Hyppää pääsisältöön

Jim Pembrokesta tuli nuoren rock-Suomen tärkeä brittivahvistus

Lontoosta vuonna 1965 saapunut Jim Pembroke ehti mullistaa suomalaista rockmusiikkia kahdessa merkittävässä bändissä, Blues Sectionissa ja Wigwamissa. Monessa mukana ollut maahanmuuttaja on vastuussa myös parista ikimuistoisesta euroviisusta.

Jim Pembroke ei ole koskaan varsinaisesti ollut median polttopisteessä, mutta hänellä on ollut olennainen rooli suomalaisen populaarimusiikin vaiheissa.

Monille hänen nimestään juontuu ensinnä mieleen 1960- ja 1970-lukujen progressiivinen rock, ja kun Q-klubi vuonna 1991 teki läpileikkauksen hänen tuotannostaan, illan isäntä Mikko Kuustonen tokaisikin avaussanoissaan Tampereen Tullikamarin klubin olevan "täynnä hämyjä".

Eniten ohjelmassa puhuttaa Suomi-progen lippulaiva Wigwam, jota Pembroke sanoo alun perin kuvitelleensa "kolmen viikon jutuksi". Vaikka bändi oli kuulemma alituisesti hajoamisen tilassa, projekti jatkui kymmenkunta vuotta, koska "aina tuli joku biisi". Nuclear Nightclub -albumin hittikappale Freddie Are You Ready on Q-klubissa mukana peräti kolmena eri versiona.

Wigwamin progeleimasta huolimatta Pembroken musiikkia on työlästä rajata kyseisen otsikon alle. Samaa kertovat Wigwamia edeltäneen Blues Sectionin ja 1980-luvun taitteessa toimineen Jim Pembroke Bandin biisit, joita Kuustosen Q.Stone-bändi vieraansa kera esittää. Niiden tyyliskaala ulottuu bluesista calypsoon.

Musiikin lomassa Pembroke muistelee niukkasanaisesti ja välillä lossiksi lyöden vaiheitaan ja saapumistaan Suomen hyiselle kamaralle. Suomen kielestä tarttui puheeseen ensimmäiseksi raitiovaunuliikenteeseen liittyvä käsite 'siirto'.

Q-klubin soittolista 30.03.1991

Q.Stone
Southbound (Richard Betts)
Jim Pembroke & Q.Stone
Hardtop Lincoln (Pembroke)
Nuclear Nightclub (Pembroke)
Wigwam/Jim Pembroke
Freddie Are You Ready (Rechardt–Pembroke)
Jim Pembroke & Q.Stone
Freddie Are You Ready
Money Is King (Neville Marcano)
Once More for the Road (Walli–Pembroke)

Pitkäletti Britanniasta

Lontoossa vuonna 1946 syntynyt Pembroke tempautui 1960-luvun alussa mukaan Britannian valtaisaan bändibuumiin ja lauloi aloittelevissa rhythm and blues -kokoonpanoissa. Suomeen hän muutti keväällä 1965 tyttöystävänsä perässä.

Beatmusiikin tuolloisesta pääkallonpaikasta saapunut pitkätukka kiinnosti suomalaista popyleisöä ja miksei soittajiakin. Brittitulokas pääsi laulamaan täkäläisten kokoonpanojen kanssa.

Ensimmäisen kesänsä hän kiersi maata vierailevana solistina The Beatmakers -yhtyeessä, josta sittemmin sukeutui suosikkibändi Jormas. Yhteistyöstä on säilynyt harvinainen dokumentti: Ohimennen-ohjelmaa varten syyskuussa 1965 tehty etuäänitysnauha, jolla kuullaan napakka tulkinta erinäisten brittibändienkin versioimasta I Ain't Got You'sta:

Syksyllä 1965 Pembroke teki ensilevynsä The Boys -yhtyeen säestyksellä. Loppuvuodesta ohjelmatoimisto kokosi hänen ympärilleen The Pems -nimisen kokoonpanon, joka kuitenkin eli vain lyhyen aikaa Jimin kyllästyttyä laulamiseen. Bändiltä julkaistiin hänen biisejään sisältävä singlelevy, mutta Pemsin radio- tai tv-tallenteita ei ole jälkimaailmalle jäänyt.

