Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Pimeä historia pääkuva

Mitä väliä Mannerheimin sukupuolielämällä?

Mannerheim ja hevonen Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen pimeä historia: ongelmanuori mannerheim

Mainion marsalkkamme ruokamieltymyksistä, pukeutumisesta, etiketistä, käytöstavoista, matkoista ja metsästyksistä on kirjastollinen kirjoja. Mikä ettei, ne ovat kelpo aiheita. Mutta sisältyisikö Mannerheimin ihmishistoriaan jotain väkevämpää ja sakeampaa?

Ylipäällikön sukupuolielämä ei vaikuttanut pätkääkään vuoteen 1918 taikka talvisotaan, voipa sanoa, että sillä oli tuskin mitään tekemistä Suomen kohtaloiden kanssa. Toisaalta seksi ja sen puuttuminenkin ovat aluetta, jota elämäkertojen tulisi tutkailla. Se pätee yhtä lailla sotapäällikköön kuin runoilijaan, presidenttiin ja urheilijaan. Totta kai juoneen ja luonnekuvaukseen vaikuttaa, oli päähenkilö naistenkaataja, biseksuaali vai perusköyrijä.

Mannerheimin homous kuulostaa niin kuluneelta herjalta, ettei siihen viitsisi paneutua.

Miksi näitä seikkoja niin harvoin näkee suurmiesten elämäkerroissa? Vaje ei johdu pelkästään kirjoittajien häveliäisyydestä. Yleensä aihetta rajaa armoton lähdepula. Elämän intiimeimmästä osasta säilyi hyvin vähän kirjallisia todistuskappaleita. Ei sitä yksityiskirjeissä ja päiväkirjoissakaan jauhettu.

Mannerheimin homous kuulostaa niin kuluneelta herjalta, ettei siihen viitsisi paneutua. Hiljakkoin aiheesta ihme kyllä löytyi järkeenkäypää näkemystä. Arvostettu pitkän linjan historioitsija Lars Westerlund on kaivanut asiakirjoja ja muisteluksia Haminan kadettikoulusta 1880-luvulta. Westerlundin mukaan Mannerheim erotettiin homoepäilyn takia.

Westerlund ei väitä Mannerheimia homoksi enkä väitä minäkään. Näyttää siltä, että 18-vuotias komea kadetti juopui ja sammui väärässä miesseurassa. Yhtä kaikki epäilys oli hänen elämänsä käännekohta. Jälkiviisaasti katsottuna oli onni, että häväisty nuorukainen joutui häipymään Suomesta Pietariin upeammalle uralle.

Mannerheimiin tarttui aikanaan naistenmiehen mainetta, vaikka hän itse oli hissun kissun mahdollisesta menestyksestään. Postuumisti julkaistuihin muistelmiin mahtui vain muutama väkinäinen sana vaimosta. Ratsuistaan ja ratsastuksistaan Mannerheim kertoili kuin hevoshullu.

Sama tärkeysjärjestys vilahtaa nuoruuden kirjeissä ja muissa lähteissä. Tytöistä on jokunen huomio, luontokappaleista kiinnostavampia. Teini-ikäinen Mannerheim veisteli ystävättärelleen, että pahinta mitä tiedän, on huono kuormahevonen ja parasta jalo ratsuhevonen. Eläinrakkaus ei tee Mannerheimista tunnevammaista. Hevoset ovat kauniita ja älykkäitä otuksia.

Haminasta erotuksen jälkeen Mannerheimista kehittyi uraihminen henkeen ja vereen. Hän oli päättänyt tulla suureksi sotapäälliköksi, joskaan ei ennen 50 ikävuotta sitä, mihin armeijaan. Monen mutkan kautta, kovin ponnistuksin ja vähän tuurillakin hän kapusi kansakunnan kaapin päälle.

Yksityiselämä oli alisteista tälle päämärälle myös vuoden 1918 jälkeen jumaloituina vapaussodan voittajana. Daameja pyöri lähettyvillä, mutta Mannerheim suhtautui heihin jotenkin pidättyväisesti. Rakastumisen tunnekuohut lienevät jääneet kokematta. Hän varoi visusti häpäisemästä itseään eikä tietenkään mourunnut kollina kujalla.

