Hyppää pääsisältöön
Aihesivun #vaalit56 pääkuva

Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

Kekkosen paimenkirje Valmetin pääjohtajalle vuodelta 1956 Kasnalaisen kerjuukirje Kekkoselle Kuva: Urho Kekkosen arkistosäätiö kirje,Urho Kekkonen,vaalit56

Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

Eräässä tapauksessa vaalalainen maanviljelijä koki, että hänelle oli toimitettu viallinen Valmetin traktori. Koska kyseessä oli valtion yritys, hän kirjoitti tammikuussa 1956 suoraan Kekkoselle ja pyysi tätä tekemään asialle jotain. Kekkonen laittoikin viestin Valmetin pääjohtajalle G.W. Wredellevoisiko hän tutkia ja hoitaa asian.

Ja Wrede tosiaan tarttui toimeen Kekkosen viestin saatuaan. Vain kaksi päivää myöhemmin Valmetin Tourulan tehtaalta lähti myyntipäällikkö ja kaksi teknikkoa maanviljelijän luon selvittämään tapausta. Viikkoa myöhemmin Wrede kirjoitti Kekkoselle, että viallinen osa oli nyt vaihdettu maanviljelijän traktoriin, mutta maanviljelijä olikin esittänyt uusia vaatimuksia. Niihin he eivät voineet suostua ennen kuin pääsisivät keväällä toteamaan traktorin ajo-ominaisuudet. Lopuksi hän toivoo kirjeessään, että nämä toimenpiteet tyydyttäisivät Kekkosta.

Valmetin pääjohtajan vastaus Kekkoselle maanviljelijän valituksesta Kuva: Urho Kekkosen arkistosäätiö Urho Kekkonen,vaalit56,valmet

Kansanmiestä oli helpompi lähestyä

UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva tuntee Kekkosen kirjeenvaihdon hyvin. Hän kertoo, että usein kirjeissä oli kyse aivan konkreettisista avunpyynnöistä. Kansalaisen etäisyys presidenttiin oli toki noihin aikoihin pitkä, mutta silti Kekkoselle noita kirjeitä tuli.

- Hän oli saanut jo pääministeriaikanaan kansanmiehen maineen, jollaista Paasikivellä, Mannerheimilla ja Rytillä ei ollut. Kalastava ja urheileva Kekkonen oli paljon heitä helpommin lähestyttävä hahmo. Tavallaanhan tässä on kyse vanhasta perinteestä. Jo Ruotsin kuninkaalle kirjoitettiin aikanaan, kun oli koettu vääryyttä vaikkapa virkamiesten taholta.

Siinä ojennettiin käsi vain niille, jotka olivat sota-aikana tai ennen sitä avioituneet

Kekkoselle kirjoitettiin myös lainsäädännön vääryyksistä. Eräs inarilainen sotaveteraani kirjoitti Kekkoselle vuoden 1956 presidentinvaalien aikaan, että oli taistellut viisi vuotta sodassa konekivääriampujana. Hän kuvaili kirjeessään sodan kauhuja ja kysyi Kekkoselta, että onko oikein, että rintamamiesmaahankintalaki ei koskenut häntä, koska hän ei ollut sotien aikana vielä naimisissa. Tästä syystä hän oli jäänyt ilman maata.

Hän tunsi katkeruutta siitä kun naapurissa asuvalla saman sotaretken tehneellä veteraanilla oli komea rintamamiestila, kun hän itse taas asui perheineen ahtaasti yhden huoneen parakissa. Hän ei vaatisi paljon, vaan olisi tyytyväinen kahden hehtaarin tilaan. Hän arveli, että Kekkonen voittaisi vaalit ja pyysi tätä vaikuttamaan asiaan.

Tietoa ei ole miten Kekkonen tähän kirjeeseen vastasi.

Sotaveteraanin kirje Kekkoselle 1956 Kuva: Urho Kekkosen arkistosäätiö kirjeet,Urho Kekkonen,vaalit56

Kekkoselle tuli rahapyyntöjä

Osa kirjeistä oli puhtaita kerjuukirjeitä. Tämä selittynee sillä, että sosiaaliturvaa ei vielä 1950-luvulla ollut nykymerkityksessä olemassa. Rahapyyntojä tuli paljon ja Kekkosen kirjeenvaihdosta löytää useita esimerkkejä hänen vastauksistaan kansalaisille.

