Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

Timo Ojala, K1 katsastus
Timo Ojala, K1 katsastus Kuva: YLE kuningaskuluttaja,lunastusautot

Tekninen johtaja Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

Jos kolaroitu lunastusauto halutaan palauttaa liikenteeseen, auto pitää viedä korjauksen jälkeen rekisteröintikatsastukseen. Katsastaja varmistaa, että korjaus on tehty asianmukaisesti – tai niin ainakin uskotaan. Tekninen johtaja Timo Ojala K1 Katsastajista on sitä mieltä, että nykyisellään valvonta ontuu.

Katsastaja omalla nimellään vastaa siitä, että tämä ajoneuvo on taas liikenneturvallinen, ja sitähän ei itse asiassa tiedä.― Timo Ojala

- Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa, ja aina ei tiedetä, mitä näkyvien peltiosien takana on, sanoo Ojala.

On mahdollista, että korjaaja suoristaa auton suurlujuusteräksiä, mutta seurauksena palkkirakenne ratkeaa jostain muualta, minne katsastaja ei näe. Tämän jälkeen auton rakenteet eivät toimi oikein, jos auto joutuu uuteen kolariin.

- Tämä voi vaikuttaa niin, että matkustamon osa vaurioituu pahemmin kuin on laskettu, sanoo Ojala.

Korjausmokat rakenteissa voivat aiheuttaa myös sen, että turvatyynyt eivät laukea oikealla hetkellä.

Ojala kiristäisi valvontaa niin, että lunastusautojen korjaaminen olisi enemmän luvanvaraista.

Lunastusautojen korjauksen valvonnan apuna on myös erilaisia dokumentteja, kuten mittauspöytäkirjoja ja kuitteja ostetuista osista.

Timo Ojalan mielestä valvonta ontuu niistä huolimatta. Hän kiristäisi valvontaa niin, että lunastusautojen korjaaminen olisi enemmän luvanvaraista.

- Mahdollisesti katsastaja kävisi myös tarkastamassa tietyt työvaiheet. Nyt katsastaja ei pääse valvomaan varsinaista korjausta, sanoo Ojala.

Hänen mielestään katsastaja ei voi nykyisellään taata, että rekisteröintikatsastuksen hyväksyminen tarkoittaa lunastusauton asianmukaista korjaamista.

- Katsastaja omalla nimellään vastaa siitä, että tämä ajoneuvo on taas liikenneturvallinen, ja sitähän ei itse asiassa tiedä, huokaa Ojala.

Ojalan mukaan kunnollisten korjausohjeiden hankkiminen vaatii vaivannäköä auton korjaukseen ryhtyviltä yksityishenkilöiltä.

Suomalaisissa onnettomuustutkinnoissa ei ole kuitenkaan saatu näyttöä, että lunastusauton korjausvirhe olisi pahentanut tai aiheuttanut henkilövahinkoja.

Muokattu 11.12. 2015: Lisätty linkki MOT:n juttuun.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Ostin 2006 2 vuotta vanhan Opel Corsa 1.4 i HB kolariauton "ruttutukusta". (Olen autopeltisepän poika ja Corsassa oli lievä perävaurio. Olen tottunut oikomaan autojen peltejä jo nuoresta. Isäni oli yrittäjä.) Se oli ikäänkuin ajettu takaperin tolppaan. Puskuri palasina Takaluukun alla oleva pelti oli painunut kasaan senverran, että takaluukku ei auennut. Muutoin auto oli aivan kunnossa. Sen hinta oli niin alhainen, että käyttöauton itselleni tarvitsevana totesin kyseessä olevan loistava kauppa. Luulo osoittautui hiukan vääräksi byrokratian vuoksi.

Aluksi käytin autoa autotohtorilla, koska hinta tuntui niin alhaiselta (2500€), että epäilin autossa olevan jotain muutakin vikaa, kuin 12 000 ajettua kilometriä mittarissa. Samaten ne lukuisat paperit ihmetytti, joissa velvoitettiin käyttämään auto katsastuksessa ennekuin peitetään vaurioituneita rakenteita uusilla osilla.