Bluesia, jazzia ja runoa

Talvehdittuaan Englannissa Pembroke palasi Suomeen ja pääsi tuoreeltaan mukaan käänteentekevään Blues Section -ryhmään. Hendrix- ja jazzvaikutteineen, äänikokeiluineen ja laajoine improvisaatioineen se edusti Suomessa kokonaan uudentyylistä popmusiikkia.

Mainos Blues Sectionin Hey Hey Hey -singlestä Stump-lehdessä 1967.
Blues Sectionin kakkossinglen mainos Stump-lehdessä 1967 Mainos Blues Sectionin Hey Hey Hey -singlestä Stump-lehdessä 1967. Kuva: Stump-lehti 1967,blues section,elävä arkisto,rock,stump

Blues Sectionista tuli ensiaskeleitaan ottavan Love Recordsin ensimmäinen rockbändi. Suurin osa bändin esikoisalbumin ja kolmen ensimmäisen singlen kappaleista oli Pembroken sanoittamia tai säveltämiä. Ne kertoivat jo hänen kyvyistään melodikkona ja omintakeisena laululyyrikkona.

Pembroke lähti yhtyeestä keväällä 1968, mutta yhteys Loveen poiki uusia hankkeita. Muun muassa jazzavantgardisti ja säveltäjä Henrik Otto Donner käytti omissa produktioissaan mielellään nuoria rockmuusikoita, etenkin Blues Sectionin väkeä.

Yksi Pembroken uran erikoisimmista esiintymisistä lienee ollut Pentti Saarikosken runoihin perustuva produktio, jonka Donner valmisti Pori Jazziin kesällä 1969. Suomea vielä hieman kankeasti ääntävän englantilaisen laulukavereina olivat Arja Saijonmaa, Pepe Willberg ja Tarleena Sammalkorpi.

Art rockista deep poppiin

Wigwam oli ehditty jo perustaa, kun Pembroke kevättalvella 1969 pyydettiin sen neljänneksi jäseneksi. Tänään iltapäivällä -ohjelmassa vuodelta 1981 hän tiivistää vuotensa yhtyeen riveissä: "Kaikenlaista biisiä ja musiikkia tuli soitettua."

Pembroke vastailee radiotoimittajien uteluihin lyhyesti ja melko pyöreästi, kuten yleensäkin suomeksi tehdyissä haastatteluissa.

Joka tapauksessa Wigwamissa sävellajit alkoivat kuulemma selviämään, ja ajan myötä laulusolistista kasvoikin bändin toinen kosketinsoittaja.

Wigwamissa mä opin missä d-molli on.― Jim Pembroke 1981

Wigwam sai lämpimän vastaanoton mm. Tanskassa, Englannissa ja Hollannissa, mutta levyt eivät koskaan lähteneet kunnolla myymään. Soittajilla ei ollut erityistä intoa markkinointihenkisiin toimiin, sillä "meillä oli tarkoitus tehdä vain musiikkia".

Aiemmin mainitussa Q-klubin haastattelussa Pembroke sanoo kansainvälisen läpimurron kaatuneen siihen, ettei osa bändin jäsenistä mielinyt muuttaa Englantiin, josta käsin maailmanvalloitustyötä olisi ollut helpompi tehdä.

Jim Pembroke on ihan perinteinen singer-songwriter. Se on vielä keskeisempi jalusta tälle art rockin jälkeisen Wigwamin musiikille kuin proge.― Pekka Rechardt tv-haastattelussa 2007

Pembroke nousi Wigwamin pääasialliseksi biisintekijäksi vuonna 1974, kun kosketinsoittaja Jukka Gustavson ja basisti Pekka Pohjola lähtivät omille teilleen. Bändin materiaali muuttui yksinkertaisemmaksi ja "popmaisemmaksi", rönsyilevyys ja kokeelliset rakenteet korvautuivat selkeillä ja melodisilla kappaleilla.

Vuonna 2007 tehdyssä tv-haastattelussa Wigwam-kitaristi Pekka Rechardt nimittää tyyliä "deep popiksi" erotukseksi "vanhan Wigwamin" taiderockista. Siinä oli progen kunnianhimoisuutta ja omaehtoisuutta, mutta keskeistä olivat "hyvät biisit".

