Hyppää pääsisältöön

Aamukahvit Ainolassa 8.12.2015

Ainola
Ainola Kuva: Yle/Uutiset ainola

Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivän juhlinta 8.12.2015 alkaa aamukahveilla Ainolassa. Säveltäjämestarin kotimuseoon Järvenpään Ainolaan kokoontuu sekä musiikkiväkeä - mm. kapellimestari Hannu Lintu, tietokirjailija Pekka Hako ja pianotaiteilija Folke Gräsbäck - että lapsenlapsia - mm. arkkitehti Severi Blomstedt, viulupedagogi Satu Jalas ja oboisti Aino Porra - nostamaan kahvikupin syntymäpäiväsankarin kunniaksi.

Vuonna 1904 valmistunut Ainola on ollut museona vuodesta 1974. Tästä erityislaatuisesta rakennuksesta on kertomassa Jean ja Aino Sibeliuksen lapsenlapsi, arkkitehti, mm. rakennustaiteen museon johtajana työskennellyt Severi Blomstedt.

Sibeliuksen merkityksestä keskustelevat kapellimestari Hannu Lintu ja pianotaiteilija Folke Gräsbeck

Millainen ihminen Jean Sibelius oli? Siitä keskustelevat Sibeliuksen tyttärentytär Satu Jalas ja tietokirjailija Pekka Hako. Keskustelun aluksi ja lopuksi kuullaan Sibeliuksen musiikkia Folke Gräsbeckin ja Satu Jalaksen esittämänä.

Toimittaja Nicklas Wancke keskustelee Sibeliuksen lapsenlapsen Aino Porran kanssa Aino Sibeliuksesta.

  • cd-levyn kansi

    Uhkeaa sinfonista hehkua à la Richard Strauss

    Levyarvio

    Richard Straussia voi hyvin pitää 1900-luvun alkupuolen säkenöivimpänä orkesterisäveltäjänä, vaikka hän siirtyikin sinfonikosta oopperasäveltäjäksi. Straussin oopperoiden, etenkin Salomen, Elektran ja Ruusuritarin orkesteriosuudet ovat aikansa upeinta sinfonista taidetta; etenkin Elektraa voi pitää lähes yhtä paljon sinfonisena oopperana kuin oopperamaisena sinfoniana. Elektra, joka aikanaan hullaannutti aikansa modernistit taidelajista riippumatta, oli suurelle yleisölle vaikea teos, ja ehkäpä sen vuoksi siitä ei koskaan tehty erillisistä orkesterisarjaa konserttikäyttöön. Nyt epäkohta on korjaantunut, aikamme suurimpiin Strauss-tulkkeihin kuuluvan Manfred Honeckin intohimon ajamana.

  • cd-levyn kansi

    Erilaiset Goldberg-variaatiot

    Levyarvio

    Johann Sebastian Bachin Goldberg-variaatioiden levytykset ja erilaiset versioinnit ovat säännöllisesti palaava teema tässä ohjelmassa ja uusien levyjen joukossa ylipäätään. Harvemmin olen kuitenkaan törmännyt Goldberg-variaatioihin, jotka eivät olisi Bachin kirjoittamia! Toisessa kansainvälisessä Uuno Klami -sävellyskilpailussa Kotkassa vuonna 2009 palkittu saksalainen Joachim Schneider on kirjoittanut teknisesti ja ilmaisullisesti kiehtovat 30 variaatiota teemoineen kahdelle kitaralle Bachin mallia monitasoisesti seuraillen – ja luonnollisesti nimennyt teoksensa Goldberg-variaatioiksi.

  • cd-levyn kansi

    Lyyristä suomalaista sielunmaisemaa

    Levyarvio

    Idyllit, elegiat, pienet muistot, kukkaset, kehtolaulut, romanssit ja muut niin sanotut karakterikappaleet olivat romantiikan keskeisintä ohjelmistoa läpi 1800-luvun. Niitä sävelsivät kaikki, joskus enemmänkin ansainta- kuin taiteenteon tarkoituksessa, joskus taasen selvästi hetken hurmiossa, inspiraation vallassa. Koulutettujen säveltäjien määrän kasvaessa Suomessa 1800-luvun lopulla myös kotimaisia pieniä karakterikappaleita syntyi kiihtyvään tahtiin – ja niiden joukosta löytyy joitakin todellisia helmiä.

  • cd-levyn kansi

    Vakuuttava lounaissaksalaisen lauluyhtyeen Suomi-levy

    Levyarvio

    Lounais-Saksan radion eli SWR:n Vokalensemblen uudella levyllä luodataan uutta suomalaista kuoromusiikkia ryyditettynä parilla Sibelius-klassikolla. Julkaisu lunastaa oman arvokkaan paikkansa Uusissa levyissä SWR:n oman tilauksen, viime vuonna valmistuneen Einojuhani Rautavaaran Orpheus singt -teoksen myötä. Mutta erinomaisia ovat myös Kaija Saariahon ja Riikka Talvitien aistikkaat sävellykset, jotka soivat lounaissaksalaisittain hyvin aistillisina.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.