Hyppää pääsisältöön

Sosiaalisen median kehitys vie kohti monimuotoista ja hajautettua julkaisua

Kun suomalainen netin käyttäjä haluaa tietää, mitä maailmassa tapahtuu, hän - todennäköisemmin kuin muualla - avaa jonkin tiedotusvälineen verkkosivun. Kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan sanomalehtien digitaalinen tavoittavuus Suomessa on 80%. Ylen tekemän tutkimuksen mukaan viidennes - noin 22 % suomalaisista - ei seuraa säännöllisesti uutisia internetissä. Suosittelun merkitys sisältöjen leviämisessä on merkittävä - on siis tehtävä suosittelemisen arvoista, kiinnostavaa ja ainutlaatuista sisältöä.


Samalla kun tähtäämme siihen, että omat palvelumme ovat suomalaisille korvaamattomia, olemme tietoisia siitä että yhä useampi odottaa saavansa sisällöt somen kautta. Some onkin nuorille suunnatuissa ohjelmissa aina osa konseptia ja sisällön julkaisusuunnittelua. Tunnetuimpia esimerkkejä tästä ovat #LoveMilla, Docventures ja Yle Kioski.


Tekijänoikeudet ja esitysoikeudet mahdollistavat monimuotoisen julkaisemisen yhä useammin. Mittausmenetelmät eri julkaisutapojen asiakkuusarvon todentamiseksi ovat kehittyneet ja kehitämme niitä edelleen.



Systemaattinen muiden alustoilla julkaiseminen yleistyy - ilmiöistä käytetään englanniksi nimitystä “distributed content”. Ilmiö on merkittävyydeltään samaa luokkaa kuin 2004 keksitty ja aikansa elänyt “Web 2.0” tai pian sen jälkeen syntynyt ja yhä käytössämme oleva “sosiaalinen media”.



“Hajautetulla” tai “levittäytyvällä julkaisemisella” on aikanaan huomattavat vaikutukset media-alaan, mutta vielä on liian aikaista sanoa, millaisia vaikutuksia meillä pohjoismaissa on mediatoimijoiden kannalta näkyvissä. Vakiintunutta suomenkielistä termiäkään ilmiölle ei vielä taida olla. Ensi signaaleja on kuitenkin havaittavissa - esimerkiksi ruotsissa ensimmäiset mediatoimijat ovat tehneet Facebookin kanssa sopimuksia Facebook Instant Articles - julkaisemisesta. Ne siis alkavat julkaista sisältöjään ja myydä mainoksia suoraan Facebookiin - sen lisäksi että tarjoavat omia verkkopalvelujaan.



Sosiaalinen media on nykyään jo korvaamaton viestinnän ja asiakaspalvelun väline.



Toimittajille ja tarinankertojille yhteistyö yleisön kanssa on yhä tavallisempaa. Osallistuminen ohjelman suunnitteluun ja toimittajan työhön vaikuttamiseen kiinnostaa monia. Toimittajat ja asiantuntijat toimivat luontevasti sosiaalisessa mediassa työ- ja ammattiroolissaan, mikä ei vielä joitain vuosia sitten ollut ollenkaan itsestäänselvyys.



Sosiaalisen median kulttuuria ja toimintatapoja on Ylessä luotu ja kehitetty jo reilut kymmenen vuotta - uusia ammattinimikkeitä kuten sosiaalisen median tuottaja ja yhteisömanageri on vakiintunut käyttöön ja sosiaalisesta televisiosta ja radiosta on tullut arkipäivää.



Millaisia kehityskulkuja itse seuraat kiinnostuneimpana?

  • Yle Areenan klippejä voi nyt upottaa verkkosivuille

    Upota Areena-sisältöä omille sivuillesi

    Areenan klippejä voi nyt upottaa

    Areenan klippisisältöä voi nyt upottaa mille tahansa verkkosivulle, esimerkiksi omaan blogiin. Tällä hetkellä upotusominaisuus koskee Areenassa julkaistuja lyhyitä klippejä. Klippeinä julkaistaan esimerkiksi uutisjuttuja ja kohtauksia ohjelmista. Klipin upottaminen omalle sivulle onnistuu kopioimalla klipin upotuskoodi.

  • Näyttelijä Petteri Jamalainen seisoo Kotikadun bensiksen edessä kädessään spray-maalipurkki ja takanaan seinäkirjoitus

    Harmittaako katsoa Kotikatua ihan yksin? Katsotaan ja kommentoidaan yhdessä!

    23.5. live-twiitataan yhdessä #kotikatulive

    Striimipalveluista, kuten Areenasta, ohjelmia katsotaan tutkimusten mukaan yksin. Tv-ohjelmien katsominen on kuitenkin paljon kivempaa, jos voi kommentoida, hehkuttaa tai buuata yhdessä muiden katsojien kanssa. Katsotaan siis Kotikatua yhdessä Areenasta ja kokoonnutaan Twitterin ja #Kotikatulive-tunnisteen ääreen tiistaina 23.5. kello 19.