Hyppää pääsisältöön

Tällainen Yle on työnantajana

Ylen henkilöstöä palaverissa Kuva: Yle / Laura Mainiemi henkilöstö,yhtiösivu,yle,yleisradio

Yle työllistää suoraan ja välillisesti tuhansia suomalaisia ja vahvistaa luovan alan elinvoimaa. Tarjoamme työtilaisuuksia ja harjoittelupaikkoja myös tuleville osaajille.

Yle työnantajana

Yle arvostaa työntekijöitään, kehittää aktiivisesti henkilöstön osaamista ja kannustaa avoimeen vuoropuheluun ja työkulttuurin kehittämiseen.

Henkilöstön määrä 2006-2015 Pylväsdiagrammi: Ylen henkilöstön määrän kehitys 2005-2014 henkilöstö,pylväsdiagrammi

Vakituisia työntekijöitä vuoden lopussa

VuosiHenkilöä
20003941
20013770
20023719
20033586
20043600
20053517
20063401
20073278
20083243
20093307
20103180
20113092
20123103
20133173
20143163
20153043
20162 951

Vakituisia yleläisiä oli vuoden 2016 lopussa 2 951 henkilöä. Lisäksi Yle tarjoaa työmahdollisuuksia merkittävälle määrälle määräaikaisia ja freelancereita; näiden ei-vakituisten työsuhteiden osuus maksetuista palkoista on viidennes.

Yleisin tehtävä on toimittaja

Ylestä löytyy lukuisia ammatteja, joista yleisin on toimittaja. Muita tavallisia ovat tuottaja, mediatoimittaja ja tuotantokoordinaattori.

88 prosenttia yleläisistä tekee sisältöjä (2015). Tuki- ja hallintotöiden osuus on karsittu minimiin.

Journalistisissa töissä edellytetään usein korkeakoulututkintoa. Toimittajien taustat ovat monenlaisia ja koulutuskirjo on laaja, mutta journalistiikka ja valtiotiede ovat tavallisimpia pääaineita.

Tavallinen tutkinto Ylessä on myös medianomin amk-tutkinto. Esimerkiksi tuotantokoordinaattorit ja ohjelmateknisten töiden osaajat ovat usein medianomeja.

Useat tehtävät vaativat monipuolista osaamista. Esimerkiksi maakuntaradioissa toimittajat kuvaavat ja editoivat omat juttunsa sekä versioivat ne radioon, televisioon ja nettiin.

Ylessä on mahdollisuus monimuotoiseen uraan, sillä yhtiön sisäistä koulutusta ja kehitystoimintaa on runsaasti, ja tehtävien kiertoon kannustetaan.

Oli työmme sitten toimituksissa tai tuotannoissa – haluamme pitää osaamisemme korkealla tasolla. Peilaamme sitä jatkuvasti alalla tapahtuviin muutoksiin.

Monen julkaisuvälineen talossa pidämme monimediaisen sisältötuotannon osaamista tärkeänä. Viime vuosina koulutuksia on järjestetty erityisesti sisältöjen tekemisestä verkkoon.

Seuraamme henkilöstön työtyytyväisyyttä vuosittain. Työhyvinvointia kartoittavaan Hyvä työpäivä Ylessä -kyselyyn vastasi 64 prosenttia henkilöstöstä. Työntekijöiden antama kokonaisarvosana asteikolla 1–5 oli 3,64.

Yleläisten palkat ja palkitseminen

Yleläisten palkka määräytyy tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella. Esimerkiksi toimittajien palkkaukseen sovelletaan PALTAn ja Suomen Journalistiliiton välillä solmittavaa Yleisradio Oy:n ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimusta.

Ylellä palkitaan loistavista saavutuksista. Palkitsemisen tarkoituksena on edistää Ylen tavoitteiden toteutumista ja kannustaa erinomaisiin tuloksiin. Ylen palkitsemisesta päättää yhtiön hallitus, ja palkitsemista ohjaa valtio-omistaja (linkki).

Johtajilla ja päälliköillä (joita on noin 5 prosenttia koko henkilöstöstä) on henkilökohtainen tuloskortti, jossa on kaksi haastavaa tavoitetta. Tulostavoitteet liittyvät mm. katsoja-, kuuntelija- ja käyttäjätyytyväisyyteen, henkilöstön hyvinvointiin ja tehokkaaseen toimintaan. Palkkio on vuodessa johtajilla enintään 1,9 kuukauden palkan ja päälliköillä enintään yhden kuukauden palkan verran.

Muulla henkilöstöllä on mahdollisuus tiimin tuloskorttiin, jossa on kolme haastavaa tavoitetta. Tiimipalkkio on enintään 1 200 euroa vuodessa per henkilö. Pienemmän (tavallisesti muutama sadan euron suuruisen) erityispalkkion voi saada yllättävästä, poikkeuksellisen hienosta työsuorituksesta.

Vuonna 2015 Yle maksoi tulos- ja tavoitepalkkioita yhteensä noin 2 483 000 euroa, mikä on yhtiön kaikista palkka- ja palkkiokuluista 1,3 prosenttia.

Yleläisten edut

Yleläiset syövät lounaansa henkilöstöravintoloissa Pasilassa, Vaasassa ja Tampereella normaalilla työpaikkalounaan hinnalla. Alueilla on mahdollisuus lounassetelietuun. Pasilassa ravintoloita ja kahvioita on kuusi.

