Hyppää pääsisältöön

Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Nyt julkaistavat videot ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Niiden käyttöoikeudet ja tekijänoikeudet siirtyivät Yleisradiolle keskinäisillä sopimuksilla vuosikymmeniä sitten.

Valikoimassa on sekä mustavalkoisia että värillisiä mykkiä filmi-inserttejä Suomen luonnosta, maaseudun ja kaupungin elämänmenosta. Valtaosa filmivälähdyksistä on 1950–1970-luvuilta, muutama 1940-luvulta ja lisäksi tarjolla on viisi vuonna 1918 kuvattua filmiaarretta. Videoiden lataus onnistuu Ylen tililtä Vimeo-palvelussa.

Tähän artikkeliin on koottu muutamia näytteitä valikoimasta.

Filmeissä näemme Suomen kaunista ja puhdasta luontoa, siintäviä järvenselkiä, meren ulapoita ja metsiä. Kesäinen laivamatka Järvi-Suomessa tai Punkaharjun kauniit maisemat toivat unohtumattomia elämyksiä Suomessa matkailevalle. Kuvia Suomesta -filmissä vuodelta 1918 katsoja saattoi kuvitella vapaana pauhuavan Imatrankosken symboloivan luonnontilasta kumpuavaa voimaa.

Maaseudun kyläraitti näyttäytyi hiljaisena 1960-luvulla. Filmissä Kolmen vesireitin sydämessä vuodelta 1963 Laukaan kunnan kylänäkymä oli kesäinen ja romanttinen. Kirkko, kunnalliset rakennukset, koulu ja vanhainkoti kuuluivat kirkonkylän ja taajaman näkymään. Kotiseutumuseossa esiteltiin maaseudun elinkeinoja ja historiaa.

Kaupunkikuvissa esiteltiin tunnusomaisimpia näkymiä ja kohteita. Usein kuvattiin Helsinkiä. Merellinen Helsinki, Kauppatori, Senaatintori ympäröivine rakennuksineen ja Havis Amanda -patsaineen olivat tyypillisimpiä kuvauskohteita. Filmissä Arkisto-158 nähdään vuodelta 1949 Helsingin rautatieaseman seutua ja keskustan vilkasta liikennettä kiireisine jalankulkijoineen.

Hallintorakennukset, kirkot ja vanhat linnat antoivat kaupunkikuville historiallista perspektiiviä. Olavinlinna, Viipurin linna ja Oulun sataman vanhat aitat kertoivat tarinaansa menneiltä ajoilta. Olavinlinnan jykeviä muureja näemme filmissä Kuvia Suomesta vuodelta 1918.

Kuvat uusista kerrostaloalueista ja lähiöistä heijastivat suomalaisen yhteiskunnan muutosta kaupunkimaisemmaksi. Tarvittiin uusia asuntoja kaupunkeihin muuttaneille ja nopeasti kasvaville väestömäärille. Samaan aikaan tapahtunut autoistuminen vaati puolestaan maanteiden kunnon parantamista ja uusien autoväylien rakentamista. Filmissä Arkisto-127 näemme Helsingin kerrostalolähiöitä 1960-luvulla.

Valikoimassa monen filmin teemana on esitellä suomalaista maisemaa eri vuodenaikoina. Entisaikojen talvi on niissä lumen, jään ja pakkasten vuodenaika. Laivat kulkevat jäänmurtajien avaamissa väylissä ja metsät ovat lumisia ja valkoisia. Filmissä Talvi 1960 lumiset näkymät luovat tunnelmaa ja korostavat maaseudun rauhaa ja hiljaisuutta.

Luonnon herääminen kevääseen tuo kuviin ahtojäiden kasautumiset, virtaavat purot, lumen alta paljastuvat peltonäkymät ja vihdoin metsien valkoiset kukkakedot. Filmissä Arkisto-134. Kevätkuvia vuonna 1961 nähdään muun muassa jäiden kahleista vapautuvan järven rantoja sekä uittoa odottavia tukkilauttoja.

Värifilmit tuovat hienon lisän valikoiman kesä- ja syyskuviin. Kesän vehreys, luonnon kauneus ja järvimaisemat kesämökkeineen tulevat hyvin esille värikuvissa. 1960-luvun taitteessa kuvatussa filmissä VR Henkilöliikenne suvimaisemia katsellaan kesäisen maaseudun läpi porhaltavan junan ikkunasta.

