Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Mistä tiedät, onko video totta?

Kuvakaappaus Youtube-videosta
Kuvakaappaus Youtube-videosta Kuva: YLE/Kuvakaappaus Kuningaskuluttajan Youtube-videosta. kuningaskuluttaja

Euroopan pakolaiskriisin aikana sosiaalisessa mediassa on liikkunut lukuisia kuvahuijauksia. Videohuijausten paljastaminen vaatii enemmän kekseliäisyyttä kuin valokuvahuijausten. Näillä vinkeillä pääset salapoliisityön alkuun.

Usein kuvahuijaukset puetaan nettimeemin muotoon, kuten vaikkapa tämä esimerkki, jonka BBC paljasti syyskuun alkupuolella. Facebookissa levinnyt kuvapari väitti, että Syyriasta paennut mies olisi aiemmin taistellut ääri-islamistien riveissä. Tämä ei pitänyt paikkaansa.

Kuvakaappaus BBC:n uutisesta koskien kuvia väiteystä ISIS-taistelijasta.
Kuvakaappaus BBC:n uutisesta koskien kuvia väiteystä ISIS-taistelijasta. Kuva: Kuvakaappaus BBC:n uutisesta bbc.com/news/blogs-trending-34176631 bbc,kuningaskuluttaja

Tästä tapauksesta Vice-julkaisun toimittaja sai idean etsiä muita pakolaismeemejä ja tutkia niiden paikkansapitävyyttä. Hän ampui alas koko joukon myös suomalaisissa some-verkostoissa liikkuneita kuvia, joissa pakolaiset esitetään lähinnä kehonrakentajina ja terroristeina.

Valheenpaljastajassa käsiteltiin taannoin valokuvahuijausten jäljittämistä Googlen käänteisen kuvahaun avulla. Mutta entä jos kyseessä ei olekaan staattinen valokuva, vaan video? Myös videoiden alkuperää voi tutkia lähes samalla tavalla kuin valokuvien. Se vaatii vain hieman enemmän nokkeluutta ja nettietsivän taitoja.

Videoita on helppo käyttää propagandan välineenä, jos niistä on vaikea päätellä, mitä oikeasti on meneillään.

Ukrainan kriisi, Syyrian sisällissota ja pakolaiskriisi ovat kaikki tapahtumasarjoja, joista liikkuu määrättömästi kuvamateriaalia. Usein se on huonolaatuista, kännykällä kuvattua ja heiluvaa. Kansalaisten kuvaamia videoita on helppo käyttää propagandan välineenä, jos niistä on vaikea päätellä, mitä oikeasti on meneillään.

Tyypillinen videohuijaus väittää kuvan olevan tilanteesta tai paikasta, mistä se ei todellisuudessa ole. Tällöin video tai sen osa on kopioitu jostakin ja valjastettu uuteen käyttöön. Tuore esimerkki Ukrainasta: sosiaalisessa mediassa levisi video räjähdyksestä uraania käsittelevällä tehtaalla. Todellisuudessa räjähdys ei ollut tapahtunut Ukrainassa, vaan Meksikossa vuonna 2012.

Youtube Data Viewer auttaa jäljille

Amnesty on kehittänyt kätevän ja helppokäyttöisen työkalun Youtube-videoiden alkuperän jäljittämiseen. Jokaisella Youtube-videolla on oma uniikki tunnus, joka on numero- ja kirjainsarja url-osoitteen lopussa. Tällä tunnuksella voit hakea samaa videota myös muista palveluista, esimerkiksi Facebookista.

Youtube Data Viewer erottaa linkistä videon id-tunnuksen ja antaa sen thumbnail- eli esikatselukuvat. Youtube luo automaattisesti jokaisesta videosta vähintään kolme esikatselukuvaa.

Youtube DataViewer
Kuningaskuluttaja selvitti, voiko kissavideolla tienata Youtubessa. Video on ladattu palveluun syyskuussa 2015. Youtube DataViewer Kuva: Kuvakaappaus Youtube DataViewer-näkymästä kuningaskuluttaja,youtube,youtube dataviewer

Sitten pysäytyskuville tehdään Googlen käänteinen kuvahaku. Amnestyn Data Viewer tekee tämänkin puolestasi. Hyvällä säkällä löydät näiden kuvien avulla alkuperäisen tai ainakin aiemmin ladatun videon, kun tutkit Googlen kuvahaun tuloksia. Muista kuitenkin, että tämä ei ole takuuvarma keino löytää kaikkia aiempia versioita samasta videosta. Kannattaa myös etsiä Youtubesta ja Googlesta videoon liittyvillä hakusanoilla ja rajata tuloksia tiettyihin ajankohtiin.

Hyvä keino on myös etsiä videota esimerkiksi Facebookista. Kopioi videon id-tunnus Facebookin hakukenttään, niin saatat löytää ihmisiä, jotka ovat jakaneet sen. Tämäkin voi auttaa alkuperän selvittämisessä.

Youtube-profiili paljastaa taustoja

Tutki videon lataajan Youtube-profiilia: Mitä muuta hän on ladannut? Ovatko muut videot samasta aihepiiristä tai samalta seudulta? Onko hän liittänyt profiiliinsa muita sosiaalisen median tilejään, kuten Twitter- tai Facebook-profiilia? Onko videon lataajalla omaa verkkosivustoa? Voiko näistä päätellä hänen poliittista agendaansa tai muita motiiveja?