Sigmund Freudin mukaan kaikki ihmisen toimet lähtevät joko seksuaalisuudesta tai halusta olla suuri. Ei ole epäilystäkään siitä, kumpi vietti Mannerheimissa vallitsi. Suurmies ajatteli aivoillaan, ei ikinä sukuelimellään kuten me tavalliset kuolevaiset

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

miksi pitää väkisin kaikkeen liittää seksuallinen suntaus.teot ratkaisee ei seksuaallinen suntaus.

Lähettänyt käyttäjä

Mannerheimin oli tarkoitus pelastaa Suomi jo 20-luvulla kun suojeluskunta-aktivistit suunnittelivat vallankaappausta ja hänestä Suomen diktaattoria ("Andersson") mihin Mannerheim suostui. Mannerheim oli aristokraatti ja autoritaarinen mies, joka ei pitänyt demokratiasta.
Mannerheim haaveili noihin aikoihin hyökkäyksestä Pietariin bolsevikkien lyömiseksi ja keisarivallan palauttamiseksi Venäjälle. Suomen itsenäisyys ei ollut ensisijaista suunnitelmissa.
Jos keisarivalta ei olisi sortunut, olisiko Mannerheimista tullut suuri sotapäällikkö Venäjän arneijassa?

Mutta kun sortui, kävi niin kuin kirjailija Juha Siltala kertoo "Suomen Historia" kirjassaan: kun Mannerheim tuli Pietarista Suomeen, hän kävi ensi töikseen Helsingin työnvälityksessä katsomassa olisiko Suomessa vapaana sankarin paikkoja.

Lähettänyt käyttäjä

"miksi pitää väkisin kaikkeen liittää seksuallinen suntaus.teot ratkaisee ei seksuaallinen suntaus."

Samaa mieltä. Mitä ihmeen väliä sillä on mikä on/oli jonkun seksuaalinen suuntaus ? Teot ja ihminen ja hänen elämänsä aikakausi kiinnostavat, ei seksuaalinen suuntaus. Kiinnostaako jotain oikeasti ?

Lähettänyt käyttäjä

Jos ei Mannerheimin seksielämä ketään kiinnosta, kuten tässä todistetaan, niin miksi sitten aina nousee valtava julkinen meteli ja älämölö, jos joku esim. taiteilija vähänkin vihjaisee Mannerheimin biseksuaalisuuden suuntaan?

Lähettänyt käyttäjä

Historiallisten henkilöiden seksuaalisuudesta käydään jatkuvaa ideologista sotaa esimerkiksi Wikipediassa. Varsinkin sivuston amerikkalaisilla muokkaajilla näkyy olevan vastustamaton tarve deletoida viittauksia historian suurmiesten homoseksuaalisuuteen. He perustelevat toimintaansa sillä, että homoviittausten sisällyttäminen tietosanakirjaan myötäilee "homoagendaa", eli heidän mielestään homouteen ei saa viitata ihailtujen henkilöiden kohdalla, koska se on mielten muokkaamista homomyönteiseen suuntaan.

Toinen usein käytetty argumentti on väite, että homopuheet perustuisivat pelkkiin huhuihin, eivätkä ole sen takia validia historiallista tietoa. Itse asiassa se on validia historiallista tietoa, jos henkilön aikalaiset huhuilivat hänen seksuaalisuudestaan. Se on mainitsemisen arvoista tietoa siinäkin tapauksessa, ettei huhuilla ole mitään todellisuuspohjaa. Tällaisia historiatieteen nyansseja on kuitenkin vaikea selittää tieteellisesti sivistymättömille amerikkalaisille, joille totuus on aina se, mikä tukee omaa konservatiivista agendaa.