Autotohtori totesi epäilykseni oikeaksi. Autolla oli ajettu johonkin pylvääseen tai puuhun perä edellä. Mitään muuta vaurioa ei näkynyt eikä koria mitatessa löytynyt. Takana oleva pelti oli helppo vaihtaa, koska se on erillinen osa ja peltiruuveilla kiinni. Sitä oli turha alkaa takomaan suoraksi. Pohjapellissä ei ollut mitään vaurioita, paitsi matto repeytynyt (jota luulen jonkun repineen ja luulleen luukun lukon kiinnikkeen omituisuuden olevan se vaurio) . Maalautin auton tutulla maalarilla ja kiinnitin purkaamosta hakemani muovisen puskurin, jollaisen satuin löytämään aivan läheltä. Sitten katsastamaan. Auton olisi voinut korjata vaikka pihalla, näin jälkikäteen ajatellen.

Auto olisi pitänyt katsastaa ennen maalausta(vain se alapelti oli maalattu pensselillä), vaikka papereissa luki, että korirakenne ei ole kärsinyt vauriosta. Samaten puskuria ei olisi saanut kiinnittää. Muistin siinä katsastuskonttorin pihassa kiroillessani, että takapuskuri muoviosineen lähtee kaksi pulttia irroittamalla. Puskuri takakonttiin ja uudestaan näyttämään. Nyt selitin, että eihän tämä yhden pellin väri väri ole kuin pohjamaali, eli eikös tästä voisi joustaa? Yllätys, nyt se selitys kelpasi ja nyt saisin kiinnittää takapuskurin ja siinä olevan takasumuvalot takasin paikalleen. Tarkastus kesti 15 sekuntia. Se maksoi normaalin katsastushinnan lisäksi vauriotarkastuksen eli silloin 65€ + 70€ ja siis toisen kerran samana päivänä. Mutta se puskuri autossa kiinni pitäisi tulla uudelleen, jotta autolle saadaan rekisteöintilupa.
Puskuri kiinni pihassa ja taas sisään. Nyt sattui kohdalle autokatsastaja, joka ihmetteli mitä minä täällä olen yhä, sillä hän kyllä uskoo, että sait puskurin (joka on pelkkä koriste ja korin muodon jatke) kiinni aivan varmasti oikein, että ajappa ulos ja katsotaan ne paperit ja kuvat. Autosta oli tarkat kuvat monesta kulmasta missä vaurio on ja selitys jopa siitä miten se oli syntynyt. Nyt sain senkin selville. Tolppa. Samalla asemalla on vakuutusyhtiön konttori, joten sain sieltä autoon vakuutuksen joka tuli sille saadulle rekisteritunnuksille.
Rekisteriote tulostettiin ja sen erikoismaininta oli, että auto on poistettu välillä rekisteristä ja uudelleen rekisteröity korjauksen jälkeen. Se kirjattiin varsinaisen osan erikoistiedot (-ehdot) osaan. Siihen merkittiin myös vanha rekisteritunnus. Näinollen millä ihmeellä tuollaista autoa voi myydä ilman, että kukaan tietää sen olleen poissa rekisteristä kolarin vuoksi.
Saman sanoi myös katsastusinsinööri. Mahdotonta se on, jos rekisteriotetta lukee.

Onko siis säädökset muuttuneet, sillä tuota autoa olisi tutkittu pahemman kolarin jäljiltä hyvin tarkkaan ja siihen ei esim. etupään kolarin jälkeen olisi saanut ennen välitarkastusta kiinnittää lokasuojia paikalleen. Sivukolarin ollessa kyseessä se olisi pitänyt viedä sinne myös riisuttuna ja niin, että katsastushenkilö näkee rakenteet ja miten ne on korjattu. Penkitkin olisi pitänyt poistaa, jos kylkivaurio on kyseessä.

