Hyppää pääsisältöön

Kaksi lukua Helsingin historiaa

Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932.
Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932. Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932. Kuva: Brander Signe/Helsingin kaupunginmuseo helsingin vanhakaupunki

Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa.

Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin hidasta: edes kuninkaan mahtikäsky ei noin vain muuttanut ikivanhoja kauppaperinteitä.

Lisäksi Ruotsi valloitti Pohjois-Viron ja Tallinnan vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kiinnostavuutta, koska Ruotsin ei tarvinnut enää kilpailla Tallinnan kanssa. Helsingillä oli kuitenkin edelleen sotilaallista merkitystä. Se toimi laivaston talvehtimispaikkana ja sotaväen lastauspaikkana.

Helsingin sijainti karikkoisen Vanhankaupunginlahden pohjukassa ei kuitenkaan ollut hyvä, koska suurten purjelaivojen oli hankala rantautua sinne. Siksi oli järkevää siirtää kaupunki lähemmäksi avomerta. Vuonna 1640 Pietari Brahen johdolla uudeksi paikaksi valittiin Vironniemi nykyisen Kruununhaan ja Senaatintorin kieppeillä. 90-vuotta asutettu vanha kaupunki jätettiin tyhjilleen.

Helsingin kartta vuodelta 1645 näyttää sekä vanhan Helsingin Vantaa-joen suulla, että uuden Helsingin nykyisellä paikallaan.
Helsingin kartta vuodelta 1645 näyttää sekä vanhan Helsingin Vantaa-joen suulla, että uuden Helsingin nykyisellä paikallaan. Helsingin kartta vuodelta 1645 näyttää sekä vanhan Helsingin Vantaa-joen suulla, että uuden Helsingin nykyisellä paikallaan. helsingin vanhakaupunki,helsinki,vironniemi

Helsingin historiaa radiossa

Kaksi lukua Helsingin historiaa -radiosarja liikkuu historioitsijoiden Seppo Aallon ja Laura Kolben kanssa Helsingin syntysijoilla ja selvittää miten vaatimattomasta pikkukaupungista Vantaanjoen suulla tuli varteenotettava eurooppalainen pääkaupunki.

Osa 1: Kustaa Vaasa perustaa Helsingin Vantaanjoen suulle

Sarjan ensimmäinen osa kiertää Vanhankaupungin maisemissa Helsingin perustamisen muistomerkillä, hahmottaa 1550-luvun maisemaa Kellomäeltä katsottuna, vierailee Helsingin vanhimman kirkon perustuksilla ja kävelee Helsingin vanhinta katua pitkin. Vanhankaupungin kierroksella ovat toimittaja Seppo Heikkinen ja Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti Seppo Aalto, joka on kirjoittanut Sotakaupunki nimisen kirjan Helsingin Vanhankaupungin historiasta.

Helsingin perustamisen muistomerkki Vanhassakaupungissa.
Helsingin perustamisen muistomerkki Vanhassakaupungissa Helsingin perustamisen muistomerkki Vanhassakaupungissa. Kuva: Yle/Seppo Heikkinen helsingin vanhakaupunki,kustaa vaasa
Helsingin ensimmäisen kirkon rauniot Vanhassakaupungissa
Helsingin ensimmäisen kirkon perusta ja Hans van Sandenin hauta Vanhassakaupungissa Helsingin ensimmäisen kirkon rauniot Vanhassakaupungissa Kuva: Yle/Seppo Heikkinen helsingin vanhakaupunki
Tällä paikalla aikanaan Helsinki sijaitsi
Tällä paikalla aikanaan Helsingin keskusta aikanaan sijaitsi Tällä paikalla aikanaan Helsinki sijaitsi Kuva: Yle/Seppo Heikkinen helsingin vanhakaupunki

Osa 2: Kaupunki siirtyy Vironniemelle

Sarjan toinen osa siirtyy 1800-luvulle ja Helsingin Senaatintorille, jossa se hahmottaa miltä paikalla näytti vuonna 1812, kun Helsigistä tuli pääkaupunki. Seuraavaksi piipahdetaan Helsingin kantakaupungin vanhimmassa talossa jonka jälkeen kiivetään Tuomiokirkon portaille ja kuvaillaan millaiset valtavat rakennustyöt torin kieppeillä käynnistyivät. Helsingin kaupungin historiaa vuodesta 1812 nykypäivään johdattelee Senaatintorilla Euroopan historian professori Laura Kolbe.