Lähettänyt käyttäjä

Ohjelman loppupuolella spekuloitiin ja tehtiin mutkat oikaisten hätäisiä johtopäätöksiä, kun annettiin kuva, että Mannerheimin ero Suomen Sotaväen (suuriruhtinaskunta) Haminan Kadettikoulusta olisi ollut sattumaa,
pääsiäisenä tapahtuneen muka päähänpiston, koululta karkaamisen syytä, joka aiheutti eron kadettikunnasta ja koulusta. Kirjasta "Kadetti Mannerheim" (Paavo Friman & Lasse Lind, Gummerrus 2011) ilmenee, että Mannerheim oli jo kauan tuota pääsiäistä suunnitellut tulevaisuutensa, kun Kadettikoulusta valmistuminen tuntui epävarmalta, tai ei johtaisi kuin tylsään rutiiniuraan jossain unohdetussa Venäjän pikkukaupungissa.
Pietarin Paashikouluun pääsyn esteenä oli alhainen käytösnumero. Paashikouluun toisaalta hyväksyttiin vain aatelisperheiden tai korkeiden virkamiesten suvun vesoja.
Tuo karkaustempaus oli siis mielestäni k.o. kirjan lukeneena Mannerheimin täysin harkittu teko, keino päästä eroon Kadettikouluopintojensa umpikujasta. Jos aihe kiinnostaa, niin suosittelen lukemaan tuon Frimanin ja Lindin kirjan tästä aiheesta. Eli tässä samalla hieman kotiläksyjä professori "Keskikaljallekin".

Lähettänyt käyttäjä

Mannerheim on historiamme kannalta merkityksellinen muttei korvaamaton. Sodat olisi sodittu muittenkin upseereitten johdolla. Mies oli kuitenkin jokaisessa osallistumassaan valtioiden välisessä sodassa hävinneellä puolella.

Lähettänyt käyttäjä

Höpöhöpö! Sota (talvi- ja jatkosota) ehkä hävittiin, mutta itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus voitettiin.
Historiallinen totuus on, että suuri naapuri lakkasi ajan saatossa olemasta, mutta maaliin kakkosena tullut valtio jatkoi elämää ja säilyi. Eli toisinsanottuna siis, lopulta....voitti. Kiitos suurelta osin Mannerheimin, vaikka toki muitakin päteviä ja pystyviä upseereja (esim. Oesch, Airo, Pajari, Laatikainen, jne.) löytyi vaikeina aikoina Suomen Puolustusvoimista, motivoitunutta ja isänmaallista reserviäkään, miehiä ja naisia, unohtamatta.

Lähettänyt käyttäjä

Tietenkin on ihastuttavaa että tietyt aiheet herättää niin suuria tunteita että varsinainen agenda lentää pesuveden mukana ensimmäisenä ikkunasta.

Eli puhutaanko nyt A.yhden henkilön kasvutarinasta ja seksuaalisuuden vaikutuksesta siihen vai siitä B. oliko tämä henkilö korvaamaton strategikko Suomen sotaponnisteluissa?

No puhutaan sitten vähän molemmista.

A. Kukaan tuskin kiistää omassa evoluutiossaan seksuaalisuuden merkitystä siihen minkälainen itsestä tulee 'isona'. Persoonallisuuden kehitys, vaikutus minäkuvaan, maailmankatsomukseen, jne. kaikki on alttiina oman seksuaalisuuden kehityksen ja kokemusten alttarilla. Jos sitten seksuaalisen minuuden toteuttamisella avoimesti on historiallisessa kontekstissa haasteita ei se voi olla vaikuttamatta jollain merkittävällä tavalla ko. henkilön tulevaisuuteen ja valintoihin. Jos edes puolet siitä energiasta jolla itse olen toteuttanut nuoruudessani oman seksuaalisuuteni lihaksi tuloa olisinkin käyttänyt esim. opiskelujeni / urani edistämiseen olisi oma historiani täysin erilainen.
Eli seksuaalisella suuntautumisella ON merkitystä. Oli se sitten mikä tahansa. Vaikka vain nuoruuden kokeilu tai sitten pelkkä huhu.

B. Itse koen ohjelman kohteen oleellisimman merkityksen Suomen sotahistoriassa lähinnä sisäpoliittisena keulakuvana. Ratsuväkiupseerina koulutustausta ei enää Kansalaissodan jälkeen ollut niin sanotusti 'kuranttia' kamaa, varsinkaan 30- ja 40-luvuilla aina vaan enemmän ja enemmän teknistyvässä sodankuvassa. Enemmän kuin strategista tai operatiivista neroutta lienee häneltä kuitenkin löytynyt sisäpiirin tietoa vihollisen johtamiskulttuurista ja mentaliteetista, josta tietenkin on aina hyötyä.