Corsan rekisteriotteessa lukee sen nykyiselläkin omistajalla edelleen (vaikka se on printattu uudelleen omistajavaihdoksen yhteydessä), että: Auto poistettu rekisteristä 2004 kolarivaurion vuoksi. Rekisteröity uudelleen 2004 korjauksen jälkeen. Edellinen rekisteritunnus ABC-xxx. Nämä ja ne kolarivaurion kaikki tiedot saa Trafista yhä kuka vaan, joka tietää sen nykyisen rekisteritunnuksen. Jossain ne kuvien kopiotkin ovat. Miten myyjä voi mitään salata, jos ostaja ei ole aivan tohelo?

Lähettänyt käyttäjä

Lunastusautoja koskeneessa jutussanne jäi hieman hämmentynyt olo. Asian tarkastelu oli hyvin perusteellista, mutta toimittajan näkökulma asiaan oli valitettavan suppea ja yksipuolinen.
Ensinnäkin olisin kaivannut hieman käsitteen "lunastusauto" avaamista. Sehän ei suinkaan tarkoita sitä, että ajoneuvo on rutattu täysin romuksi, kuten tuo termi yleisesti mielletään. Auto voi tulla "lunastetuksi", kaskovakuutuksen laadusta riippuen, jopa pelkistä kosmeettisista vaurioista, silloin kun auto on uusi ja alle 30 000 km ajettu. Toisessa ääripäässä "lunastettu" auto on korjauskelvoton, mutta sellaisahan ei yksityinen voi edes ostaakaan.

Toiseksi. Ihmetytti suuresti toimittajan näkökulma siitä, että kolarivaurio on autokaupan yhteydessä yritetty "pimittää". Kysynpä kuinka sellainen on mahdollista, kun jokaisessa tällaisen auton rekisteriotteessa on maininta rekisteristä poistosta ja uudelleen rekisteröinnistä? Maininta kulkee auton papereiden mukana koko auton loppuhistorian ajan. Lisäksi rekisteriotteessa on myös maininta siitä paljonko ja mitä osia autoon on vauriokorjauksen yhteydessä vaihdettu, ja tämäkin maininta seuraa auton papereissa pysyvämmin kuin rekisterinumero. (Tässä olisi yksi "epäoikeudenmukaisuus", josta Kuningaskulttajalle olisi oman tarinansa aihe.)

Kolmanneksi: Vauriokorjausten valvonnasta jäi hieman halju kuva. Tarkastelunäkökulma oli pinnallinen ja koski vain hyvi pientä "lunastettujen" autojen osaa, juuri sitä aluetta, missä pientä luikuruutta voisi tapahtua ja varmaan tapahtuukin.
Todellisuudessa "lunastettujen" autojen korjausvalvonta on tarkkaa, toisin kun kolaroitujen autojen kohdalla.
Liikenneturvallisuuden ja osin autoverotuksenkin näkökulmasta tässä on koko vauriokorjaustoiminnan villakoiran ydin:
Nimittäin liikenteessä meillä on kahdenlaisia kolariautoja: "lunastettuja" ja "lunastamattomia". Ja taitaapa olla niin, että noita "lunastamattomia" kolariautoja on lukumääräisesti paljon, paljon enemmän. Ja juuri näissä "valvomattomien" kolarikorjattujen autojen ryhmässä monenlaista villiä ajopeliä omistajan sen enempää kuin liikeneviranomaisen tai autokauppiaankaan siitä mitään tietämättä.

Lunastettujen autojen vauriokorjauksia valvotaan, eikä niitä päästetä liikenteeseen, ilman Trafin edellyttämiä ja suorittamia tarkastuksia. Trafi pitää myös kirjaa tällaisiin ajoneuvoihin hankituista varaosista esim, tuulilasi, valot, lokasuojat, ovet, etupuskuri, turvavyöt, -pussit, jne. Näistä kulkee tieto (prosentteina) myös jokaisen "lunastetun" auton rekisteriotteessa ja pysyvästi.