- Kekkonen vastasi itse näihin kerjuukirjeisiin ja antoi usein kansalaisille jopa omistaan, tokihan presidentillä oli siihen aikaan hyvä palkka. Hän myös pyysi hädänalaisia ottamaan yhteyttä oman kunnan virkamiehiin. Voi kuvitella kun jonkin kunnan virkamiehelle tulee kirje presidentiltä niin siinä rupeaa miettimään, että säästetäänkö tässä kunnan rahoja vai etsitäänkö jonkinlaista oikeudenmukaisuutta, Pekka Lähteenkorva toteaa.

Olkaa hyvä ja antakaa kyllä minä sitten äänestyksessä muistan teitä.

Yksi esimerkki näistä rahanpyyntökirjeistä on viesti alajärveläiseltä rouvalta, joka kertoi kuinka hänellä oli hyvin kylmä tupa. Eräältä talonmieheltä hän oli sentään saanut lämpimiä halkoja. Hän oli joutunut ostamaan rikkinäisten vaatteiden tilalle uusia, eikä ollut siksi voinut ostaa enää halkoja. Kirjeessään hän pyysi Kekkoselta avustusta 50-vuotissyntymäpäiviään varten ja lupasi vastineeksi äänestää Kekkosta presidentiksi.

Kansalaisen kerjuukirje Kekkoselle Kuva: Urho Kekkosen arkistosäätiö #vaalit56,kirje,Urho Kekkonen

Rahapyyntöjä ei tullut ainoastaan kansan riveistä. Lähteenkorvan mukaan Kekkonen oli lähettänyt 50 000 silloista markkaa eräälle vuonna 1955 kuolleen entisen ministerin leskelle. Se oli ollut iso asia tälle ja perheelleen, koska summa vastasi yhden kuukauden palkkaa. Sosiaaliturvan silloista tasoa kuvastaa hyvin se, että jopa ministerillä ei elämä ollut turvattu.

Kekkosta myös kosittiin kirjeitse

Lisää Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva allaolevassa haastattelussa. Lähteenkorva kertoo mm. kuinka Kekkonen ei suostunut erään kansalaisen tekemien tuohivirsujen kauppiaaksi ja miksi hän joutui hoitamaan Jörn Donnerille viisumin Yhdysvaltoihin. Eikä pidä unohtaa Kekkosen saamia kosintakirjeitä naisilta.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Kyllä se niin oli, että ihmiset luottivat Kekkoseen, jopa omissa henkilökohtaisissa asioissakin. Muistan hyvin, että etenkin Pohjanmaan pienissä kylissä odotettiin kovast niitä tilaisuuksia, kun Kekkonen tuli käymään. Kaikki halusivat olla toivottamassa hänet tervetulleeksi, koska häntä pidettiin melkein kuin sukulaisena ja hänen uskottiin tietävän tarkkaan miten toimia kaikkien hyväksi. Kekkonen oli 'meidän mies' Helsingissä.

Lähettänyt käyttäjä

Moi
Kekkonen oli Oikeustieteen tohtori ja kova rakentamaan imagoaan kuten myös Mannerheim. Sama koskee Koivistoa jota pidetään satamajätkänä. Käsittääkseni UKK ei missään vaiheessa tehnyt ruumiillista työtä muita sen aikaisia enempää. Hän eteni nopeasti vastavakoilun etsiväksi 20-luvulla.
VTT Koivisto oli satamakonttorissa valvomassa ettei kommarit jyllää . Ei päivääkään möljällä.
Vennamo kirjoitti satoja ellei tuhansia kirjeitä kansalaisille ja tämä oli suuri syy SMP:n nousuun.
Sen aikaista somea. Ei mitään uutta auringon alla.

Lähettänyt käyttäjä

Onkohan artikkelin tekijä huomannut että ensimmäiseen, traktorikiistaa koskevaan kirjeeseen on yhteen kohtaan jäänyt maanviljelijän nimi näkyviin, vaikka ilmeisesti on ollut tarkoituksena ne kaikkialta poistaa?

