Hyppää pääsisältöön

Uskoon tulemisen kautta jäseneksi – esittelyssä viisi uskonnollista yhteisöä

Vuonna 1968 tehty dokumentti He uskovat toisin perehtyi viiden vapaan uskonnollisen yhteisön toimintaan ja periaatteisiin. Tarkastelussa olivat adventtikirkko, vapaakirkko, helluntailiike, Jehovan todistajat ja mormonikirkko.

Näitä viittä kirkkoa yhdistää se, että seurakunnan jäseneksi ottaminen ja kastaminen tapahtuvat vasta, kun henkilö on itse tullut uskoon. Tämä seikka erottaa ne esimerkiksi luterilaisuudesta. Kuitenkaan niitä ei pidä niputtaa yhteen, sillä niillä on toisistaan poikkeavia periaatteita ja uskomuksia. Eniten viisikosta erottuvat Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko eli mormonikirkko sekä Jehovan todistajat – niitä kun eivät kaikki teologit pidä edes kristillisinä liikkeinä.

Adventistit pesevät toistensa jalat ennen ehtoollista

Adventistit pesevät toistensa jalkoja ennen ehtoollista
Adventistit pesevät toistensa jalkoja ennen ehtoollista Kuva: Yle kuvanauha adventistit,peseminen,rituaalit,uskonnot
Ensimmäisenä ohjelmassa tutustuttiin adventtikirkkoon. Suomen adventtikirkko on osa maailmanlaajuista seitsemännen päivän adventtiseurakuntaa, joka on Yhdysvalloissa 1840-luvulla syntynyt baptistikirkon herätysliike. Kirkon jäsenmäärä oli dokumentin tekoaikaan Suomessa noin 6000. Vuoden 2014 lopussa jäsenmäärä on vähentynyt noin 4800 jäseneen. Maailmanlaajuisesti adventisteja oli vuoden 2013 lopussa 18 miljoonaa.

Yksi selkeimmistä eroista luterilaisuuteen löytyy adventistien lepopäivästä; sunnuntain sijaan he pyhittävät lepopäivän lauantaille. Tämän poikkeavan lepopäivän johdosta adventistit ovat pyrkineet järjestämään omia kouluja työpaikkoja jäsenilleen. Lauantaisin sekä aikuiset että lapset osallistuvat sapattikouluun.

Adventismi tarkoittaa Jeesuksen toisen tulemisen odottamista. Adventistit uskovat, että kuoleman jälkeen ihminen nukkuu ylösnousemukseen asti. Ylösnousemuksia on kaksi. Niistä ensimmäisessä Jumala herättää vanhurskaat ja tekee heidät synnittömiksi, koska siten he kestävät Jumalan kirkkauden. Tämän jälkeen tuhannen vuoden ajan Saatana on sidottu, maa autiona ja jumalattomat kuolleina. Tämä adventistien käsitys poikkeaa siis monen muun kristillisen yhteisön käsityksestä tuhatvuotisesta ihanteellisesta maanpäällisestä valtakunnasta. Tuhannen vuoden kuluttua tapahtuu toinen ylösnousemus, tällä kertaa jumalattomien. He eivät kuitenkaan kestä Jumalan kirkkautta vaan tuhoutuvat. Tämän jälkeen maa puhdistetaan uskovien ihmisten ikuiseksi valtakunnaksi.

Kuten muutkaan ohjelmassa esiteltyjen kirkkojen jäsenet, adventistit eivät yleensä osallistu maalliseen huvielämään. Terveelliset elämäntavat kuten tupakoimattomuus ovat arvossa, sillä he pitävät kehoa Jumalan temppelinä. Monet adventistit suosivat ohjelman mukaan kasvisruokaa.

Adventistit nauttivat ehtoollisen kolmesta neljään kertaan vuodessa, ja siihen liittyy kiinnostava yksityiskohta: he nimittäin pesevät toinen toisensa jalat pareittain ennen sen nauttimista. Näin tehdään, koska Jeesus käski tehdä niin ja koska siinä kaikki ovat tasa-arvoisia.

