Hyppää pääsisältöön

Uskoon tulemisen kautta jäseneksi – esittelyssä viisi uskonnollista yhteisöä

Vuonna 1968 tehty dokumentti He uskovat toisin perehtyi viiden vapaan uskonnollisen yhteisön toimintaan ja periaatteisiin. Tarkastelussa olivat adventtikirkko, vapaakirkko, helluntailiike, Jehovan todistajat ja mormonikirkko.

Näitä viittä kirkkoa yhdistää se, että seurakunnan jäseneksi ottaminen ja kastaminen tapahtuvat vasta, kun henkilö on itse tullut uskoon. Tämä seikka erottaa ne esimerkiksi luterilaisuudesta. Kuitenkaan niitä ei pidä niputtaa yhteen, sillä niillä on toisistaan poikkeavia periaatteita ja uskomuksia. Eniten viisikosta erottuvat Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko eli mormonikirkko sekä Jehovan todistajat – niitä kun eivät kaikki teologit pidä edes kristillisinä liikkeinä.

Adventistit pesevät toistensa jalat ennen ehtoollista

Adventistit pesevät toistensa jalkoja ennen ehtoollista
Adventistit pesevät toistensa jalkoja ennen ehtoollista Kuva: Yle kuvanauha adventistit,peseminen,rituaalit,uskonnot
Ensimmäisenä ohjelmassa tutustuttiin adventtikirkkoon. Suomen adventtikirkko on osa maailmanlaajuista seitsemännen päivän adventtiseurakuntaa, joka on Yhdysvalloissa 1840-luvulla syntynyt baptistikirkon herätysliike. Kirkon jäsenmäärä oli dokumentin tekoaikaan Suomessa noin 6000. Vuoden 2014 lopussa jäsenmäärä on vähentynyt noin 4800 jäseneen. Maailmanlaajuisesti adventisteja oli vuoden 2013 lopussa 18 miljoonaa.

Yksi selkeimmistä eroista luterilaisuuteen löytyy adventistien lepopäivästä; sunnuntain sijaan he pyhittävät lepopäivän lauantaille. Tämän poikkeavan lepopäivän johdosta adventistit ovat pyrkineet järjestämään omia kouluja työpaikkoja jäsenilleen. Lauantaisin sekä aikuiset että lapset osallistuvat sapattikouluun.

Adventismi tarkoittaa Jeesuksen toisen tulemisen odottamista. Adventistit uskovat, että kuoleman jälkeen ihminen nukkuu ylösnousemukseen asti. Ylösnousemuksia on kaksi. Niistä ensimmäisessä Jumala herättää vanhurskaat ja tekee heidät synnittömiksi, koska siten he kestävät Jumalan kirkkauden. Tämän jälkeen tuhannen vuoden ajan Saatana on sidottu, maa autiona ja jumalattomat kuolleina. Tämä adventistien käsitys poikkeaa siis monen muun kristillisen yhteisön käsityksestä tuhatvuotisesta ihanteellisesta maanpäällisestä valtakunnasta. Tuhannen vuoden kuluttua tapahtuu toinen ylösnousemus, tällä kertaa jumalattomien. He eivät kuitenkaan kestä Jumalan kirkkautta vaan tuhoutuvat. Tämän jälkeen maa puhdistetaan uskovien ihmisten ikuiseksi valtakunnaksi.

Kuten muutkaan ohjelmassa esiteltyjen kirkkojen jäsenet, adventistit eivät yleensä osallistu maalliseen huvielämään. Terveelliset elämäntavat kuten tupakoimattomuus ovat arvossa, sillä he pitävät kehoa Jumalan temppelinä. Monet adventistit suosivat ohjelman mukaan kasvisruokaa.

Adventistit nauttivat ehtoollisen kolmesta neljään kertaan vuodessa, ja siihen liittyy kiinnostava yksityiskohta: he nimittäin pesevät toinen toisensa jalat pareittain ennen sen nauttimista. Näin tehdään, koska Jeesus käski tehdä niin ja koska siinä kaikki ovat tasa-arvoisia.