Kuvitteellinen yökerho

Vuonna 1972 ilmestyi Pembroken ensimmäinen soololevy Wicked Ivory, joka yhdisteli erilaisia musiikkiaineksia bluesista ja vaudeville-iskelmästä alkaen. Albumi oli rakennettu ikään kuin suoraksi radiolähetykseksi yökerhosta, jossa eri artistit esittivät outoja laulujaan.

Kuvitellun yökerhon taiteilijat ja heidät esittelevä juontaja olivat kaikki tietenkin fiktiivisiä hahmoja, kuten myös herra Hot Thumbs O'Riley, jonka nimissä koko levy julkaistiin. Puoliteatraalinen kokonaisuus herätti laajaa kiinnostusta, ja myös television Musiikkiykkönen teki Jimistä jutun:

Vietnamin sotaa kommentoiva Grass for Blades -balladi poimittiin Wicked Ivorylta myös Wigwamin pysyväksi keikkabiisiksi. Vuonna 1973 se taltioitiin Ylen Liisankadun studiossa Popstudio-ohjelmaa varten:

1970-luvulla Pembroke teki kaikkiaan kolme soololevyä. Wigwamin hajoamisen jälkeen hän perusti vuonna 1980 uuden, niin ikään Wigwam-nimiseksi kaavaillun kokoonpanon, joka lopulta ristittiin Jim Pembroke Bandiksi. Yhtye teki kehutun Flat Broke -albumin.

Edellä mainitun Tänään iltapäivällä -jutun aikoihin ryhmä oli jo hajonnut, ja Pembroke valmisteli uutta sooloprojektia. Kesällä 1981 ilmestyneen Party Upstairsin oli alkujaan määrä olla "vihdoinkin todellinen soololevy, pelkkä piano ja laulu sataprosenttisena". Aivan sellaista ei lopputuloksesta tullut, mutta pääasiassa Pembrokea tukee raidoilla vain Jukka Orman kitara.

TIP-haastattelun lomassa Pembroke esittää akustisen kitaran kera sooloalbumin kappaleen 4 Million Telephones. Biisi kuultiin myös hänen kovin lyhytikäiseksi jääneen Jimbo-yhtyeensä ainoalla singlejulkaisulla syksyllä 1981.

Kulisseissa ja euroviisuissa

Bändiensä lisäksi Pembroke teki jo 1970-luvulta alkaen runsaasti "näkymätöntä" työtä popmusiikin kulisseissa. Hän on laatinut sävellyksiä tai sanoituksia mm. Hurriganesille, Royalsille, Kalevalalle, Maaritille, Kojolle ja Riki Sorsalle.

Kansallisen musiikkielämän keskiöön Pembroke ajautui hetkeksi vuonna 1981, kun hänen Riki Sorsalle kirjoittamansa Reggae O.K. voitti Suomen euroviisukarsinnan. Seuraavana vuonna tapaus uusiutui, kun Kojon esittämä Nuku pommiin valittiin Suomen viisuedustajaksi Englannin Harrogateen.

Juhlinnan kohteeksi säveltäjä ei toki kohonnut, sillä valintaraatien päätökset nostattivat osassa yleisöä jyrkkiä vastalauseita. Harrogatessa tuomisiksi saadut nolla pistettä eivät nekään olleet omiaan nostamaan syyllisiä kansallissankareiksi.

Pembroke on piipahdellut myös solisti- tai soittajavieraana joillakin levyillä ja eri bändien livekokoonpanoissa. 1970- ja 1980-luvuilla hän esiintyi mm. Hurriganesin, Hasse Walli All Starsin ja Pedro Hietasen johtaman Pedro's Heavy Gentlemenin riveissä.

Wigwam palailee pätkittäin

1990-luvun alussa koettiin Wigwamin ensimmäinen comeback, kun ex-jäsenet Pembroke, Rechardt, Hietanen ja Måsse Groundstroem kokosivat legendaarisen bändin uudelleen. Rumpalina oli nuorempaa vuosikertaa edustava Jan Noponen. Muutamien henkilövaihdosten ja Light Ages -albumin jälkeen toiminta kuitenkin hiipui jo vuonna 1993, ja vuosikymmenen puolivälissä Pembroke muutti Yhdysvaltoihin ja sittemmin synnyinmaahansa Englantiin.