Lähettänyt käyttäjä

Muistan ne draamat, ellei media sitten suurennellut asiaa... ihan kuin joidenkin ihmisten mielestä Mannerheim menisi jotenkin pilalle jos on pienikin viittaus mahdollisen homouden suuntaan. Ihanku sillä olis jotain väliä... Sama ukko se on ja teki samat asiat.

Kaleville: olen huomannut saman, Wikipediaan ei voi luottaa. :( Sen suurin vahvuus on myös heikkous, ja kuulemma siellä pyörii porukkaa joka hyväksyy yksiä asioita ilman lähdetietoja ja toisista taas ei lähdekään riitä jos se ei ole "kunnollinen". Varsinkin jos aiheella on jotain tekemistä naisten tai homojen kanssa. Ihme touhua, mutta kaippa se konservatiivinen homoviha pohjimmiltaan tulee naisvihasta, joka on uskonnollisissa ja konservatiivipiireissä yleistä.

Lähettänyt käyttäjä

On selvää, että suuriruhtinaanmaan pieni ja nuhjuinen kadettikoulu ei ollut kuin väliaikainen "säilytyspaikka" sukulaisten armoilla elävälle köyhälle aatelisorvolle, jonka kohtalo oli nostanut kuin piru kissanpojan pois lämpimästä kartanosta, vauraan kotipesän turvasta ja palvelusväen passauksesta kadulle, pudottanut suoraan "viidakkoon", niin sanoakseni olemassaolon lakeja opiskelemaan...

Mikä olisi ollut Gustafin tulevaisuus, jos hän olisi ymmärtänyt käyttäytyä "kunnollisesti"? Pienen maan mitätön armeija, palveluksen jälkeen kunniallinen ero kapteenina tai majurina, sitten tappavan ikävä kuihtuminen konttoripöydän ääressä kamreerina tai valtion virkamiehenä? Tuhannesti ei!

Kuvittelen Gustafin mielialoja Haminassa... Vihainen, turhautunut, onneton nuorimies, jolla sentään oli älyä ja tarmoa haastaa ja provosoida koko ympäristönsä, pudottaa se lopulta kuin rautapallo jalastaan... En näe mitään outoa siinä, että reipas ja komea kadettipoika pyörähtää puntisreissullaan myös joissain yksityisluontoisissa, varakkaan homofiilin tarjoamissa huveissa, jos on saanut nauttia ensin anteliaasta kestityksestä ja hivelevästä huomiosta kaupungin suositussa ja samalla hieman hämäräperäisessä ravintolassa. Luistoa siihen lienevät antaneet monet ryypyt, kun ei paljon muistikuviakaan tapahtumasta jäänyt, enemmänkin huhuja ja arvailuja vain. Ja tietenkin kunniallisten piirien kauhistusta ja juoruilua. Jota on riittänyt näihin päiviin asti. Ja että vielä Pitkänä Perjantaina!! Enpä sano muuta kuin että Laugh Out Loud!

Sekin on selvää, että nuorten miesten suljetuissa yhteisöissä kuten luostareissa ja kadettikouluissa on kautta aikojen jossain määrin homoiltu, ja aina se vain jaksaa herättää hämmennystä ulkopuolisissa. Siellä missä on kuri ja valtahierarkia, on myös simputus ja alistaminen ja reviirin merkkaus.

Venäjällä itse tsaari silloin 1800-luvulla huolestui homoilun esiintymisestä junkkerien keskuudessa hänelle nimetyssä eliittikoulussa, niinpä hän määräsi koulun läheisyyteen perustettavaksi bordellin ja kadetit käyttämään sen palveluksia. Tämä oli upseerille aivan kunniallinen tapa viettää vapaa-aikaa, hilpeässä seurassa näyttelijättärien, tanssijoiden ja kaihoisan romanttisen mustalaismusiikin kanssa. Se kuului asiaan Pietarissa.

Komealla upseerilla totisesti oli vientiä, kutsua ja kysyntää - piirissä jos toisessakin! Kuukauden aikana Gustafilla saattoi olla jopa 20 seurapiiritilaisuutta kalenterissaan... Mutta ihmissuhteissaan Mannerheim pysyi aina etäisenä, "jääsydämisenä" kuten kerrotaan. Ja hulttiovuosinaan tapahtuneiden sattumusten jälkeen tiesi aina rajansa eikä humaltunut. Käsi ei tärissyt, vaikka lasi oli piripinnassa. Se oli pietarilaisen koulutuksen saaneen upseerin testi.

