Hyppää pääsisältöön

Mikä Miljoona linnunpönttöä?

Myös varpunen voi pesiä linnunpöntössä. Varpuset hoitavat toisiaan. Kuva: Yle, Juha Laaksonen varpunen

Maaliskuun alussa käynnistyvä Miljoona linnunpönttöä -kampanja nostaa Suomen oksistoon miljoona linnunpönttöä toukokuun 2017 loppuun mennessä. Nämä miljoona pönttöä ovat erinomainen ensiapu kolopesijöiden koko ajan pahenevaan asuntopulaan. Nyt tarkistetaan vanhat pöntöt, rakennetaan uusia ja rekisteröidään ne kartalle.

Linnunpönttö on suora ja toimiva tapa auttaa lintuja. Haastamme sinut mukaan maailman suurimpiin pönttötalkoisiin! Maaliskuussa yle.fi/miljoonaponttoa -sivulle avautuu pönttörekisteröinti, eli kartta, jossa näkyy rekisteröityjen pönttöjen määrä kunnittain, pönttöjen rakennus- ja ripustusohjeet sekä paljon tietoa pönttöpesijöistä.

Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan voi osallistua monella tavalla. Pönttöjen rekisteröinti ja rakentaminen on erinomainen asia. Pöntönripustuspaikkojen kysyminen omasta kunnasta on hienoa kansalaistoimintaa. Pönttötalkoiden järjestäminen omalla kylällä, taloyhtiössä, työpaikalla tai vaikka vanhainkodissa olisi kerta kaikkiaan ihailtavaa! Pönttöpesijätiedon jakaminen sosiaalisessa mediassa edistää myös kolopesijöiden asiaa.

Miljoona linnunpönttöä -logo Kuva: Yle Luonto miljoona linnunpönttöä

Pönttörekisteröinti synnyttää Suomen ensimmäisen kuntakohtaisen linnunpönttökartoituksen. Samalla tulee todistetuksi suomalaisten luontorakkauden määrä ja se valtava vapaaehtoistyö, joka luonnon hyväksi tehdään. Kampanjassa ovatkin mukana Suomen suurimmat luontotoimijat: Metsähallitus, BirdLife Suomi, WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu, Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen Partiolaiset, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Suomen Metsästäjäliitto ja monet muut.

Miljoona linnunpönttöä tarkoittaa kymmentä miljoonaa linnunpoikasta, satoja tuhansia retkiä luontoon ja valtavasti onnittelusirkutusta sata vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Tervetuloa mukaan!

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos kampanjasta.
Ilmeisesti jokin lenkki kuitenkin on jäänyt pois, koska uutiskuvissa lyötiin lautapönttö kasaa suunnilleen neljän tuuman nauloilla.
Ehdotan kaksituumaista, tai peräti ruuvia.

Lähettänyt käyttäjä

Onko tarkoitus rakentaa pönttöjä, jotka saa siivottua? Jokainen huoltaa kaikki ripustamansa, niinkö?

Lähettänyt käyttäjä

Suomen BirdLife-sivuilta löytyy myös kätevästi eri pönttöjen mitat: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunponttojen_rakennusohjeet.shtml

Valitettavasti tietoa kampanjasta tai edes rakennusohjeita ei löytynyt ruotsiksi.

Lähettänyt käyttäjä

En ole rakentanut ennen, ois kiva kuitenkin lasten kanssa mutta mistä löytyisi pöntön rakennusohje?? Sen pitäisi olla tietenkin kaltaiselleni pöntölle sopiva pönttöohje

Kiitos kaikille kommenteista!
Lahden isoissa pönttötalkoissa lahjoituksena saatiin ison sorttisia nauloja. Kun sivusto aukeaa, pönttöohjeita löytyy ruuveilla kasattavaan (ruuvit 20mm pitkiä) ja naulattavassa mallissa suositellaan 45-60 mm nauloja.

Pönttöohjeet ovat kaikki puhdistettaville pöntöille. Ja jokainen on tottakai itse vastuussa omista pöntöistään.