Syksyn tuulia ja tuiverrusta, meren pauhuja ja rantakallioihin vellovia aaltoja esitetään 1970-luvulla kuvatussa filmissä Syysmyrskyä.

Vanhojen filmien sisältötiedot voivat olla osin puutteellisia. Otammekin mielihyvin vastaan täydentäviä tietoja ja korjauksia esim. tässä artikkelissa tai videon kommenttikentässä.

Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä (CC-BY). Lisenssi sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön millä tahansa tavalla, kunhan Yleisradion nimi aineiston lähteenä mainitaan käytön yhteydessä. Lisäksi suositamme myös filmien alkuperäisen tuotantoyhtiön nimen mainintaa.

Yleisradio haluaa tuoda arkistoaineistot osaksi nykypäivää ja edistää niiden vapaata käyttöä. Videoiden lisäksi on vapaasti käytettäväksi julkaistu äänitehosteita ja valokuvia. Tehosteet löytyvät Freesoundista ja valokuvat Flickristä. Vapaasti käytettävien aineistojen valikoima karttuu vähitellen.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Helsinki-pätkä lienee vuodelta 1949. Sen puolesta puhuu teksti "Pohjolan puutarhat puhuvat" Kisahallin eli silloisen messuhallin seinässä. Kyseisenä vuonna siellä pidettiin Pohjoismainen puutarha -näyttely. Asia ilmenee alla olevasta linkistä, jossa näkyy sama teksti ja kasvilogo kuin Kisa-/messuhallin seinässä.

Helsingin liikennettä (Arkisto-158) -filmin arkistointitietoihin on aikoinaan arvioitu ajankohdaksi 1960-luku, sillä tarkkaa kuvausaikaa ei tästä materiaalista ole tiedossa. Mutta toden totta vanhemmalta kuvattu aikakausi vaikuttaa. Muutimme nyt alkajaisiksi arvioksi 1950-luvun, mutta pyrimme selvittämään tarkempaa ajankohtaa. Kiitos tarkkanäköisistä ja asiantuntevista kommenteista! Pohjoismaisen puutarhanäyttelyn mainos oli hyvä bongaus.

Lähettänyt käyttäjä

Tosiaan 1949 lienee Helsinki-pätkän oikea vuosi. Filmillä näkyy raidelinja 3, joka vuonna 1950 sai tunnuksen 3T ja 3B. Lisäksi Sokoksen rakennuksessa näkyy HOKin ravintolan logo, joka toimi rakennuksessa vuodesta 1947 lähtien ennen tavaratalon avautumista 1952.

Lähettänyt käyttäjä

Viimeisessä filmissä, nimeltään moderni kerrostalolähiö, otokset kohdasta 0:39 filmin loppuun saakka ovat Espoon Tapiolasta Otsolahdentieltä.

Lähettänyt käyttäjä

Miksi nämä videoarkistot Suomesta on arkistoitu englanniksi? Edes kielivalikoimassa ei ole kieltä suomi. Onko tarkoitus syrjiä alkuasukkaita; etenkin vanhempia ihmisiä, joilla on mielenkiintoa juuri arkistomateriaaliin? Koko elävä arkisto on mielestäni huonontunut kovasti alkuajoistaan. Silloin esim. aikajanalta v. 1900- löytyi tuolla vuosikymmenellä valmistuneita filmejä/äänitteitä, 1910- sisälsi vastaavan ajan tuotteita jne. Nyt eri ajankohtia on ensiksikin vaikeampi löytää ja aineisto sisältää mitä tahansa materiaalia, jonka asiasisältö sivuaa tuota aikaa. Minusta pitäisi myös entisen hakutavan olla käytössä. Kun YLE toimii verorahoilla, olisi erittäin tärkeää vastata koko kansan tarpeisiin ja ottaa huomioon myös vain suomea puhuvat. Esim. kansalaisopistojen eläkeläisten internetkursseilla nämä arkistojutut olisivat todella kiintoisia mutta englannin valta-asema lopettaa kiinnostuksen nopeasti. Minä kyllä puhun kuutta kieltä ja tavaan lisäksi kolmea mutta silti sieppaa nähdä tällaista oman kielen syrjintää.