Vapaakirkko on ollut perustamassa Kristillisdemokraattien puoluetta

Vapaakirkkolaiset laulavat jumalanpalveluksessa
Vapaakirkkolaiset laulavat jumalanpalveluksessa Kuva: Yle kuvanauha kuorot,laulaminen,vapaakirkko,virret
Seuraavana sukellettiin vapaakirkon maailmaan. Suomen Vapaakirkko on Suomessa syntynyt luterilaisen kirkon herätysliike. Se erosi vuonna 1923 valtionkirkosta poikkeavan kaste- ja ehtoolliskäsityksen vuoksi: vapaakirkon mukaan ensin tulee usko ja vasta sitten kaste, ja ehtoollistakin nauttivat vain uskovat. Vapaakirkolla oli Suomessa ohjelman aikaan 1968 noin 9000 jäsentä, ja vuoden 2011 loppuun mennessä jäsenmäärä oli kasvanut noin 15 000 jäseneen.

Vapaakirkolle tyypillisiä ovat musiikintäyteiset jumalanpalvelukset. Sen perustehtävä on kirkon sanoman levittäminen. Vapaakirkossa vain papit voivat suorittaa esimerkiksi kasteen ja siunauksen, mutta maallikotkin saavat tehdä tärkeitä töitä seurakunnissa, kuten vastata jumalanpalveluksista.

Vapaakirkolla ei ole mitään määrättyä erikoisoppia vaan koko Raamattu on heidän tunnustuskirjansa. Toisin kuin adventistit, vapaakirkon jäsenet uskovat Jeesuksen hallitsemaan maanpäälliseen tuhatvuotiseen rauhan valtakuntaan. Tuhatvuotinen valtakunta päättyy sotaan, jota seuraa viimeinen tuomio. Uskovat pelastuvat ja kääntymättömät joutuvat iankaikkiseen helvettiin.

Heidän mukaansa ainoa tie pelastukseen on siis usko. Uskon mukana tulevat myös oikeat elämäntavat, esimerkiksi maallisiin huvituksiin ja nautintoaineisiin he suhtautuvat kuten adventistit. Vapaakirkko on ollut perustamassa Suomen Kristillisten liittoa eli nykyistä Kristillisdemokraattien puoluetta.

Helluntailaisuus kasvaa maailmalla hurjaa vauhtia

Mies nostaa kätensä ylös helluntailiikkeen kokouksessa
Mies nostaa kätensä ylös helluntailiikkeen kokouksessa Kuva: Yle kuvanauha helluntailaiset,helluntailiike,uskonnot
Suurin dokumentin esittelemistä vapaista seurakunnista on helluntailiike. Sen jäsenmäärä oli dokumentin aikaan Suomessa noin 40 000, vuoden 2013 loppuun mennessä määrä oli kasvanut noin 50 000:een. Maailmanlaajuisesti helluntailaisuus kasvaa hurjaa vauhtia: Vuonna 1958 jäseniä laskettiin olevan maailmalla noin 8,7 miljoonaa. Vuoteen 2011 mennessä määrä oli kasvanut jo 280 miljoonaan.

Helluntaiherätyksen katsotaan alkaneen Amerikassa vuonna 1901. Sen taustalla vaikuttivat esimerkiksi Amerikan baptismi ja metodismi, joista jälkimmäisen myötä se tuli Suomeen. Se perustui voimakkaaseen herätyskokemukseen eli Pyhästä hengestä täyttymiseen sekä Jumalalta saatuihin armolahjoihin, joista ehkä tunnetuin on kielillä puhuminen.

Vuonna 1968 helluntaikirkko oli esitellyistä kirkoista ainoa, jota ei ollut rekisteröity viralliseksi kirkoksi. Vuonna 2002 tähän tuli kuitenkin käänne, kun Suomen helluntaikirkko -yhdyskunta rekisteröitiin. Kaikki Suomen helluntaiseurakunnat eivät kuitenkaan kuulu tähän rekisteröityyn yhdyskuntaan.

Helluntailaisten kokouksissa on paljon musiikkia ja voimakasta sananjulistusta, sillä pidetään tärkeänä, että julistus antaa voimakkaan kokemuksen. Sillä tavoin ihminen voi kokea herätyksen. Herätyksestä voi seurata henkikaste, joka ilmenee esimerkiksi kielillä puhumisena. Näkemykset kuolemasta, ylösnousemuksesta ja tuhatvuotisesta valtakunnasta ovat samat kuin Vapaakirkolla. Hengellisessä elämässä elävä ei helluntailaisten mielestä paljon maallisia hupeja kaipaa.

