'Dekadenssi'-teoksen alaotsikko. Kirja on toinen osa trilogiasta, jonka ensimmäinen tiiliskivi 'Cosmos' syventyi luonnonfilosofioihin ja kolmas 'Sagesse' tulee kertomaan viisaudesta.

  • harmapääinen mies puhuu suullaan ja käsillään

    Kuinka tärkeä on oma Palestiinan valtio?

    Palestiinalaisen professorin Sari Nusseibehin ajatuksia

    ”Politiikka on ollut minulle aina keino, ei päämäärä. Sanon tämän siksi, koska olen ajan myötä tullut huomanneeksi, että monille ihmisille politiikka on pikemminkin itse päämäärä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta

  • Siluettikuva hahmosta megafonikädessä, oranssi tausta.

    Tutkija varoittaa: Rasistisista möläytyksistä nousevat kohut hyödyttävät populisteja

    Miten rasismia voisi vastustaa tehokkaammin?

    Poliitikkojen rasistiset tölväisyt ylittävät uutiskynnyksen helposti ja herättävät suuren kohun. Populistit tuntevat julkisuuden logiikan ja käyttävät sitä myös hyväksi. Toisinaan äänekäs rasisminvastustus voi kääntyä hyviä tarkoituksiaan vastaan: rasistinen puhe saa lisää huomiota ja tavoittaa enemmän ihmisiä.

  • kajupäinen mies levittelee käsiään

    DIW:n johtaja Marcel Fratzscherin näkemyksiä Euroopasta

    Epätasa-arvo vaarantaa talouden

    Euroopassa leviävää populismia erehdytään usein pitämään vain eräänlaisena poliittisena lieveilmiönä. Ajan merkkinä, jonka puitteissa etsitään epävarmojen aikojen turvaksi yksinkertaistettuja selityksiä yhä monimutkaisemmaksi käyvään globalisoituneeseen maailmaan.

  • Poliisiauto Kuopiossa

    Kuopion nailonsukkamurhien uutisointi lietsoi pelkoa ympäri Suomea

    Nailonsukkamurhat oli 1960-luvun sarjamurhatapaus

    Kuopiossa 1964–1965 tehdyt niin sanotut nailonsukkamurhat horjuttivat pikkukaupungin asukkaiden turvallisuudentunnetta. Tiedotusvälineet kilpailivat uutisoinnista keskenään kertomalla sarjamurhiksikin nimitetyistä henkirikoksista lähes päivittäin. Samalla ne lietsoivat ja levittivät rikosten aiheuttamaa pelkoa pitkin Suomea. Surmaaja saatiin kuitenkin pian kiinni.