Vapaakirkko on ollut perustamassa Kristillisdemokraattien puoluetta

Vapaakirkkolaiset laulavat jumalanpalveluksessa
Vapaakirkkolaiset laulavat jumalanpalveluksessa Kuva: Yle kuvanauha kuorot,laulaminen,vapaakirkko,virret
Seuraavana sukellettiin vapaakirkon maailmaan. Suomen Vapaakirkko on Suomessa syntynyt luterilaisen kirkon herätysliike. Se erosi vuonna 1923 valtionkirkosta poikkeavan kaste- ja ehtoolliskäsityksen vuoksi: vapaakirkon mukaan ensin tulee usko ja vasta sitten kaste, ja ehtoollistakin nauttivat vain uskovat. Vapaakirkolla oli Suomessa ohjelman aikaan 1968 noin 9000 jäsentä, ja vuoden 2011 loppuun mennessä jäsenmäärä oli kasvanut noin 15 000 jäseneen.

Vapaakirkolle tyypillisiä ovat musiikintäyteiset jumalanpalvelukset. Sen perustehtävä on kirkon sanoman levittäminen. Vapaakirkossa vain papit voivat suorittaa esimerkiksi kasteen ja siunauksen, mutta maallikotkin saavat tehdä tärkeitä töitä seurakunnissa, kuten vastata jumalanpalveluksista.

Vapaakirkolla ei ole mitään määrättyä erikoisoppia vaan koko Raamattu on heidän tunnustuskirjansa. Toisin kuin adventistit, vapaakirkon jäsenet uskovat Jeesuksen hallitsemaan maanpäälliseen tuhatvuotiseen rauhan valtakuntaan. Tuhatvuotinen valtakunta päättyy sotaan, jota seuraa viimeinen tuomio. Uskovat pelastuvat ja kääntymättömät joutuvat iankaikkiseen helvettiin.

Heidän mukaansa ainoa tie pelastukseen on siis usko. Uskon mukana tulevat myös oikeat elämäntavat, esimerkiksi maallisiin huvituksiin ja nautintoaineisiin he suhtautuvat kuten adventistit. Vapaakirkko on ollut perustamassa Suomen Kristillisten liittoa eli nykyistä Kristillisdemokraattien puoluetta.

Helluntailaisuus kasvaa maailmalla hurjaa vauhtia

Mies nostaa kätensä ylös helluntailiikkeen kokouksessa
Mies nostaa kätensä ylös helluntailiikkeen kokouksessa Kuva: Yle kuvanauha helluntailaiset,helluntailiike,uskonnot
Suurin dokumentin esittelemistä vapaista seurakunnista on helluntailiike. Sen jäsenmäärä oli dokumentin aikaan Suomessa noin 40 000, vuoden 2013 loppuun mennessä määrä oli kasvanut noin 50 000:een. Maailmanlaajuisesti helluntailaisuus kasvaa hurjaa vauhtia: Vuonna 1958 jäseniä laskettiin olevan maailmalla noin 8,7 miljoonaa. Vuoteen 2011 mennessä määrä oli kasvanut jo 280 miljoonaan.

Helluntaiherätyksen katsotaan alkaneen Amerikassa vuonna 1901. Sen taustalla vaikuttivat esimerkiksi Amerikan baptismi ja metodismi, joista jälkimmäisen myötä se tuli Suomeen. Se perustui voimakkaaseen herätyskokemukseen eli Pyhästä hengestä täyttymiseen sekä Jumalalta saatuihin armolahjoihin, joista ehkä tunnetuin on kielillä puhuminen.

Vuonna 1968 helluntaikirkko oli esitellyistä kirkoista ainoa, jota ei ollut rekisteröity viralliseksi kirkoksi. Vuonna 2002 tähän tuli kuitenkin käänne, kun Suomen helluntaikirkko -yhdyskunta rekisteröitiin. Kaikki Suomen helluntaiseurakunnat eivät kuitenkaan kuulu tähän rekisteröityyn yhdyskuntaan.