Lähettänyt käyttäjä

Hyvä Kaarina Tonteri, kiitokset kommenteista ja kysymyksistä arkistojulkaisujen kielipolitiikkaan liittyen. Elävä arkisto ja sen vastinpari Arkivet videoineen, audioineen ja artikkeleineen tuotetaan Ylen verkkosivuille kotimaisilla kielillämme. Näiden lisäksi halusimme kokeiluluonteisesti julkaista joitakin filmejä koko maailman vapaaseen käyttöön. Tätä tarkoitusta varten kokeilimme kansainvälistä Vimeo-palvelua, jonka käyttöliittymäkieli on englanti. Hainme Vimeo-palveluun kielten kompromissia, mikä ei ole paras vaihtoehto ja ymmärrän sen aiheuttaman hämmennyksen. Filmien otsikot käänsimme suomesta englanniksi, mutta kuvaustekstit ovat suomeksi tai kaksikielisiä. Sekakielinen kokeilumme on tavoittanut vanhoista filmeistä kiinnostuneita niin Suomesta kuin muistakin maista yllättävän paljon. Videoita on tähän mennessä katsottu 38.000 kertaa yli 80 maasta, ja suomalaisia katselukertoja niistä on yli 34.000.

Välitän kysymykset Elävän arkiston hakutavoista niistä paremmin tietäville henkilöille. Haluamme kehittää palvelua jatkuvasti, joten konkreettiset havainnot, kysymykset ja parannusehdotukset ovat erittäin tervetulleita.

Lähettänyt käyttäjä

Koska en halua rekisteröityä taas yhteen kolmannen osapuolen palveluun, kommentoin tänne. Aiheen mukaisen videon sijainti on Korppoon Galtbyn laituri.

  • Suomalaisia sotavankeja Viipurissa (1944).

    Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot

    Reijo Nikkilän dokumentti vuodelta 2000

    Reijo Nikkilän vuonna 2000 ohjaama kaksiosainen dokumentti esitti ensimmäisen kerran kokonaiskuvan viime sodissamme puolin ja toisin otettujen vankien kohtaloista. Ensimmäisessä osassa Suomalaiset sotavankileirien saaristossa suomalaisvangit kertovat ankarista oloistaan neuvostoleireillä. Ohjelman toisessa osassa Ryssä perkele – sotavankina Suomessa venäläisvangit muistelevat aikaansa Suomessa ja syitä eloonjäämiseensä. Joka kolmas jatkosodassa vangittu mies kuoli vieraassa maassa.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

  • Ortodoksisen kirkon kupoli

    Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja

    Sadarmohiin on haudattu Stalinin uhreja

    Stalinin ajan yksi suurimmista joukkohaudoista sijaitsee Sandarmohissa Aunuksen Karjalassa. Neuvostoliitossa metsäinen teloituspaikka oli huolellisesti salattu ja naamioitu, kunnes se paljastui 1990-luvun lopulla. Metsän uumenista löytyi tuhansien ihmisten jäänteet. Teloitettujen joukossa oli myös suomalaisia.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja

Stalinin ajan yksi suurimmista joukkohaudoista sijaitsee Sandarmohissa Aunuksen Karjalassa. Neuvostoliitossa metsäinen teloituspaikka oli huolellisesti salattu ja naamioitu, kunnes se paljastui 1990-luvun lopulla. Metsän uumenista löytyi tuhansien ihmisten jäänteet. Teloitettujen joukossa oli myös suomalaisia.

Lue lisää:

Minna Canth – realisti ja naisasianainen

Minna Canth oli aikansa tärkeimpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Canthin elämäntyö on vaikuttanut Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

  • J. Karjalainen Mansikkapaikan vieraana 2011.