Mannerheim palveli Venäjän armeijaa 30 vuotta, siinä mielessä hän on edelleenkin "kuuluisa venäläinen kenraali", vaikka onkin Suomen marsalkka.

Miten "hulttiopojasta" ja "häiriköstä" sitten tuli menestyksekäs opiskelija kuuluun venäläiseen upseerikouluun? Ei Nikolajevin ratsuväenkouluun niin vain menty sukulaistenkaan rahoilla ja suosituksilla. Ensin piti hankkia kunnollinen venäjän kielen taito. Kaukainen sukulainen ojensi auttavan kätensä Harkovasta, Itä-Ukrainasta. Siellä Gustaf oppi kasakkakapteenin ohjauksessa kurin, käytöksen ja kielen.
Ja loppu onkin sitten historiaa, loistavaa ja ikuisesti himmenemätöntä historiaa!

Kättä lippaan kaikki tälle "häirikköpojalle"! Häirikköys itse asiassa oli hänen onnenkantamoisensa pois Haminan pienimuotoisesta ja tunkkaisen nuhjuisesta kasarmiatmosfääristä ulos laajemmille laitumille... On koluttu Kiinat ja Jaappanit, loistettu tsaarin kruunajaiskulkueessa (se toinen chevalierupseeri siinä vieressä on muuten "sukulaispoikiamme", virolainen Vladimir von Knorring, kannattaa mainita!) - niin, ja on johdettu joukkoja kuudessa sodassa. Kyllä tämä kirjoituspöydän voittaa.

Gustafin kunniaksi ja mielenne ylennykseksi, laittakaapa nyt heti itsellenne soimaan "Vals junkerov"! Se löytyy YouTubesta. Zhanna Bitshevskaja laulaa. Kuvissa löytyy eräitä kuuluisia ja komeita herroja. Hetki suloista nostalgiaa tämän hieman kömpelön ja kotikutoisen Hamina-hyppelyn jälkeen! ;)

Palaillaan! Jatkosarjoja odotellessa,

T. Viipperä

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos hyvästä sarjasta ! Kaikki osat olivat mielenkiintoisia, vaikka Mannerheimin yksityiselämä ja seksuaalinen suuntaus ei ainakaan minua kiinnosta pätkääkään. Sen sijaan sarjan ensimmäiset 5 osaa olivat onnistuneita. Toivottavasti katsojien kiinnostus Suomen/Ruotsin/Venäjän historiaa kohtaan kasvoi ja monet ymmärtävät nyt, että Suomen historia on paljon muutakin ja paljon vanhempaa kuin (loppuunkaluttua) iänikuista talvi- ja jatkosotaa.

Jatkosarjoja kaipailisin. Aiheita kyllä riittää, esim. 30-vuotinen sota, hakkapeliitta-myytti, Suomen sota, suuret nälkävuodet, musta surma, jne. Itse asiassa olen hieman kateellinen Teemu Keskisarjalle, itse haluaisin tehdä samanlaista duunia tylsän toimistotyön sijaan ;)

Lähettänyt käyttäjä

Homofobinen artikkeli. Ensin Keskisarja kirjoittaa ettei Mannerheimin sukupuolielämällä ollut mitään väliä ja heti perään, että väite Mannerheimin homoudesta on niin kulunut herja ettei siihen viitsisi edes puutta. Keskisarjalle on näköjään paljonkin väliä oliko Mannerheim homo vai ei.

Lähettänyt käyttäjä

Kaksi asiaa ärsytti minua tässä tietopaketissa.

Ensiksi tämä iltalehtimäinen rakenne. Tiedättehän, etusivulla iso otsikko: "Oliko Mannerheim homo? Lue lisää sivulla 12." Ja sivulla 12 juttu: "Ei ollut." Tässä tapauksessa kysymys esitettiin ohjelmassa ja vastaus ohjelman nettisivulla Keskisarjan kirjoituksessa. Kyllähän tällä politiikalla huomiota ja klikkauksia saa, mutta ei se kovin vakuuttavaa ole.