Jehovan todistaja tulee uskoon Raamattua tutkimalla

Jehovan todistaja tutkii Raamattua
Jehovan todistaja tutkii Raamattua Kuva: Yle kuvanauha jehovan todistajat,raamattu,tutkiminen,uskonnot
Neljäntenä tutustuttiin amerikkalaisen evankelista Charles Taze Russelin 1870-luvulla perustamaan uususkonto Jehovan todistajiin. Vuonna 1968 Jehovan todistajia oli Suomessa noin 10 000, vuoteen 2010 mennessä määrä oli vakiintunut noin 19 000:en. Maailmanlaajuisesti heitä arvellaan olevan kuudesta miljoonasta kahdeksaan miljoonaan.

Jehovan todistajat erottaa kristityistä muun muassa se, että he eivät tunnusta kolminaisuusoppia. Heidän mukaansa Jeesus on vain Jumalan poika, ei yhdenvertainen Jumalan kanssa. Tästä syystä kaikki teologit eivät pidä heitä kristittyinä, vaikka liikkeen omasta mielestä he sitä ovatkin.

Yksi Jehovan todistajien tunnetuimmista uskomuksista on tuomiopäivä eli Harmageddon. Silloin kansat kääntyvät Jumalaa vastaan, mutta Jumala puhdistaa maan vihollisistaan. Harmageddonin taistelua seuraa tuhatvuotinen, paratiisimainen valtakunta. Sen pääsevät kokemaan vain ne, jotka Jumala herättää – ne, jotka eivät ole ottaneet Jumalan sanaa vastaan, joutuvat kadotukseen. Jehovan todistajien mukaan vain tutkimalla Raamattua voi saada kadotukselta pelastavan uskon.

Muista ohjelman yhteisöistä Jehovan todistajat eroavat myös muutamissa muissa piirteissä. Heille on erityisen tärkeää poliittinen puolueettomuus, eivätkä he hyväksy verensiirtoja tai elinsiirtoja – Jehova on korkein lääkäri. He eivät myöskään vietä joulua, sillä Jeesus ei käskenyt viettää syntymäpäiväänsä vaan kuolinpäiväänsä.

Mormonit nauttivat ehtoollisella viinin sijaan vettä

Joseph Smith saa ilmestyksen
Joseph Smith saa ilmestyksen Kuva: Yle kuvanauha joseph smith,mormonit,uskonnot
Viimeisenä kerrottiin Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenistä eli mormoneista. Suomessa heitä oli ohjelman tekoaikaan noin 3000, ja vuoteen 2012 mennessä määrä oli kasvanut hienoisesti noin 4800 henkeen. Maailmanlaajuisesti kirkolla on reilu 15 miljoonaa jäsentä. Mormonikirkon perusti amerikkalainen profeetta Joseph Smith 1800-luvulla.

Mormonien mukaan Jeesus kävi aikoinaan myös Amerikassa, jossa hän opetti 12 päivän ajan ja asetti apostolit. Tästä vierailusta kertovat metallilevyt, jotka profeetta Smith löysi ja käänsi englanniksi. Käännöksestä syntyi Mormonin kirja, jota mormonit käyttävät Raamatun rinnalla.

Aivan kuten Jehovan todistajien kohdalla, mormonienkin kristillisyydestä väitellään, sillä hekään eivät pidä kolminaisuusoppia perustanaan. Perustelut ovat kuitenkin erilaiset: he uskovat Jumaluuden muodostuvan kolmesta eri persoonasta, eli lihallisista poika Jeesuksesta Kristuksesta ja isä Jumalasta sekä henkipersoona Pyhästä hengestä. Mormonit pitävät itsejään kristittyinä.

Mormonit suhtautuvat varsin armollisesti siihen, kuka pelastuu ikuiselta kuolemalta. Heidän mukaansa kaikki uskontokunnasta riippumatta voivat pelastua Kristuksen sovituksen kautta. Mormonit uskovat, että tekojensa kautta ihmiset pääsevät erilaisiin kirkkauksiin, ja korkeimpaan kirkkauteen pääsevät uskolliset ihmiset, jotka elävät Kristuksen käskyjen mukaan. Vain Pyhää henkeä vastaan rikkoneet joutuvat helvettiin. Tuhatvuotisen valtakunnan ja Kristuksen toisen tulemisen jälkeen luodaan uusi Siion Amerikkaan.

Ehtoollisella mormonit nauttivat viinin sijasta vettä. Tämä on perinne kirkon vainoajoilta, tosin mormonit eivät muutenkaan juo alkoholia tai edes kahvia tai teetä. Tupakointi ei myöskään ole sallittua.