    J. Karjalaisen laulut syntyvät hyvistä tarinoista ja ajattomista ihanteista

    j. Karjalainen Mansikkapaikka-ohjelman vieraana 2011

    Mansikkapaikka-ohjelmassa vuodelta 2011 käydään läpi hittinikkarin uraa sekä kuullaan hänen näkemyksiään säveltämisestä ja laulumiehen ammatista. Lisäksi haastattelussa valotetaan, kuinka mies tutustui blues-musiikkiin ja mikä on tarina amerikkalais-suomalaisia kansanlauluja julkaisseen Lännen-Jukan takana. Amerikansuomalaisten folklevyjen jälkeen muusikko palasi takaisin suomirockin pariin.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

    Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

    Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

    Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

    Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

    Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

    Suosikkisarja tarjosi vastapainoa "kauppamiesten tavaralle".

    Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

  • Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

    Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

    Harvinaisuuksia vuoden 1975 Iltatähtien työnauhoilta.

    Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

  • Kai Lehtinen ja Pertti Koivula auton takapenkillä.

    Siivoton juttu

    Matka leipäjonosta Mersun takapenkille on pitkä.

    Matka Pelastusarmeijan leipäjonosta Mersun takapenkille on pitkä. Kaverukset Rane ja Kokki päättävät kuitenkin yrittää.

  • Johan Lind (Heikki Silvennoinen) esittelee suklaamonninsa (Timo Kahilainen).

    Johan Lindin suklaamonni sai silmätulehduksen

    Sketsi nähtiin kautta aikain ensimmäisessä Kummelissa 1991.

    Suomen nuhaisin eläinharrastaja Johan Lind kertoo aloittaneensa akvaariokalojen hoitamisen jo 1960-luvun loppupuolella. Akvaarioharrastus sai täyttymyksensä, kun Olkiluodon tietämillä verkkoon tarttui suklaamonni. Sketsi nähtiin maailmanhistorian ensimmäisessä onnistuneessa Kummeli-lähetyksessä vuoden 1991 kesäkuussa.

  • Esko Mörkö (Timo Kahilainen) lukee vanhoja Jalluja.

    Esko Mörkö luki radiossa Jalluja ja palkkasi säämiehen

    Monitoimimies ehti moneen sketsiin mukaan.

    Erotiikka on jännittävä, mutta luonteva osa lähes kaikkien ihmisten elämää. Vallankumouksellisesti tätä herkkua tarjoiltiin vuonna 1994 myös radioaalloilla. Vuorossa Kummelin Radio Yömyöhä. Äänessä monitoimimies Esko Mörkö.

  • Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957,

    Ensimmäiset tv-ohjelmat tehtiin pioneerihengessä

    Yle aloitti koelähetykset 1957.

    Kun Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957, oli käytössä vain kaksi kameraa ja 15 neliön studiokoppero. Vaatimattoman alun jälkeen kehitys oli ripeää.

  • Television virityskuvia

    Aikakautensa katsotuinta ohjelmaa.

    Testikuva eli television virityskuva sai kunnian olla Suomen ensimmäisen virallisen televisiolähetyksen ensimmäinen kuva. Vuosien varrella virityskuva on muuttunut, mutta sen perusperiaate on pysynyt samana.

  • Kuvia Ylen vuosikymmeniltä.

    Yhteinen taival – Ylen vuosikymmenet

    Yle on on kulkenut mukana suomalaisten elämässä jo 90 vuotta

    Yle on kulkenut suomalaisten mukana arjessa ja juhlassa jo 90 vuotta. Lähde kanssamme matkalle halki vuosikymmenten.

  • Vankilan vartiotorni

    Teeman Elävä arkisto: Rikosten musta maailma

    Huolestuttavinta on rikosten raaistuminen

    Vakavat rikokset yhtä aikaa kiehtovat ja kauhistuttavat meitä. Ohjelmapaketissa tartutaan Suomen kansaa järkyttäneisiin rikoksiin Onni Happosen ja Inga Myllärin julmien kohtaloiden kautta. Lisäksi pirkän linjan rikostoimittaja Hannes Markkula pohtii tuoreessa haastattelussa rikosten muuttumista.

  • Åke Lindman juontaa Ei vanhene koskaan -sarjaa

    Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Anni Polva veneessä

    Anni Polva kertoo Tiina-kirjoista

    Kirjailija Anni Polva

    "Mä kirjotan vallattomista tytöistä, koska olen valitettavasti ollu niin mahrottoman vallaton", kertoo Tiina-kirjojen äiti Anni Polva.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Pekka Valkeejärvi ja Minttu Mustakallio tv-draamassa Pesärikko (2000).

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.