Entä silloin kun vakuutusyhtiö ei lunastakaan autoa esim. vakuutuksen tason tms.vuosi, vaan maksaa suoraan kuluttajalle korjauskuluja, tai ei ei maksa mitään esim. silloin kun ajoneuvolla on pelkkä pakollinen liikennevakuutus?
Tällöin korjauttaminen jää autonomistajan vastuulle, ja mikä surullisinta: näitä korjauksia ei Suomessa valvo kukaan!
Trafia ne eivät kiinnosta eikä katsastusmiehille niistä hiiskuta. Autokauppias ei mistään voi tietää onko tuleva vaihdokkiauto
oikeasti kolaroimaton, kun sillä on ns. "puhtaat paperit". Auto on kuitenkin voinut vaurioitua jopa pahemmin kuin keskiverto lunastukseen mennyt ajoneuvo. Kenen on vastuu kun autokauppias myy tällaisen auton eteenpäin kolaroimattomana tai missä on Trafin vastuu?

Neljänneksi autoverotuksellinen näkökulma: "Lunastetun" ajoneuvon korjauksesta ja siihen hankituista korvaavista varaosista pidetään kirjaa.
Trafi "hinnoittelee" hankitut uudet osat ja merkitsee ne pysyvästi auton historiaan prosenttiosuuksina. Näitä prosentteja saa
rekisterissä olla enintään 50%. Jos tuo määrä ylitty, omistaja joutuu maksamaan autosta koko autoveron uudelleen! Ja se on aikamoinen napsu, tosin harvoin kai tuo määrä edes täyttyy, mutta teoriassa kyllä.
Trafin hinnoitteluperusteet ovat ihmeellisiä. Ne tuntuvat hyvin kohtuuttomilta eikä niillä ole mitään tekemistä esim. uuden auton hinnoitteluun verrattuna.
Esimerkiksi konepelti 2 %, lokasuoja kpl. 1 %, etupuskuri 2 %, valolyhdyt kukin 1 %, tuulilasi 1 % jne. Jokin perusteluhan tälle prosenttihinnoittelulle on, ja siihen on tyytyminen.
Epäoikeudenmukaiseksi tällaisen hinnoittelun tekee se, että lunastamattomaan autoon näitä osia voidaan vauriokorjauksen yhteydessä vaihtaa vaikkapa 80 prosenttia eli aivan mielin määrin ilman että auton historiaan tulisi minkäänlaista merkintää. Joskus katsastusmies jopa vaihdattaa esim. tuulilasin ja ehkä vielä yleisemmin etulyhdyn tai jopa molemmat, eikä niistä tehdä merkintöjä auton historiaan. Miksi?

Summa sumarum: "Lunastettu" ja takaisin liikenteeseen palautettu auto, tuskin tekniikkansa puolesta olisi mikään liikenneriski. Autokaupassakin se on kuluttajan näkökulmasta turvallinen. Sellaisen auton historian tietää, sitä ei kannata kauhistella.
Todellisen riskin tuovat ne lukemattomat "lunastamatta" jääneet kolariautot, joita niin autokaupassa kuin liikenteessäkin seilaa tuntematon, mutta tosi suuri määrä. Tyytyväisyyden paras tae on tietämättömyys!

  • Kuningaskuluttajan toimitus

    Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Silmätutkimus

    Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttajan toimitus

    Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Tubettaja pitelee kädessään paitaa

    Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Energiaviraston ylläpitämällä sahkonhinta.fi -sivustolla voit vertailla sähkön hintoja.

    Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Keudan floristiopiskelijoiden hyötypuutarha parvekkeella.

    Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Ruusu jonka päällä kävelee animoituja hyönteisiä

    Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Juna saapuu Helsingin asemalle.

    Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kodinhoitohuonetta remontoidaan.

    Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Timo Ojala, K1 katsastus

    Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Kädet näppäimistöllä, näytöllä koodia

    Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Kypärään ja turvavarusteisiin pukeutunut toimittaja portin edessä.

    Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • Kuvakaappaus Quizonaut.com tilausansasta

    iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • kasa ruokajätettä

    Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Kasvisten säilytys

    Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Kanaa, maitoa, maksalaatikkoa

    Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.