Helluntailaisten kokouksissa on paljon musiikkia ja voimakasta sananjulistusta, sillä pidetään tärkeänä, että julistus antaa voimakkaan kokemuksen. Sillä tavoin ihminen voi kokea herätyksen. Herätyksestä voi seurata henkikaste, joka ilmenee esimerkiksi kielillä puhumisena. Näkemykset kuolemasta, ylösnousemuksesta ja tuhatvuotisesta valtakunnasta ovat samat kuin Vapaakirkolla. Hengellisessä elämässä elävä ei helluntailaisten mielestä paljon maallisia hupeja kaipaa.

Jehovan todistaja tulee uskoon Raamattua tutkimalla

Jehovan todistaja tutkii Raamattua
Jehovan todistaja tutkii Raamattua Kuva: Yle kuvanauha jehovan todistajat,raamattu,tutkiminen,uskonnot
Neljäntenä tutustuttiin amerikkalaisen evankelista Charles Taze Russelin 1870-luvulla perustamaan uususkonto Jehovan todistajiin. Vuonna 1968 Jehovan todistajia oli Suomessa noin 10 000, vuoteen 2010 mennessä määrä oli vakiintunut noin 19 000:en. Maailmanlaajuisesti heitä arvellaan olevan kuudesta miljoonasta kahdeksaan miljoonaan.

Jehovan todistajat erottaa kristityistä muun muassa se, että he eivät tunnusta kolminaisuusoppia. Heidän mukaansa Jeesus on vain Jumalan poika, ei yhdenvertainen Jumalan kanssa. Tästä syystä kaikki teologit eivät pidä heitä kristittyinä, vaikka liikkeen omasta mielestä he sitä ovatkin.

Yksi Jehovan todistajien tunnetuimmista uskomuksista on tuomiopäivä eli Harmageddon. Silloin kansat kääntyvät Jumalaa vastaan, mutta Jumala puhdistaa maan vihollisistaan. Harmageddonin taistelua seuraa tuhatvuotinen, paratiisimainen valtakunta. Sen pääsevät kokemaan vain ne, jotka Jumala herättää – ne, jotka eivät ole ottaneet Jumalan sanaa vastaan, joutuvat kadotukseen. Jehovan todistajien mukaan vain tutkimalla Raamattua voi saada kadotukselta pelastavan uskon.

Muista ohjelman yhteisöistä Jehovan todistajat eroavat myös muutamissa muissa piirteissä. Heille on erityisen tärkeää poliittinen puolueettomuus, eivätkä he hyväksy verensiirtoja tai elinsiirtoja – Jehova on korkein lääkäri. He eivät myöskään vietä joulua, sillä Jeesus ei käskenyt viettää syntymäpäiväänsä vaan kuolinpäiväänsä.

Mormonit nauttivat ehtoollisella viinin sijaan vettä

Joseph Smith saa ilmestyksen
Joseph Smith saa ilmestyksen Kuva: Yle kuvanauha joseph smith,mormonit,uskonnot
Viimeisenä kerrottiin Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenistä eli mormoneista. Suomessa heitä oli ohjelman tekoaikaan noin 3000, ja vuoteen 2012 mennessä määrä oli kasvanut hienoisesti noin 4800 henkeen. Maailmanlaajuisesti kirkolla on reilu 15 miljoonaa jäsentä. Mormonikirkon perusti amerikkalainen profeetta Joseph Smith 1800-luvulla.

Mormonien mukaan Jeesus kävi aikoinaan myös Amerikassa, jossa hän opetti 12 päivän ajan ja asetti apostolit. Tästä vierailusta kertovat metallilevyt, jotka profeetta Smith löysi ja käänsi englanniksi. Käännöksestä syntyi Mormonin kirja, jota mormonit käyttävät Raamatun rinnalla.

Aivan kuten Jehovan todistajien kohdalla, mormonienkin kristillisyydestä väitellään, sillä hekään eivät pidä kolminaisuusoppia perustanaan. Perustelut ovat kuitenkin erilaiset: he uskovat Jumaluuden muodostuvan kolmesta eri persoonasta, eli lihallisista poika Jeesuksesta Kristuksesta ja isä Jumalasta sekä henkipersoona Pyhästä hengestä. Mormonit pitävät itsejään kristittyinä.

