Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Toivottavasti Peter Forsskålille ei käy kuin Kimmo Timoselle

Peter Forsskål
Peter Forsskål Peter Forsskål Kuva: Antellin kokoelmat/Wadströmin kokoelma, Historian kuvakokoelma, Museovirasto. peter forsskål

Ei, Peter Forsskål ei ole jääkiekkoilija, vaan 1700-luvulla elänyt luonnontutkija, tutkimusmatkailija ja sananvapauden esitaistelija. Jääkiekkoilija Kimmo Timonen tulee kuitenkin mieleen, kun seuraa miten Painovapauden juhlavuosi on lähtenyt liikkeelle. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 250 vuotta siitä, kun Ruotsissa tuli voimaan aikansa vapaamielisin painovapauslaki. Yksi lain keskeisistä laatijoista, Anders Chydenius, on ollut jo esillä, mutta rohkeasta sananvapauden esitaistelijasta Peter Forsskålista ei ole kirjoitettu juuri mitään.

Jos Chydenius on kuin valokeilassa paistatteleva Teemu Selänne, Peter Forsskålista on vaarassa tulla sananvapauden Kimmo Timonen, tärkeä ja hienon uran tehnyt pelaaja, joka jää huomiotta kotimaassaan. Kuten kävi Timoselle, joka jäi ilman kutsua Linnan juhliin tai mainintaa Urheilugaalassa.

Peter Forsskål oli suomalaissyntyinen luonnontutkija, tutkimusmatkailija ja filosofi. Forsskål opiskeli Uppsalan yliopistossa, ja hän oli yksi kuuluisan luonnontutkijan Carl von Linnén oppilaista. Forsskål opiskeli myös Göttingenin yliopistossa, joka oli yksi valistusajan keskuksista. Siellä hän kiinnostui entistä enemmän filosofiasta, ja hän omaksui paljon aatteita valistuksesta – kriittistä ajattelua ja tiedon merkitystä korostaneesta aatevirtauksesta. Palattuaan Ruotsiin hän painatti vuonna 1759 kirjasen Tankar om borgerliga friheten, joka tiivisti hänen kansalaisvapauksia koskevat ajatuksensa. Kirjasessa hän vaati kirjoitusvapautta ja peräänkuulutti hallinnon julkisuutta. Asioita, jotka eivät olleet vallan kahvassa olleen korruptoituneen, aatelisista ja varakkaista porvareista koostuneen hattupuolueen mieleen.

Jos Chydenius on kuin valokeilassa paistatteleva Teemu Selänne, Peter Forsskålista on vaarassa tulla sananvapauden Kimmo Timonen, tärkeä ja hienon uran tehnyt pelaaja, joka jää huomiotta kotimaassaan.

Peter Forsskål olisi taatusti nykyistä tunnetumpi hahmo sekä luonnontutkijana että vapausajattelijana, jos hän ei olisi lähtenyt tutkimusmatkalle Arabiaan ja kuollut siellä vain 31-vuotiaana. Forsskål oli siis ollut poissa sananvapauskuvioista joitakin vuosia ennen kuin aikansa vapaamielisin painovapauslaki astui voimaan joulukuussa 1766. Anders Chydeniuksen rooli lain valmistelussa oli tärkeä, mutta vapausajattelu ei ollut yksittäisten tähtipelaajien varassa. Forsskål oli yksi niistä painovapauslakia edeltäneistä näkyvistä sananvapauden puolustajista, jotka 1700-luvun puolivälissä uskalsivat tuoda julki ajatuksiaan vastuksista ja vaaroista piittaamatta.

Jääkiekkoilija Kimmo Timonen ei saanut kutsua Linnan juhliin, mutta hän sai melkoisen huomionosoituksen ulkomailla Yhdysvalloissa. Presidentti Barack Obama huomioi Timosen ja hänen uransa, kun Stanley Cupin –voittanut Chicago Blackhawks vieraili Valkoisessa talossa. Obama kävi läpi Timosen uran vaiheita ja terveysongelmia sekä kutsui häntä ”unohdetuksi sankariksi”. Myös Peter Forsskålia ja hänen ajatteluaan on viime vuosina huomioitu lähinnä ulkomailla. Toivoa kuitenkin on siitä, ettei Forsskål jää synnyinmaassaan sananvapauden unohdetuksi sankariksi ja puolustajaksi. Peter Forsskål on esillä esimerkiksi toukokuussa Helsingissä järjestettävässä sananvapauden konferenssissa.

Muistutetaan vielä, että Kimmo Timosen pelipaikka oli puolustaja.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Peter Forsskål ohjelma on sanalla sanoen HYVÄ.
Harri Alanne on tehnyt työnsä hyvin.
Mielenkiinto Peter Forsskålia kohtaan herää heti ohjelman alussa.
Intensiteetti säilyy koko ohjelman ajan.
Ja itseasiassa vielä kauemminkin.
Sillä Googlasin lisäinfoa kohta ohjelman jälkeen ja hain Forsskålia vielä
Helmet istäkin. =)
Näin tehdään hyvä tiedeohjelma tai historia sarjan jakso.

Radio on enemmän kuin mikään muu.
Radiodokumentti äänimaailmalla antaa mahdollisuuden nähdä ja kuulla enemmän, kuin tv dokumentti, jossa näkö- ja kuuloaistit ovat valmiiksi "lukittuina".
Osaava toimittaja ja taitava tiimi voivat tehdä hyvän ohjelman.
Kiitos tästä. t.: <iii-

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • mies VR-laseissa

    Estääkö pahoinvointi virtuaalitodellisuuden yleistymisen?

    VR-maailma ei ehkä sovi ihmisille, joita oksettaa bussissa.

    Olipa teknologia kuinka hieno tahansa, kukaan ei halua käyttää laitetta, jota pitää käyttää oksennuspussin kanssa, kirjoittaa Jukka Häkkinen blogissaan. Kävin jokin aika sitten virtuaalitodellisuuteen liittyvässä tilaisuudessa, jossa yritykset esittelivät sovelluksia ja pelejä. Vaeltelin innostuneena yritysten pöytien ääressä ja uppouduin virtuaalimaailmoihin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Tiede

  • Sombrero-galaksi M 104

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuussa etelätaivaalla on laajahko Neitsyen tähdistö, jonka kirkkaimman tähden Spican lähellä on kirkas Jupiter. Spican lähellä on myös kaunis Sombrero-galaksi, jota kannattaa tavoitella kaukoputkella. Idän suunnasta kiertävät etelään harvinaisemmat kuviot Käärmeenkantaja, Käärmeenpää ja Käärmeenhäntä, jotka himmeätähtisinä ovat melkoinen haaste tarkkailijalle.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • Grafiikka suhtautumisesta hoivarobotiikkaan

    Kyselymme: hoivarobotteihin suhtautuminen epäilevää - miehet suopeampia

    Ylen Hoivorobottikyselyn tulokset

    Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyvien maiden joukkoon. Ikääntyvä väestö tarvitsee jatkuvasti lisää tukipalveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan samaan aikaan kun ikäluokat pienenevät. Hoivarobotit ovat yksi vastaus tähän ongelmaan. Mutta ovatko ihmiset kypsiä ottamaan hoivarobotit vastaan? Me teimme asiasta kyselyn ja tässä esittelemme sen keskeiset tulokset.