Kampanjasta tulee löytymään 1.3. alkaen tietoa myös ruotsiksi Ylen ruotsinkieliseltä puolelta. Miljoona linnunpönttöä on En miljon fågelholkar på svenska.

Pönttöohjeita tarjolla myös 1.3. alkaen, ja simppelin talkoopöntön ohjeen olen testannut itse. Ja siihen tulee lähiaikoina vielä yksi mahdollinen "helpotus" - jos ei ole poraa, voi lentoaukon myös sahata!

Lähettänyt käyttäjä

Aamu-tv:n pöntön rakennusjutussa ei ollut mitään pöntön suulle laitettavasta metallilevystä. Meillä mökillä ainakin tikka hakkaa suuaukot ja vie linnunpoikaset mennessään.

Lähettänyt käyttäjä

Hei!
Aamu-tv:n kuvissa oli simppeli, mutta toimiva pönttömalli esimerkiksi pönttötalkoisiin. Lentoaukon suojapelti on hyvä lisäys, kunhan sen laittaa tiiviisti pönttöön kiinni. Myös kattohuopa on kokeneiden tekijöiden mukaan hyvä suoja. Hienoa kun pöntötätte!

Lähettänyt käyttäjä

Olen tehnyt jo aiempina vuosina n.200 pönttöä ja ne on jollakinlailla hoidossa,voiko nämä pöntöt laskea nyt alkavaan kamppanijaa?

Lähettänyt käyttäjä

200 pönttöä! Ehdottomasti! Kaikki pesintään kelpaavat pöntöt tarvitaan mukaan kartoitukseen.
Laskurimme hyväksyy korkeintaan 25 pönttöä kerrallaan, ja pyytää kertomaan paikkakunnan missä pöntöt riippuvat. Voit siis rekisteröidä useamman kerran peräkkäin, tai lähettää meille sähköpostilla tiedot pönttöjen määrästä ja paikkakunnasta. tiina.klemettila@yle.fi Kiitos työstäsi lintujen hyväksi.

Lähettänyt käyttäjä

Kuinka kauan kampanjan on tarkoitus kestää? Ajattelimme täällä Laitilan Nuorisoverstas ry:llä osallistua kampanjaan tarjoamalla tilat ym. Mutta kuinka kauan?

Lähettänyt käyttäjä

Meillä on pikkuinen mökki Laitilassa ja monta linnunpönttöä. Muistui mieleen, joskus 1990-luvulla, kun
perhetuttumme toimi riistanvalvojana itäsuomessa. Pääsiäisenä oli mennyt takapihalle kananmunankuorineen ja alkoi muussaamaan kuoria. Pikkukaupunkilaisena ihmettelin, että mitä nyt. Metsäkanalinnuille kalkkia kananmunan kuorista, että pesintä onnistuisi.
Olen kerrännyt munankuoria ja viemme mökille linnuille.

Lähettänyt käyttäjä

Kampanja kestää Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kevään loppuun, joten aikaa on. Ilmoittakaa Laitilan nuorisoverstaan väki meille aiheesta lisää, niin vaihdetaan ideoita, ja me haluamme tiedottaa kaikista pönttötalkoista. Hieno idea teiltä! Yhteys esim tiina.klemettila@yle.fi

Lähettänyt käyttäjä

Hei !
Minulla on n.200 pöntön asennuskokemus,useammalta vuodelta,niistä 15 on pöllönpönttöä.Pienet pöntöt olen ripustannut oksatynkään roikkumaan runkoavasten.Asennan sen teleskooppiongenvavasta tehdyllä varrella,nostokorkeus n,2-3m.Tällätavalla pönttö on helppo nostaa alas tyhjennystä varten.Pöntöt on kelvannu hyvin,eikä ole koskaan pudonnut.Tarvittaessa olen sahannut oksan poikki,jättäen riittävän tyngän ripustukseen.

Lähettänyt käyttäjä

Itse en ole rakentanut, mutta yhden kerran ostanut pöntön, joka asensimme vuokramökin pihapiirin puuhun.