Toiseksi Keskisarjan edellä kirjoittamat lauset: "Elämän intiimeimmästä osasta säilyi hyvin vähän kirjallisia todistuskappaleita. Ei sitä yksityiskirjeissä ja päiväkirjoissakaan jauhettu." ja "Rakastumisen tunnekuohut lienevät jääneet kokematta." Miten voi esittää tällaisia väitteitä, kun julkisuuteen ovat muutama vuosi sitten tulleet Mannerheimin Kitty Linderille kirjoittamat rakkauskirjeet? Ja luulisi ammattihistorijoitsijan myös tuntevan venäläisen Mannerheim-tutkijan Leonid Vlasovin suomeksikin julkaistun kirjan Mannerheimin elämän naiset.

Keskisarjan mainitsemat Lars Westerlundin löytämät asiakirjat Haminan kadettikoulun ajoilta ovat mielenkiintoisia ja ehkä jopa ansaitsivat oman dokumenttiohjelmankin. Mutta siinä saisi kyllä jo suoraan kertoa sen, mitä nyt kerrotaan vasta nettisivun selittelyssä. "Näyttää siltä, että 18-vuotias komea kadetti juopui ja sammui väärässä miesseurassa." Väitän, ja jopa tiedän, että samanlaisia "vääriä" miesseuroja löytyy kapakoista tänäkin päivänä.

"Ongelmanuori"-asetelma oli kutkuttava, ja sen takia ohjelmaa aloin katsoakin. Tosiasia vain on, ettei nuorta Gustavia voi yksioikoisesti verrata nykyajan avioerolapsiin. 1800-luvun aatelin keskinäiset turvaverkot olivat tiukkoja ja pitäviä, kuten Mannerheimin nuoruus osoittaa. Hulttioisän häivyttyä pojasta huolehtivat sukulaiset aina siihen asti, että hänen taloutensa saatiin kuntoon järjestetyllä, joskin ilmeisen rakkaudettomalla, avioliitolla. Tälläkin tavoin se aateluus velvoitti.

Ystävällisin terveisin,

Jouko Törmä, toimittaja ja historianharrastaja

Lähettänyt käyttäjä

Jokainen jakso oli erittäin mielenkiintoinen ja antoi paljon uutta tietoa Suomen historiasta. Keskisarja&Kämäräinen osasivat hyvin käsitellä (ainakin periaatteessa) tuttuja historian tapahtumia uusista ja konkreettisista näkökulmista ja niin, että ko. tapahtumia jäi miettimään myös ohjelman jälkeen. Toivottavasti jatkoa seuraa!

Lähettänyt käyttäjä

"Arvostettu pitkän linjan historioitsija Lars Westerlund "

Korkeintaan Keskisarjan suosima. Sama Westerlund todistelee epäuskottavilla lähteillä Suomen suurinta etnistä puhdistusta "vallien välissä" keväällä 1918 Viipurissa. Suorastaan kiusallista luettavaa kuten tämä Marskin homopanettelukin.

Lähettänyt käyttäjä

Sinänsä mielenkiintoinen pieni dokumentti, mutta tosiaan, mitä väliä seksuaalisella suuntautumisella, tässäkään tapauksessa? Ehkä Carl oli bi, ehkä hänellä oli joku kokemus miesten kanssa, eipä tuo nyt epätavallista.

Lähettänyt käyttäjä

Tälläistä paskaa yleisradio esittää kaikelle kansalle. Mihin ohjelman tyypit unohtivat Marskin vaimon. Aikaisemminkin nämä idiootit ovat tulkinneet historiaamme tai sen henkilöitä vähän kieroutuneella tavalla. Onko yleisradioyhtiöllä tarkoitus jatkossa tuottaa tälläistä paskaa verovaroilla?