Mormonit suhtautuvat varsin armollisesti siihen, kuka pelastuu ikuiselta kuolemalta. Heidän mukaansa kaikki uskontokunnasta riippumatta voivat pelastua Kristuksen sovituksen kautta. Mormonit uskovat, että tekojensa kautta ihmiset pääsevät erilaisiin kirkkauksiin, ja korkeimpaan kirkkauteen pääsevät uskolliset ihmiset, jotka elävät Kristuksen käskyjen mukaan. Vain Pyhää henkeä vastaan rikkoneet joutuvat helvettiin. Tuhatvuotisen valtakunnan ja Kristuksen toisen tulemisen jälkeen luodaan uusi Siion Amerikkaan.

Ehtoollisella mormonit nauttivat viinin sijasta vettä. Tämä on perinne kirkon vainoajoilta, tosin mormonit eivät muutenkaan juo alkoholia tai edes kahvia tai teetä. Tupakointi ei myöskään ole sallittua.

Mormoneilla ei ole palkattua papistoa, vaan papeiksi valitaan melkein kaikki 12 vuotta täyttäneet pojat. Naiset eivät voi toimia pappeina, mutta he saavat kuitenkin jumalallisia ilmestyksiä, jotka auttavat heitä heidän elämäntehtävissään. Oleellinen osa mormonikirkon toimintaa on myös lähetystyö. Ohjelman aikaan suurin osa suomalaisnuorista teki töitä lähinnä kotimaassa, mutta nykyään lähetystyötä tehdään ympäri maailmaa.

  • Suomalaisia sotavankeja Viipurissa (1944).

    Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot

    Reijo Nikkilän dokumentti vuodelta 2000

    Reijo Nikkilän vuonna 2000 ohjaama kaksiosainen dokumentti esitti ensimmäisen kerran kokonaiskuvan viime sodissamme puolin ja toisin otettujen vankien kohtaloista. Ensimmäisessä osassa Suomalaiset sotavankileirien saaristossa suomalaisvangit kertovat ankarista oloistaan neuvostoleireillä. Ohjelman toisessa osassa Ryssä perkele – sotavankina Suomessa venäläisvangit muistelevat aikaansa Suomessa ja syitä eloonjäämiseensä. Joka kolmas jatkosodassa vangittu mies kuoli vieraassa maassa.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

  • Ortodoksisen kirkon kupoli

    Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja

    Sadarmohiin on haudattu Stalinin uhreja

    Stalinin ajan yksi suurimmista joukkohaudoista sijaitsee Sandarmohissa Aunuksen Karjalassa. Neuvostoliitossa metsäinen teloituspaikka oli huolellisesti salattu ja naamioitu, kunnes se paljastui 1990-luvun lopulla. Metsän uumenista löytyi tuhansien ihmisten jäänteet. Teloitettujen joukossa oli myös suomalaisia.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja

Stalinin ajan yksi suurimmista joukkohaudoista sijaitsee Sandarmohissa Aunuksen Karjalassa. Neuvostoliitossa metsäinen teloituspaikka oli huolellisesti salattu ja naamioitu, kunnes se paljastui 1990-luvun lopulla. Metsän uumenista löytyi tuhansien ihmisten jäänteet. Teloitettujen joukossa oli myös suomalaisia.

Lue lisää:

Minna Canth – realisti ja naisasianainen

Minna Canth oli aikansa tärkeimpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Canthin elämäntyö on vaikuttanut Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

  • J. Karjalainen Mansikkapaikan vieraana 2011.

    J. Karjalaisen laulut syntyvät hyvistä tarinoista ja ajattomista ihanteista

    j. Karjalainen Mansikkapaikka-ohjelman vieraana 2011

    Mansikkapaikka-ohjelmassa vuodelta 2011 käydään läpi hittinikkarin uraa sekä kuullaan hänen näkemyksiään säveltämisestä ja laulumiehen ammatista. Lisäksi haastattelussa valotetaan, kuinka mies tutustui blues-musiikkiin ja mikä on tarina amerikkalais-suomalaisia kansanlauluja julkaisseen Lännen-Jukan takana. Amerikansuomalaisten folklevyjen jälkeen muusikko palasi takaisin suomirockin pariin.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

    Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

    Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

    Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

    Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

    Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

    Suosikkisarja tarjosi vastapainoa "kauppamiesten tavaralle".

    Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

  • Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

    Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

    Harvinaisuuksia vuoden 1975 Iltatähtien työnauhoilta.

    Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

  • Kai Lehtinen ja Pertti Koivula auton takapenkillä.

    Siivoton juttu

    Matka leipäjonosta Mersun takapenkille on pitkä.

    Matka Pelastusarmeijan leipäjonosta Mersun takapenkille on pitkä. Kaverukset Rane ja Kokki päättävät kuitenkin yrittää.

  • Johan Lind (Heikki Silvennoinen) esittelee suklaamonninsa (Timo Kahilainen).

    Johan Lindin suklaamonni sai silmätulehduksen

    Sketsi nähtiin kautta aikain ensimmäisessä Kummelissa 1991.

    Suomen nuhaisin eläinharrastaja Johan Lind kertoo aloittaneensa akvaariokalojen hoitamisen jo 1960-luvun loppupuolella. Akvaarioharrastus sai täyttymyksensä, kun Olkiluodon tietämillä verkkoon tarttui suklaamonni. Sketsi nähtiin maailmanhistorian ensimmäisessä onnistuneessa Kummeli-lähetyksessä vuoden 1991 kesäkuussa.

  • Esko Mörkö (Timo Kahilainen) lukee vanhoja Jalluja.

    Esko Mörkö luki radiossa Jalluja ja palkkasi säämiehen

    Monitoimimies ehti moneen sketsiin mukaan.

    Erotiikka on jännittävä, mutta luonteva osa lähes kaikkien ihmisten elämää. Vallankumouksellisesti tätä herkkua tarjoiltiin vuonna 1994 myös radioaalloilla. Vuorossa Kummelin Radio Yömyöhä. Äänessä monitoimimies Esko Mörkö.

  • Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957,

    Ensimmäiset tv-ohjelmat tehtiin pioneerihengessä

    Yle aloitti koelähetykset 1957.

    Kun Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957, oli käytössä vain kaksi kameraa ja 15 neliön studiokoppero. Vaatimattoman alun jälkeen kehitys oli ripeää.

  • Television virityskuvia

    Aikakautensa katsotuinta ohjelmaa.

    Testikuva eli television virityskuva sai kunnian olla Suomen ensimmäisen virallisen televisiolähetyksen ensimmäinen kuva. Vuosien varrella virityskuva on muuttunut, mutta sen perusperiaate on pysynyt samana.

  • Kuvia Ylen vuosikymmeniltä.

    Yhteinen taival – Ylen vuosikymmenet

    Yle on on kulkenut mukana suomalaisten elämässä jo 90 vuotta

    Yle on kulkenut suomalaisten mukana arjessa ja juhlassa jo 90 vuotta. Lähde kanssamme matkalle halki vuosikymmenten.

  • Vankilan vartiotorni

    Teeman Elävä arkisto: Rikosten musta maailma

    Huolestuttavinta on rikosten raaistuminen

    Vakavat rikokset yhtä aikaa kiehtovat ja kauhistuttavat meitä. Ohjelmapaketissa tartutaan Suomen kansaa järkyttäneisiin rikoksiin Onni Happosen ja Inga Myllärin julmien kohtaloiden kautta. Lisäksi pirkän linjan rikostoimittaja Hannes Markkula pohtii tuoreessa haastattelussa rikosten muuttumista.

  • Åke Lindman juontaa Ei vanhene koskaan -sarjaa

    Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Anni Polva veneessä

    Anni Polva kertoo Tiina-kirjoista

    Kirjailija Anni Polva

    "Mä kirjotan vallattomista tytöistä, koska olen valitettavasti ollu niin mahrottoman vallaton", kertoo Tiina-kirjojen äiti Anni Polva.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Pekka Valkeejärvi ja Minttu Mustakallio tv-draamassa Pesärikko (2000).

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.