Mormoneilla ei ole palkattua papistoa, vaan papeiksi valitaan melkein kaikki 12 vuotta täyttäneet pojat. Naiset eivät voi toimia pappeina, mutta he saavat kuitenkin jumalallisia ilmestyksiä, jotka auttavat heitä heidän elämäntehtävissään. Oleellinen osa mormonikirkon toimintaa on myös lähetystyö. Ohjelman aikaan suurin osa suomalaisnuorista teki töitä lähinnä kotimaassa, mutta nykyään lähetystyötä tehdään ympäri maailmaa.

  • Kuvamanipulaatio hanskoista. Kuvan hanskat eivät liity tapaukseen.

    O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin mediasirkusta seurattiin myös Suomessa

    Simpsonin oikeudenkäynti oli todellinen mediatapahtuma

    Jalkapalloilija ja tv-tähti O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynti vuonna 1995 oli aikansa seuratuimpia mediatapahtumia. Parhaimmillaan lähes puolet yhdysvaltalaisista seurasi monia käänteitä sisältänyttä oikeudenkäyntiä, joka sai edetessään mitä oudompia piirteitä. Kansainvälisesti suurta huomiota herättänyttä oikeusprosessia seurattiin myös Suomessa. Radion puolella Yhdysvalloista raportoivat kirjeenvaihtajat Johanna Juntunen ja Päivi Sinisalo.

  • Sakari Lehtinen ja Hector esiintyvät studiossa.

    Hector eilen – toissapäivänä

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Lue lisää:

Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Alivaltiosihteeri -huumoriryhmä 90-luvun puolivälissä. JYrki Liikka, Pasi Heikura, Simo Frangen ja Matti Toivonen. Liittyy tv-ohjelmaan Alivaltiosihteeri valvoo.

    Alivaltiosihteeri – virallisuuden pitkä marssi

    Alivaltiosihteeri rikkoi radioviihteen ennätyksiä

    Byrokratia, kapulakieli ynnä kaikkinainen virallinen pönötys – siinä Alivaltiosihteeri-huumorin vankka perusta. Alivaltiosihteeriä on lähemmäs 30 vuotta kuultu radiossa nähty tv:ssä ja luettu painotuotteista, mutta nyt ryhmä on tullut yhden tien päähän.
    maanantai 24.4. klo 12, uusinnat torstaina 27.4. klo 0.15 ja perjantaina 28.4. klo 14.50

  • Alivaltiosihteerin virallista tv-viihdettä

    Ysärihuumoria Alivaltiosihteeri valvoo -tv-ohjelmassa

    Ysärihuumoria à la Alivaltiosihteeri. Alivaltiosihteeri valvoo -tv-ohjelman kuudessa osassa oltiin virallisesti virkapuvuissa. Jaksojen teemat vaihtelivat poliisista lääkäriin ja huvipuistotyöntekijästä museonvartijaan.

  • Alivaltiosihteeri

    Alivaltiosihteeri valmistautuu vaaleihin

    Alivaltiosihteerill on myös Suomen virallinen vaaliohjelma.

    Alivaltiosihteeri on myös Suomen virallinen vaaliohjelma. Se on jokaisten eduskuntavaalien yhteydessä kertonut politiikasta vähintäänkin epäolennaisen.

  • Alivaltiosihteeri: Ystävänpäivän mielenosoitukset Satakunnassa

    "Turhanaikainen maireus ei sovi satakuntalaisen pirtaan"

    Ystävällisyys ei aina tule luonnostaan. "Ystävänpäivän ystävällinen suhtautuminen kanssaihmisiin ei sovi satakuntalaiseen mielenlaatuun", kertoivat ystävänpäivän vastaiseen liikehdintään osallistuneet Alivaltiosihteerin sketsissä.

  • Alivaltiosihteeri aamu-tv:n vieraina.

    Alivaltiosihteeri aamu-tv:ssä

    Aamu-tv kunnioitti Alivaltiosihteeriä mustavalkolähetyksellä

    Ykkösen aamu-tv päätti kunnioittaa tamperelaista Alivaltiosihteerikolmikkoa muuntamalla lähetyksen mustavalkoiseksi.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Mäkimaat: Maija (Tiina Rinne), Pertti (Jukka Puotila), Eeva (Lena Meriläinen) ja Mirja (Inka Kiviharju) vuonna 2000.

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.