Lähettänyt käyttäjä

Näköjään näitä "hyväksytyn historiankirjoituksen" haastavia dokumentteja tarvitaan - sen verran moni on vetäissyt ns. palkovihannesta hengitystiehen kommenteista päätellen. "Modernissa" ja "tasa-arvoisessa" Suomessa ilmeisesti vieläkin elää tyyppejä, joiden mielestä tunnetun sankarin homoseksuaalisuus tai siihen viittaaminenkin mahdollisena vaihtoehtona on jotenkin kamalaa ja kieroutunutta (ilmeisesti jopa pelottavaa), kuten esimerkiksi edellinen nimimerkki kirjoittaa.
Mitä marskin vaimoon tulee suhteessa potentiaaliseen homo- tai biseksuaalisuuteen, niin kulissiliittoja on ollut ennenkin. Arvostetun suvun vesalta on odotettu kunniallista avioliittoa ja lapsia, mutta nämä eivät selvästi ole olleet pääasiana Mannerheimin asialistalla.
Sukupuolinen suuntaus ei ole ollut pikkuasia maailmassa, jossa homoseksuaalisuus on ollut rikos tai sairaus. Iso osa omaa persoonaa on jouduttu kätkemään, koska muuten seuraukset ovat voineet olla hirvittävän raskaat - miettikää sellaisia lahjakkuuksia, kuten Oscar Wilde tai Alan Turing, jotka molemmat kuolivat aivan liian varhain. Kaksoiselämän viettämisellä on ollut oma painonsa.

  • Valtaa hansalaiva — tulosta oma #merirosvot-lautapelisi

    Valitse puolesi ja valtaa laiva oman miehistösi nimiin.

    Birgit Flemmingin ja Klaus Störtebekerin joukot ovat molemmat saman hansalaivan kimpussa. Valitse puolesi ja valtaa laiva ensimmäisenä oman miehistösi nimiin. Valtaa hansalaiva -lautapeli liittyy Twitterissä meneillään olevaan keskiajan Itämerelle sijoittuvaan nettiroolipeliin. Voit pelata lautapeliä myös ilman nettipeliin osallistumista.

  • 5. Solki - Milja Kaunisto

    Milja Kaunisto teki tarinan uutuussarjan pohjalta

    Milja Kaunisto kirjoitti tarinan Menneisyyden metsästäjät-sarjan jakson 5 Keskiaikaisten rahojen jäljillä-pohjalta

  • Kirjailijat innostuivat laatimaan upeita historiallisia tarinoita Menneisyyden metsästäjät-sarjan pohjalta

    Kirjailijat tekivät kahdeksan tarinaa uutuussarjasta

    Kirjailijat Milja Kaunisto, Jukka Laajarinne, Markus Leikola ja Veera Tyhtilä katsoivat koko Menneisyyden metsästäjät-sarjan ennakkoon ja kirjoittivat näkemänsä innoittamina kahdeksan tarinaa. Tehtävä osoittautui nelikolle erityisen mieluisaksi, sillä tuntematon Suomen muinaishistoria antoi paitsi luovuutta ruokkivan aihepiirin, myös mahdollisuuden tutustua omiin suomalaisjuuriinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Tämä äiti jaksaa loistaa, vaikka on menettänyt niin paljon

    Tämä tarina kertoo poikkeuksellisen sitkeästä naisesta

    Tämä SuomiLOVE-tarina kertoo poikkeuksellisen sitkeästä naisesta. Hanna-Riitan äidin viereltä on menehtynyt kaksi kumppania ja kolme sisarusta. Silti Erja on aina jaksanut nousta jaloilleen.

  • Euroviisuedustaja valitaan la 28.1. - älä missaa viikolla sekuntiakaan

    Katso viiikon tärkeät päivät ja ajat

    UMK17-spektaakkelibileisiin kuuluvat sensaatioduo Marcus & Martinus, supertähti Jenni Vartiainen ja YouTube-komeetta Arttu Lindeman. Kuorrute kakussa ovat 10 UMK-kilpailijaa, joista vain yksi voi olla euroviisuedustaja! Vuoden korskein bileshow nähdään jo tammikuun 28. päivä ja sitä kohden aletaan nostattaa fiilistä 26.1. alkaen. Lue tästä, miten UMK17-viikko etenee.

  • Äänestä nyt UMK17-suosikkiasi

    Äänestä suosikkiasi 31.12 - 26.1. välisenä aikana

    UMK17-ennakkoäänestys on nyt auki. Äänestys tapahtuu verkossa, tällä sivulla. Äänestä suosikkiasi 31.12.16 - 26.1.17 välisenä aikana

Pimeä historia

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimii Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.