Lähettänyt käyttäjä

Vauhdikkaassa pöntönrakennusvideossa oli seinämateriaalina käytetty höylättyä lautaa. Höyläämätön lauta on kuitenkin poikasille paras materiaali jotta ne pääsevät pöntöstä hyvin ulos. Jos raina on YLE:n omaa tuotantoa voisiko sen tehdä uusiksi oikealla materiaalilla, jos se on tilaustuotanto olisiko sopimuksen takuuehdoista apua? Lentoaukon suojankin voisi etuseinään lisätä. Kampanja on todella hyvä ja hieno, siksi tämän kommentin kirjoitankin. Pääsemme varmaan yli miljoonan pöntön rajan.

Lähettänyt käyttäjä

Ylellä on vaikutusmahdollisuudet viestiä kissan omistajille kiinnipidon tärkeyttä. Toivon että saadaan ainakin kaksi miljoonaa pönttöä, vähintään yhtä paljon toivon että ns kesäkissat jäisi ottamatta ja pitokissat valvonnassa.

Räjähtävän pönttöohjeen lauta tosiaa näyttää kuvassa turhan sileältä. Eikä se ihan karheinta laatua olekaan. Siksipä Markku teki pöntön sisälle etuseinään urituksen lentoaukon alapuolelle. Se ei tietysti kuvassa näy!
Siispä hyvä huomio, surmanloukkupöntöistä ei ole linnuille iloa!

Lähettänyt käyttäjä

Höylätty versio lienee sentään PALJON parempi kuin lastulevyinen / maalattu / viimeistelynaulaimella kasattu / lappeeton / pohjareijätön !!!
Toivottavasti eräs ohjelma jossa kasattiin 100 pönttöä yllämainitulla tavalla jäi monelta näkemättä ....

INSTALLAATIONA - kaikki 100 " taideteosta " ILMAN aukkoa olisi ollut ok...

Lähettänyt käyttäjä

Tässäkin asiassa olisi tärkeää huomioida Laatu, ei määrä. Onko järkeä ripustaa useita pönttöjä pienelle alueelle, jossa ei ole riittävästi ravintoa kuin parille lintuperheelle? Se että vanhat metsät ja vanhat lahoavat puut, metsien hetteiköt ja muut kosteikot on tuhottu metsätalouden nimissä, on todellinen syy sille, miksi pikkulintujenkin olemassaolo on uhattuna. Vanhenevat puut ja muut "taloudellisesti kannattamattomat" metsän osaset ovat nimenomaan elämälle välttämättömiä. Pöntön läheisyydessä pitäisi olla ravintoa! Vaatikaa mieluumin metsien säilyttämistä luonnontilaisina kautta Suomenmaan niin ei tarvi jälkipolvien päivitellä edellisten sukupolvien lyhytnäköisyyttä ja ymmärtämättömyyttä.

Lähettänyt käyttäjä

Edelläsanottua: "Höylätty versio lienee sentään PALJON parempi..."

Unohtakaa höylätty, vaan tehkää raakalaudasta!!! Esim. pöllönpoikaset ja kolopesivät vesilinnunpoikaset eivät pysty kiipeämään sileää pintaa pitkin ylös. Tai sitten hakatkaa ehdottomasti teräaseella etuseinän sisäpintaan kynsille tarttumakoloja.

TV:ssä joku yliopistomies kehui, kun höyläsileän pöllönpöntön pohjalle oli laitettu purua. Aivan oikein, mutta ei sanonut tai ei näytetty, oliko kiipeämismahdollisuutta. Melkoinen moka.

BirdLifen jutussa telkussa pönttömalleista näkyi myös höylälautapönttöjä, voi voi.

Lähettänyt käyttäjä

Onko kokemuksia rivitalon pihaan laitetusta pöntöstä? Tarvitaanko lupa yhteiselle alueelle laitetusta pöntöstä. Kyselin naapurilta ja sanoi, että hänelle käy, mutta yksi naapuri on nähnyt vaivaa kyyhkystäkin, joka asuu pihan kuusessa. Soitan kyllä isännöitsijälle, mutta voiko yksi ihminen jo kieltää.

Lähettänyt käyttäjä

Komea juttu! Huhtikuun 5. päivänä tuli täyteen jo PUOLI MILJOONAA rekisteröityä pönttöä. Tämä osoittaa, että kampanja on kansallinen yhteishanke!

