Hyppää pääsisältöön

Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

Neandertalinihmisen ennallistus. Landesmuseum Bonn 2006. Two Neanderthal men with different distinctive growth of hair pictured in the Rheinisches Landesmuseum in Bonn, Germany, Tuesday, 13 June 2006. Kuva: EPA neandertalilaiset

Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyihmisen DNA:sta on 1 - 4 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat?

Lähde: Juha Valste Neandertalinihminen: kadonnut lajitoveri (SKS 2015)

Haluatko oppia lisää neandertalilaisista?

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

en ole lainkaan varma että neanderthalin ihminen ei asunut luolissa niinkuin testissä väitetään.yleensähän heidän jäännöksiään löytyy luolista.ja mistä tiedätte että kaikki luolamaalaukset olisivat pelkästään nykyihmisen turauksia?neanderthalin ihminen nimittäin koristeli itseään väreillä jne.ja luolamaalaukset löytyvät...?kodanrakentajia...pyh!

Lähettänyt käyttäjä

Eikö eurooppalaisissa ole noin 1-4% neandertalien dna:ta? Tällöin he kyllä ovat olleet esi-isiäme vaikka pienessä määrin.

Lähettänyt käyttäjä

Siis ovathan he esi- isiämme, kuten tekstissä todetaan niin ovat risteytyneet nykyihmisen kanssa. Lisäksi asuivat myös luolissa, joista heidän jäännöksiä on juurikin löydetty. Kummalliset kysymyksenasettelut kun oikeat vastaukset eivät kelpaa.

Lähettänyt käyttäjä

Kysymykset 1, 2, 3, 4, 6, 8, 9 ja 10 (eli 8/10:stä) ovat sellaisia, joiden vastaukset ovat joko väärin, epäselviä, suhteellisia, moniselitteisiä, tutkimuksellisesti epävarmoja, joista ei ole tietoa, joita ei voida varmuudella sanoa. Silti niihin yritetään antaa mukamas-varmat vastaukset, ja tämän pitäisi olla tietojensa tarkistamista ja opettavaista.

Tämä koko neandertal-kokonaisuus on tiedejournalistisesti ala-arvoinen. Se ei anna vain kohdeaiheestaan vaan myös ylipäänsä tieteellisestä tutkimuksesta ja tieteen luonteesta hyvin vääristyneen kuvan.

Lähettänyt käyttäjä

Vaikka en olekaan paleontologi niin 9/10 oikein, joten näitä kysymyksiä kannattaa ajatella ihan maalaisjärjellä. Väittämät olivat niin yksipuolisia että jo siitä voi päätellä vastaukset.

Lähettänyt käyttäjä

Kun katsoo peiliin niin näkee selvästi että verenperintöä on Neandertalilaisiin juuriin, on myös selvää että he tulivat paremmin toimeen kylmässä ilmanalassa, aivan kuten pohjoisen ihmiset tänäkin päivänä. En siis ikinä tule uskomaan että Neandertalilaiset hävisivät kahden ihmislajin välisen olemassa olon "taistelun" vaikka voikin olettaa että he olivat enemmän rauhaa rakastavia, siksi koska eivät joutuneet vaelluksilleen ahtauden takia, vaan valitsivat maailman valloituksen samalla periaatteella kun muutkin maapallon eläimmet. Muuttuvaan maailmaan sopeutumisen myötä. Voisi verrata että Neandertalilaiset, olivat kuin intiaanit valkoisille. Opettajia.

Lähettänyt käyttäjä

Jep! Kun meissä kaikissa on tuo pieni geneettinen osuus Neandertalilaisista, eikö tuo pienehkö populaatio
liene sulautunut siihen isompaan, myöhemmin alueille levittäytyneeseen kantaan.
Jotenkin tuntuu yliampuvalta sanoa Neandertalilaisten kuolleen sukupuuttoon.
Kyllä molempien osapuolien pikkuaivot ovat ratkaisevassa osassa, kuten nykyäänkin.
Jo pikkuJouluJuhlat sen taasen varmaankin ovat tänäkin vuonna osoittaneet.
Pois turha ylpeys ja superiorismi.

Lähettänyt käyttäjä

Luolat ovat nopea suoja valmiina luonnossa käyttettäväksi, kun riistan perärässä liikuttiin niin oletettavasti keskityttiin ruoan hankintaan ensisijaisesti, eikä niinkään majojen rakenteluun. Luolia on löytynyt jopa suomesta tuolta ajalta. Jos edes vähän meistä / minusta löytyy DNA:ta , mielestäni silloin voidaan käyttää tulkintaa esi-isä. Kun kesällä paistaa aurinko niin iho ruskettuu ja talvella kun on kylmä, jo karvat nousevat pystyyn.Luulen että jos asuu vuosia tuhannen kylmässä, niin on enemmän karvoja yläällä.T.Jussi

Lähettänyt käyttäjä

Kannattaa huomata, että todistettavasti neandertilaiset harrastivat ihmissyöntiä, joten tuo mainittu risteytyminen taitaa olla heikoissa kantimissa. Miten ihminen risteytyisi nykyisten ihmissyöntiä harrastavien kanssa jossain Papualla?

  • Valtaa hansalaiva — tulosta oma #merirosvot-lautapelisi

    Valitse puolesi ja valtaa laiva oman miehistösi nimiin.

    Birgit Flemmingin ja Klaus Störtebekerin joukot ovat molemmat saman hansalaivan kimpussa. Valitse puolesi ja valtaa laiva ensimmäisenä oman miehistösi nimiin. Valtaa hansalaiva -lautapeli liittyy Twitterissä tammikuussa 2017 pelattuun, keskiajan Itämerelle sijoittuneeseen nettiroolipeliin. Lautapeliä voivat pelata muutkin kuin nettipeliin osallistuneet.

  • 5. Solki - Milja Kaunisto

    Milja Kaunisto teki tarinan uutuussarjan pohjalta

    Milja Kaunisto kirjoitti tarinan Menneisyyden metsästäjät-sarjan jakson 5 Keskiaikaisten rahojen jäljillä-pohjalta

  • Kirjailijat innostuivat laatimaan upeita historiallisia tarinoita Menneisyyden metsästäjät-sarjan pohjalta

    Kirjailijat tekivät kahdeksan tarinaa uutuussarjasta

    Kirjailijat Milja Kaunisto, Jukka Laajarinne, Markus Leikola ja Veera Tyhtilä katsoivat koko Menneisyyden metsästäjät-sarjan ennakkoon ja kirjoittivat näkemänsä innoittamina kahdeksan tarinaa. Tehtävä osoittautui nelikolle erityisen mieluisaksi, sillä tuntematon Suomen muinaishistoria antoi paitsi luovuutta ruokkivan aihepiirin, myös mahdollisuuden tutustua omiin suomalaisjuuriinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli, jota pelattiin 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimi Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.