2000-luvun alussa Wigwam nousi uudelleen esiintymislavoille, ja tällä kertaa se pysyi pystyssä kuusi vuotta. Pembroken, Rechardtin, Groundstroemin, Esa Kotilaisen ja Kepa Kettusen voimin tehty studioalbumi Titans Wheel ylitti vuonna 2002 Ajankohtaisen Kakkosen uutiskynnyksen.

Mä yritän tehdä hyviä biisejä.― Jim Pembroke 2002

Wigwamin toisen paluun yhteydessä puhuttiin jälleen progesta ja sen uudesta tulemisesta, mutta Pembroke itse kommentoi ajankohtaisohjelman haastattelussa tyynesti: "Emmä osaa sanoa, onko tää progebändi. Mä yritän tehdä hyviä biisejä."

Jim Pembroken biisejä Blues Sectionille

Vuonna 2014 Jim Pembroke julkaisi albumin If the Rain Comes, joka oli hänen ensimmäinen soololevynsä 33 vuoteen.
Artikkelin lähteinä on käytetty mm. Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjaa (Fanzine 1983) ja Mikko Meriläisen artikkelia Jim Pembroken vaiheet (wigwam.fi) linkkeineen. Hyviä haastattelujuttuja ovat mm. Claes Johansenin Jim Pembroke Interview (wigwam.fi) vuodelta 1983 ja Pekka Tegelmanin Englantilaismies Stadissa (elvisry.fi) vuodelta 2003. Hyödyllistä luettavaa on myös Claes Johansenin artikkeli The Importance of Pembroke (wigwam.fi).

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

oikeesti ihan hemmetin yliarvostettuja koko wigwam ja jim. on siellä
hyviäkin piisejä , mut suurin osa sotkeutuu joutavanpäiväisen
progenössöilyn ja kuvitteellisen korkealrntoisuuden suohon,
olisitte pitäneet asiat yksinkertaisina. ja helvetin ruma bändihän wigwam
oli aina.

Lähettänyt käyttäjä

Kuulkaas yle, teiltä löytyneen 1977 Wigwamin ruisrock televisio tallenne. Laittakaas julkaisuun. Noita valokuvia ainakin teillä näkyy ko.keikalta olevan.

heiskanen: Juu, Wigwamin Ruisrock-keikkaa 1977 näytettiin Iltatähdessä, mutta nauhaa ei enää ole tallella. Jonna: If the Rain Comes soi toki viime vuonna radion musaohjelmissa, mutta uutisjuttua siitä ei nähtävästi ole tehty. Lisäsin artikkeliin kuitenkin siitä maininnan, koska se oli itse asiassa alkuperäinen sysäys tämän koosteen tekemiseen.

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos hienosta koosteesta, mutta mietinkin, että miksei noita 1975-vuoden Iltatähti filmejä ole julkaistu tänne? Synkka on, mutta olkoon, kun onhan Wigwamista niin vähän videokuvaa nähtävissä. Ja tuohon Reetan juttuun vois sanoa, että eikös se just ole rohkeaa tehä sellaista musiikkia mitä tahtoo, ja eikös se rehellisyys niissä kappaleissa tee bändistä kauniin?

Lähettänyt käyttäjä

Teininä ei oikein sytyttänyt, paitsi Nuclear meni heti itsellä jakeluun.
Nyt pidän bändiä ja tyyppien sooloja kirjastooni kuuluvina hakuteoksina.

Lähettänyt käyttäjä

Onko Wigwamin esiintymisiä Iltatähdessä 12. helmikuuta 1974 tai Siksak-ohjelmassa 28. helmikuuta 1977 säästynyt?

Kumpikaan esiintyminen ei ole tallella. Iltatähden ainoat säilyneet Wigwam-osuudet ovat tässä artikkelissa (Iltatähti 25): http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/17/iltatahden-kolmas-vuosi-oli-hyva-vuosi-suomirockille-ja-juurimusalle

  • Kuvamanipulaatio hanskoista. Kuvan hanskat eivät liity tapaukseen.