Milloin tili on perustettu? Tämä löytyy käyttäjätilin about-osiosta. Jos tili on hyvin tuore, se on saatettu perustaa vain huijauksen levittämistä varten.

Jos tili on hyvin tuore, se on saatettu perustaa vain huijauksen levittämistä varten.

Mitä videoiden kuvauksista voi päätellä? Jos kyseessä on vieras kieli, kokeile, olisiko Google Translatesta apua.

Lataako käyttäjä alkuperäiseltä vaikuttavia videoita vai onko hänellä tapana kopioida sisältöä toisilta? Onko videoissa päivämäärä? Onko nimessä tiedostopääte, kuten .AVI tai .MP4?

Näitä keinoja yhdistelemällä ja omaa mielikuvitusta käyttämällä pääset jo pitkälle.

Lähteet: Amnesty Internationalin Citizen Evidence Lab, Storyful, Bellingcat.

Muokattu 27.1. 2016: Ulkoasukorjauksia

edit 11.1.2017 Lisätty asiasana ja siirretty Yle Oppiminen alle

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Muistatteko kuvan hukkuneesta pakolaispojasta joka levisi kulovalkean tavoin pitkin maailmaa kertoakseen suuresta hädästä ja ahdingosta?

No, tätäkin kuvaa oli manipuloitu melko sadistisella tavalla. Kuollut lapsi oli löydetty yö-aikaan rantakalliosta. Siis sellaisesta paikasta josta kuvan ottaminen oli vaikeaa. Nyt kun tavallisesti tällaisessa tilanteessa pitäisi ruumis nostaa ylös ja viedä ruumishuoneelle, tässä tapauksessa tehtiinkin niin että ruumis siirrettiin hiekkarannalla ja odotettiin päivän tuloa että saataisiin parempia kuvia pojan ruumiista.

Ja näitä kuvia sitten julkaistiin jokaisessa länsimaisessa mediassa.

Lähettänyt käyttäjä

Tätä samaa harrastavat myös "vastapuolen" väki! Niin ja aitoja kuvia ja videoita on sen verran, että on aika lapsellista yrittää leimata kaikki kuvat jotka eivät ole oman maailmankatsomuksen mukaisia väärennöksiksi muutamalla todella räikellä esimerkillä! Ja tämä viesti luokitellaan melko varmasti rasistiseksi ja aiheeseen liittymättömäksi, ja poistetaan!

Lähettänyt käyttäjä

Kristian B, epäilemättä, mutta kyllä suurin osa taitaa olla "maahanmuuttokriittiseltä" puolelta. Sanoisin, että seitsemän kertaa kymmenestä kuva tai video löytyy jostain ihan muusta yhteydestä. Itse en jaksa enään oikoa vääriä tietoja, koska se tuntuu ihan turhalta. Vähän sama jos koittaisi käännyttää hengenlyömää uskovaista ateistiksi. Mikään järkiperäinen mitä sanot ei uskonnollisen öyhöttäjän päätä käännä.

Minä lupaan ja vannon, että ryhdyn siinä vaiheessa erittäin maahanmuuttokriittiseksi, ellen jopa rasistiksi, kun joku esittää vedenpitävät, kiihkottomat ja värittämättömät todisteet mamujen pahuudesta. Vielä en ole sellaisia nähnyt.

Lähettänyt käyttäjä

Jarre, kuvat kivikossa olleesta pojasta ja hänen siirtämisestään, olivat Aylanin veljestä. Veli löytyi hukkuneena samalta rannalta mutta eri kohdasta. Veljen siirtämisestä otettuja kuvia käytettiin Aylanin kuvan aiheuttaman myötätuntotulvan ja inhimillisyyden mustaamiseen.

  • Otsikko kuntavaalivideoon, teksti Kuntavaalit ja ravintoketju

    Kuntavaalit - 10 kiinnostavaa faktaa

    Mistä kuntavaaleissa oikein äänestetään?

    Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Eivätkö maakunnat kaappaa valtaa ja rahat? Katso kahden minuutin video ja lue kymmenen faktaa.

  • Kuvakollaasi: Myanmar, Intia, poliisin piirittämä pizzeria

    Valheenpaljastaja: Pelkoa, inhoa ja väkivaltaa – eli miksi valeuutiset ovat oikeasti vaarallisia

    Valeuutisilla voi olla vakavia seurauksia tosielämässä.

    Mitä haittaa siitä on, jos ihmiset jakavat valeuutisia Facebookissa? Onko sillä suurta merkitystä, jos joku uskoo sitkeästi vääräksi todistettuun tietoon? Valeuutisilla ja muulla väärällä tiedolla saattaa olla vakavia seurauksia tosielämässä. Valheenpaljastaja käy läpi neljästä eri maasta tapauksia, jotka osoittavat, miten disinformaatiolla voidaan manipuloida mieliä ja lietsoa väkivaltaa.

  • kansikuva kännykkäkuvat-artikkeliin

    Digitreenit 24: Helpot vinkit kännykkäkuvien muokkaamiseen

    Kännykällä on helppo kuvata kun muistat muutaman vinkin

    Kuvia on kiva ottaa ja mukava jakaa. Älypuhelimissa on laadukkaat kamerat ja ne ovat aina mukana, joten kuvia tulee otettuakin. Muutamilla yksinkertaisilla muokkauksilla kuvista saa vielä parempia.

  • Neljä väittämää EU:sta ja keskellä otsikko Totta vai tarua

    Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo tuoreessa Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.