Ja ei kun etiäppäin sano...

Lähettänyt käyttäjä

mistä niitä peltejä saa olen etsinyt rautakaupat ym jokaisessa myydään ei oota
olisi hyvä olla saatavilla kun kerran järjestetään kampanja

  • Pönttöpesintä: Ihastuttava leppälintu

    Leppälintu pesii isoaukkoisissa pöntöissä.

    Jos tuntee leppälinnun laulun, niin etelärannikon asukas voi olla sitä mieltä, että leppälintu on harvinainen. Keski-Suomen korkeudella alkaa paljastua, että laji on jo sangen yleinen. Ja viimeistään Kuusamon metsäteitä kulkiessa huomaa, että se on itse asiassa aika yleinen.

  • Pönttöpesintä: Viirupöllö on myyränpurija

    Lintu saalistaa pääosin pikkunisäkkäitä.

    Kaukaa kuultuna viirupöllön huhuilua voi olla vaikea erottaa pihapiiriä vartioivan karvaturrin haukahteluista. Viirupöllö on yleensä aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärissä, mutta se on liikkeellä ravinnon perässä myös öisin. Viirupöllö saalistaa pääosin pikkunisäkkäitä. Niiden osuus pesimäaikaisesta ravinnosta on yli 75 prosenttia. Myyrien ja linnunpoikasten ohella pesistä on löytynyt myös oravien, lumikoiden, kärppien ja liito-oravien jäänteitä. Rotat ovat saaliina yllättävän harvinaisia.

  • Kuka pöntössäni asuu: Töyhtötiainen

    Iloisesti tirrittävä ääni.

    Töyhtötiainen on sinitiaisen kokoinen, päältä harmaanruskea ja alta vaaleampi tiainen, jonka päälaella sojottaa mustavalkoraitainen, suippo töyhtö. Uteliaan ja pirteästi hyörivän töyhtötiaisen huomaa useimmiten iloisesti tirrittävästä äänestä.

  • Kuka pöntössäni asuu: Puukiipijä

    ”Tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle. Ponteva laulu muistuttaa pajulinnun laskevaa viheltelyä ”tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”.

Uusimmat sisällöt - Miljoona linnunpönttöä

  • Pönttöpesintä: Ihastuttava leppälintu

    Leppälintu pesii isoaukkoisissa pöntöissä.

    Jos tuntee leppälinnun laulun, niin etelärannikon asukas voi olla sitä mieltä, että leppälintu on harvinainen. Keski-Suomen korkeudella alkaa paljastua, että laji on jo sangen yleinen. Ja viimeistään Kuusamon metsäteitä kulkiessa huomaa, että se on itse asiassa aika yleinen.

  • Pönttöpesintä: Viirupöllö on myyränpurija

    Lintu saalistaa pääosin pikkunisäkkäitä.

    Kaukaa kuultuna viirupöllön huhuilua voi olla vaikea erottaa pihapiiriä vartioivan karvaturrin haukahteluista. Viirupöllö on yleensä aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärissä, mutta se on liikkeellä ravinnon perässä myös öisin. Viirupöllö saalistaa pääosin pikkunisäkkäitä. Niiden osuus pesimäaikaisesta ravinnosta on yli 75 prosenttia. Myyrien ja linnunpoikasten ohella pesistä on löytynyt myös oravien, lumikoiden, kärppien ja liito-oravien jäänteitä. Rotat ovat saaliina yllättävän harvinaisia.

  • Kuka pöntössäni asuu: Töyhtötiainen

    Iloisesti tirrittävä ääni.

    Töyhtötiainen on sinitiaisen kokoinen, päältä harmaanruskea ja alta vaaleampi tiainen, jonka päälaella sojottaa mustavalkoraitainen, suippo töyhtö. Uteliaan ja pirteästi hyörivän töyhtötiaisen huomaa useimmiten iloisesti tirrittävästä äänestä.

  • Kuka pöntössäni asuu: Puukiipijä

    ”Tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle. Ponteva laulu muistuttaa pajulinnun laskevaa viheltelyä ”tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”.