    O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin mediasirkusta seurattiin myös Suomessa

    Simpsonin oikeudenkäynti oli todellinen mediatapahtuma

    Jalkapalloilija ja tv-tähti O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynti vuonna 1995 oli aikansa seuratuimpia mediatapahtumia. Parhaimmillaan lähes puolet yhdysvaltalaisista seurasi monia käänteitä sisältänyttä oikeudenkäyntiä, joka sai edetessään mitä oudompia piirteitä. Kansainvälisesti suurta huomiota herättänyttä oikeusprosessia seurattiin myös Suomessa. Radion puolella Yhdysvalloista raportoivat kirjeenvaihtajat Johanna Juntunen ja Päivi Sinisalo.

  • Sakari Lehtinen ja Hector esiintyvät studiossa.

    Hector eilen – toissapäivänä

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Lue lisää:

Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Alivaltiosihteeri -huumoriryhmä 90-luvun puolivälissä. JYrki Liikka, Pasi Heikura, Simo Frangen ja Matti Toivonen. Liittyy tv-ohjelmaan Alivaltiosihteeri valvoo.

    Alivaltiosihteeri – virallisuuden pitkä marssi

    Alivaltiosihteeri rikkoi radioviihteen ennätyksiä

    Byrokratia, kapulakieli ynnä kaikkinainen virallinen pönötys – siinä Alivaltiosihteeri-huumorin vankka perusta. Alivaltiosihteeriä on lähemmäs 30 vuotta kuultu radiossa nähty tv:ssä ja luettu painotuotteista, mutta nyt ryhmä on tullut yhden tien päähän.
    maanantai 24.4. klo 12, uusinnat torstaina 27.4. klo 0.15 ja perjantaina 28.4. klo 14.50

  • Alivaltiosihteerin virallista tv-viihdettä

    Ysärihuumoria Alivaltiosihteeri valvoo -tv-ohjelmassa

    Ysärihuumoria à la Alivaltiosihteeri. Alivaltiosihteeri valvoo -tv-ohjelman kuudessa osassa oltiin virallisesti virkapuvuissa. Jaksojen teemat vaihtelivat poliisista lääkäriin ja huvipuistotyöntekijästä museonvartijaan.

  • Alivaltiosihteeri

    Alivaltiosihteeri valmistautuu vaaleihin

    Alivaltiosihteerill on myös Suomen virallinen vaaliohjelma.

    Alivaltiosihteeri on myös Suomen virallinen vaaliohjelma. Se on jokaisten eduskuntavaalien yhteydessä kertonut politiikasta vähintäänkin epäolennaisen.

  • Alivaltiosihteeri: Ystävänpäivän mielenosoitukset Satakunnassa

    "Turhanaikainen maireus ei sovi satakuntalaisen pirtaan"

    Ystävällisyys ei aina tule luonnostaan. "Ystävänpäivän ystävällinen suhtautuminen kanssaihmisiin ei sovi satakuntalaiseen mielenlaatuun", kertoivat ystävänpäivän vastaiseen liikehdintään osallistuneet Alivaltiosihteerin sketsissä.

  • Alivaltiosihteeri aamu-tv:n vieraina.

    Alivaltiosihteeri aamu-tv:ssä

    Aamu-tv kunnioitti Alivaltiosihteeriä mustavalkolähetyksellä

    Ykkösen aamu-tv päätti kunnioittaa tamperelaista Alivaltiosihteerikolmikkoa muuntamalla lähetyksen mustavalkoiseksi.

  • Matti Viironen: Viikonloppuisä

    Kappale on 70-luvun valitusiskelmien aatelia.

    Reijo Kallion laulama Viikonloppuisä oli 1970-luvun lopun valitusiskelmien aatelia. Vuonna 1984 sen monitulkitsi televisiossa Matti Viironen.

  • Saastamoisen poika -tv-sarja.

    Saastamoisen poika

    Vähän saamaton Antti (Matti Viironen) ajaa isänsä taksia.

    Saastamoisen poika on pikkaisen saamaton Antti (Matti Viironen), joka ajaa isänsä taksia ja jolta ei tahdo treffit onnistua. 1980-luvun lopun komediasarja kuvasi pienen taajaman elämänmenoa. Oli kylän väkeä, baarin ukkoja, taksisuhareita ja näytelmäpiiriä.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Mäkimaat: Maija (Tiina Rinne), Pertti (Jukka Puotila), Eeva (Lena Meriläinen) ja Mirja (Inka Kiviharju) vuonna 2000.

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.