  • Valtaa hansalaiva — tulosta oma #merirosvot-lautapelisi

    Valitse puolesi ja valtaa laiva oman miehistösi nimiin.

    Birgit Flemmingin ja Klaus Störtebekerin joukot ovat molemmat saman hansalaivan kimpussa. Valitse puolesi ja valtaa laiva ensimmäisenä oman miehistösi nimiin. Valtaa hansalaiva -lautapeli liittyy Twitterissä tammikuussa 2017 pelattuun, keskiajan Itämerelle sijoittuneeseen nettiroolipeliin. Lautapeliä voivat pelata muutkin kuin nettipeliin osallistuneet.

  • 5. Solki - Milja Kaunisto

    Milja Kaunisto teki tarinan uutuussarjan pohjalta

    Milja Kaunisto kirjoitti tarinan Menneisyyden metsästäjät-sarjan jakson 5 Keskiaikaisten rahojen jäljillä-pohjalta

  • Kirjailijat innostuivat laatimaan upeita historiallisia tarinoita Menneisyyden metsästäjät-sarjan pohjalta

    Kirjailijat tekivät kahdeksan tarinaa uutuussarjasta

    Kirjailijat Milja Kaunisto, Jukka Laajarinne, Markus Leikola ja Veera Tyhtilä katsoivat koko Menneisyyden metsästäjät-sarjan ennakkoon ja kirjoittivat näkemänsä innoittamina kahdeksan tarinaa. Tehtävä osoittautui nelikolle erityisen mieluisaksi, sillä tuntematon Suomen muinaishistoria antoi paitsi luovuutta ruokkivan aihepiirin, myös mahdollisuuden tutustua omiin suomalaisjuuriinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

#vaalit56

  • #vaalit56 - hetki hetkeltä

    #vaalit56 - hetki hetkeltä

    Helmikuussa tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Urho Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran Suomen presidentiksi. Valinta oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. #vaalit56 -projektissa seuraamme 60 vuotta sitten käytyjä vaaleja, jossa Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi. Kerromme hetki hetkeltä, miten tähän valintaan lopulta päädyttiin.

  • Mikä on #vaalit56?

    Lehdistö hyökkää Kekkosta vastaan lokakampanjalla

    Elämme vuotta 1956. Sotakorvaukset on maksettu ja Neuvostoliiton kanssa on solmittu ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Kiitos siitä 80-vuotiaalle presidentti Paasikivelle, jonka virkakausi on nyt päättymässä. Neuvostoliitto tosin seusoo vielä Paasikiven takama, mutta olisiko jo aika vaihtaa presidenttiä. Kuusi puoluetta on asettanut ehdokkaansa presidentinvaaleihin. Maalaisliiton Urho Kekkonen on yksi ehdokkaista.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Sensaatio sanoo suorat sanat!

    Pahiten v.-56 Kekkosta vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

    Kekkonen oli kirosana isolle osalle suomalaisia ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Pahiten vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

  • Toinen jalka maaseudulla, toinen kaupungissa - Suomineito vuonna 1956

    Pikatsaus Suomeen v. 1956 kuvin ja sanoin.

    Sodan loppumisesta oli jo yli 10 vuotta, mutta Suomi toipui edelleen sodasta monin tavoin.Sotakorvaukset oli saatu maksettua loppuun vuonna 1952. Ne olivat olleet raskas ponnistus kansakunnalle - pahimmillaan 5% nettokansantuotteesta, mutta niistä vapautumisen myötä kansakunnalla oli jo toivoa paremmasta.

  • Tehtaankadulla valvottiin suomalaisten ystävyyden laatua

    Kuinka Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisäpolitiikkaan

    Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin monin tavoin. Kun Tuntematon sotilas -elokuva tuli ensi-iltaan, se ei epäröinyt kertoa Suomen valtiojohdolle, että elokuvassa oli Neuvostoliitolle epäystävällisiä kohtauksia. Porkkalan palautus ja erityisesti sen ajoitus aikataulutettiin Suomen presidentinvaaleja ajatellen.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli, jota pelattiin 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimi Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.