Työterveyshuolto on Ylessä selvästi kattavampi kuin monissa muissa suomalaisissa yrityksissä. Siihen kuuluvat erikoislääkärit, oma työfysioterapia ja hammashuolto. Pasilassa työskenteleville Ylellä on myös oma terveysasema. Yleläiset maksoivat vuonna 2015 terveydenhoidostaan 84 euron omavastuun vuodessa.

Moni pitää etuna myös yleläisten tuettua harrastustoimintaa. Viime vuonna kerhotoiminnan tuki oli 98 500 euroa. Kerhoja on useita kymmeniä. Pasilassa on myös pieni uima-allas ja kuntosali.

Tasa-arvo

Ylessä on jo pitkään tehty tasa-arvotyötä. Ylessä naisten keskipalkka on 96,0 prosenttia miesten keskipalkasta (2015). Ohjelmatyöntekijöiden eli Journalistiliiton työehtosopimusalueella, johon Ylessä kuuluu noin 2 300 vakituista työntekijää, naisten keskipalkka oli 99,3 prosenttia miesten keskipalkasta.

Vakinaisesta henkilöstöstä naisia on 49 prosenttia, esimiestehtävissä naisten osuus on 51 prosenttia (2015). Sukupuolijakauma on tasainen kaikilla esimiestasoilla. Ylessä isät voivat pitää lakisääteisen kolmen viikon isyyslomansa palkallisena.

Yleisimmissä työtehtävissä eli toimittajana ja tuottajana työskentelevistä naisia on hieman yli puolet (54 % vuonna 2015), mutta tuotannoissa ja tekniikassa työ on yhä miesvaltaista. Tavoitteenamme on, että Ylen kaikissa tehtävissä miesten ja naisten osuus on 40–60 %.

Työhyvinvointi

Yle tukee työhyvinvointia yksilöllisesti ja esimiesten työnohjauksella sekä erilaisilla työkykyä ylläpitävillä ohjelmilla. Koulutusta on annettu muun muassa työvuorosuunnitteluun, jotta epäsäännöllisen työn terveydellistä rasitusta voidaan vähentää. Ennaltaehkäisevän toiminnan ohella tuki- ja liikuntaryhmistä saa apua.

Ylessä toimii työajan ulkopuolella myös monia aktiivisia liikunta- ja harrastekerhoja, jotka edesauttavat työssä jaksamista ja viihtymistä.

Sairauspoissaolot ovat Ylessä olleet vuosia alle EK:n jäsenyritysten pitkäaikaisen keskiarvon.

Vuonna 2015

  • Työtapaturmia sattui 106, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna.
  • Sairauspoissaolopäiviä oli 23 590 (vuonna 2014: 24 231 päivää).
  • Suhteutettuna henkilömäärään sairauspoissaolopäiviä oli 7,1 pv/henkilö.
  • Poissaolon keskimääräinen pituus oli 10,7 päivää.

Sairauspoissaolot ja työtapaturmat 2010–2015

Vuosi201520142013201220112010
SAIRAUSPOISSAOLOT (KESKIM. PV/HLÖ)777777
POISSAOLON KESKIM. PITUUS (PV)111010999
TYÖTAPATURMIEN MÄÄRÄ11611412110794114

Henkilöstön vaihtuvuus, kulut ja ikärakenne vuonna 2015

  • Vakituisia työsuhteita päättyi vuoden aikana 169, joista 74 eläkkeelle siirtymisen vuoksi.
  • Uusia vakituisia työsuhteita alkoi 49. Uusista viidennes oli työskennellyt Ylessä aikaisemmin määräaikaisessa suhteessa. Vakinaistamisia tehtiin lähinnä toimituksellisissa tehtävissä.
  • 300 vakituista työntekijää vaihtoi tehtävää Ylen sisällä, syynä oli oma toive tai organisaatiomuutos.
  • Tuki- ja hallintotehtävissä työskentelevien osuus pieneni edelleen ja oli 12 prosenttia (13 prosenttia vuonna 2014).
  • Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta.
  • Ylen vakituisesta henkilöstöstä 90 prosenttia kuului työehtosopimusten piiriin. Työehtosopimusten soveltamisalojen ulkopuolelle jää johdon lisäksi osa ylemmistä toimihenkilöistä.
Henkilöstökulut 2015 yhteensä 233,3 m€ graafit,henkilöstö,kulut,määräaikainen työsuhde,palkat,palkkiot,vakinainen työsuhde

Vakituiset = toistaiseksi voimassa olevat kuukausipalkkaiset työsuhteet
Määräaikaiset = määräaikaiset kuukausipalkkaiset työsuhteet, sijaisuuksia ja projektitehtäviä
Tuntipalkkaiset = lähinnä hyvin lyhytaikaisia sijaisuuksia
Työsuhteiset palkkiot = suoritepalkkaiset työsuhteet eli freelancerit
Ei-työsuhteiset palkkiot = henkilöille maksetut ei-työsuhteiset korvaukset, esimerkiksi hallituksen ja hallintoneuvoston palkkiot sekä palkkiot asiantuntijoille, keskustelijoille ja haastateltaville

Kuukausipalkkaisen henkilöstön ikärakenne 2015 2015,graafit,henkilöstö,ikärakenne