Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Jean Sibelius -viulukilpailu pääkuva

Kerson Leong, 18 (CAN) - Sibelius-viulukilpailu 2015

Ottawassa 1997 syntynyt kanadalainen Kerson Leong opiskelee Belgian Kuningatar Elisabet -musiikkikappelissa. 11. Kansainvälisessä Jean Sibelius -viulukilpailussa hänen pianistinaan on ollut Timo Koskinen. Tutustu Kerson Leongiin ja hänen kilpailusuorituksiinsa.

(Haastattelu Riikka Holopainen Video Sandra Saulo)

Kanadalainen Kerson Leong kertoo heti välieräesityksen jälkeen tehdyssä haastattelussa mm. että olo on rauhallinen mutta melko väsynyt. Parasta hetkeä omassa soitossaan hän ei osaa nimetä: "Ehkä se oli loppu tai ehkä se oli joku monista lopuista esityksessä." Aiemmin Kerson on osallistunut Menuhin-kilpailuun, silloin hän oli 13 vuotias. (Haastattelu Laila Kangas Video Tiina-Maija Lehtonen)

Välierä / Second Round

BRAHMS: Sonata No.3
SIBELIUS. Humoresque 1&5
NAM: Taste for the Arts
RAVEL: Tzigane

Alkuerä / First Round

W. A. Mozart: Rondo C-duuri
J. S. Bach: Andante ja allegro sonaatista a-molli
Bartók: Soolosonaatti 1. osa
Sibelius: Souvenir op. 79

#yleklassinen #sibeliusviolin

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Jotain peliä on pelattu juryssa! Muuten ei voi ymmärtää, miten Leong kehdattiin jättää pois finaalista. Oikeusmurha, kertakaikkiaan!

Lähettänyt käyttäjä

Someone said "Jean Sibelius should be very pleased with standard of competition but would be very disappointed with standard of judging" and I agree 100%

Lähettänyt käyttäjä

Finaaliin päässeet ovat tarkkoja muotoilijoita - Leongia kuunnellessa sielu lepäsi ja virkistyi, mutta hänen välieräsoitossaan oli myös jotain suurpiirteisyyttä.

Lähettänyt käyttäjä

Tarkkoja muotoilijoita? ...jotain suurpiirteisyyttä. Noiden kommenttien antajan pitäisi olla juryssa; perustelut ja ymmärrys samaa tasoa :)

  • cd-levyn kansi

    Kuningasvallan nostalgisointia

    Levyarvio

    Ranskan uudistettu monarkia palautti vallankumouksen uhreiksi joutuneiden kuninkaallisten esivanhempiensa, Ludvig XVI:n ja Marie Antoinetten arvon 1800-luvun alkupuolella näyttävin ja loistokkain menoin – kunhan oli päässyt Napoleon Bonapartesta eroon. Uudelleenhautaukset ja seremoniat seurasivat toisiaan, ja marttyyreille sävellettiin kuolinmessut sopivasti vanhaa hallintoa, Ancien régimeä muistelevaan jälkiklassiseen tyyliin. Luigi Cherubinin ja Charles-Henri Plantaden Requiem-messut nostavat kuoron etualalle, ja niiden soivan majesteettinen, lyyrinenkin kuoro-orkesteri-ilmaisu pääsee hienosti oikeuksiinsa Concert Spirituelin periodisoitinesityksenä.

  • cd-levyn kansi

    Bachia kuin kahvia – kuumana, tuoksuvana ja klassisen tasapainoisena

    Levyarvio

    Kiinnostun aina, kun näen Carl Philipp Emanuel Bachin musiikkia esitettävän tai levytettävän. Omaan isäänsä ja ihailijoihinsa, wieniläisklassikoihin verrattuna näkymättömäksi jäänyt Emanuel Bach kirjoitti tunteikasta, väreilevää, spontaania ja taidokasta musiikkia. Sitä esittelee nyt Café Zimmermann, 1700-luvun Leipzigin amatöörimusisointi-iltamien isännältä nimensä lainannut yhtye, levyllisellä Bachin saksankielisiä kantaatteja ja kamarimusiikkia.

  • cd-levyn kansi

    Shostakovitshin ehdoton selittämättömyys

    Levyarvio

    Pianisti-säveltäjä Lera Auerbach on löytänyt alttoviulussa oivallisen soittimen ilmaisemaan Shostakovitshin varhaisten Preludien vaihtelevia ja syvälle käyviä tunnelmia. Ja vieläkin enemmän: alttoviulun mystisen sointimaailman läpikotaisin hallitsevalle Kim Kashkashianille Auerbachin sovitukset sopivat kuin hanska käteen. Auerbach teki Preludit-sovituksensa kumppaniksi Shostakovitshin Sonaatille alttoviululle ja pianolle; tällä levyllä Preludeja kuitenkin seuraa Auerbachin oma sonaatti, Arcanum, joka ei aivan yllä Shostakovitshin tasolle tietystä sukulaisuudesta huolimatta.

  • cd-levyn kansi

    Tunnelmallisen pehmeää kumpuilua

    Levyarvio

    Vuonna 1969 syntynyt virolainen Tõnu Kõrvits on yksi Pohjois-Euroopan tuotteliaimpia ja menestyneimpiä säveltäjiä. Kõrvits tuottaa vaivattomasti jokseenkin mielikuvituksellisia ja kiehtovia teoksia, joiden sopuisia sointeja hän sopivasti maustaa jazzahtavilla tai elokuvamusiikista tutuilla dissonansseilla ja efekteillä. Niin myös uutuusteoksessa Moorland Elegies sekakuorolle ja jousiorkesterille, jonka tekstinä Kõrvits käyttää tarkoin valittuja Emily Brontën runoja.