Hyppää pääsisältöön

Kaksi lukua Helsingin historiaa

Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932. Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932. Kuva: Brander Signe/Helsingin kaupunginmuseo helsingin vanhakaupunki

Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa.

Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin hidasta: edes kuninkaan mahtikäsky ei noin vain muuttanut ikivanhoja kauppaperinteitä.

Lisäksi Ruotsi valloitti Pohjois-Viron ja Tallinnan vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kiinnostavuutta, koska Ruotsin ei tarvinnut enää kilpailla Tallinnan kanssa. Helsingillä oli kuitenkin edelleen sotilaallista merkitystä. Se toimi laivaston talvehtimispaikkana ja sotaväen lastauspaikkana.

Helsingin sijainti karikkoisen Vanhankaupunginlahden pohjukassa ei kuitenkaan ollut hyvä, koska suurten purjelaivojen oli hankala rantautua sinne. Siksi oli järkevää siirtää kaupunki lähemmäksi avomerta. Vuonna 1640 Pietari Brahen johdolla uudeksi paikaksi valittiin Vironniemi nykyisen Kruununhaan ja Senaatintorin kieppeillä. 90-vuotta asutettu vanha kaupunki jätettiin tyhjilleen.

Helsingin kartta vuodelta 1645 näyttää sekä vanhan Helsingin Vantaa-joen suulla, että uuden Helsingin nykyisellä paikallaan. Helsingin kartta vuodelta 1645 näyttää sekä vanhan Helsingin Vantaa-joen suulla, että uuden Helsingin nykyisellä paikallaan. helsingin vanhakaupunki,helsinki,vironniemi

Helsingin historiaa radiossa

Kaksi lukua Helsingin historiaa -radiosarja liikkuu historioitsijoiden Seppo Aallon ja Laura Kolben kanssa Helsingin syntysijoilla ja selvittää miten vaatimattomasta pikkukaupungista Vantaanjoen suulla tuli varteenotettava eurooppalainen pääkaupunki.

Osa 1: Kustaa Vaasa perustaa Helsingin Vantaanjoen suulle

Sarjan ensimmäinen osa kiertää Vanhankaupungin maisemissa Helsingin perustamisen muistomerkillä, hahmottaa 1550-luvun maisemaa Kellomäeltä katsottuna, vierailee Helsingin vanhimman kirkon perustuksilla ja kävelee Helsingin vanhinta katua pitkin. Vanhankaupungin kierroksella ovat toimittaja Seppo Heikkinen ja Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti Seppo Aalto, joka on kirjoittanut Sotakaupunki nimisen kirjan Helsingin Vanhankaupungin historiasta.

Helsingin perustamisen muistomerkki Vanhassakaupungissa Helsingin perustamisen muistomerkki Vanhassakaupungissa. Kuva: Yle/Seppo Heikkinen helsingin vanhakaupunki,kustaa vaasa
Helsingin ensimmäisen kirkon perusta ja Hans van Sandenin hauta Vanhassakaupungissa Helsingin ensimmäisen kirkon rauniot Vanhassakaupungissa Kuva: Yle/Seppo Heikkinen helsingin vanhakaupunki
Tällä paikalla aikanaan Helsingin keskusta aikanaan sijaitsi Tällä paikalla aikanaan Helsinki sijaitsi Kuva: Yle/Seppo Heikkinen helsingin vanhakaupunki

Osa 2: Kaupunki siirtyy Vironniemelle

Sarjan toinen osa siirtyy 1800-luvulle ja Helsingin Senaatintorille, jossa se hahmottaa miltä paikalla näytti vuonna 1812, kun Helsigistä tuli pääkaupunki. Seuraavaksi piipahdetaan Helsingin kantakaupungin vanhimmassa talossa jonka jälkeen kiivetään Tuomiokirkon portaille ja kuvaillaan millaiset valtavat rakennustyöt torin kieppeillä käynnistyivät. Helsingin kaupungin historiaa vuodesta 1812 nykypäivään johdattelee Senaatintorilla Euroopan historian professori Laura Kolbe.

Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla helsingin tuomiokirkko, Kuva: Yle/Seppo Heikkinen helsingin tuomiokirkko
Sederholmin talo vuodelta 1757. Se on vanhin talo Helsingin kantakaupungissa Sederholmin talo Senaatintorilla Kuva: Yle/Seppo Heikkinen sederholmin talo,senaatintori
Näkymä Tuomiokirkon portilta Senaatintorille Valtioneuvoston linnaan Näkymä Tuomiokirkon portilta Senaatintorille Kuva: Yle/Seppo Heikkinen senaatintori
  • Valtaa hansalaiva — tulosta oma #merirosvot-lautapelisi

    Valitse puolesi ja valtaa laiva oman miehistösi nimiin.

    Birgit Flemmingin ja Klaus Störtebekerin joukot ovat molemmat saman hansalaivan kimpussa. Valitse puolesi ja valtaa laiva ensimmäisenä oman miehistösi nimiin. Valtaa hansalaiva -lautapeli liittyy Twitterissä meneillään olevaan keskiajan Itämerelle sijoittuvaan nettiroolipeliin. Voit pelata lautapeliä myös ilman nettipeliin osallistumista.

  • 5. Solki - Milja Kaunisto

    Milja Kaunisto teki tarinan uutuussarjan pohjalta

    Milja Kaunisto kirjoitti tarinan Menneisyyden metsästäjät-sarjan jakson 5 Keskiaikaisten rahojen jäljillä-pohjalta

  • Kirjailijat innostuivat laatimaan upeita historiallisia tarinoita Menneisyyden metsästäjät-sarjan pohjalta

    Kirjailijat tekivät kahdeksan tarinaa uutuussarjasta

    Kirjailijat Milja Kaunisto, Jukka Laajarinne, Markus Leikola ja Veera Tyhtilä katsoivat koko Menneisyyden metsästäjät-sarjan ennakkoon ja kirjoittivat näkemänsä innoittamina kahdeksan tarinaa. Tehtävä osoittautui nelikolle erityisen mieluisaksi, sillä tuntematon Suomen muinaishistoria antoi paitsi luovuutta ruokkivan aihepiirin, myös mahdollisuuden tutustua omiin suomalaisjuuriinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimii Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.