Hyppää pääsisältöön

Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

Helmipöllön tuijotus.
Helmipöllö vaatii kookkaan linnunpöntön. Helmipöllön tuijotus. Kuva: Yle / Juha Laaksonen helmipöllö

Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

Pesimäpaikoista on valtava pula. Yliopiston lehtori Toni Laaksonen Turun yliopistosta kertoo havainnollistavan esimerkin. Lintututkija vei ryhmänsä kanssa kuusikymmentä pönttöparia metsään toukokuun alussa. Kirjosieppo tuli asumaan niistä 59:ään hyvin pian pöntötyksen jälkeen. Eli ne myös löydettiin nopeasti. ”Tämä kertoo jotakin tilanteesta metsissämme, kun linnut ovat saapuneet muutoiltaan. Pesäpaikoista on valtava pula, kanta monikymmenkertaistui pöntötyksen jälkeen.”

Varsinkin isot lajit ovat pulassa ilman pöntötystä. Suuria kolopuita, joihin pöllöt, telkät ja isokoskelot pystyisivät pesänsä tekemään, on hyvin harvassa. Pöllöistä arvioilta monin paikoin jopa yli puolet pesii pöntöissä.

Töyhtö- ja hömötiainen pystyvät kaivamaan itse pesänsä lahoihin puupökkelöihin. Nämä kolot ovat tikan hakkaamia

Luontaisesti tikat hakkaisivat puihin koloja, joihin muut linnut pesivät. Mutta jo nuorena hakattavaan talousmetsään ei ehdi kasvaa isokokoisia puita, joihin tikat pystyisivät pesänsä tekemään. Tikkojen tekemät kolopuut poistetaan nopeasti hakkuissa, joten muut lajit eivät ehdi hyödyntää niitä kunnolla. Tämä heijastuu myös muiden kolopesijöiden määriin.

Lisäksi haapa on mieluisin kolontekopuu, mutta haavat ovat talousmetsässä harvassa.

Uudessa uhanalaisuusarviossa jopa hömö- ja töyhtötiainen luokiteltiin uhanalaisiksi. Kottarainenkin kärsii kolojen puutteesta, vaikka suurin syy sen jo pitkään jatkuneeseen kannan laskuun löytyykin laidunmaiden vähenemisestä.


Näitä lajeja voidaan auttaa maailman suurimmilla pönttötalkoilla.

Yliopiston lehtori Toni Laaksonen Turun yliopistosta selvittää parhaillaan luonnonkolojen määrää 'Varsinais-Suomen metsissä. Havumetsissä on jo luontaisesti vähemmän koloja kuin lehtimetsävyöhykkeen metsissä. Esimerkiksi tammeen ja pyökkiin syntyy enemmän halkeamia kuin havupuihin. Siksi tikankolojen merkitys korostuu havumetsissä.

Kun havupuuvaltaisuuteen lisätään vielä tehokas metsätalous, on vanhoja lahoavia puita on harvassa, ja lintujen ahdinko melkoinen. ”Jo nyt suuri osa kolopesijöistä pesii asutusten keskuudessa, koska pönttöjä ei ole metsissä. Lintujen linjalaskentojen perusteella asuinalueiden kirjosieppokanta on noin kymmenkertainen metsiin verrattuna,” Toni Laaksonen kuvaa. Sama ilmiö näkyy myös talitiaisella.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Aihe kiinnostaa ja ymmärtääkseni nyt helmi- maaliskuussa olisi hyvä aika sekä tehdä että ripustaa pöntöt odottamaan pesintäkauden alkua.

Mutta nyt löytämilläni kahdella artikkelilla ei kyllä aviteta uusavutonta satunnaista pöntöntekijää senttiäkään lähemmäs miljoonatavoitetta. En tiedä onko vika sysissä, vaiko sepissä, ehkä vähän molemmissa. Mutta jos tavoitteena on tuottaa miljoona pönttöä vanhoilla vakiintuneilla "pöntöntekijöillä", miksi näitä sivustoja ja kampanjoita tehdään? Pitäisikö näissä ensimmäisissä artikkeleissa mainita, että "homma on hoidossa" ja jatkossa tulee tiukkaa haastattelua maamme suurimmilta pöntöntekijöiltä?

Jos tavoitteena on mobilisoida meitä satunnaisia askartelijoita, eikö näissä ensimäisissä artikkeleissa tulisi käydä läpi millaisia pönttöjä, millaisiin paikkoihin ja "kenen luvalla"? Minulla olisi paikkat ja puutavara olemassa, mutta ei tietoa, eikä ymmärrystä. Miten tiheään, minkälaisia ja mitä muuta olisi huomioon otettava? Eikö kuitenkin tavoitteena ole turvata mahdollisimman monen kolopesijän pesinnän onnistuminen ja siihen auttaisi oikea pönttö oikeassa maastossa ja sopivan etäisyyden päässä muista pöntöistä?

eiköhän siinä jo ollut pöntöistä yhden pöntön verran =)

Lähettänyt käyttäjä

Toisessa tällä hetkellä julkaistussa jutussa on maininta: "Maaliskuussa yle.fi/miljoonaponttoa -sivulle avautuu pönttörekisteröinti, eli kartta, jossa näkyy rekisteröityjen pönttöjen määrä kunnittain, pönttöjen rakennus- ja ripustusohjeet sekä paljon tietoa pönttöpesijöistä.". Tietoa on siis selvästi tulossa lähiaikoina ja hyvissä ajoin, täällä ollaan innoikkaina jo odottelemassa!

Aivan mahtava kampanja! Odotan ilolla, mitä kaikkea on luvassa. Kiitos!

Lähettänyt käyttäjä

Varmaa luonnon kannalta tarpeellinen tämä pönttöhomma, mutta onko tuo tavoite/määrä niin suuri, että se johtaa ylimitoitukseen, "khettoitumiseen". Tv-kuvissa näkee, että pönttöjä on pantu ihan lähekkäisiin puihinkin pienellä tontilla. Monilla linnuilla on suuri reviirialue, joten ne eivät hyväksy naapuria ihan lähelle. Jotkut linnut tosin perustavat haaremeita (kuten kirjosieppo-koiras) ja hyväksyy muitakin naaraita lähelle. Lieneekö ohjeistettu, mutta pienehkölle tontille ei kannata laittaa 2-3 pönttöä enempää. Sitten on toinen juttu, että kiinnitysnarut jäävät kasvavien puiden sisään ja puun jäätyessä ne katkeilevat ja pöntöt tippuvat alas, puihinkin voi tulla vaurioita, asiaa auttaa jos vastakkaiselle puolelle puuta laitetaan lauta, joka ei jää puun sisään. Tietenkin kelot ovat parempia. Kokenut kaiken tietää.

Uusimmat sisällöt - Miljoona linnunpönttöä