helsingin tuomiokirkko,
Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla helsingin tuomiokirkko, Kuva: Yle/Seppo Heikkinen helsingin tuomiokirkko
Sederholmin talo Senaatintorilla
Sederholmin talo vuodelta 1757. Se on vanhin talo Helsingin kantakaupungissa Sederholmin talo Senaatintorilla Kuva: Yle/Seppo Heikkinen sederholmin talo,senaatintori
Näkymä Tuomiokirkon portilta Senaatintorille
Näkymä Tuomiokirkon portilta Senaatintorille Valtioneuvoston linnaan Näkymä Tuomiokirkon portilta Senaatintorille Kuva: Yle/Seppo Heikkinen senaatintori
  • IBM-sähkökirjoituskone

    Monikansallinen kirjoituskone ja rauha Euroopassa

    IBM:n kirjoituskoneen tuotanto malli Euroopan integraatiolle

    Toukokuun 9. on Eurooppa-päivä. Silloin kannattaa uhrata muutama ajatus myös amerikkalaisen IBM-yhtiön edesottamuksiin Euroopassa - etenkin yhtiön sähkökirjoituskonetuotantoon. Se nimittäin saattoi näyttää merkittävällä tavalla mallia Euroopan integraatiolle. Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli raunioina.

  • Hanski todennäköisesti juuri ennen lähtöään Kanadaan vuonna 1929

    Hanski kierteli junapummina 30-luvun Amerikassa

    Hanski äänitti seikkailunsa eläkeiässä c-kasetille

    Eteläpohjalaisen Hanskin junapummi-tarina löytyi c-kasetilta. Nauhalla jo eläkeiässä oleva Hanski kertoo muistelmiaan. Äänitys on 1970-luvun lopulta, mutta vanhalla miehellä on tarkassa muistissa 50 vuoden takaiset seikkailut.

  • Junapummi saa voileivän

    Hanskin nokkelimmat bommauskeinot

    Työttömänä siirtolaisena omatoimisuus on valttia!

    Hanski paljastaa junapummin bommausstrategiat. Nokkeluus on tässä hommassa valttia, ei raskaan työn raataminen!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Näkymä Esplanadin puistosta Kauppatorin suuntaan, etualalla vossikoita ja Havis Amanda.

    Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Ihmisiä seisoo ja istuu täyden junan katolla ratapihalla.

    Suomalaissiirtolaiset junapummeina 1930-luvun Amerikassa

    Pohjalainen Hanski selvisi lama-ajan yli "bommailemalla"

    Elämä pummina, kerjäläisenä tai paperittomana eivät kuulu suomalaissiirtolaisista yleisesti kuultuihin tarinoihin. #junapummit -tarina perustuu Yle Historian saamaan ainutlaatuiseen äänimateriaaliin. Siinä jo eläkkeellä oleva pohjalainen Hanski muistelee c-kasetille nuoruusvuosien seikkailuitaan pula-ajan siirtolaisena.

  • Junapummit opettelivat hyppäämään liikkuvaan junaan

    Hanskin selviytymisvinkit siirtolaisille

    Suomalaiset pummasivat 30-luvun laman aikana kuten muutkin

    Pohjalainen Hanski seikkaili pula-ajan Kanadassa ja Yhdysvalloissa junapummina. Työttömyys, asunnottomuus ja paperittomuus leimasivat hänen siirtolaisvuosiaan. Hanskin muistelmat löytyivät 40 vuotta vanhalta c-kasetilta. Kyseessä on harvoin kuultu rehellisen avoin siirtolaistarina.

  • Neuvostoliittolaiset avaruuskoirat Belka ja Strelka

    Belka ja Strelka kävivät avaruudessa ennen Juri Gagarinia

    Neuvostoliittolaiset avaruuskoirat Belka ja Strelka

    Neuvostoliitto laukaisi vuonna 1957 maata kiertävälle radalle ensimmäisen tekokuun Sputnikin. Kuukausi Sputnikin jälkeen avaruuteen ammuttiin Laika-koira, joka oli ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Länsimaissa Laikan kohtalosta oltiin hyvin huolissaan, ja vaikka neuvostoliittolaiset uskottelivat muuta, Laika kuoli pian raketin ampumisen jälkeen stressiin ja kuumuuteen.

  • Toimittajat Porkkalassa

    Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Kasnalaisen kerjuukirje Kekkoselle

    Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Two Neanderthal men with different distinctive growth of hair pictured in the Rheinisches Landesmuseum in Bonn, Germany, Tuesday, 13 June 2006.

    Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Nervanderinkatu Helsingissä

    Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973

    Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kuusi vaalijulistettu vuoden 1956 vaaleista

    Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932.

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.